Oikeuslaitos – tuomioistuinjärjestelmä
Oikeuslaitoksen katsotaan olevan oikeusvaltion kolmas tukipilari; kaksi muuta ovat lainsäädäntö- ja toimeenpanovalta. Itävallan liittovaltion perustuslain mukaan yleiset tuomioistuimet kuuluvat liittovaltiotasolle. Tuomioistuinjärjestelmän kaikki tasot ovat erillään toimeenpanojärjestelmästä. Lisäksi joillakin aloilla toimii riippumattomia tuomioistuimia (weisungsfreie richterliche Senate), joihin sovelletaan erityissääntöjä.
Itävallan tuomioistuinjärjestelmään kuuluvat – liittovaltion oikeusministeriön lisäksi – yleiset tuomioistuimet, syyttäjänvirastot, vankilat (rangaistusten täytäntöönpanosta vastaavat laitokset sekä tutkintavankilat) ja rikosseuraamuslaitokset (joista useimpien toiminnasta vastaa yksityinen taho):
- Yleiset tuomioistuimet (ordentliche Gerichte) ovat valtion elimiä, joissa päätetään siviilioikeudellisista vaatimuksista ja rikossyytteistä muodollisessa menettelyssä. Ne perustetaan lain nojalla, ne koostuvat riippumattomista ja puolueettomista tuomareista, joita ei voida erottaa eikä siirtää virasta, ja ne ovat toiminnassaan sidottuja ainoastaan lakiin.
- Syyttäjänvirastot (Staatsanwaltschaften) ovat tuomioistuimista erillisiä erityiselimiä. Niiden tehtävänä on yleisen edun turvaaminen rikosoikeudenkäytössä. Ne johtavat esitutkintaa, vastaavat syytteeseenpanosta sekä hoitavat syyttäjäntointa rikosoikeudenkäynneissä. Syyttäjänvirastojen katsotaan olevan osa yleistä tuomioistuinjärjestelmää.
- Vankilat vastaavat rangaistusten ja muiden vapaudenmenetyksen käsittävien turvaamistoimenpiteiden täytäntöönpanosta.
- Tuomioistuinjärjestelmä kattaa myös rikosseuraamuslaitokset. Ne vastaavat ehdolliseen rangaistukseen tuomituista henkilöistä ja ehdonalaiseen vapauteen päästetyistä vangeista. Nämä tehtävät on pääosin siirretty yksityisille järjestöille, jotka kuitenkin ovat liittovaltion oikeusministeriön valvonnassa.
Oikeushallinnon johdossa on liittovaltion oikeusministeri. Liittovaltion oikeusministeriö on yksi liittovaltion korkeimmista hallintoelimistä. Liittovaltion oikeusministeri on liittohallituksen jäsen, ja hän vastaa poliittisesta johtamisesta ja koordinoinnista sekä ylimmästä valvonnasta kaikkien asiaankuuluvien yksiköiden osalta.
Yleisten tuomioistuinten lisäksi Itävallassa on perustuslakituomioistuin (Verfassungsgerichtshof), korkein hallinto-oikeus (Verwaltungsgerichtshof) sekä (1.1.2014 lähtien) hallintotuomioistuimia (Verwaltungsgerichte). Liittovaltiotasolla toimii liittovaltion hallintotuomioistuin (Bundesverwaltungsgericht) ja liittovaltion verotuomioistuin (Bundesfinanzgericht). Näiden tuomioistuinten päätoimipaikka on Wienissä, mutta niillä on myös sivutoimipisteitä muualla. Lisäksi jokaisessa osavaltiossa on osavaltion hallintotuomioistuin (Landesverwaltungsgericht). Nämä tuomioistuimet eivät toimi oikeusministeriön alaisina.
Yleiset tuomioistuimet jakautuvat eri tasoihin:
- Bezirksgericht-tuomioistuimet eli piirituomioistuimet
- Landesgericht-tuomioistuimet eli osavaltion tuomioistuimet (ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet eli Gerichtshöfe erster Instanz)
- Oberlandsgericht-tuomioistuimet eli osavaltion ylioikeudet (toisen oikeusasteen tuomioistuimet eli Gerichtshöfe zweiter Instanz)
- korkein oikeus (Oberster Gerichtshof).
Oikeudelliset tietokannat
Itävallan oikeuslaitoksen internetsivustolla on yleistä tietoa Itävallan tuomioistuinjärjestelmästä.
Onko oikeudellinen tietokanta maksuton?
Itävallan oikeuslaitoksen internetsivuston käyttö on maksutonta.
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.