Tämän sivun alkukielistä versiota ranska on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Swipe to change

Jäsenvaltioiden oikeudenhoitojärjestelmät

Belgia

Tässä osassa luodaan yleiskatsaus Belgian tuomioistuinjärjestelmään.

Sisällön tuottaja:
Belgia
Tätä sivua ei ole käännetty valitsemallesi kielelle.
Halutessasi voit tutustua sivun konekäännökseen. Huomaa, että konekäännös on vain suuntaa antava. Sivun ylläpitäjä ei ole vastuussa eikä vahingonkorvausvelvollinen konekäännöksen laadusta.

Oikeuslaitos – tuomioistuinjärjestelmä

Belgian oikeusjärjestelmä on siviilioikeuden perinteeseen perustuva järjestelmä, joka käsittää joukon kodifioituja sääntöjä, joita tuomarit soveltavat ja tulkitsevat.

Belgiassa tuomioistuinjärjestelmä kuuluu liittovaltion yksinomaiseen toimivaltaan.

Periaatteet

Ennen Belgian tuomioistuinjärjestelmän esittelyä on syytä käydä läpi eräitä oikeuslaitoksen organisaatioon liittyviä perustuslakiin pohjautuvia ja yleisiä periaatteita.

Perustuslaissa vahvistetaan valtioelinten perustehtävät eli lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja kolmantena tuomiovalta, jonka käytöstä vastaavat eri oikeusasteita edustavat tuomioistuimet. Tuomioistuimet muodostavat riippumattoman valtioelimen, oikeuslaitoksen, joka toimii näiden kahden muun perustuslaillisen valtioelimen rinnalla.

Oikeuslaitos käyttää tuomiovaltaa perustuslain ja muun lainsäädännön nojalla. Oikeuslaitoksen tehtävänä on antaa tuomioita. Tätä varten se soveltaa oikeutta: se ratkaisee yksityisoikeudellisia riita-asioita ja soveltaa rikosoikeutta rikoksentekijöihin. Oikeuslaitos jakautuu tuomarikuntaan (oikeusasteen mukaan juges, conseillers / de rechters en raadsheren in hoven en rechtbanken) ja syyttäjälaitokseen (ministère public, parquet / openbaar ministerie, parket).

Kansalaisoikeuksia koskevat riita-asiat kuuluvat perustuslain 144 ja 145 §:n nojalla tuomioistuinten yksinomaisen toimivallan piiriin, kun taas poliittisia oikeuksia koskevat riita-asiat kuuluvat tuomioistuinten toimivallan piiriin lainsäädännössä säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta.

Mitään tuomioistuinta tai riita-asiaa käsittelevää lainkäyttöelintä ei saa perustaa muutoin kuin lain nojalla. Perustuslain 146 §:ssä kielletään erityisten lainkäyttölautakuntien tai erityistuomioistuimien perustaminen riippumatta siitä, mitä nimitystä niistä käytetään.

Oikeudenistunnot ovat julkisia, paitsi jos tämä olisi yleisen järjestyksen tai moraalin vastaista, jolloin tuomioistuin antaa asiaa koskevan tuomion (perustuslain 148 §:n 1 momentti). Oikeudenistuntojen julkisuutta koskevan periaatteen tarkoituksena on taata muun muassa oikeudenkäytön läpinäkyvyys.

Kaikki tuomiot on perusteltava. Tuomio luetaan julkisessa oikeudenistunnossa (perustuslain 149 §). Perustuslakiin ja oikeudenkäyntilain (Code Judiciaire / Gerechtelijk Wetboek) 780 §:ään perustuva tuomion perustelemista koskeva vaatimus tarkoittaa sitä, että tuomarin on tuomiossa vastattava asianosaisten päätelmissään esittämiin, tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja koskeviin argumentteihin. Perustelujen on oltava täydelliset, selkeät, täsmälliset ja asianmukaiset. Tuomioiden perustelemista koskeva vaatimus takaa yhdessä tuomarin riippumattomuutta koskevan vaatimuksen kanssa oikeussubjektille suojan tuomarin mielivaltaa vastaan ja antaa hänelle mahdollisuuden arvioida perustelujen nojalla mahdollisuuksia hakea tuomioon muutosta muutoksenhakutuomioistuimelta tai kassaatiotuomioistuimelta.

Perustuslain 151 §:n 1 momentissa vahvistetaan sekä tuomareiden riippumattomuus tuomiovallan käyttäjinä että syyttäjien riippumattomuus tutkinta- ja syytetoimien toteuttamisessa. Toimivaltainen ministeri voi kuitenkin tästä huolimatta määrätä toteutettavaksi syytetoimia ja antaa kriminaalipolitiikkaa koskevia sitovia ohjeita muun muassa tutkinta- ja syytetoimien toteuttamisesta.

Saman perustuslain määräyksen 4 momentin mukaan kuningas nimittää rauhantuomarit (juge de paix / vrederechter), ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten tuomarit (juge / rechter) ja ylemmän oikeusasteen tuomioistuinten ja kassaatiotuomioistuimen jäsenet (conseiller / raadsheer) laissa säädettyjen edellytysten ja yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

Tuomarit nimitetään virkaansa eliniäksi. He siirtyvät eläkkeelle saavutettuaan lakisääteisen eläkeiän ja saavat sen jälkeen lakisääteistä eläkettä. Tuomaria ei voida erottaa eikä pidättää virantoimituksesta muutoin kuin tuomioistuimen päätöksellä. Tuomari voidaan siirtää toiseen virkaan vain uuden nimityksen ja hänen oman suostumuksensa perusteella (perustuslain 152 §). Kuningas nimittää ja erottaa myös tuomioistuinten yhteydessä työskentelevät syyttäjät (perustuslain 153 §).

Oikeuslaitoksen jäsenten palkkauksesta säädetään laissa (perustuslain 154 §).

Tuomarit eivät saa omien tehtäviensä lisäksi ottaa vastaan hallitukselta palkallisia tehtäviä, paitsi jos he hoitavat ne ilman palkkiota eikä tehtävä ole ristiriidassa tuomarintehtävien kanssa (perustuslain 155 §).

Tuomioistuintyypit

Belgiassa on viisi laajaa oikeudenkäyttöaluetta (zone judiciaire), joilla toimii viisi muutoksenhakutuomioistuinta (cour d’appel / hof van beroep). Muutoksenhakutuomioistuimet sijaitsevat Brysselissä, Liègessä, Monsissa, Gentissä ja Antwerpenissä.

Oikeudenkäyttöalueet jakautuvat 12 tuomiopiiriin (arrondissement judiciaire / gerechtelijk arrondissement), joista kussakin toimii ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (tribunal de première instance / rechtbank van eerste aanleg). Brysselin tuomiopiirissä on kaksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta, toinen hollannin- ja toinen ranskankielinen.

Lisäksi tuomiopiireissä toimii 9 työtuomioistuinta (tribunal du travail / arbeidsrechtbanken) ja 9 kauppatuomioistuinta (tribunal de commerce / rechtbank van koophandel).

Tuomiopiirit jakautuvat puolestaan 187 kantoniin eli pienempään tuomiopiiriin (canton judiciaire / gerechtelijk kanton), joista kussakin toimii rauhantuomioistuin (justice de paix / vredegrerecht).

Kussakin kymmenessä läänissä ja Brysselin pääkaupunkialueen hallinnollisella alueella toimii rikostuomioistuin (cour d’assises / hof van assisen). Rikostuomioistuin ei ole pysyvä tuomioistuin, vaan se muodostetaan erikseen aina kun käsitellään uutta syytettä.

Rikkomuksen luonne ja vakavuus, oikeusriidan laji ja kyseessä oleva rahamäärä ratkaisevat sen, minkä tyyppisessä tuomioistuimessa asia on ratkaistava.

Tietyissä tapauksissa riita-asian luonne ratkaisee sen, missä tuomioistuimessa asia käsitellään. Rauhantuomari on toimivaltainen esimerkiksi naapurien välisissä kiistoissa ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin avioeroasioissa. Muissa tapauksissa perusteena käytetään sitä, millaisista osapuolista on kyse. Riita-asiat, joissa vastaajana on liikkeenharjoittaja, käsitellään pääosin kauppatuomioistuimessa.

Kun on määritelty, minkätyyppinen tuomioistuin on toimivaltainen, on ratkaistava, missä paikassa asia on käsiteltävä.

Siviiliasioissa kanne voidaan nostaa vastaajan kotipaikan tuomioistuimessa tai sen paikan tuomioistuimessa, jossa sitoumus on tehty tai se pitäisi panna täytäntöön.

Rikosasioissa rikoksen tekopaikan tuomioistuin, epäillyn asuinpaikan tuomioistuin ja sen paikan tuomioistuin, josta epäilty voidaan löytää, ovat yhtä lailla toimivaltaisia. Oikeushenkilöiden ollessa kyseessä toimivaltaisia ovat oikeushenkilön kotipaikan ja liiketoimipaikan tuomioistuimet.

Tuomioistuinhierarkia

Oikeuslaitoksen muodostavat tuomioistuimet on järjestetty hierarkkisesti:

4

KASSAATIOTUOMIOISTUIN (Korkein oikeus)

3

Muutoksenhakutuomioistuimet

Toisen asteen työtuomioistuin

Rikostuomioistuin

2

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet

Työtuomioistuimet

Kauppatuomioistuimet

1

Kauppatuomioistuimet

Poliisituomioistuimet

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten (Tribunal) tuomioista käytetään nimitystä jugement / vonnis. Muutoksenhakutuomioistuinten, toisen asteen työtuomioistuinten, rikostuomioistuimen ja kassaatiotuomioistuimen (Cours) tuomioista käytetään nimitystä arrêt / arrest.

Siviilituomioistuimet käsittelevät pääasiassa sekä luonnollisten henkilöiden että oikeushenkilöiden riita-asioita.

Rikostuomioistuinten tehtävänä on langettaa rangaistavista teoista niiden tekijöille laissa säädettyjä seuraamuksia (vankeusrangaistus, yhdyskuntapalvelu, sakko jne.).

Toisinaan käy niin, ettei joku osapuolista hyväksy ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomiota. Asianosaisilla, ja joissain tapauksissa myös kolmansilla, on käytössään erilaisia muutoksenhakukeinoja, joiden avulla he voivat pyytää asian uutta käsittelyä. Muutoksenhakukeinot jaetaan kahteen ryhmään: tavanomaisiin ja erityisiin.

Tavanomaisia muutoksenhakukeinoja on kaksi:
vastustus (opposition/oppositie) tarkoittaa, että poissaolevana tuomittu vastaaja vastustaa tuomiota. Tässä tapauksessa sama tuomioistuin käsittelee asian uudelleen.
Muutoksenhakuoikeutta voivat käyttää kaikki asianosaiset eräitä harvoja tapauksia lukuun ottamatta. Tuomittu, asianomistaja, kantaja, vastaaja ja syyttäjä voivat kukin pyytää asian uutta käsittelyä. Muutoksenhaun käsittelee aina ensimmäisen tuomion antanutta tuomioistuinta ylemmän oikeusasteen tuomioistuin.

Seuraavassa taulukossa luodaan yleiskatsaus muutoksenhakemuksia käsitteleviin tuomioistuimiin sen mukaan, missä tuomioistuimessa muutoksenhaun kohteena oleva tuomio on annettu.

Tuomio

Muutoksenhaku

Rauhantuomioistuin

– siviiliasiat

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (siviiliosasto)


– kauppaoikeudelliset asiat

Kauppatuomioistuin

Poliisituomioistuin

– rikosasiat

Ensimmäisen oikeusasteen rikostuomioistuin (Tribunal correctionnel / Correctionele rechtbank)


– siviiliasiat

Ensimmäisen oikeusasteen siviilituomioistuin Tribunal civil)

Ensimmäisen oikeusasteen työtuomioistuin (Tribunal du travail)

Toisen oikeusasteen työtuomioistuin (Cour du travail)

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

Muutoksenhakutuomioistuin

Kauppatuomioistuin

Muutoksenhakutuomioistuin

Muutoksenhaun käsittelevän tuomioistuimen tuomarit käsittelevät asian sisällön toisen ja viimeisen kerran ja tekevät lopullisen päätöksen. Osapuolten on kuitenkin edelleen mahdollista valittaa kassaatiotuomioistuimeen.

Tavanomaisten muutoksenhakukeinojen lisäksi on nimittäin olemassa ns. erityisiä muutoksenhakukeinoja, joista tärkein on kassaatiovalitus (pourvoi en cassation / cassatieberoep). Se ei ole kolmas oikeusaste, sillä kassaatiotuomioistuin ei käsittele sille esitettyjen riita-asioiden sisältöä, vaan sen tehtävänä on valvoa, että tuomio on annettu lainmukaisesti.

Edellä mainittujen tuomioistuinten lisäksi Belgiassa toimii kaksi muuta tuomioistuinta: korkein hallinto-oikeus (Conseil d'Etat / Raad van State) ja perustuslakituomioistuin (Cour Constitutionnelle / Constitutionele Hof), joille kuuluu oikeusvalvonta. Korkein hallinto-oikeus on ylemmän oikeusasteen hallintotuomioistuin, joka valvoo valtionhallintoa. Kansalaiset voivat kääntyä sen puoleen, jos he katsovat viranomaisten rikkoneen lakia. Perustuslakituomioistuimen tehtävänä on varmistaa, että lait, asetukset ja määräykset ovat perustuslain mukaisia, sekä valvoa, että toimivallanjako julkisen vallan käyttäjien välillä on asianmukainen.

Oikeudelliset tietokannat

Belgian oikeuslaitoksen verkkosivuilta pääsee tutustumaan muun muassa Belgian oikeuskäytäntöön, lainsäädäntöön ja viralliseen lehteen (Moniteur belge / Belgisch Staatsblad).

Onko tietokannan käyttö ilmaista?

Kyllä, tietokantaa voi käyttää maksutta.

Hyödyllisiä linkkejä:

Belgian oikeusministeriö

Päivitetty viimeksi: 28/07/2022

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.