Syytetyt (rikosoikeudelliset menettelyt)

Kypros

Näillä sivuilla kerrotaan mitä tapahtuu, kun rikoksesta epäilty tai syytetty henkilö joutuu oikeuteen.

Sisällön tuottaja:
Kypros

Yhteenveto rikosoikeudenkäyntimenettelyistä

Seuraavassa esitetään yhteenveto rikosoikeudenkäyntimenettelyn tavanomaisista vaiheista:

  • Poliisi voi kuulustella henkilöä, jota epäillään osallisuudesta rikokseen. Rikosten tutkinnasta vastaa poliisi.
  • Epäilty voidaan ottaa kiinni pidätysmääräyksen perusteella tai itse teossa tavattuna.
  • Ennen poliisikuulustelua epäillylle on ilmoitettava, että hänellä on oikeus olla yhteydessä asianajajaan ja että hänen lausuntoaan voidaan käyttää todisteena.
  • Jos tutkinnan päätteeksi on tullut esille epäillyn syyllisyyttä osoittavia todisteita, poliisi asettaa hänet virallisesti syytteeseen. Vakavissa rikostapauksissa syyttämispäätöksen tekee yleinen syyttäjä. Poliisiviranomaisen toimivalta on aina yleisen syyttäjän valvonnan alaista, ja yleisellä syyttäjällä on perustuslain mukaan valtuudet käynnistää, ottaa hoidettavakseen tai keskeyttää rikosoikeudenkäyntejä sekä johtaa ja jatkaa mitä tahansa rikosoikeudenkäyntiä.
  • Poliisi toimittaa haastehakemuksen, jossa kuvataan rikokset, aluetuomioistuimen tuomarin hyväksyttäväksi. Jos haastehakemus hyväksytään, syytetty kutsutaan tuomioistuimen kuultavaksi tiettynä päivänä.
  • Rikosasia käsitellään sen vakavuuden mukaisesti jollakin seuraavista tavoista: a) yksinkertaistetussa menettelyssä yhden tuomarin kokoonpanossa siinä aluetuomioistuimessa, jonka alueella rikos on tapahtunut, b) yleisen syyttäjän pyynnöstä rikosylioikeudessa kolmen aluetuomioistuimen tuomarin kokoonpanossa siten, että oikeudessa puhetta johtaa aluetuomioistuimen puheenjohtaja.
  • Yksinkertaistetussa menettelyssä syytetty vastaa määräpäivänä tuomioistuimeen kutsuttuna syytöksiin ja ilmoittaa syyllisyytensä tai syyttömyytensä. Rikosylioikeuden käsittelemissä asioissa suoritetaan tiettynä ajankohtana esitutkinta, jota valvoo aluetuomioistuimen tuomari. Esitutkinnasta voidaan luopua, jos pääsyyttäjä vahvistaa, ettei se ole tarpeen. Nykyisin yleinen käytäntö on, että esitutkinnasta luovutaan.
  • Rikoksen uhrilla on oikeus tehdä rikosilmoitus.
  • Yleisellä syyttäjällä on kokonaisvastuu rikossyytteistä, mukaan lukien syytteen peruutusoikeus.
  • Kyproksessa ei ole valamiesoikeudenkäyntejä.
  • Jos tuomioistuin pyynnöstä toteaa, että syytetty ei kykene vastaamaan syytteeseen mielenterveyden häiriön tai muun kyvyttömyyden vuoksi, tuomioistuin voi määrätä tämän hoitoon asianmukaiseen laitokseen.
  • Syytetty voi alustavasti vastustaa syytöksiä ja vedota a) aineellisen tai alueellisen toimivallan puuttumiseen, b) aiempaan vapauttavaan tai langettavaan tuomioon samasta (samoista) teosta (teoista), c) rikoksista armahtamiseen, d) puutteellisiin tai päällekkäisiin syytteisiin.
  • Samalla haastehakemuksella voidaan asettaa syytteeseen useita henkilöitä, jos rikokset liittyvät toisiinsa. Jos tätä pidetään kohtuuttomana, tuomioistuin voi määrätä, että syyte jaetaan oikeudenkäynnin tarkoituksenmukaisuuden vuoksi.
  • Oikeudenkäynti aloitetaan syyttäjän esittämällä todistusaineistolla. Kun syyttäjä on esittänyt aineistonsa, tuomioistuin ratkaisee, onko kyseessä tapaus, johon syytetyn on vastattava. Jos on, tuomioistuin kutsuu syytetyn esittämään puolustuksensa ja hänelle ilmoitetaan oikeudesta vaieta, antaa lausuntonsa ilman valaa syytetyn aitiosta tai todistaa valaehtoisesti. Syytetty voi milloin tahansa esittää todisteita puolustuksekseen. Jos syytetty käyttää oikeuttaan vaieta, sen perusteella ei voida tehdä hänen kannaltaan epäedullisia päätelmiä. Puolustukseksi esitettyjen todisteiden antamisen jälkeen asianosaiset antavat loppulausumansa ja tuomioistuin antaa ratkaisunsa.
  • Kaikkia todistajia, jotka antavat valaehtoisen todistajanlausunnon tuomioistuimessa, on vastakuulusteltava.
  • Oikeudenkäyntimenettelyssä on noudatettava oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatetta. Syyttömyysolettamaa sovelletaan koko oikeudenkäynnin ajan. Todistustaakka on aina syyttäjällä. Jos tuomioistuin ei oikeudenkäynnin päätteeksi ole ilman varteenotettavaa epäilystä varma syytetyn syyllisyydestä, sen on annettava tälle vapauttava tuomio.
  • Jos syytetty tuomitaan, hänelle määrätään rangaistus.

Lisätietoja prosessin kaikista vaiheista ja oikeuksistasi on tietosivuilla. Tässä esitetyt tiedot eivät korvaa oikeudellista neuvontaa, ja ne ovat ainoastaan ohjeellisia.

Euroopan komission rooli

Euroopan komissiolla ei ole toimivaltaa jäsenvaltioiden rikosoikeudenkäyntimenettelyissä, eikä se voi auttaa valituksen tekemisessä. Näillä tietosivuilla on tietoja siitä, miten ja missä voit tehdä valituksen.

Tarvittavat lisätiedot löytyvät seuraavien linkkien kautta

Oikeuteni rikostutkinnan aikana

Oikeuteni oikeudenkäynnin aikana

Oikeuteni oikeudenkäynnin jälkeen

Päivitetty viimeksi: 11/03/2024

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.