Tämän sivun alkukielistä versiota saksa on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Swipe to change

Syytetyt (rikosoikeudelliset menettelyt)

Saksa

Näillä sivuilla kerrotaan, mitä tapahtuu, kun henkilöä epäillään rikoksesta.

Sisällön tuottaja:
Saksa
Tätä sivua ei ole käännetty valitsemallesi kielelle.
Halutessasi voit tutustua sivun konekäännökseen. Huomaa, että konekäännös on vain suuntaa antava. Sivun ylläpitäjä ei ole vastuussa eikä vahingonkorvausvelvollinen konekäännöksen laadusta.

Liikennerikkomuksista, joista määrätään mahdollisesti vain sakkorangaistus, kerrotaan tietosivulla 6.

Tietoja rikoksen uhrin oikeuksista löytyy täältä.

Lyhyt yhteenveto rikosoikeudenkäyntimenettelyistä

Tässä osassa esitetään lyhyt katsaus rikosoikeudenkäyntimenettelyjen eri vaiheisiin.

Rikosoikeudenkäyntiin kuuluu kolme eri vaihetta: esitutkinta, välivaiheen käsittely ja pääasian käsittely tai oikeudenkäynti (johon sisältyy muutoksenhaku ja täytäntöönpano).

  • Esitutkinta (Ermittlungsverfahren): Syyttäjäviranomainen (joko yleinen syyttäjä tai poliisi) aloittaa esitutkinnan, jos henkilöä epäillään rikoksesta. Esitutkinnan tarkoituksena on selvittää, onko rikosepäily perusteltu vai ei. Esitutkinnan aikana voidaan suorittaa monenlaisia toimenpiteitä, kuten kotietsintä. Kun esitutkinta on saatu päätökseen, yleinen syyttäjä päättää, lopetetaanko menettely, koska rikosepäilyä ei ole, vai nostetaanko syyte.
  • Välivaiheen käsittely (Zwischenverfahren): Välivaiheen käsittelyssä tuomioistuin arvioi syytettä ja päättää, jatketaanko syytemenettelyä. Jos tuomioistuin katsoo, että todisteita on riittävästi tuomion todennäköistä langettamista varten, se aloittaa pääasian käsittelyn.
  • Pääasian käsittely (Hauptverfahren): Pääasian käsittelyssä tuomioistuin valmistelee ja johtaa oikeudenkäyntiä. Tuomioistuin arvioi syytettä suullisessa käsittelyssä saatavilla olevien todisteiden perusteella (silminnäkijät, asiakirjat jne.). Vastaajalle annetaan myös mahdollisuus kertoa tuomioistuimelle oma näkemyksensä tapahtumista ja kommentoida väitteitä. Jos vastaaja todetaan syylliseksi rikokseen, hänet tuomitaan. Jos todetaan, että vastaaja ei ole syyllistynyt rikokseen, hänet vapautetaan. Vastaaja voi hakea muutosta tuomioon tietyn määräajan kuluessa. Valitusmenettelyssä (Berufungsverfahren) pääasian käsittely toistetaan ylemmässä tuomioistuimessa. Oikeuskysymyksiin rajoittuvia valituksia koskevassa revisiomenettelyssä (Revisionsverfahren) tuomio tarkistetaan ainoastaan oikeudellisten puutteiden osalta.

Tästä etenemistavasta on poikkeuksia. Tärkeimmät niistä ovat rangaistusmääräysmenettely (Strafbefehlsverfahren), menettelyn keskeyttäminen (Einstellung des Verfahrens) ja nopeutettu menettely (beschleunigtes Verfahren).

Näillä tietosivuilla on esitetty yksityiskohtaista tietoa rikosoikeudenkäyntimenettelyjen eri vaiheista ja vastaajan oikeuksista. Esitetyt tiedot ovat ainoastaan ohjeellisia eivätkä ne korvaa oikeudellista neuvontaa.

Euroopan komission rooli

Euroopan komissiolla ei ole toimivaltaa rikosoikeudenkäyntimenettelyissä jäsenvaltioissa, eikä se siksi voi auttaa valituksen tekemisessä.

Tarvittavat tiedot löytyvät alla olevista linkeistä.

1 – Selitykset

2 – Miten saan oikeudellista neuvontaa

3 – Oikeuteni esitutkinnan aikana

  • Kuulustelu
  • Tunnistamismenettely / henkilöön kohdistuva etsintä
  • Kotietsintä/takavarikko/salakuuntelu
  • Pidätys
  • Tutkintavankeus
  • Syyte

4 – Oikeuteni tuomioistuimessa

5 – Oikeuteni oikeudenkäynnin päätyttyä

6 – Liikennerikkomukset ja vähäiset rikkomukset

Linkkejä

Rikosprosessilaki

Päivitetty viimeksi: 30/08/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.