Lyhyt yhteenveto rikosoikeudenkäyntimenettelyistä
Alla esitellään lyhyesti rikosoikeudenkäyntimenettelyn tavanomaiset vaiheet, silloin kun rikoksesta syytetty on täysi-ikäinen.
Oikeudenkäyntimenettelyn eri vaiheet ja vastaajan oikeudet niissä on esitetty yksityiskohtaisesti tietosivuilla. Esitetyt tiedot ovat ainoastaan ohjeellisia, eivätkä ne korvaa oikeudellista neuvontaa.
Rikosoikeudellinen menettely pannaan vireille, kun poliisi tai yleinen syyttäjä (pubblico ministero) saa tietoonsa teon, jota voidaan pitää rikoksena.
Esitutkinnan päätyttyä yleinen syyttäjä käynnistää oikeudenkäyntimenettelyn nostamalla syytteen, ellei hän katso, että asian käsittely voidaan lopettaa.
Jos rikos on käsiteltävä tuomioistuimessa (tribunale) monen tai joissakin tapauksissa yhden tuomarin kokoonpanossa tai rikostuomioistuimessa (Corte d’assise), järjestetään valmisteluistunto. Yleinen syyttäjä esittää valmisteluistunnosta vastaavalle tuomarille (giudice dell'udienza preliminare) pyynnön aloittaa oikeudenkäynti.
Valmisteluistunnon lopuksi tuomioistuin joko vahvistaa tai hylkää syytteen.
Rikosasioissa, jotka kuuluvat yhden tuomarin tuomioistuimen (organo monocratico tai rauhantuomarin (giudice di pace) toimivaltaan, yleinen syyttäjä antaa vastaajalle kehotuksen saapua oikeuden eteen (mandato di comparizione) tai haastaa tämän suoraan oikeuteen (citazione diretta in giudizio).
Lisäksi on olemassa useita erityismenettelyjä, kuten yksinkertaistettu tuomioistuinkäsittely (rito abbreviato), syytteistä neuvotteleminen osapuolten kesken (patteggiamento), välitön tuomio (giudizio immediato), nopeutetulla menettelyllä annettava tuomio (giudizio direttissimo) ja rangaistusmääräysmenettely (decreto penale di condanna).
Tavallisesti rikosasiaa käsitellään kolmessa vaiheessa:
- ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet – rikostuomioistuimet, monen tai yhden tuomarin kokoonpanossa istuvat tuomioistuimet ja rauhantuomarit
- muutoksenhakutuomioistuimet (Corti d'appello)
- korkein oikeus (Corte suprema di cassazione).
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinkäsittelyssä kootaan kaikki todistusaineisto, mukaan lukien todistajien lausunnot ja asiakirjatodisteet. Oikeudenkäynti päättyy joko tuomioon tai syytteistä vapauttamiseen.
Ensimmäisessä oikeusasteessa annettuun tuomioon voi hakea muutosta.
Muutoksenhakutuomioistuin päättää, pidetäänkö ensimmäisen oikeusasteen tuomio voimassa vai muutetaanko sitä kokonaan tai osittain. Muutoksenhakutuomioistuin voi myös kumota tuomion ja palauttaa asian ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Muutoksenhakutuomioistuimen päätökseen voi hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta.
Korkein oikeus voi ilmoittaa, että muutoksenhakua ei oteta käsiteltäväksi tai se hylätään. Korkein oikeus voi myös kumota tuomion palauttamatta sitä takaisin alemmalle oikeusasteelle, tai se voi kumota tuomion ja palauttaa asian alemman oikeusasteen käsiteltäväksi.
Kun oikeudenkäyntimenettelyn kaikki vaiheet on saatu päätökseen, tuomiosta tulee lopullinen. Jos tuomiossa määrätään rangaistus, siitä tulee nyt täytäntöönpanokelpoinen.
Oikeudenkäyntimenettelyn eri vaiheet ja vastaajan oikeudet niissä on esitetty yksityiskohtaisesti tietosivuilla. Esitetyt tiedot ovat ainoastaan ohjeellisia, eivätkä ne korvaa oikeudellista neuvontaa.
Tietoja rikoksen uhrin oikeuksista löytyy täältä.
Euroopan komission rooli
Euroopan komissiolla ei ole toimivaltaa rikosoikeudenkäyntimenettelyissä jäsenvaltioissa, eikä se siksi voi auttaa muutoksenhaussa. Näillä sivuilla on tietoa siitä, keneen voi ottaa yhteyttä ja miten tulee menetellä.
Tarvittavat tiedot löytyvät alla olevien linkkien kautta
1 – Vastaajan oikeudet rikostutkinnan aikana
2 – Vastaajan oikeudet oikeudenkäynnin aikanaTämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.