Uhrien oikeudet jäsenmaittain

Miten rikoksesta ilmoitetaan?

Rikoksen uhriksi joutunut voi ilmoittaa rikoksesta syyttäjälle tai poliisille tekemällä rikosilmoituksen (énklisi tai mínysi). (Tarkasti ottaen énklisi on uhrin itsensä tekemä rikosilmoitus. Joissakin tilanteissa rikosoikeudellinen menettely voidaan aloittaa ainoastaan tällaisen rikosilmoituksen perusteella (esimerkiksi jos kyseessä on henkilön kunniaa ja mainetta loukkaava rikos). Mínysi on jonkun muun kuin uhrin tekemä rikosilmoitus, ja se koskee rikoksia, joista viranomaiset voivat nostaa syytteen omasta aloitteestaan riippumatta siitä, onko uhri nostanut kanteen. Käytännössä termiä mínysi käytetään kuitenkin molemmista rikosilmoituksista. Kummassakin tapauksessa syyttäjänvirastoon tehdyille rikosilmoituksille annetaan yksilöllinen rekisterinumero arithmós vivlíou minýseon, joka perustuu termiin mínysi).

Voit myös pyytää jotakin toista henkilöä tekemään rikosilmoituksen puolestasi. Siinä tapauksessa sinun on allekirjoitettava kirjallinen ilmoitus (dílosi tai exousiodótisi), jossa kerrotaan, kuka tekee rikosilmoituksen puolestasi. Ilmoitusta varten ei ole erityistä lomaketta, mutta se on allekirjoitettava valtion tai paikallishallinnon virkamiehen taikka asianajajan (esimerkiksi oman asianajajasi) läsnä ollessa, ja kyseisen henkilön on vahvistettava allekirjoituksesi. Rikosilmoituksen voi tehdä puolestasi asianajaja tai joku muu henkilö, jota pidät luotettavana. Jos kyseessä on asia, jossa rikosoikeudellinen menettely edellyttää uhrin tekemää rikosilmoitusta ja uhri on kuollut, oikeus tehdä rikosilmoitus siirtyy uhrin leskelle ja lapsille tai vanhemmille (rikosprosessilain (Kódikas Poinikís Dikonomías) 118 §:n 4 momentti). Mikäli uhri on kuollut rikoksen seurauksena, edellä mainitut henkilöt voivat olla itse asianosaisina rikosoikeudellisessa menettelyssä ja hakea korvausta heille aiheutuneesta kivusta ja kärsimyksestä.

Rikosilmoitus voidaan tehdä joko suullisesti tai kirjallisesti. Jos teet rikosilmoituksen suullisesti, ilmoituksen vastaanottava virkailija kirjaa antamasi tiedot.

Rikosilmoituksen tekemisestä peritään maksu, jonka suuruus tarkistetaan säännöllisesti valtiovarainministerin ja oikeus-, avoimuus- ja ihmisoikeusministerin yhteisellä päätöksellä. Poikkeustapauksissa voit suorittaa maksun rikosilmoituksen tekemisen jälkeen, mutta se on maksettava kolmen päivän kuluessa. Rikosilmoitustasi ei oteta tutkittavaksi, jos jätät maksun suorittamatta. Maksua ei peritä, jos sinulla on oikeus saada oikeusapua. Maksua ei peritä myöskään, jos seksuaalista vapauttasi on loukattu tai olet seksuaalisen hyväksikäytön, lähisuhdeväkivallan tai rasistisen syrjinnän uhri (rikoslain (Poinikós Kódikas) 81A ja 361B §) tai yhdenvertaisen kohtelun periaatteita on rikottu (rikosprosessilain 46 §:n 2 momentti).

Kun on kyse rikoksista, joista viranomaiset voivat nostaa syytteen omasta aloitteestaan riippumatta siitä, onko uhri sitä pyytänyt, rikosilmoituksen tekemiselle ei ole asetettu määräaikaa lukuun ottamatta vakavuudeltaan keskitasoisia rikoksia (plimmelímata), jotka vanhentuvat viiden vuoden kuluttua. Joissakin tapauksissa rikoksesta voidaan kuitenkin nostaa syyte ainoastaan, jos rikoksen vuoksi vahinkoa kärsinyt uhri pyytää rikosoikeudellisen menettelyn käynnistämistä. Tässä tapauksessa sinun on tehtävä rikosilmoitus (énklisi) kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun olet havainnut rikoksen ja saanut tietää rikoksentekijän henkilöllisyyden (mikäli tiedät, kuka rikoksen on tehnyt).

Rikosilmoitusta varten ei ole olemassa erityistä lomaketta.

Rikosilmoituksen on sisällettävä seuraavat tiedot:

• täydelliset henkilötietosi
• rikoksentekijän nimi ja hänen yhteystietonsa, mikäli ne ovat tiedossasi
• perusteellinen kuvaus tapahtuneesta
• kaikki saatavilla olevat asiakirjatodisteet, jotka tukevat rikosilmoitustasi
• todistajat, joiden kuulemista ehdotat
• mahdollisen asianajajasi tiedot.

Jos et ymmärrä tai puhu kreikkaa, voit tehdä rikosilmoituksen jollakin osaamallasi kielellä tai saada tarvitsemaasi kielellistä apua rikosprosessilaissa tai muissa erityisissä rikoslaeissa säädettyjen ehtojen mukaisesti. Voit pyytää, että asiakirjat käännetään maksutta (lain 4478/2017 58 § uhrien oikeuksista rikosilmoituksen tekemisen yhteydessä (direktiivin 2012/29/EU 5 artikla)).

Mistä voin selvittää, miten asia etenee?

Rikosilmoitukselle annetaan yksilöllinen rekisteröintinumero. Numeron avulla voit seurata asian käsittelyn etenemistä joko syyttäjänviraston rekisterissä tai ottamalla yhteyttä rikosilmoituksia käsittelevään virastoon. Voit myös pyytää tutkinnan etenemistä koskevan todistuksen (pistopoiitikó poreías), jossa kerrotaan, missä vaiheessa käsittely on.

Jos asiasi kuuluu Ateenan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (Protodikeío Athinón) toimivaltaan, asianajajasi voi seurata asian käsittelyn etenemistä Ateenan asianajajayhdistyksen verkkosivustolla (Dikigorikós Sýllogos Athinón, http://www.dsa.gr/) siitä alkaen, kun asia on viety oikeuteen. Uhrit eivät voi itse seurata asian käsittelyä, sillä se edellyttää tiettyjä valtuuksia.

Voinko saada oikeusapua (rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana)? Millä ehdoin?

Sinulla voi olla oikeudenkäynnissä asianajaja, mutta sinun on maksettava itse hänen palveluistaan.

Jos perheesi vuotuiset tulot ovat alle kaksi kolmasosaa yleisessä kansallisessa työehtosopimuksessa määritetystä vuotuisesta henkilökohtaisesta vähimmäistulosta, sinulle järjestetään maksutta asianajaja, joka tekee rikosilmoituksen ja edustaa sinua siviilikannetta ajavana asianosaisena menettelyn kaikissa vaiheissa, mikäli olet ollut uhrina jossakin seuraavista rikoksista: kidutus tai jokin muu ihmisarvoa loukkaava rikos (rikoslain 137A ja B §), syrjintä tai eriarvoinen kohtelu, henkeä, henkilökohtaista vapautta tai seksuaalista vapautta loukkaava rikos, seksuaalinen hyväksikäyttö taloudellisen hyödyn saamiseksi, omistusta tai omistusoikeuksia loukkaava rikos, henkilövahingot tai avioliittoon tai perheeseen liittyvä rikos. Rikoksen on oltava vakava tai vakavuudeltaan keskitasoinen, ja sen on kuuluttava kolmijäsenisen rikostuomioistuimen (trimeloús plimmeleiodikeío) toimivaltaan ja tällaisesta rikoksesta on annettava vähintään kuuden kuukauden vankeusrangaistus (laki 3226/2004 (Kreikan virallinen lehti 24/A 4.2.2004), sellaisena kuin se on muutettuna ja täydennettynä lailla 4274/2014). Rikosasioissa oikeusapupyyntösi arvioi sen tuomioistuimen tuomari, jossa asia käsitellään tai jossa päätökseen haetaan muutosta.

Asianajajasi auttaa sinua valmistelemaan ja toimittamaan asiakirjat, joiden perusteella voit osallistua menettelyyn siviilikannetta ajavana asianosaisena, ja hän avustaa sinua koko menettelyn ajan.

Voinko hakea muutosta, jos asiani käsittely lopetetaan ilman oikeudenkäyntiä?

Jos tuomioistuimen syyttäjä (eisangeléas plimmeleiodikón) päättää hylätä kanteen oikeudellisesti perusteettomana tai pääasian ilmeisen perusteettomuuden vuoksi tai koska kannetta ei voida arvioida tuomioistuimessa, voit tehdä päätöksestä valituksen muutoksenhakutuomioistuimen syyttäjälle (eisangeléas efetón) (rikosprosessilain 47 ja 48 §) kolmen kuukauden kuluessa päätöksen päivämäärästä. Tätä määräaikaa ei voida jatkaa millään perusteella. Jotta voisit valittaa päätöksestä, sinun on suoritettava maksu, joka palautetaan, jos syyttäjä hyväksyy valituksen.

Voinko osallistua oikeudenkäyntiin?

Voit osallistua oikeudenkäyntiin ainoastaan, jos olet siviilikannetta ajava asianosainen (politikó enágon) ja vaadit tuomioistuinta määräämään korvauksia menetyksistä tai henkisestä kärsimyksestä tai kivusta ja kärsimyksistä. Voit hakea siviilikanteen vireillepanoa vastuussa olevalta yleiseltä syyttäjältä joko rikosilmoituksessasi tai erillisellä hakemuksella ennen esitutkinnan päättymistä (rikosprosessilain 308 §). Voit tehdä hakemuksen itse tai pyytää asianajajaasi tekemään sen, mikäli hänellä on tarvittava yleinen valtuutus tai asiaa koskeva erityinen valtuutus. Siviilikanteesi kirjataan selvitykseen, johon liitetään asianajajan valtuutus (rikosprosessilain 83 §). Jos et ole rikosilmoituksessasi pyytänyt osallistua menettelyyn siviilikannetta ajavana asianosaisena, voit pyytää sitä vielä rikostuomioistuimessa (rikosprosessilain 82 §), ennen kuin tuomioistuin alkaa arvioida todisteita.

Jotta hakemuksesi osallistua menettelyyn siviilikannetta ajavana asianosaisena voitaisiin ottaa käsiteltäväksi, siihen on sisällyttävä lyhyt kuvaus asiasta, kanneperusteet ja asiamiehen nimittäminen tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvalla alueella, mikäli et asu siellä pysyvästi. Asiamiehellä on oikeus vastaanottaa kaikki asiakirjat tai tiedoksiannot, jotka on osoitettu sinulle siviilikannetta ajavana asianosaisena (rikosprosessilain 84 §). Jotta sinua voitaisiin kuulla rikostuomioistuimessa siviilikannetta ajavana asianosaisena, sinun on nimitettävä valtuutettu asianajaja ja maksettava valtiolle kiinteämääräinen maksu, joka kattaa koko menettelyn siihen saakka, kunnes asiasta on tehty tuomio, johon ei voi enää hakea muutosta. Maksun suuruus tarkistetaan säännöllisesti talous- ja valtiovarainministerin ja oikeusministerin yhteisellä päätöksellä.

Siviilikannetta ajavana asianosaisena sinulla on menettelyn aikana tiettyjä oikeuksia. Voit osallistua kaikkiin tuomioistuinkäsittelyihin, myös silloin, kun ne pidetään suljetuin ovin, sekä tutustua kaikkiin asiaa koskeviin asiakirjoihin. Sinulla on oikeus puhua ja esittää vaatimuksesi tuomioistuimessa. Voit myös tehdä huomautuksia, kun todistajia on kuultu, sekä esittää vastineesi tai selityksiä todistajanlausunnoista tai todisteista (rikosprosessilain 358 §). Voit esittää asianajajasi välityksellä kysymyksiä rikoksentekijälle, todistajille ja muille osallistujille (esimerkiksi asian käsittelyä varten nimitetyille teknisille asiantuntijoille). Sinua pyydetään todistamaan (vaikkakaan ei valaehtoisesti), ja voit myös ehdottaa todistajia edellyttäen, että heidät ilmoitetaan tuomioistuimelle hyvissä ajoin. Sinulla on oikeus pyytää käsittelyn lykkäämistä ja tuomarin vaihtamista.

Tuomioistuin voi joka tapauksessa kutsua uhrin kuultavaksi todistajana, ja uhri on silloin velvollinen saapumaan oikeuteen. Todistajana sinulla on mahdollisuus kertoa tuomioistuimelle rikoksen kannalta merkitykselliset seikat. Tuomari voi myös kysyä sinulta joitakin lisäkysymyksiä.

Mikä on virallinen asemani oikeudenkäynnissä? Olenko tai voinko päättää olla esimerkiksi uhri, todistaja, siviilikannetta ajava asianosainen tai syytettä ajava asianomistaja?
Mitä asemaani liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia minulla on?

Voit valita, oletko rikosoikeudellisessa menettelyssä siviilikannetta ajava asianosainen, jolloin olet asianosaisena koko menettelyssä ja sinulla on olennaisia menettelyllisiä oikeuksia, vai kuullaanko sinua vain todistajan ominaisuudessa sen vuoksi, että rikosoikeudellinen menettely käydään nimenomaan sinuun kohdistuneen rikoksen seurauksena. Yksityisoikeudellista syytettä ei ole olemassa Kreikan oikeusjärjestelmässä.

Voinko antaa oikeudenkäynnissä lausunnon tai esittää todisteita? Millä ehdoin?

Voit toimittaa asiakirjoja, jotka luetaan tuomioistuimessa (rikosprosessilain 364 §) ja liitetään asiakirja-aineistoon. Sinulla on myös mahdollisuus kutsua todistajia, joista sinun on ilmoitettava tuomioistuimelle (rikosprosessilain 326 §:n 2-1 momentti).

Mitä tietoja saan oikeudenkäynnin aikana?

Voit osallistua koko käsittelyn ajan julkisiin kuulemisiin ja todisteiden vastaanottamiseen sekä olla läsnä, kun vastaaja esittää vastineensa, asianajajat käsittelevät asiaa ja tuomioistuin antaa päätöksensä.

Onko minulla mahdollisuus tutustua tuomioistuimen asiakirja-aineistoon?

Siviilikannetta ajavana asianosaisena sinulla on mahdollisuus tutustua asiakirja-aineiston sisältöön, ja voit saada kopion tuomioistuimen päätöksestä.