Uhrien oikeudet jäsenmaittain

Miten rikosilmoitus tehdään?

Rikosilmoituksen voi tehdä kuka tahansa.

Yleensä rikoksesta ilmoitetaan syyttäjälle tai tutkintaviranomaiselle

• henkilökohtaisesti (kirjallisesti tai suullisesti): viranomaiset kirjaavat suullisen ilmoituksen ja esittävät uhrille kysymyksiä rikokseen liittyvistä seikoista ja olosuhteista, rikoksentekijän henkilöllisyydestä ja uhrilla mahdollisesti olevista todisteista
• puhelimitse: poliisilla on maksuton vihjepuhelin (”puhelintodistaja”), johon todistajat ja uhrit voivat ilmoittaa rikoksista nimettömänä. Maksuttoman vihjepuhelimen numero on 003680555111, ja sitä hoitavat vuorokauden ympäri Budapestin poliisilaitoksen avustajat, jotka ottavat vastaan rikosilmoitukset. Lisätietoja on saatavilla Unkarin poliisin verkkosivustolla osoitteessa http://www.police.hu/en
• millä tahansa muulla viestintätavalla tai mitä tahansa muuta teknistä välinettä käyttäen, muun muassa soittamalla EU:n yleiseen hätänumeroon 112.

Rikosilmoituksia voivat ottaa vastaan myös muut viranomaiset tai tuomioistuimet, jotka toimittavat ne edelleen tutkintaviranomaiselle. Rikosilmoitus on hyväksyttävä, jos se vaatii välittömiä toimenpiteitä.

Kaikki rikosilmoitukset on rekisteröitävä välittömästi.

Ilmoituksen voi tehdä myös nimettömänä, jolloin ei tarvitse antaa henkilö- tai yhteystietoja. Ilmoituksen on sisällettävä tarkat tiedot rikoksesta. Viranomaiset eivät edellytä erityisen lomakkeen käyttöä rikosilmoituksessa.

Rikoksen ilmoittamiselle ei ole tarkkaa määräaikaa, mutta viranomaiset eivät ota ilmoitusta vastaan tietyn ajan kuluttua. Tämä aika (niin sanottu vanhentumisaika) vastaa yleensä rikokselle määrättyä enimmäisrangaistusaikaa ja on vähintään viisi vuotta.

Joidenkin rikosten kohdalla uhri voi myös nostaa asianomistajana kanteen, jossa hän vaatii rikoksentekijälle rangaistusta. Tämä on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun uhri on saanut tietää rikoksentekijän henkilöllisyyden.

Mistä voi selvittää, miten asia etenee?

Ilmoituksen tekijälle tai uhrille, jos uhri on tiedossa mutta hän ei itse ole ilmoittanut rikoksesta, ilmoitetaan tutkinnan aloittamisesta.

Ilmoituksen tekijälle ja kanteen nostaneelle asianomistajalle on ilmoitettava ilmoituksen hylkäämisestä.

Tuomioistuin päättää ja ilmoittaa seuraavista asioista:

• syytteen ajamista yksityisoikeudellisen vaatimuksen esittäjänä (pótmagánvádló) koskevan hakemuksen hylkääminen
• menettelyn lopettaminen, jos toissijaisen syyteoikeuden käyttäjän tekemän ilmoituksen perusteella aloitettu tutkinta ei ole johtanut tulokseen.

Poliisi tai syyttäjä voi ilmoittaa sinulle tutkinnan aikana

• tutkintatoimista
• asiaa käsittelevän asiantuntijan nimeämisestä
• lähestymiskiellon määräämisestä epäillylle.

Rikoksen uhrina sinulla on monia oikeuksia, joiden avulla saat tietoa tutkinnasta:

• voit olla läsnä (mutta läsnäolosi ei ole pakollista) asiantuntijan kuulemisessa, katselmuksessa, rikospaikan rekonstruoinnissa ja ryhmätunnistuksessa. Sinulle olisi annettava tieto näistä toimista, mutta tiedoksianto voidaan jättää tekemättä, jos se on perusteltua tutkintatoimen kiireellisyyden vuoksi. Tietoa ei myöskään anneta, jos menettelyyn osallistuvan henkilön suojelua ei muuten pystytä takaamaan;
• saat tarkistaa niitä tutkintatoimia koskevat pöytäkirjat, joissa olet ollut läsnä, mutta muuhun asiakirja-aineistoon voit tutustua ainoastaan, jos siitä ei ole haittaa tutkinnalle;
• edustajasi, tukihenkilösi ja, jos siitä ei ole haittaa menettelylle, nimeämäsi täysi-ikäinen henkilö voivat myös olla tukenasi tutkintatoimissa, joissa läsnäolosi on pakollista tai sallittua. Jos sinua kuullaan todistajana, nimeämäsi täysi-ikäinen henkilö voi myös olla läsnä kuulemisessa etujasi puolustavan asianajajan lisäksi;
• sinulla on itseäsi koskevan rikoksen yhteydessä oikeus saada pyynnöstäsi tieto
  • tutkintavankeudessa olevan vastaajan vapauttamisesta tai pakenemisesta
  • vankeusrangaistukseen tuomitun henkilön ehdonalaiseen pääsystä, vapauttamisesta tai pakenemisesta taikka vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon keskeyttämisestä
  • säilöön otetun henkilön vapauttamisesta tai pakenemisesta taikka säilöönoton keskeyttämisestä
  • lyhytaikaisesti pakkohoidossa olevan henkilön vapauttamisesta tai pakenemisesta
  • pakkohoidossa olevan henkilön vapauttamisesta, luvattomasta hoitolaitoksesta poistumisesta tai sopeutumislomalle päästämisestä
  • kasvatuslaitokseen sijoitetun alaikäisen tilapäisestä tai lopullisesta vapauttamisesta, luvattomasta kasvatuslaitoksesta poistumisesta tai laitossijoituksen keskeyttämisestä;
• voit saada kopiot asiantuntijalausunnoista ja sellaisten tutkintatoimien asiakirja-aineistosta, joissa voit olla laillisesti läsnä. Muiden asiakirjojen kopioita voit saada ainoastaan, jos siitä ei ole haittaa tutkinnalle, ja vasta sen jälkeen, kun sinua on kuultu todistajana. Tutkinnan päätyttyä voit pyynnöstä saada kopiot kaikesta syyttäjän tai tutkintaviranomaisen laatimasta asiakirja-aineistosta;
• tutkinnan päätyttyä voit tutustua asiaa koskevaan asiakirja-aineistoon sekä esittää pyyntöjä ja huomautuksia.

Onko rikoksen uhrilla oikeus saada oikeusapua (rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana)? Millä ehdoin?

Kyllä.

Valtio myöntää seuraavanlaista oikeusapua rikosoikeudellisissa menettelyissä:

• yksityisoikeudellisen vaatimuksen esittäjä voidaan vapauttaa kulujen maksamisesta
• uhrille, toissijaisen syyteoikeuden käyttäjälle (magánvádló), asianomistajalle, muille asianosaisille ja yksityisoikeudellisen vaatimuksen esittäjälle voidaan tarjota mahdollisuus käyttää asianajajaa (pártfogó ügyvéd).

Sinulla on oikeus tämäntyyppiseen tukeen, jos sitä pidetään tarpeellisena oikeusavusta annetun lain nojalla. Sinulla on kuitenkin oikeus käyttää asianajajaa ainoastaan, jos olet uhri, toissijaisen syyteoikeuden käyttäjä, asianomistaja tai muu asianosainen, jonka ei katsota pystyvän käyttämään itse tehokkaasti menettelyoikeuksiaan asian monimutkaisuuden, puutteellisen oikeudellisen asiantuntemuksen tai muun henkilökohtaisen tilanteesi vuoksi.

Tukea on haettava oikeusaputoimistosta täyttämällä tähän tarkoitukseen varattu lomake yhtenä kappaleena. Hakemukseen on liitettävä asiakirjat ja/tai viralliset todistukset, jotka osoittavat sinun olevan oikeutettu oikeusapuun, tai hakemuksen lisäksi on esitettävä viranomaisen antama todistus oikeusapukelpoisuudesta.

Tukihakemus on toimitettava oikeusaputoimistoon viimeistään istuntopäivänä, jolloin tuomioistuin antaa asiassa lopullisen päätöksen.

Jos oikeusaputoimisto myöntää sinulle oikeuden käyttää oikeusapua, voit valita oikeusavustajan tarkoitukseen varatusta rekisteristä.

Voiko rikoksen uhri saada korvauksia kuluista (jotka aiheutuvat osallistumisesta rikostutkintaan/oikeudenkäyntiin)? Millä ehdoin?

Kyllä.

Jos osallistut menettelyyn uhrina, toissijaisen syyteoikeuden käyttäjänä, yksityisoikeudellisen vaatimuksen esittäjänä tai asianomistajana, sinulle tai edustajillesi korvataan seuraavat kulut:

• matka- ja majoituskulut
• pyytämäsi asiantuntijalausunnon kulut, jos syyttäjä tai tuomioistuin on antanut suostumuksensa lausunnon pyytämiseen
• oikeudenkäynnin video-, ääni- tai pikakirjoitustallenteen tai muunlaisen tallenteen tekemisestä aiheutuvat kustannukset
• asiakirja-aineiston yhden kopion kustannukset
• viestintäkulut (puhelin, faksi, posti ja muut)
• edustajan palkkio.

Sinun on itse maksettava ennakkoon omat ja edustajasi käteismenot ja edustajan palkkiot riippumatta asemastasi oikeudenkäynnissä.

Jos olet osallistunut oikeudenkäyntiin todistajana, siitä aiheutuneet kulut (matka- ja majoituskulut, täysihoitokulut, työpoissaoloista aiheutuvat kulut) korvataan pyynnöstä.

Matkakulut: todistajan asuinpaikan ja kuulemispaikan välisestä edestakaisesta matkasta tosiasiallisesti aiheutuneet, todennetut kulut.

Majoituskulut: jos todistajan kuuleminen järjestetään sellaisena ajankohtana, että hänen pitäisi lähteä asuinpaikastaan kuulemispaikkaan yöllä, todistajalle korvataan kulut, joita aiheutuu majoittumisesta kaupallisessa majoituspaikassa tai maksullisessa kotimajoituksessa.

Täysihoitokulut: täysihoitokulut maksetaan todistajalle, jos hänellä on oikeus saada korvaus majoituskuluista tai jos asuinpaikan ja kuulemispaikan välisen edestakaisen matkan kokonaiskestoaika on yli kuusi tuntia yhden päivän aikana.

Työpoissaoloista aiheutuvat kulut: todistajalle, joka ei saa palkkaa kuulemisesta johtuvan työpoissaolon aikana, maksetaan korvauksena 1,5 prosenttia vähimmäiseläkkeen määrästä jokaista työpoissaolotuntia kohden matkaan käytetty aika mukana luettuna.

Jos todistaja on ollut läsnä asiantuntijan esittäessä lausuntonsa, hänen on lähetettävä todisteet aiheutuneista kuluista asiantuntijalausuntoa pyytäneelle viranomaiselle tai tuomioistuimelle, joka määrittää korvauksen suuruuden asiantuntijalausunnon vastaanottamisen jälkeen.

Jos olet siviilikannetta ajava asianomistaja, tuomioistuin määrää vastaajan korvaamaan käteismenosi sekä edustajasi käteismenot ja palkkiot, jos tuomioistuin hyväksyy siviilikanteen ratkaisussaan. Jos kanne hyväksytään osittain, vastaajan on korvattava vastaava osuus kustannuksista.

Kun on kyse toissijaisesta syyteoikeudesta, tuomioistuin määrää vastaajan korvaaman käteismenosi sekä edustajasi käteismenot ja palkkiot, jos ajat syytettä toissijaisen syyteoikeuden nojalla ja tuomioistuin toteaa vastaajan syylliseksi.

Jos asian käsittely päätetään lopettaa ennen kuin asia menee tuomioistuimen käsiteltäväksi, voiko uhri hakea tällaiseen päätökseen muutosta?

Uhri voi tehdä valituksen laissa säädetyissä tapauksissa, jos tutkintaviranomainen tai syyttäjä hylkää rikosilmoituksen tai päättää tutkinnan. Jos rikosilmoitus on hylätty, uhri voi vaatia tutkintaa ainoastaan, jos hän on itse ilmoittanut rikoksesta.

Rikosilmoituksen hylkäämistä tai tutkinnan päättämistä koskevasta päätöksestä on tehtävä valitus kahdeksan päivän kuluessa siitä, kun päätös on annettu tiedoksi. Jos päätöksen antanut tutkintaviranomainen tai syyttäjä ei hyväksy valitusta, se on esitettävä syyttäjälle, jolla on oikeus ratkaista asia. Syyttäjän valituksesta tekemään päätökseen ei voida enää hakea muutosta.

Voiko uhri osallistua oikeudenkäyntiin?

Kun syyte on annettu tiedoksi, tuomioistuin määrää oikeudenkäynnin päivämäärän ja hoitaa tarvittavat järjestelyt sekä toimittaa haasteet ja ilmoitukset. Oikeudenkäyntiin kutsutaan henkilöt, joiden läsnäolo oikeudenkäynnissä on pakollista, ja oikeudenkäynnistä ilmoitetaan henkilöille, joiden läsnäolo on sallittua lain nojalla.

Tuomioistuin päättää todistelujen järjestyksestä oikeudenkäynnissä. Todistelumenettely alkaa vastaajan kuulustelulla, ja todistajista kuullaan yleensä ensimmäisenä uhria. Todistajaa kuultaessa paikalla ei saa olla muita todistajia, joita ei ole vielä kuulusteltu. Tästä säännöstä voidaan kuitenkin poiketa tapauksissa, joissa uhria kuullaan todistajana. Uhrin oikeudellinen edustaja saa olla läsnä koko oikeudenkäynnin ajan, joten uhri voi saada oikeudelliselta edustajaltaan tiedon kaikista hänen poissa ollessaan esitetyistä todisteluista.

Mikä on uhrin virallinen rooli oikeudenkäynnissä? Onko hän esimerkiksi uhri, todistaja, asianosainen vai toissijaisen syyteoikeuden käyttäjä? Voiko hän valita roolinsa itse?

Uhrilla voi rikosoikeudellisessa menettelyssä olla prosessilain mukaan jokin seuraavista neljästä roolista:

• todistaja: henkilö, jolla saattaa olla tietoa toteen näytettävistä seikoista
• asianomistaja: henkilö, joka ajaa siviilikannetta (useimmiten korvausvaatimus) syytettyä vastaan
• toissijaisen syyteoikeuden käyttäjä: henkilö, joka voi joidenkin laissa määriteltyjen rikosten osalta itse ajaa syytettä
• yksityisoikeudellisen vaatimuksen esittäjä: henkilö, joka laissa määrätyissä tapauksissa voi ajaa syytettä joidenkin sellaisten rikosten osalta, jotka lain mukaan muutoin ovat yleisen syytteen alaisia.

Uhri on velvollinen antamaan todistajanlausunnon tai muutoin osallistumaan menettelyyn laissa määritellyissä tapauksissa ja tavoilla, jos tämän katsotaan olevan tarpeen todistelun kannalta. Uhri päättää sen sijaan itse, aikooko hän toimia asianomistajana, toissijaisen syyteoikeuden käyttäjänä tai yksityisoikeudellisen vaatimuksen esittäjänä.

Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia tähän rooliin liittyy?

Uhrilla on rikosoikeudellisen menettelyn kaikissa vaiheissa oikeus

1. olla läsnä prosessitoimia toteutettaessa ja tutustua häntä itseään koskeviin asiakirjoihin menettelyn aikana (jollei laissa toisin säädetä)
2. esittää aloitteita ja vastalauseita kaikissa menettelyn vaiheissa
3. saada tuomioistuimelta, syyttäjältä ja tutkintaviranomaiselta tietoa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan rikosoikeudellisen menettelyn aikana
4. käyttää oikeussuojakeinoja laissa määritellyissä tapauksissa
5. saada itseään koskevan rikoksen yhteydessä omasta pyynnöstään tieto pidätetyn tai vankeusrangaistukseen tai pakkohoitoon tuomitun vastaajan vapauttamisesta tai pakenemisesta.

Uhri on velvollinen antamaan todistajanlausunnon tai muutoin osallistumaan menettelyyn laissa määritellyissä tapauksissa ja tavoilla, jos tutkintaviranomainen, syyttäjänvirasto tai tuomioistuin katsoo sen olevan tarpeen todistelumenettelyn kannalta. Tämä tarkoittaa ensisijaisesti sitä, että hän on velvollinen antamaan todistajanlausunnon, lukuun ottamatta tapauksia, joissa uhria ei voida lainkaan kuulla todistajana (esimerkiksi oikeudellinen ammattisalaisuus tai papin vaitiolovelvollisuus), ja tapauksia, joissa uhri voi kieltäytyä todistajanlausunnon antamisesta (esimerkiksi uhri on vastaajan sukulainen tai joutuisi todistamaan itseään tai sukulaistaan vastaan).

Uhri voi osallistua rikosoikeudelliseen menettelyyn asianomistajana, ja hän voi kertoa jo rikosilmoitusta tehdessään aikeensa ajaa siviilikannetta (yleensä korvausvaatimus). Siviilikanteen täytäntöönpano on maksutonta. Tässä tapauksessa tuomioistuin päättää vastaajan rikosoikeudellisesta vastuusta ja rikosoikeudelliseen menettelyyn liittyvästä siviilikanteesta samassa rikosoikeudellisessa menettelyssä, minkä ansiosta asianomistaja ei joudu aloittamaan siviilioikeudenkäyntiä. Asianomistaja voi rikosoikeudellisen menettelyn aikana pyytää vastaajan omaisuuden takavarikointia, jos voidaan kohtuudella olettaa, ettei vaadetta voida panna täytäntöön.

Laissa määriteltyjen rikosten yhteydessä (väkivalta, yksityisyyden loukkaus, kirjesalaisuuden rikkominen, herjaus ja kunnianloukkaus) uhri voi käyttää toissijaista syyteoikeutta. Uhrin on tehtävä rikosilmoitus edellä mainittuja rikoksia koskevissa tapauksissa 30 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tietää rikoksentekijän henkilöllisyyden. Uhrin on ilmoitettava rikosilmoituksessa mahdollinen rikosta koskeva näyttö sekä kerrottava nimenomaisesti vaativansa vastaajan rankaisemista.

Rikosilmoitus voidaan tehdä tuomioistuimelle suullisesti tai kirjallisesti. Tuomioistuin määrää tutkinnan aloittamisesta, jos vastaajan henkilöllisyys, henkilötiedot tai asuinpaikka eivät ole tiedossa tai jos todisteiden paikantaminen on tarpeen. Tuomioistuin päättää menettelyn, jos rikoksentekijän henkilöllisyyttä ei onnistuta selvittämään tutkinnan aikana.

Tuomioistuin järjestää henkilökohtaisen kuulemisen, jossa se pyrkii uhrin ja vastaajan väliseen sovitteluun. Jos sovittelu onnistuu, tuomioistuin päättää menettelyn. Muussa tapauksessa käsittelyä jatketaan julkisessa oikeudenkäynnissä.

Jos uhri peruuttaa syytteet tai luopuu niistä, menettely päätetään. Menettely päätetään myös, jos uhri ei saavu henkilökohtaiseen kuulemiseen tai oikeudenkäyntiin eikä perustele poissaoloaan etukäteen asianmukaisesti tai jos uhria ei voitu kutsua paikalle, koska hän ei ollut ilmoittanut osoitteensa muuttumisesta.

Asianomistajalla on täydet syytteen esittämiseen liittyvät oikeudet, muun muassa oikeudenkäynnin aikana käytettävät oikeudet sekä oikeus hakea muutosta tuomioistuimen tekemiin päätöksiin.

Kun kaikki tutkinnan aikana käytettävissä olevat muutoksenhakukeinot on käytetty, uhrilla on joissakin tapauksissa mahdollisuus esittää yksityisoikeudellinen vaatimus ja edustaa tällöin itse itseään tuomioistuimessa. Uhrilla on mahdollisuus esittää yksityisoikeudellinen vaatimus muun muassa silloin, jos rikosilmoitus on hylätty tai tutkinta on lopetettu sillä perusteella, ettei teko ollut rikos, tai jos on olemassa perusteet rangaistavuuden lakkaamiselle (esimerkiksi pakottaminen, erehdys, laillinen itsepuolustus tai välitön vaara). Jos tietyssä asiassa on lain mukaan mahdollista esittää yksityisoikeudellinen vaatimus, valitusta koskevan päätöksen tehneen syyttäjän on ilmoitettava siitä uhrille erikseen.

Jos valitus hylätään, koska rikosilmoitusta ei ole hyväksytty tai tutkinta on päättynyt, uhrilla on oikeus tutustua häntä vastaan tehtyä rikosta koskeviin asiakirjoihin syyttäjänvirastossa. Yksityisoikeudellinen vaatimuksen esittänyt uhri voi toimittaa tuomioistuimelle osoitetun syytekirjelmän asiaa käsitelleelle ensimmäisen asteen syyttäjänvirastolle 60 päivän kuluessa valituksensa hylkäämisestä. Yksityisoikeudellisen vaatimuksen esittäjän on käytettävä oikeudellista edustajaa (asianajaja). Tuomioistuin päättää, otetaanko syytekirjelmä käsiteltäväksi.

Voiko uhri antaa oikeudenkäynnin aikana lausuman tai esittää todisteita? Millä ehdoin?

Uhrilla on oikeus tulla kuulluksi rikosoikeudellisen menettelyn aikana. Lainsäädännön mukaan uhrilla on paitsi velvollisuus, myös oikeus tehdä yhteistyötä omasta aloitteestaan todistelumenettelyssä. Uhri voi antaa todistajanlausunnon ja esittää todisteita myös muulla tavoin (esimerkiksi toimittamalla viranomaiselle asiakirjatodisteita). Uhri voi esittää aloitteita ja huomautuksia kaikissa menettelyn vaiheissa. Uhria kuullaan yleensä todistajista ensimmäisenä.

Sen jälkeen kun syyttäjä on esittänyt syytteen, uhri voi esittää puheenvuoron ilmoittaakseen, vaatiiko hän vastaajan rikosoikeudellisen vastuun määrittelyä ja rankaisemista. Asianomistaja voi antaa kanteeseensa liittyvän lausunnon.

Mitä tietoja uhrille annetaan oikeudenkäynnin aikana?

Oikeudenkäyntiin kutsuttu todistaja voi ennen oikeudenkäyntiä ottaa yhteyttä tuomioistuimessa toimivaan todistajien tukihenkilöön asianmukaisten tietojen saamiseksi. Todistajien tukihenkilö on tuomioistuimen virkamies, joka antaa todistajille tietoa todistajanlausunnon antamisesta ja helpottaa sitä. Todistajien tukeen ei sisälly tietojen antaminen itse rikosasiasta, eikä sillä saa pyrkiä vaikuttamaan todistajiin.

Uhrilla on tuomioistuinmenettelyssä oikeus saada tietoa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä kyseisestä asiasta. Jollei laissa toisin säädetä, hänellä on oikeus olla läsnä tutkintatoimissa, ja hän voi tutustua häntä vastaan tehtyä rikosta käsitteleviin asiakirjoihin sekä saada niistä kopiot sen jälkeen, kun tutkinta on päättynyt.

Uhrin on saatava tieto syytteen nostamisesta ja kaikista häntä koskevista päätöksistä sekä lopullisesta päätöksestä.

Voiko rikoksen uhri tutustua oikeudenkäyntiasiakirjoihin?

Uhrilla on oikeus tutustua asiakirjoihin, jotka koskevat häntä vastaan tehtyä rikosta, sekä saada niistä kopiot milloin tahansa tutkinnan päätyttyä.

Tuomioistuimen on taattava oikeus tutustua asiakirjoihin sillä tavoin, että toisen henkilön yksityiselämää koskevia tietoja ei paljasteta tarpeettomasti. Asiakirjojen kopioiden toimittamista voidaan kuitenkin rajoittaa ainoastaan ihmisarvon, henkilöoikeuksien ja vainajan muiston kunnioittamisen perusteella.