Uhrien oikeudet jäsenmaittain

Miten uhri voi hakea vahingonkorvausta rikoksentekijältä? (Esim. esittämällä vaateen rikosoikeudenkäynnissä, nostamalla erillisen vahingonkorvauskanteen tai panemalla vireille liitännäismenettelyn)

Rikoksentekijältä voi hakea vahingonkorvausta siviilikanteella. Tämän voi tehdä ennen esitutkinnan alkamista. Oikeusviranomaisilla on velvollisuus tiedottaa tästä oikeudesta. Siviilikanne voidaan tehdä kirjallisesti tai suullisesti. Siinä on mainittava haetun vahingonkorvauksen määrä, perustelut ja todisteet.

Pyyntö voidaan esittää syyttäjälle tai sille tuomioistuimelle, joka ratkaisee pääasian.

Tuomioistuin päättää samalla myös vahingonkorvauksen määrästä, joka rikoksentekijän on suoritettava.

Vaikka uhri ei olisi asianomistajana rikosprosessissa, hän voi nostaa siviilituomioistuimessa erillisen kanteen vahingonkorvauksen saamiseksi.

Tuomioistuin on määrännyt rikoksentekijän maksamaan uhrille vahingonkorvausta. Miten uhri voi varmistaa, että rikoksentekijä maksaa korvauksen?

Koska asiasta on annettu tuomio, jossa rikoksentekijä velvoitetaan maksamaan vahingonkorvaus, tämän olisi suoritettava maksu ilman eri toimenpiteitä. Jos näin ei tapahdu, uhri voi hakea pakkotäytäntöönpanoa.

Tätä varten on toimitettava ulosottomiehelle tuomio, jossa vahingonkorvaus määrätään. Ulosottomies hoitaa täytäntöönpanon ja ilmoittaa uhrille tältä edellytetyistä toimenpiteistä.

Jos rikoksentekijä ei maksa korvausta, voiko valtio maksaa uhrille etumaksua tämän sijasta? Millä ehdoin?

Valtio voi maksaa tietyissä olosuhteissa vahingonkorvausta.

Jos rikoksentekijä on maksukyvytön tai hänen olinpaikkaansa ei tiedetä, valtio voi maksaa vahingonkorvauksen sen jälkeen kun uhri on laatinut taloudellista korvausta koskevan hakemuksen. Hakemus on jätettävä vuoden aikana. Tämän määräajan alkamispäivä voi vaihdella sen mukaan, minkä ratkaisun oikeusviranomaiset tekevät.

Jos rikoksentekijä ei ole tiedossa, taloudellista korvausta koskeva hakemus voidaan tehdä kolmen vuoden kuluessa rikoksentekoajasta, mikäli uhri ei ole saanut aiheutuneesta vahingosta täyttä korvausta vakuutusyhtiöltä.

Taloudellisesta korvauksesta voi hakea etumaksua. Ensin on tehtävä edellä mainittu taloudellista korvausta koskeva hakemus. Etumaksua voi hakea samaan aikaan taloudellisen korvauksen kanssa tai viimeistään 30 päivää sen jälkeen. Etumaksun suorittamisen edellytys on, että uhrin taloudellinen tilanne on heikko.

Jos vahingonkorvaushakemus hylätään, uhrin on maksettava etumaksu takaisin. Taloudellista korvausta koskeva hakemus jätetään uhrin kotipaikan alioikeuteen (tribunal).

Onko uhrilla oikeus saada korvausta valtiolta?

Kyllä. Katso edellä oleva vastaus.

Onko uhrilla oikeus saada korvausta, jos rikoksentekijää ei tuomita?

Jos rikostuomioistuin jättää siviilikanteen ratkaisematta, uhri voi nostaa siviilituomioistuimessa erillisen kanteen vahingonkorvauksen saamiseksi.

Jos rikostuomioistuin katsoo, ettei rikosta ole tapahtunut tai ettei rikoksentekijä ole se henkilö, jota vastaan valitus on tehty, uhri ei voi hakea vahingonkorvausta rikostuomioistuimessa eikä erillisessä oikeudenkäynnissä siviilituomioistuimessa, sillä rikostuomioistuimen päätöksellä on lainvoima myös siviilituomioistuimessa.

Jos uhri ei ole siviilikannetta nostava asianosainen, hän voi vedota siviilituomioistuimeen erillisellä kanteella rikosoikeudenkäynnin aikana tai sen jälkeen yleisiä vanhentumisaikoja noudattaen.

Onko mahdollista saada etumaksua sillä aikaa kun korvaushakemusta käsitellään?

Kyllä, tietyin edellytyksin. Taloudellisesta korvauksesta voi hakea etumaksua. Ks. vastaus etumaksua koskevaan kysymykseen.