Perusoikeudet

Kroatia

Sisällön tuottaja:
Kroatia

Kansalliset tuomioistuimet

Tuomioistuimilla on erityinen asema ihmisoikeuksien suojelussa. Ne ovat lakisääteisiä elimiä, joiden riippumattomuus on taattu perustuslaissa. Perustuslaillisten oikeuksien ja vapauksien toteutumisen turvana on erityinen mekanismi: perustuslakivalitus. Valituksen voi tehdä kansalainen, joka katsoo, että kansallinen viranomainen, paikallinen tai alueellinen itsehallintoelin tai muu julkisoikeudellinen yhteisö on loukannut hänen perustuslaissa turvattuja ihmisoikeuksiaan tai perusvapauksiaan päätöksellä, joka koskee hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan tai häneen kohdistuvaa rikosepäilyä tai -syytettä. Valituksen voi tehdä vasta, kun kaikki muut käytettävissä olevat oikeussuojakeinot on käytetty.

Ustavni sud Republike Hrvatske (Kroatian perustuslakituomioistuin)
Trg svetog Marka 4
10 000 Zagreb
Puhelin: (+385-1) 640 02 51
Faksi: (+385-1) 455 10 55
https://www.usud.hr/

Vrhovni sud Republike Hrvatske (Kroatian korkein oikeus)
Trg Nikole Šubića Zrinskog 3
10 000 Zagreb
Puhelin: (+385-1) 486 22 22 / 481 00 36
Faksi: (+385-1) 481 00 35
Sähköposti: vsrh@vsrh.hr
http://www.vsrh.hr/

Maakunnalliset tuomioistuimet
Kunnalliset tuomioistuimet

Visoki trgovački sud Republike Hrvatske (Kroatian yli kauppatuomioistuin)
Berislavićeva 11, 10 000 Zagreb
Puhelin: (+385-1) 489 68 88
Faksi: (+385-1) 487 23 29
http://www.vtsrh.hr/
Kauppatuomioistuimet  PDF (192 Kb) hr

Kauppatuomioistuimet

Visoki upravni sud Republike Hrvatske (Kroatian korkein hallinto-oikeus)
Frankopanska 16, 10 000 Zagreb
Puhelin: (+385-1) 480 78 00
Faksi: (+385-1) 480 79 28
http://www.upravnisudrh.hr/

Hallintotuomioistuimet

Visoki prekršajni sud Republike Hrvatske (Kroatian ylin rikostuomioistuin)
Ulica Augusta Šenoe 30, 10 000 Zagreb
Puhelin: (+385-1) 480 75 10
Faksi: (+385-1) 461 12 91
Sähköposti: predsjednik@vpsrh.pravosudje.hr
https://sudovi.hr/VPSRH/

Oikeusasiamies (Pučki pravobranitelj)

Trg hrvatskih velikana 6
10 000 Zagreb
Kroatia
Puhelin: (+385-1) 485 18 55 / 485 18 53
Sähköposti: info@ombudsman.hr
Faksi: (+385-1) 643 16 28

Kroatian perustuslain 93 §:n mukaan oikeusasiamies edistää ja suojelee Kroatian parlamentin edustajana ihmisoikeuksia ja vapauksia, jotka on määritelty perustuslaissa, laeissa ja Kroatian allekirjoittamissa ihmisoikeuksia ja vapauksia koskevissa kansainvälisissä sopimuksissa.

Parlamentti valitsee oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehet kahdeksan vuoden toimikaudeksi. Oikeusasiamiehen tehtävänä on suojella kansalaisia valtion elinten ja muiden julkista valtaa käyttävien oikeushenkilöiden toimista aiheutuvilta ihmisoikeusloukkauksilta. Hänen keskeisiin tehtäviinsä kuuluvat myös syrjinnän torjunta sekä kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rankaisemisen kansallisen ehkäisymekanismin toiminnot. Oikeusasiamies toimii työssään itsenäisesti ja riippumattomasti.

Toimivalta:

Ihmisoikeuksien suojelu

Kansalaisella on oikeus tehdä kantelu oikeusasiamiehelle, jos hän katsoo, että viranomaiset ovat loukanneet hänen oikeuksiaan. Oikeusasiamies tutkii kantelun kohteena olevan asian saamiensa asiakirjojen perusteella. Kaikki julkisoikeudelliset yhteisöt eli valtion elimet, paikalliset ja alueelliset itsehallintoelimet ja muut julkiset elimet ovat velvollisia toimittamaan kaikki pyydetyt tiedot.

Oikeusasiamies voi antaa vahvistettujen tosiseikkojen perusteella lausuntoja ja suosituksia ja tehdä ilmoituksia asianomaisille viranomaisille tai ylemmille elimille ja tarvittaessa ilmoittaa asiasta parlamentille.

Oikeusasiamies tarkistaa myös, ovatko säädökset Kroatian perustuslain ja ihmisoikeuksien suojelua koskevien kansainvälisten sopimusten mukaisia, ja hän voi pyytää hallitusta muuttamaan tai hyväksymään ihmisoikeuksia koskevia säädöksiä. Lisäksi hän voi pyytää parlamenttia yhdenmukaistamaan säädöksiä perustuslain ja muiden lakien kanssa. Hänellä on oikeus panna vireille menettely perustuslakituomioistuimessa lakien ja muiden säädösten perustuslainmukaisuuden tutkimiseksi.

Ihmisoikeuksien edistäminen

Ihmisoikeuksien edistämiseen kuuluu tutkimusten ja analyysien tekeminen, tietokantojen ja asiakirja-aineiston kehittäminen ja ylläpitäminen, oikea-aikainen ja säännöllinen tiedottaminen yleisölle ja sidosryhmille, aktiivinen yhteistyö kansalaisjärjestöjen, kansainvälisten järjestöjen ja akateemisten tutkimuslaitosten kanssa sekä aloitteiden tekeminen lainsäädännön mukauttamiseksi kansainvälisiin ja eurooppalaisiin normeihin ja kyseisen lainsäädännön soveltamiseksi.

Syrjinnän torjunta

Oikeusasiamies vastaanottaa kanteluita luonnollisilta henkilöiltä ja oikeushenkilöiltä, antaa tietoa oikeuksista ja velvollisuuksista sekä oikeus- ja muun suojan saantimahdollisuuksista, tutkii kanteluita ja ryhtyy toimivaltansa rajoissa toimiin syrjinnän poistamiseksi ja syrjinnän kohteeksi joutuneiden henkilöiden oikeuksien suojaamiseksi (paitsi jos vireillä on oikeudenkäynti), hoitaa sovittelumenettelyjä, joissa asia on mahdollista ratkaista tuomioistuimen ulkopuolella molempien osapuolten suostumuksella, ja toimittaa syrjintää koskevat rikosilmoitukset toimivaltaiseen syyttäjänvirastoon.

Kansallinen ehkäisymekanismi

Oikeusasiamies hoitaa kansallisen ehkäisymekanismin toimintoja kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rankaisemisen ehkäisemiseksi paikoissa, joissa pidetään vapautensa menettäneitä henkilöitä, kuten säilöön otettuja, pidätettyjä tai muussa viranomaisvalvonnassa olevia henkilöitä, ja joista kyseiset henkilöt eivät voi poistua tahtonsa mukaan.

Oikeusasiamiehen toimiston edustajat tekevät käyntejä vankiloihin ja muihin rangaistuslaitoksiin, säilöönottoyksiköihin ja erilaisiin psykiatrisiin hoitolaitoksiin vapautensa kokonaan tai osittain menettäneiden henkilöiden suojelemiseksi ennalta ehkäisevin toimenpitein.

Kansallinen ihmisoikeusinstituutio (Nacionalna institucija za zaštitu i promociju ljudskih prava)

Oikeusasiamies on ollut vuodesta 2009 lähtien Kroatian ainoa ihmisoikeuksia suojeleva ja edistävä kansallinen instituutio, jolle on myönnetty A-luokitus kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden riippumattomuutta määrittelevien YK:n Pariisin-periaatteiden mukaisesti.

A-luokitus merkitsee institutionaalisen riippumattomuuden korkeinta tasoa. Oikeusasiamiehen toimisto sai A-luokituksen uudelleen heinäkuussa 2013 YK:n tutkittua, miten sen suositukset riippumattoman aseman säilyttämisestä ja edistämisestä ovat toteutuneet.

Erikoistuneet ihmisoikeuselimet

Lapsiasiavaltuutettu (Pravobranitelj za djecu)

Teslina 10
10 000 Zagreb
Kroatia
Sähköposti: info@dijete.hr
Puhelin: (+385-1) 492 96 69
Faksi: (+385-1) 492 12 77
http://www.dijete.hr

Tehtävät

Lapsiasiavaltuutetun toimisto tarkistaa, ovatko lapsen oikeuksien ja edun suojelua koskevat Kroatian lait ja muut säädökset maan perustuslain, lapsen oikeuksien yleissopimuksen sekä muiden lapsen oikeuksien ja edun suojelua koskevien kansainvälisten asiakirjojen mukaisia. Toimisto seuraa yksittäisten oikeuksien loukkauksia ja tutkii lapsen oikeuksien ja edun loukkausten yleisyyttä ja eri muotoja. Se ajaa myös erityistarpeisten lasten oikeuksien ja edun suojelua ja edistämistä sekä ehdottaa toimenpiteitä kattavan lapsen oikeuksien suojelu- ja edistämisjärjestelmän rakentamiseksi ja lasten edun vaarantavan vahingollisen toiminnan ehkäisemiseksi. Lisäksi se antaa lapsille tietoja ja neuvoja heidän oikeuksiensa ja etunsa käyttämisestä ja suojelusta, tekee yhteistyötä lasten kanssa, rohkaisee heitä ilmaisemaan mielipiteensä ja ottaa ne huomioon, tekee aloitteita lapsen aseman parantamiseen tähtäävistä julkisista toimenpiteistä ja osallistuu sellaisiin sekä ehdottaa toimenpiteitä lasten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi yhteiskunnassa. Toimistolla on oikeus tutustua lapsen oikeuksia ja suojelua koskeviin tietoihin ja asiakirjoihin niiden luottamuksellisuudesta riippumatta. Lisäksi sillä on oikeus tehdä tarkastuksia lapsista lain nojalla huolehtivissa laitoksissa, valtion elimissä ja oikeushenkilöiden ja luonnollisten henkilöiden luona sekä uskonnollisissa yhteisöissä, joissa asuu lapsia tai joihin on sijoitettu lapsia väliaikaisesti tai pysyvästi.

Jos lapsiasiavaltuutetun toimisto toteaa, että lapsi on joutunut fyysisen tai henkisen väkivallan, seksuaalisen häirinnän, kaltoinkohtelun, hyväksikäytön, laiminlyönnin tai välinpitämättömyyden kohteeksi, sen on ilmoitettava siitä viipymättä toimivaltaiseen syyttäjänvirastoon ja sosiaalihuoltoon ja ehdotettava toimenpiteitä lapsen oikeuksien ja edun suojelemiseksi. Toimisto voi pyytää ammatillista apua lasten suojelua, hoitoa, kehitystä ja oikeuksia tutkivilta asiantuntijoilta ja laitoksilta, ja sen on saatava tällaista apua kohtuullisen ajan kuluessa.

Tasa-arvovaltuutettu (Pravobraniteljica za ravnopravnost spolova)

Preobraženska 4/1
10 000 Zagreb
Puhelin: (+385-1) 484 81 00
Faksi: (+385-1) 484 46 00
Sähköposti: ravnopravnost@prs.hr
http://www.prs.hr

Tehtävät

Tasa-arvovaltuutetun toimisto käsittelee kanteluita sukupuoleen, siviilisäätyyn, perheasemaan tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvasta syrjinnästä. Se tutkii sukupuolten tasa-arvoperiaatteen rikkomisia sekä kansallisten viranomaisten, paikallisten ja alueellisten itsehallintoelinten, muiden julkisten elinten ja niiden työntekijöiden ja muiden oikeushenkilöiden ja luonnollisten henkilöiden harjoittamaa, yksilöihin tai ryhmiin kohdistuvaa syrjintää.

Tasa-arvovaltuutetulla on oikeus tehdä ilmoituksia ja ehdotuksia ja antaa suosituksia.

Jos tasa-arvovaltuutettu katsoo, että sukupuolten tasa-arvoperiaatetta on rikottu, hän voi pyytää arvioimaan lain perustuslainmukaisuutta tai muiden säädösten perustuslainmukaisuutta ja lainmukaisuutta.

Vammaisasiavaltuutettu (Pravobraniteljica za osobe s invaliditetom)

Savska cesta 41/3
10 000 Zagreb
Puhelin: (+385-1) 610 21 70
Faksi: (+385-1) 617 79 01
Sähköposti: ured@posi.hr

Tehtävät

Vammaisasiavaltuutetun toimisto on itsenäinen kansallinen elin, jonka päätehtävänä on valvoa ja edistää Kroatian perustuslakiin, kansainvälisiin sopimuksiin ja lakeihin perustuvia vammaisten oikeuksia. Jos näitä oikeuksia on loukattu, vammaisasiavaltuutetulla on oikeus tehdä ilmoitus, ehdottaa toimenpiteitä, antaa suosituksia, tiedottaa ja pyytää raportoimaan toteutetuista toimista.

Jos vammaisasiavaltuutettu katsoo, että oikeudellinen ratkaisu on vahingollinen vammaisten henkilöiden tai kehityshäiriöisten lasten kannalta, epää heiltä jotakin tai asettaa heidät muihin nähden epäedullisempaan asemaan, hän tekee ehdotuksen kyseisen ratkaisun muuttamiseksi.

Vammaisasiavaltuutetun toimisto vastaanottaa kanteluita vammaisilta ja heidän etujaan ajavilta, tutkii kanteluita vammaisten oikeuksien loukkauksista ja pyrkii löytämään parhaan mahdollisen ratkaisun yhdessä tällaisten asioiden ratkaisemisesta vastaavien tahojen kanssa. Vammaisasiavaltuutettu antaa vammaisille neuvontaa heidän oikeuksiensa ja etunsa käyttämisestä ja suojelusta.

Henkilötietojen suoja

Tietosuojavirasto (Agencija za zaštitu osobnih podataka)

Martićeva 14
10 000 Zagreb

Puhelin: (+385-1) 460 90 00
Faksi: (+385-1) 460 90 99
Sähköposti: azop@azop.hr
http://www.azop.hr

Tietosuojavirasto on viranomainen, joka hoitaa toimivaltaansa kuuluvia tehtäviä itsenäisesti ja riippumattomasti. Virasto hoitaa henkilötietojen suojaan liittyviä hallinnollisia ja asiantuntijatehtäviä. Se valvoo viranomaisvaltuuksiensa mukaisesti henkilötietojen suojaamista, nostaa esiin henkilötietojen keräämisessä havaittuja väärinkäytöksiä, laatii luettelon maista ja kansainvälisistä järjestöistä, joissa tietosuojaa säännellään asianmukaisesti, käsittelee tutkintapyyntöjä henkilötietojen suojasta annetussa laissa (Zakon o zaštiti osobnih podataka) taattujen oikeuksien loukkauksista ja ylläpitää henkilötietojen keskusrekisteriä.

Maksuton oikeusapu

Maksutonta oikeusapua koskevan lain (Zakon o besplatnoj pravnoj) annettuaan oikeusministeriö alkoi valmistella maksuttoman oikeusavun järjestelmän perustamista. Tehtävä oli mittava ja haastava.

Maksuttoman oikeusavun järjestelmän ansiosta vähävaraisilla kansalaisilla on mahdollisuus hankkia asianajaja ja saada oikeusapua tiettyjä oikeudellisia toimia varten sekä yhtäläiset mahdollisuudet saattaa asiansa käsiteltäväksi oikeudellisissa ja hallinnollisissa menettelyissä.

Maksuttomaan oikeusapuun oikeutetut

Maksuttomasta oikeusavusta annetun lain mukaan apua voivat saada

  • Kroatian kansalaiset
  • lapset, jotka eivät ole Kroatian kansalaisia ja ovat maassa ilman lain nojalla heistä vastuussa olevaa aikuista
  • vastavuoroisuuden perusteella tilapäisesti oleskelevat ulkomaalaiset ja vakituisesti asuvat ulkomaalaiset
  • tilapäistä suojelua saavat ulkomaalaiset
  • laittomasti tai lyhytaikaisesti oleskelevat ulkomaalaiset menettelyssä, jossa päätetään heidän karkottamisestaan tai palauttamisestaan
  • turvapaikanhakijat, turvapaikan saaneet ja toissijaista suojelua saavat ulkomaalaiset ja heidän perheenjäsenensä, jotka oleskelevat laillisesti Kroatiassa ja jotka ovat osallisena menettelyssä, johon ei voi saada oikeusapua minkään erityislain nojalla.

Maksuttoman oikeusavun tarjoajat

Maksuttomasta oikeusavusta annetun lain mukaan maksutonta oikeusapua voivat tarjota

  • asianajajat
  • valtuutetut yhdistykset
  • oikeusklinikat
  • maakunnissa sijaitsevat valtionhallinnon virastot.

Maksuttoman oikeusavun lajit

Maksutonta oikeusapua on kahdenlaista: ensisijaista ja toissijaista.

Ensisijainen maksuton oikeusapu

Ensisijaista maksutonta oikeusapua annetaan seuraavissa muodoissa:

  • yleiset oikeudelliset tiedot
  • oikeudellinen neuvonta
  • lausunnot julkisoikeudellisille yhteisöille, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle ja kansainvälisille järjestöille kansainvälisten sopimusten ja kyseisten tahojen toimintasääntöjen mukaisesti
  • edustus julkisoikeudellisissa elimissä käytävissä menettelyissä
  • oikeudellinen apu tuomioistuimen ulkopuolisessa sovintomenettelyssä.

Ensisijaista oikeusapua tarjoavat maakunnissa sijaitsevat valtionhallinnon virastot, valtuutetut yhdistykset ja oikeusklinikat.
Ensisijaista oikeusapua tarjoavat tahot saavat antaa yleistä oikeustietoa ja oikeudellista neuvontaa sekä laatia lausuntoja.

Ensisijaista oikeusapua tarvitsevan on otettava suoraan yhteyttä sellaisen tarjoajaan.

Toissijainen maksuton oikeusapu

Toissijaista maksutonta oikeusapua annetaan seuraavissa muodoissa:

  • oikeudellinen neuvonta
  • lausunnot menettelyissä työntekijöiden oikeuksien suojelemiseksi
  • lausunnot riita-asioissa
  • avunsaajan edustaminen tuomioistuimessa
  • oikeudellinen apu sovintomenettelyssä
  • vapautus oikeudenkäyntikuluista
  • vapautus tuomioistuinmaksuista.

Toissijaista oikeusapua antavat asianajajat.

Toissijaista oikeusapua voidaan antaa seuraavissa menettelyissä:

  • esineoikeutta koskevat menettelyt, kiinteistörekisterimenettelyt pois lukien
  • työsuhteita koskevat menettelyt
  • perhesuhteita koskevat menettelyt, lukuun ottamatta yhteiseen hakemukseen perustuvia avioeromenettelyjä edellyttäen, että puolisoilla ei ole yhteisiä tai adoptoituja alaikäisiä lapsia tai huollettavanaan olevia täysi-ikäisiä lapsia
  • täytäntöönpano- ja turvaamismenettelyt, joissa on kyse sellaiseen menettelyyn perustuvien saatavien pakkoperinnästä tai turvaamisesta, johon maksuttomasta oikeusavusta annetun lain mukaan voidaan myöntää oikeusapua
  • riita-asian ratkaisu sovintomenettelyssä
  • poikkeuksellisesti kaikki muut hallinnolliset ja siviilioikeudelliset menettelyt, kun avuntarve johtuu hakijan ja tämän kotitalouteen kuuluvien henkilöiden elämäntilanteesta, maksuttomasta oikeusavusta annetun lain perimmäisen tarkoituksen mukaisesti.

Toissijaista oikeusapua koskeva hakemus on toimitettava maakunnan tai Zagrebin kaupungin toimivaltaiselle hallintoelimelle.

Maksuttomasta oikeusavusta annetun lain mukaan henkilön, joka haluaa käyttää oikeuttaan maksuttomaan oikeusapuun, on toimitettava sitä koskeva vakiomuotoinen hakemus asuinmaakunnassaan sijaitsevaan valtionhallinnon virastoon. Hakemukseen on liitettävä kaikkien hakijoiden ja heidän kotitalouteensa kuuluvien aikuisten nimenomainen kirjallinen suostumus kaikkien omaisuutta koskevien tietojen tutkimiseen sekä aineellisen ja rikosoikeudellisen vastuun ottamiseen hakijan esittämien väitteiden totuudenmukaisuudesta.

Hakemuslomakkeen voi ladata oikeusministeriön verkkosivuilta tai hakea maakunnissa sijaitsevista valtionhallinnon virastoista, kunnallisista tuomioistuimista tai sosiaaliturvakeskuksista niiden aukioloaikoina.

Hakemuksesta ei peritä hallintomaksuja, ja se on toimitettava henkilökohtaisesti tai kirjattuna kirjeenä.

Oikeusapu kattaa kaikki sen antamisesta aiheutuvat kulut tai osan niistä hakijan taloudellisen tilanteen mukaan. Avunsaajan saatetaan edellyttää osallistuvan oikeudellisen menettelyn kuluihin tiettyyn prosenttiosuuteen saakka taloudellisen tilanteensa mukaan.

Jos oikeusapua ei myönnetä täysimääräisenä, avunsaaja maksaa asianajajalle tämän palkkioiden ja kulukorvausten kokonaismäärän ja saamansa korvauksen välisen erotuksen asianajajien palkkioita ja kulukorvauksia koskevan hinnaston mukaisesti.

Oikeusministeriö ratkaisee toissijaisen oikeusavun myöntämistä koskevat valitukset, päättää yhdistysten ja oikeusklinikoiden ottamisesta ensisijaisen oikeusavun tarjoajien rekisteriin, ylläpitää kyseistä rekisteriä sekä vastaa kyseisten tarjoajien hallinnollisesta ja ammatillisesta valvonnasta.

Maksuttomasta oikeusavusta on lisää tietoa Kroatian oikeusministeriön verkkosivuilla tai sähköpostitse osoitteesta besplatna.pravna.pomoc@pravosudje.hr. Viestiin vastataan mahdollisimman pian.

Oikeusavusta voi tiedustella myös suoraan maakunnissa sijaitsevista valtionhallinnon virastoista.

Rajat ylittävät riita-asiat

Rajat ylittävällä riita-asialla tarkoitetaan riita-asiaa, jossa oikeusapua hakevan asianosaisen koti- tai asuinpaikka on muussa kuin siinä EU:n jäsenvaltiossa, jossa oikeudenkäynti pidetään tai jossa tuomio on määrä panna täytäntöön.

Oikeusapua annetaan rajat ylittävissä siviili- ja kauppaoikeudellisissa riita-asioissa, sovittelumenettelyissä, tuomioistuimen ulkopuolisissa menettelyissä, virallisten asiakirjojen täytäntöönpanossa ja näihin menettelyihin liittyvässä oikeudellisessa neuvonnassa. Rajat ylittäviä riita-asioita koskevia säännöksiä ei kuitenkaan sovelleta verotus-, tulli- ja muissa hallinnollisissa menettelyissä.

Jos hakija, jonka koti- tai asuinpaikka on Kroatiassa, hakee oikeusapua toisen jäsenvaltion tuomioistuimessa ratkaistavaa rajat ylittävää riita-asiaa varten, hänen on toimitettava hakemuksensa koti- tai asuinpaikkansa virastoon. Toimivaltaisen viraston on toimitettava hakemus oikeusministeriöön kahdeksan päivän kuluessa sen vastaanottamisesta. Oikeusministeriö käännättää hakemuksen ja sen tueksi esitetyt asiakirjat jäsenvaltion ja toimivaltaisen vastaanottavan viranomaisen jollekin viralliselle kielelle ja toimittaa ne 15 päivän kuluessa niiden vastaanottamisesta sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa oikeudenkäynti pidetään tai jossa tuomio on määrä panna täytäntöön (vastaanottava viranomainen). Jos oikeusapua ei myönnetä, hakijan on maksettava kääntämisestä aiheutuneet kulut.

Hakija voi toimittaa hakemuksen myös suoraan sen jäsenvaltion vastaanottavalle viranomaiselle, jossa oikeudenkäynti pidetään tai jossa tuomio on määrä panna täytäntöön.

Hakijalla, jonka koti- tai asuinpaikka on toisessa jäsenvaltiossa ja joka hakee oikeusapua Kroatian tuomioistuimessa ratkaistavaa rajat ylittävää riita-asiaa varten, on oikeus oikeusapuun maksuttomasta oikeusavusta annetun lain mukaisesti. Hakija tai sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa hakijalla on koti- tai asuinpaikka (lähettävä viranomainen), toimittaa oikeusapuhakemuksen Kroatian oikeusministeriöön (vastaanottava viranomainen). Hakemus ja sen tueksi esitetyt asiakirjat on käännettävä kroaatin kielelle, muuten hakemus hylätään.

Hakemukset toimitetaan vakiolomakkeella, joka esitetään 9. marraskuuta 2004 tehdyssä komission päätöksessä 2004/844/EY (päätös oikeussuojakeinojen parantamisesta rajat ylittävissä riita-asioissa vahvistamalla oikeusapuun kyseisissä riita-asioissa liittyvät yhteiset vähimmäisvaatimukset annetun neuvoston direktiivin 2003/8/EY mukaisen vakiolomakkeen laatimisesta oikeusapuhakemuksia varten).

Päivitetty viimeksi: 20/12/2021

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.