- KAUPPATUOMIOISTUIMET
- YHTEISÖN TAVARAMERKKIASIOITA KÄSITTELEVÄT TUOMIOISTUIMET
- RANGAISTUSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA VASTAAVAT TUOMIOISTUIMET
- NUORISOTUOMIOISTUIMET
- NAISIIN KOHDISTUVAA VÄKIVALTAA KÄSITTELEVÄT TUOMIOISTUIMET
- ESPANJAN YLEISEN OIKEUSNEUVOSTON VALTUUTTAMAT ERITYISELIMET
- Muut erityistuomioistuimet
- PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIN
- TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
- PERINTEISET TUOMIOISTUIMET
- VALENCIAN ALANKOALUEEN VESISTÄ VASTAAVA TUOMIOISTUIN
- MURCIAN NEUVOSTO
Vuoden 1978 Espanjan perustuslain 117 §:ssä säädetään, että tuomiovallan yhtenäisyyden periaate on tuomioistuinten organisaation ja toiminnan perusta.
Espanjan oikeuslaitoksessa yleiset tuomioistuimet jaetaan oikeudenalan mukaan neljänlaisiin tuomioistuimiin eli siviilituomioistuimiin, rikostuomioistuimiin, hallintotuomioistuimiin ja sosiaali- tai työtuomioistuimiin.
Näiden neljänlaisen yleisen tuomioistuimen lisäksi Espanjan oikeuslaitokseen kuuluu myös sotilasoikeus, jonka soveltamisesta vastaavat yksinomaan laissa säädetyt sotilastuomioistuimet.
Yleisten tuomioistuinten ja sotilastuomioistuinten väliset lainkäyttövaltaan liittyvät ristiriidat ratkaistaan korkeimman oikeuden erityisjaostossa, joka käsittelee lainkäyttövaltaan liittyviä ristiriitoja (Sala de Conflictos de Jurisdicción). Se muodostuu korkeimman oikeuden puheenjohtajasta, kahdesta korkeimman oikeuden sen jaoston tuomarista, joka käsittelee sitä oikeudenalaa, jolla ristiriita esiintyy, ja kahdesta sotilasoikeudellisten asioiden jaoston tuomarista. Heidät nimitetään Espanjan yleisen oikeusneuvoston (Consejo General del Poder Judicial) täysistunnossa.
Yleisten tuomioistuinten oikeudenaloilla on aiheen mukaan erikoistuneita tuomioistuimia. Näitä ovat muun muassa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevät tuomioistuimet (Juzgados de Violencia sobre la Mujer), kauppatuomioistuimet (Juzgados de lo Mercantil), rangaistusten täytäntöönpanosta vastaavat tuomioistuimet (Juzgados de Vigilancia Penitenciaria) ja nuorisotuomioistuimet (Juzgados de Menores).
Tuomioistuimista annetussa laissa (Ley orgánica del Poder Judicial) säädetään seuraavista erityistuomioistuimista:
KAUPPATUOMIOISTUIMET
Kauppatuomioistuimet aloittivat toimintansa 1. syyskuuta 2004, ja ne ovat erityistuomioistuimia. Ne kuuluvat siviilituomioistuimiin.
ALUEELLINEN ULOTTUVUUS
Jokaisessa maakunnassa on yleensä vähintään yksi kauppatuomioistuin, jolla on tuomiovalta koko maakunnan alueella ja toimipaikka sen pääkaupungissa.
Tuomioistuin voidaan perustaa myös muualle kuin maakunnan pääkaupunkiin, jos se on suositeltavaa asukkaiden tarpeet sekä teollisuuden, kaupan tai taloudellisen toiminnan keskukset huomioon ottaen. Kaikissa tapauksissa rajataan tuomioistuinten tuomiovalta.
On mahdollista perustaa kauppatuomioistuimia, joiden tuomiovalta ulottuu kahteen tai useampaan saman itsehallintoalueen maakuntaan.
TOIMIVALTA
Kauppatuomioistuimissa käsitellään kaikki velkajärjestelyihin liittyvät riita-asiat niitä sääntelevän lain edellytysten mukaisesti.
Kauppatuomioistuimet käsittelevät myös kaikki siviilituomioistuimen toimivaltaan kuuluvat riita-asiat. Näitä ovat muun muassa vaatimukset, jotka liittyvät vilpilliseen kilpailuun, teollis- ja tekijänoikeuksiin sekä mainontaan, ja kaikki tähän oikeudenalaan liittyvät riita-asiat, joita kauppatuomioistuimessa pannaan vireille liikeyrityksiä ja osuuskuntia koskevan lainsäädännön nojalla.
Kauppatuomioistuimella on toimivalta tunnustaa ja panna täytäntöön ulkomaiset tuomiot ja välitystuomiot, kun ne koskevat sen toimivaltaan kuuluvia asioita, edellyttäen, että ne eivät kuulu perussopimusten ja muiden kansainvälisten säännösten mukaisesti toiselle tuomioistuimelle.
KANTEET
Maakunnalliset ylioikeudet käsittelevät kanteita, joita lain mukaan voi nostaa kauppatuomioistuinten ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimina antamia ratkaisuja vastaan, lukuun ottamatta päätöksiä, joita annetaan maksukyvyttömyystapauksissa työoikeudellisten riita-asioiden ratkaisemiseksi. Niiden käsittelemistä varten on oltava tuomioistuimista annetun lain mukaisesti vähintään yksi erikoistunut jaosto.
Muita kanteita voi nostaa tuomioistuimista annetun lain mukaisesti ja siinä säädetyissä tapauksissa.
YHTEISÖN TAVARAMERKKIASIOITA KÄSITTELEVÄT TUOMIOISTUIMET
Alicanten tuomiopiirin kauppatuomioistuimilla on yksinomainen toimivalta tutkia ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimina kaikki riita-asiat, jotka saatetaan vireille yhteisön tavaramerkistä 20 päivänä joulukuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen N:o 40/94 sekä yhteisömallista 12 päivänä joulukuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen 6/2002 nojalla.
Tämän toimivallan käyttämisessä kyseisillä tuomioistuimilla on tuomiovalta koko kansallisella alueella ja tätä yksinomaista tarkoitusta varten tuomioistuimia nimitetään yhteisön tavaramerkkiasioita käsitteleviksi tuomioistuimiksi (Juzgados de Marca Comunitaria).
Kyseiset tuomioistuimet kuuluvat siviilituomioistuimiin.
Alicanten maakunnallisen ylioikeuden erityisosasto tai ‑osastot käsittelevät lisäksi yksinomaisesti toisen asteen tuomioistuimina kaikki yhteisön tavaramerkistä 20 päivänä joulukuuta 1993 annetun Euroopan unionin neuvoston asetuksen N:o 40/94 101 artiklassa ja yhteisömallista 12 päivänä joulukuuta 2001 annetussa Euroopan unionin asetuksessa 6/2002 tarkoitetut kanteet. Tämän toimivallan käyttämisessä kyseisillä tuomioistuimilla on tuomiovalta koko kansallisella alueella ja tätä yksinomaista tarkoitusta varten tuomioistuimia nimitetään yhteisön tavaramerkkiasioita käsitteleviksi tuomioistuimiksi.
RANGAISTUSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA VASTAAVAT TUOMIOISTUIMET
Rangaistusten täytäntöönpanosta vastaavilla tuomioistuimilla on rangaistusten täytäntöönpanoa koskevassa yleislaissa säädetyt tuomioistuinten tehtävät asioissa, jotka koskevat vankeusrangaistusten täytäntöönpanoa, turvaamistoimenpiteiden toteuttamista, vankilaviranomaisten kurinpito-oikeuteen kohdistuvaa tuomioistuinten harjoittamaa valvontaa, vankien oikeuksien ja etujen turvaamista vankiloissa ja muita laissa säädettyjä seikkoja. Rangaistusten täytäntöönpanosta vastaavat tuomioistuimet kuuluvat rikostuomioistuimiin.
ALUEELLINEN ULOTTUVUUS
Jokaisessa maakunnassa ja rikostuomioistuimen piirissä on vähintään yksi rangaistusten täytäntöönpanosta vastaava tuomioistuin.
Madridin kaupungissa, jolla on tuomiovalta koko Espanjan alueella, on vähintään yksi rangaistusten täytäntöönpanosta vastaava tuomioistuin.
TOIMIVALTA
Rangaistusten täytäntöönpanosta vastaavilla tuomioistuimilla on rangaistusten täytäntöönpanoa koskevassa yleislaissa säädetyt tuomioistuinten tehtävät asioissa, jotka koskevat vankeusrangaistusten täytäntöönpanoa, turvaamistoimenpiteiden toteuttamista, vankilaviranomaisten kurinpito-oikeuteen kohdistuvaa tuomioistuinten harjoittamaa valvontaa, vankien oikeuksien ja etujen turvaamista vankiloissa ja muita laissa säädettyjä seikkoja.
KANTEET
Maakunnalliset ylioikeudet käsittelevät kanteita, joita lain mukaan voi nostaa maakunnan rangaistusten täytäntöönpanosta vastaavien tuomioistuinten antamia ratkaisuja vastaan.
Muita kanteita voi nostaa tuomioistuimista annetun lain mukaisesti ja siinä säädetyissä tapauksissa.
NUORISOTUOMIOISTUIMET
ALUEELLINEN ULOTTUVUUS
Jokaisessa maakunnassa on vähintään yksi nuorisotuomioistuin, jolla on tuomiovalta koko maakunnan alueella ja toimipaikka sen pääkaupungissa.
Madridin kaupungissa, jolla on tuomiovalta koko Espanjan alueella, on yksi keskitetty nuorisotuomioistuin, joka käsittelee tapauksia, jotka sille määrätään alaikäisten rikosoikeudellista vastuuta koskevassa lainsäädännössä.
TOIMIVALTA
Nuorisotuomioistuimet ovat toimivaltaisia käsittelemään yli 14- mutta alle 18-vuotiaiden henkilöiden tekemiä rikoksia.
Nuorisotuomioistuinten tuomareiden on suoritettava tehtäviä, joista säädetään laissa nuorista, jotka ovat syyllistyneet laissa rikokseksi luokiteltuun tekoon ja muihin tekoihin, jotka alaikäisten tapauksessa kuuluvat lain mukaan niiden käsiteltäviksi.
KANTEET
Maakunnalliset ylioikeudet käsittelevät kanteita, joita lain mukaan voi nostaa maakunnan nuorisotuomioistuinten antamia ratkaisuja vastaan.
Muita kanteita voi nostaa tuomioistuimista annetun lain mukaisesti ja siinä säädetyissä tapauksissa.
NAISIIN KOHDISTUVAA VÄKIVALTAA KÄSITTELEVÄT TUOMIOISTUIMET
ALUEELLINEN ULOTTUVUUS
Jokaisessa tuomiopiirissä on vähintään yksi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevä tuomioistuin, jonka toimipaikka on maakunnan pääkaupungissa ja jolla on tuomiovalta koko maakunnan alueella. Ne nimetään toimipaikan kaupungin mukaan.
Hallitus voi säätää Espanjan yleisen oikeusneuvoston aloitteesta ja tarvittaessa asiassa oikeudellisesti toimivaltaisen itsehallintoalueen kuulemisen perusteella annettavalla kuninkaan asetuksella, että määriteltyjen naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevien tuomioistuinten tuomiovalta ulottuu saman maakunnan kahden tai useamman tuomiopiirin alueelle.
Espanjan yleinen oikeusneuvosto voi päättää hallintojaostoja (Salas de Gobierno) kuultuaan, että niillä alueilla, joilla se on tarpeen nykyisen työmäärän perusteella, näiden tuomioistuinten toimivaltaan kuuluvat asiat käsittelee jokin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimista ja tutkintatuomioistuimista (Juzgados de Primera Instancia e Instrucción) tai tutkintatuomioistuimista (Juzgados de Instrucción).
Tuomiopiireissä, joissa on vain ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ja tutkintatuomioistuin, kyseinen tuomioistuin käsittelee naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevien tuomioistuinten toimivaltaan kuuluvat asiat.
Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevät tuomioistuimet kuuluvat rikostuomioistuimiin.
TOIMIVALTA
Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevät tuomioistuimet käsittelevät rikostuomioistuimina ja kaikissa tapauksissa rikosprosessilaissa (Ley de Enjuiciamiento Criminal) säädettyjen menettelyjen ja oikeussuojakeinojen mukaisesti muun muassa seuraavia tapauksia:
- Niiden prosessien tutkiminen, joissa vaaditaan rikosoikeudellista vastuuta rikoslain osastoissa tarkoitetuista rikoksista, joita ovat henkirikos, abortti, vammojen aiheuttaminen, vammojen aiheuttaminen sikiölle, vapauteen kohdistuvat rikokset, henkisen koskemattomuuden loukkaukset, seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen, yksityisyyteen, omaa kuvaa koskevaan oikeuteen ja kunniaan kohdistuvat rikokset tai mitkä tahansa muut väkivalloin ja pelottelemalla tehdyt rikokset, jotka kohdistuvat nykyiseen tai entiseen vaimoon tai vastaavassa tunnesuhteessa rikoksentekijään olevaan tai olleeseen naiseen, vaikka osapuolet eivät asuisi yhdessä, samoin rikoksista, jotka kohdistuvat omiin tai puolison tai avopuolison lapsiin tai rikoksentekijän kanssa asuviin alaikäisiin tai vammaisiin tai joiden huoltajuudesta, holhouksesta, edunvalvonnasta, sijaishuollosta tai tosiasiallisesta huollosta vastaa vaimo tai avopuoliso, jolloin myös sukupuoleen kohdistuva väkivallan teko on tapahtunut.
- Niiden prosessien tutkiminen, joissa vaaditaan rikosoikeudellista vastuuta mistä tahansa perheenjäsenten oikeuksiin tai velvollisuuksiin kohdistuvista rikoksista, kun asianomistaja on joku edellä olevassa kappaleessa sellaiseksi määritetyistä henkilöistä.
- Uhrien suojelua koskevien asiaankuuluvien määräysten antaminen sanotun kuitenkaan rajoittamatta asiasta vastaavalle tuomarille kuuluvien toimivaltuuksien soveltamista.
- Laissa niiden käsiteltäviksi osoitettujen vähäisten rikosten käsitteleminen ja tuomioiden langettaminen niistä, kun uhri on joku edellä olevassa luetelmakohdassa sellaiseksi määritetyistä henkilöistä.
- Laissa niiden tehtäväksi annettujen rikostuomioiden Euroopan unionissa tapahtuvan vastavuoroisen tunnustamisen välineiden antaminen ja täytäntöönpano.
- Niiden prosessien tutkiminen, joissa vaaditaan rikosoikeudellista vastuuta rikoslain 468 §:ssä tarkoitetusta ja rangaistavasta määräyksen rikkomista koskevasta rikoksesta, kun tuomion, turvaamistoimen tai suojatoimenpiteen rikkomista koskeva rikos kohdistuu nykyiseen tai entiseen vaimoon tai vastaavassa tunnesuhteessa rikoksentekijään olevaan tai olleeseen naiseen, vaikka osapuolet eivät asuisi yhdessä, tai omiin, puolison tai avopuolison lapsiin tai rikoksentekijän kanssa asuviin alaikäisiin tai vammaisiin tai joiden huoltajuudesta, holhouksesta, edunvalvonnasta, sijaishuollosta tai tosiasiallisesta huollosta vastaa vaimo tai avopuoliso.
Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevät tuomioistuimet voivat käsitellä siviilituomioistuimina ja kaikissa tapauksissa siviiliprosessilaissa säädettyjen menettelyjen ja oikeussuojakeinojen mukaisesti muun muassa seuraavia asioita:
- sukulaisuus, äitiys ja isyys
- avioliiton mitätöinti, asumusero ja avioero
- vanhempien ja lasten väliset suhteet
- adoptointiin tai perheen kannalta merkittäviin toimenpiteisiin liittyvät asiat
- yksinomaan alaikäisten lasten huolto tai yhden vanhemman toiselta vanhemmalta alaikäisten lasten perusteella hakema elatusapu
- adoption hyväksymisen tarve
- lastensuojeluun liittyviä hallinnollisia päätöksiä koskevat valitukset.
Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevillä tuomioistuimilla on ehdoton ja yksinomainen toimivalta siviilituomioistuimina, kun seuraavat edellytykset täyttyvät samanaikaisesti:
- Kyseessä on siviiliprosessi, jossa käsitellään jotakin edellä mainituista aiheista.
- Joku siviiliprosessin osapuolista on sukupuoleen perustuvan väkivallan uhri.
- Jotakuta siviiliprosessin osapuolista syytetään siitä, että tämä on tehnyt sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, yllyttänyt siihen tai ollut siihen osallisena.
- Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevässä tuomioistuimissa on aloitettu rikosoikeudelliset menettelyt naiseen kohdistuvasta väkivallanteosta johtuvan rikoksen tai rikkomuksen vuoksi tai on annettu määräys sukupuoleen perustuvan väkivallan kohteeksi joutuneen suojelemiseksi.
Kun tuomari arvioi, että hänelle ilmoitetut teot eivät ole sukupuoleen perustuvan väkivallan ilmauksia, hän voi hylätä vaatimuksen ja siirtää sen toimivaltaiselle tuomioistuimelle.
Kaikissa näissä tapauksissa sovittelu on kielletty.
KANTEET
Maakunnalliset ylioikeudet käsittelevät kanteita, joita lain mukaan voi nostaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevien maakunnan tuomioistuinten antamia ratkaisuja vastaan.
Muita kanteita voi nostaa tuomioistuimista annetun lain mukaisesti ja siinä säädetyissä tapauksissa.
ESPANJAN YLEISEN OIKEUSNEUVOSTON VALTUUTTAMAT ERITYISELIMET
Espanjassa voidaan tuomioistuimista annetun lain mukaisesti perustaa erityistuomioistuimia edellyttäen, että ne eivät vaikuta tuomioistuinten yhtenäisyyden periaatteeseen vaan yhdistyvät viiden tuomioistuinlajin järjestelmään. Näin on muiden muassa kauppatuomioistuinten, nuorisotuomioistuinten ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevien tuomioistuinten tapauksessa. Erityistuomioistuimet voivat myös olla tulosta erikoistumisesta, jonka Espanjan yleinen oikeusneuvosto on toteuttanut edellä mainitun lain 98 §:n nojalla. Näin on muiden muassa perhetuomioistuinten, ulosottotuomioistuinten ja täytäntöönpanotuomioistuinten tapauksessa.
Muut erityistuomioistuimet
Vuoden 1978 Espanjan perustuslain oikeuslaitosta käsittelevän VI osaston 117 §:ssä säädetään, että tuomiovallan yhtenäisyyden periaate on tuomioistuinten organisaation ja toiminnan perusta.
Tämä periaate ilmenee yhtenä ainoana tuomiovaltana, joka koostuu yhdestä ainoasta yleisen tuomioistuimen muodostamasta tuomarikunnasta.
Perustuslaissa säädetään, että oikeus tulee kansalta ja että sitä hallinnoivat kuninkaan nimissä oikeuslaitokseen kuuluvat riippumattomat ja vastuulliset tuomarit (juez tai magistrado), jotka noudattavat kaikilta osin oikeusvaltion periaatteita ja joilla on vahva virassa pysymisen suoja.
Tuomareita ei voida erottaa, pidättää virantoimituksesta, siirtää muuhun toimipaikkaan tai eläkkeelle muista kuin laissa säädetyistä syistä ja laissa säädetyin takein.
Tuomiovallan käyttäminen kaikenlaisissa prosesseissa eli tuomioiden antaminen ja täytäntöönpano kuuluvat yksinomaan laissa määritellyille tuomioistuimille (Juzgados ja Tribunales) laissa säädettyjen toimivalta- ja menettelysääntöjen mukaisesti.
Tuomioistuimet hoitavat ainoastaan ilmoitettuja ja niille laissa nimenomaisesti määriteltyjä tehtäviä kaikkien oikeuksien takaamiseksi.
Oikeuslaitoksen lisäksi Espanjan perustuslain eri osastoissa säädetään kahdesta perustuslaillisesta elimestä, joita kutsutaan tuomioistuimiksi. Ne ovat täysin itsenäisiä ja puolueettomia elimiä, joiden on kaikilta osin noudatettava oikeusvaltion vaatimuksia.
Nämä perustuslailliset elimet ovat perustuslakituomioistuin (Tribunal Constitucional) ja tilintarkastustuomioistuin (Tribunal de Cuentas).
PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIN
Espanjan perustuslakituomioistuin on oikeuslaitoksen ulkopuolinen elin.
Perustuslakituomioistuin on ylin perustuslain tulkitsija. Se on riippumaton muista perustuslaillisista elimistä, ja siihen sovelletaan ainoastaan perustuslakia ja perustuslakituomioistuimen perustamisesta annettua lakia.
Se on ainoa lajissaan, ja sillä on tuomiovalta koko kansallisella alueella.
KOKOONPANO
Perustuslakituomioistuin koostuu 12:sta kuninkaan nimeämästä tuomarista, joista neljä nimitetään edustajainhuoneen ehdotuksesta 3/5:n enemmistöllä sen jäsenistä, neljä senaatin ehdotuksesta samalla enemmistöllä, kaksi hallituksen ehdotuksesta ja kaksi Espanjan yleisen oikeusneuvoston ehdotuksesta, ja he valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
TOIMIVALTA
Perustuslakituomioistuin käsittelee muun muassa seuraavia laissa säädettyjä tapauksia ja siinä säädetyllä tavalla:
- lakeihin, säädöksiin ja asetuksiin kohdistuvat perustuslainvastaisuutta koskevat kanteet ja riita-asiat
- kanteet, jotka koskevat perustuslain 53 §:n 2 momentissa tarkoitettujen yleisten oikeuksien ja vapauksien loukkaamista
- perustuslailliset ristiriidat, jotka koskevat valtion ja itsehallintoalueiden välistä tai itsehallintoalueiden keskinäistä toimivaltaa
- valtion perustuslaillisten elinten väliset ristiriidat
- kansainvälisten sopimusten perustuslaillisuudesta annetut julkilausumat.
Lisätietoa: Perustuslakituomioistuin
TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
Tilintarkastustuomioistuin on ylin elin, joka vastaa valtion ja julkisen sektorin tilien ja varainhoidon valvonnasta.
Tilintarkastustuomioistuin käyttää lainsäädäntövaltaa ja toimii suoraan parlamentin alaisuudessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sen omaa tuomiovaltaa.
KOKOONPANO
Tilintarkastustuomioistuimessa on 12 jäsentä (tilintarkastajaa), joista edustajainhuone nimeää kuusi ja senaatti kuusi. Heitä koskevat samat riippumattomuuden, virassapysymisoikeuden ja jääviyden periaatteet kuin tuomareita.
TEHTÄVÄT
Tilintarkastustuomioistuimelle kuuluvat seuraavat tehtävät:
- Tilintarkastuksessa, joka on ulkoista, pysyvää ja tyhjentävää, tarkastetaan, noudatetaanko julkisen sektorin varainhoidossa ja rahoitustoiminnassa laillisuuden, tehokkuuden ja taloudellisuuden periaatteita.
- Tilintarkastustuomioistuimen tehtävänä on arvioida niiden tahojen tilintarkastusvastuuta, joille kuuluu valtion omaisuuden, varojen ja velkasitoumusten hoito, ja sen tavoitteena on korjata kavalluksesta, virheellisistä, vajaista tai puuttuvista perusteista tai muista syistä tai toimista julkisille varoille aiheutuneet vahingot.
Lisätietoa: Tilintarkastustuomioistuin.
PERINTEISET TUOMIOISTUIMET
Perustuslain 125 §:ssä perinteiset tuomioistuimet tunnustetaan yhdeksi kansalaisten oikeudenhoitoon osallistumisen muodoksi.
Tuomioistuimista annetun lain 19 §:ssä perinteisiksi tuomioistuimiksi tunnustetaan Valencian alankoalueen vesistä vastaava tuomioistuin (Tribunal de las Aguas de la Vega Valencia) ja Murcian neuvosto (Consejo de Hombres Buenos de Murcia). Molemmat ovat vesienhoidon alalla toimivia perinteisiä tuomioistuimia.
Nämä kaksi perinteistä tuomioistuinta ovat kuuluneet vuodesta 2009 alkaen Unescon aineetonta kulttuuriperintöä edustavaan luetteloon, ja ne ovat elävä esimerkki ihmisryhmien kyvystä muodostaa monimutkaisia järjestelmiä demokraattisella tavalla ja sosiaaliselta pohjalta.
VALENCIAN ALANKOALUEEN VESISTÄ VASTAAVA TUOMIOISTUIN
Tämä tuomioistuin on Euroopan vanhin yhä olemassa oleva oikeudellinen instituutio.
Se toimii Valencian alueella.
Tuomioistuin koostuu kahdeksasta maatalousalalla toimivasta valtuutetusta, jotka Huerta Valencianan hoidosta vastaavat (regantes) valitsevat demokraattisesti ja joiden toimivaltuuksiin kuuluvat veden jakaminen tasapuolisesti maatalousmaiden omistajien kesken, hoidosta vastaavien välillä syntyneiden riita-asioiden ratkaiseminen ja kastelua koskevien määräysten rikkomisesta johtuvien seuraamusten määrääminen.
MURCIAN NEUVOSTO
Murcian neuvosto on keskiajalla alkunsa saanut oikeudellinen instituutio, jota on säännelty vuodesta 1849 Huerta de la Murcian ylimpänä oikeudellisena elimenä. Neuvosto koostuu puheenjohtajasta, sihteeristä ja viidestä jäsenestä.
Murcian neuvosto järjestää yleisölle avoimen kuulemisen joka torstai kaupungintalon täysistuntosalissa, ja se antaa kaikki päätökset kyseisen päivän istunnossa tai viimeistään seuraavassa kuulemisessa. Ratkaisut annetaan avoimesti ja määräenemmistöllä, ja äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Murcian neuvoston määräämät seuraamukset ovat aina rahallisia. Neuvoston antamat päätökset ovat lopullisia ja täytäntöönpanokelpoisia eikä niihin voi hakea muutosta.
Lisätietoa: Murcian neuvosto.
Linkkejä
ESPANJAN YLEINEN OIKEUSNEUVOSTO
ESPANJAN PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIN
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.