Several Member States have specialised courts for administrative matters, i.e. disputes between public authorities and private persons or firms regarding decisions by the public administration, such as a dispute on a building license, an authorisation to run a business or a tax assessment note.

As regards disputes between private persons and/or businesses ("civil matters"), in some Member States there are specialised courts on employment matters.

Please select the relevant country's flag to obtain detailed national information.

Erikoistuomioistuimet

Eri aloihin (työoikeuteen, kauppaoikeuteen) erikoistuneista tuomioistuimista kerrotaan osassa ”Yleiset tuomioistuimet”.

Perustuslakituomioistuin

Perustuslakituomioistuin (cour constitutionnelle) varmistaa, että lait, asetukset ja määräykset ovat perustuslain mukaisia. Se valvoo myös liittovaltion laitosten ja liittovaltion toimivallanjaon asianmukaisuutta.

Perustuslakituomioistuimessa on 12 tuomaria, jotka valvovat, että Belgian lainsäätäjät noudattavat perustuslakia. Se voi kumota lakeja, asetuksia ja määräyksiä ja lykätä niiden täytäntöönpanoa. Perustuslakituomioistuin on perustettu erikoistuomioistuimeksi. Erityistehtävänsä vuoksi se on riippumaton lainsäädäntövallan, toimeenpanovallan ja tuomiovallan käyttäjistä.

Perustuslakituomioistuin perustettiin välitystuomioistuimen (cour d’arbitrage) seuraajaksi. Välitystuomioistuin perustettiin vuonna 1980, kun Belgiasta kehitettiin vähitellen liittovaltiota. Tuomioistuin sai perustuslaissa ensimmäisen nimensä siksi, että sen alkuperäisenä tehtävänä oli toimia välittäjänä eri lainsäätäjien, liittovaltion, yhteisöjen ja alueiden välillä. Tuolloin sen tehtävänä oli ainoastaan valvoa, että lait, asetukset ja määräykset olivat perustuslakiin ja toimielinuudistuslakeihin kirjattujen toimivallanjakosääntöjen mukaisia.

Tuomioistuimen nimi vaihtui ”perustuslakituomioistuimeksi” 7. toukokuuta 2007. Uusi nimi vastaa paremmin tuomioistuimen tehtäviä, joita laajennettiin lakien, asetusten ja määräysten valvomiseen Belgian perustuslain II osaston (8–32 § kansalaisten oikeuksista ja vapauksista), 170 ja 172 §:n (verotuksen laillisuus ja kohtuullisuus) sekä 191 §:n (ulkomaalaisten suojelu) nojalla.

Tuomareista kuusi kuuluu ranskan kieliryhmään, kuusi puolestaan hollannin kieliryhmään. Yhdellä tuomarilla on oltava riittävä saksan kielen taito. Kummassakin kieliryhmässä kolmella tuomarilla on vähintään viiden vuoden kokemus kansanedustajan työstä ja kolme on työskennellyt oikeusalalla (belgialaisen yliopiston oikeustieteen professori, kassaatiotuomioistuimen ja korkeimman hallinto-oikeuden tuomari, perustuslakituomioistuimen lakimies).

Lähde: Perustuslakituomioistuimen verkkosivut.

Hallintotuomioistuimet

Korkein hallinto-oikeus

Korkein hallinto-oikeus (conseil d’État) on samanaikaisesti sekä neuvoa-antava valtion elin että tuomioistuin, joten se sijaitsee lainsäädäntövallan, toimeenpanovallan ja tuomiovallan yhtymäkohdassa. Se on perustettu ennen kaikkea siksi, että lainsäätäjä on halunnut tarjota kaikille luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille tehokkaan muutoksenhakukeinon lainvastaisia hallintotoimia vastaan.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätehtävänä on siis kumota voimassa olevien oikeussääntöjen vastaisia hallintotoimia (yksittäisiä toimia ja asetuksia) tai lykätä niiden täytäntöönpanoa.

Suojelu mielivaltaiselta hallinnolta ei kuitenkaan ole sen ainoa tehtävä. Sen tehtävänä on toimia myös neuvoa-antavana elimenä lainsäädännön alalla.

Lisäksi korkein hallinto-oikeus toimii kassaatiotuomioistuimena eli käsittelee alempien hallintotuomioistuinten päätöksistä tehtyjä muutoksenhakupyyntöjä.

Korkein hallinto-oikeus tekee päätöksiä antamalla esitettyjen pyyntöjen pohjalta tuomioita (arrêt) ja määräyksiä (ordonnance).

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on 44 elinikäistä jäsentä: presidentti (premier président), puheenjohtaja (président), 14 osastojen puheenjohtajaa (président de chambre) ja 28 jäsentä (conseiller d’État).

Kaikki 44 ovat korkeimman hallinto-oikeuden yleiskokouksen jäseniä sekä hallintolainkäytön jaoston tai lainsäädäntöjaoston jäseniä.

Lähde: Belgian korkeimman hallinto-oikeuden verkkosivut.

Näiden alojen oikeudelliset tietokannat

Korkeimman hallinto-oikeuden verkkosivut

Perustuslakituomioistuimen verkkosivut

Onko tietokannan käyttö maksutonta?

On.

Linkkejä

Belgian oikeusministeriö

Bulgariassa ei ole työ-, meri- tai kauppaoikeuden alan tai muiden alojen erityistuomioistuimia.

Hallintotuomioistuimet

Bulgarian tasavallan hallintotuomioistuinjärjestelmä perustettiin vuonna 2006, jolloin hyväksyttiin uusi hallintoprosessilaki (Аdministrativnoprotsesualen kodeks). Tuomioistuinjärjestelmä koostuu 28:sta maakuntatason hallintotuomioistuimesta sekä korkeimmasta hallinto-oikeudesta (Varhoven administrativen sad).

Hallintotuomioistuimet

Hallintotuomioistuinten toimivalta kattaa kaikki seuraavissa tarkoituksissa vireille pannut asiat:

• hallinnollisten päätösten antaminen, muuttaminen, kumoaminen tai mitättömäksi julistaminen;
• hallintoprosessilain nojalla tehtyjen sopimusten julistaminen mitättömäksi tai kumoaminen;
• puolustautuminen hallinnon aiheettomilta toimilta ja laiminlyönneiltä;
• puolustautuminen laittomasti pakkokeinoin tapahtuvalta täytäntöönpanolta;
• hallintoviranomaisen tai -virkamiehen lainvastaisesta päätöksestä, toimesta tai laiminlyönnistä johtuvan vahingon korvaaminen;
• pakkokeinoin tapahtuneesta täytäntöönpanosta johtuvan vahingon korvaaminen;
• hallintotuomioistuinten antamien tuomioiden julistaminen mitättömäksi tai pätemättömäksi tai kumoaminen;
• hallintoprosessilain nojalla tehtyjen hallinnollisten päätösten virheellisyyden toteaminen.

Kuka tahansa voi panna vireille asian, jonka tarkoituksena on saada selville hallinnollisen oikeuden tai oikeudellisen suhteen olemassaolo tai puuttuminen, jos hän on asianosainen eikä muuta oikeuskeinoa ole käytettävissä.

Yksittäisiä hallinnollisia päätöksiä koskevat valitukset käsitellään siinä hallintotuomioistuimessa, jonka tuomiopiirissä kiistanalaisen hallinnollisen päätöksen antaneen viranomaisen alueellinen yksikkö sijaitsee tai jonka alueella sijaitsee kantajan kotipaikka, nykyinen asuinpaikka tai toimipaikka. Asia käsitellään siinä hallintotuomioistuimessa, jonka alueella kiistanalaisen hallinnollisen päätöksen antaneen viranomaisen kotipaikka sijaitsee, silloin kun

1. päätös on osoitettu useammalle henkilölle, joiden kotipaikka tai nykyinen asuinpaikka sijaitsee muualla kuin päätöksen antaneen viranomaisen alueellisen yksikön sijaintipaikassa;
2. kiistanalaisen päätöksen antaneella viranomaisella ei ole alueellista yksikköä.

Yleisiä hallinnollisia päätöksiä koskevat valitukset käsitellään siinä hallintotuomioistuimessa, jonka tuomiopiirissä kiistanalaisen hallinnollisen päätöksen antaneen viranomaisen kotipaikka sijaitsee.
Jos kyseinen kotipaikka on ulkomailla, asia käsitellään Sofian hallintotuomioistuimessa.
Vahingonkorvauskanteet käsitellään kantajan kotipaikan tai toimipaikan mukaan määräytyvässä tuomioistuimessa silloin, kun ne liittyvät 1–4 kohdassa mainittuun riita-asiaan.
Jos toimivaltainen tuomioistuin ei voi ratkaista asiaa, korkein hallinto-oikeus määrää asian siirrettäväksi johonkin toiseen saman oikeusasteen hallintotuomioistuimeen.

Mikään hallinnollinen päätös, jolla pannaan suoranaisesti täytäntöön kansallista ulko-, puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa, ei voi olla oikeudellisen muutoksenhaun kohteena, paitsi jos laissa toisin säädetään.

Korkein hallinto-oikeus

Korkein hallinto-oikeus käsittelee

1. muita viranomaispäätöksiä kuin kaupungin- ja kunnanvaltuustojen antamia päätöksiä vastaan nostetut kanteet;
2. ministerineuvoston, pääministerin, varapääministerien ja ministerien antamia päätöksiä vastaan nostetut kanteet;
3. ylimmän tuomarineuvoston (Vissh sadeben savet) ratkaisuista nostetut kanteet;
4. Bulgarian keskuspankin päätöksistä nostetut kanteet;
5. kassaatiovalitukset ja valitukset, jotka koskevat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten päätöksiä;
6. asianosaisten tekemät valitukset päätöksistä ja määräyksistä;
7. valitukset, joissa pyydetään kumoamaan tuomioistuimen hallinnollisessa asiassa antama lopullinen päätös;
8. muista päätöksistä nostetut, laissa säädetyt kanteet.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kollegioita, joita johtaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Nämä voivat toimia puheenjohtajina eri tuomarikokoonpanoissa asianomaisessa kollegiossa. Kollegiot puolestaan ovat jakautuneet jaostoiksi.

Muut erityistuomioistuimet

Sotatuomioistuimet

Sotatuomioistuinten historia alkaa 1. heinäkuuta 1879. Sotatuomioistuinten uudelleenorganisointi toteutettiin vuonna 1956, ja sen perustana olivat varuskuntien sijoituspaikkakunnat (Sofian, Plovdivin, Slivenin, Varnan ja Plevenin kaupungit). Sotatuomioistuimet sijaitsevat edelleen näissä kaupungeissa.

Sotatuomioistuin (Voenen sad)

Sotatuomioistuimet tutkivat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimina sellaisia rikoksia koskevia rikosasioita, joita ministeriöiden ja virastojen palveluksessa olevat sotilashenkilöt tai kenraalit, upseerit, aliupseerit ja sotilaat taikka puolustusministeriön, Bulgarian armeijan, puolustusministeriön alaisten elinten, kansallisen turvallisuuspalvelun ja kansallisen tiedustelupalvelun palveluksessa olevat siviilihenkilöt ovat tehneet tehtäviensä hoidon yhteydessä. Toisen oikeusasteen tuomioistuimena sotatuomioistuinten käsittelemissä asioissa on sotaoikeudellinen muutoksenhakutuomioistuin (Voenno-apelativen sad). Sotatuomioistuinten toimivalta määritetään rikosprosessilaissa (Nakazatelno-protsesualen kodeks). Ne vastaavat asemaltaan maakuntatuomioistuimia.Sotaoikeudellinen muutoksenhakutuomioistuin käsittelee ainoana tuomioistuimena kaikki Bulgarian sotatuomioistuinten päätöksistä tehdyt valitukset.

Erityisrikostuomioistuin

Erityisrikostuomioistuin (Spetsializiran nakazatelen sad) perustettiin oikeuslaitosta koskevan lain muuttamisesta ja täydentämisestä annetulla lailla, joka on julkaistu Bulgarian virallisessa lehdessä N:o 1/2011. Tämä tuomioistuin on ainoa laatuaan Bulgariassa, ja se vastaa maakuntatuomioistuinta. Erityisrikostuomioistuimen toimipaikka on Sofiassa, ja sen toimivalta määritellään laissa. Rikosprosessilain 411a §:ssä luetellaan tyhjentävästi rikokset, jotka kuuluvat erityisrikostuomioistuimen toimivaltaan. Ne ovat pääasiassa järjestäytyneiden rikollisjärjestöjen tekemiä tai niiden lukuun tehtyjä rikoksia.

Erityisrikostuomioistuin koostuu tuomareista, ja sitä johtaa puheenjohtaja.

Rikosoikeudellinen erityismuutoksenhakutuomioistuin (Apelativen spetsializiran nakazatelen sad) käsittelee valitukset, jotka koskevat erityisrikostuomioistuimen tekemiä päätöksiä. Sen toimipaikka on Sofiassa.

Rikosoikeudellisessa erityismuutoksenhakutuomioistuimessa on useita tuomareita, ja sitä johtaa puheenjohtaja. Rikosoikeudellisen erityismuutoksenhakutuomioistuimen päätöksistä voi valittaa korkeimmalle kassaatiotuomioistuimelle (Varhoven kasatsionen sad), jolla on ylin toimivalta rikosoikeudellisissa asioissa.

Bulgarian kauppa- ja teollisuuskamarin välitystuomioistuin

Bulgarian kauppa- ja teollisuuskamarin välitystuomioistuin ratkaisee siviiliasiat sekä sopimusten puutteellisuuksia tai uusiin olosuhteisiin mukauttamista koskevat riita-asiat silloin, kun ainakin toisen osapuolen kotipaikka on Bulgariassa.

Se on vahvistanut asemaansa Bulgarian tärkeimpänä välityselimenä, ja sen erittäin ammattimainen toiminta oikeudellisten kiistojen ratkaisemisessa on herättänyt luottamusta. Bulgarian kauppa- ja teollisuuskamarin välitystuomioistuin ratkaisee vuosittain yhteensä 250–300 kansainvälistä tai kotimaista asiaa. Kotimaisista asioista 82 prosenttia käsitellään 9 kuukauden kuluessa ja kansainvälisistä asioista 66 prosenttia 12 kuukaudessa.

Lisäksi välitystuomioistuin pyrkii aktiivisesti parantamaan välimiesmenettelyä koskevaa lainsäädäntöä. Välimiesmenettelyn ulkopuolelle jäävät ainoastaan asiat, jotka koskevat kiinteään omaisuuteen liittyviä esineoikeuksia, elatusapua, työsuhteeseen liittyviä oikeuksia, moraalisia oikeuksia ja perheoikeutta.

Oikeudellinen tietokanta

Tuomioistuinten verkkosivut

Jokaisella Bulgarian tuomioistuimella on verkkosivusto. Saatavilla on tietoja tuomioistuimen rakenteesta, toiminnasta ja asioista, joita tuomioistuin parhaillaan käsittelee tai joiden käsittelyn se on saattanut päätökseen, sekä muita hyödyllisiä tietoja.

Ylimmän tuomarineuvoston verkkosivustolla on yksityiskohtainen luettelo Bulgarian tuomioistuimista, niiden osoitteet ja verkkosivustot (vain bulgariaksi).

Tuomioistuinten päätökset julkaistaan välittömästi niiden antamisen jälkeen asianomaisen tuomioistuimen verkkosivustolla, noudattaen henkilötietosuojalain ja turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaa koskevan lain vaatimuksia.

Kun on kyse asioista, jotka koskevat yksityishenkilöiden henkilötietoja tai terveydentilaa, asianomaiset päätökset julkaistaan ilman perusteluosaa.

Hyödyllistä lisätietoa löytyy seuraavilta verkkosivuilta:

• Korkein hallinto-oikeus
• Sotatuomioistuin
• Bulgarian kauppa- ja teollisuuskamarin välitystuomioistuin
• Kansainvälinen välitystuomioistuin

Erityistuomioistuimet

Tšekissä ei ole yleensä varsinaisia erikoistuomioistuimia, mutta yleisissä tuomioistuimissa on (työoikeuteen erikoistuneita) erikoisosastoja.

Muut erikoistuomioistuimet

Perustuslakituomioistuin

Perustuslakituomioistuin on perustuslaillisuutta suojaava tuomioistuinelin.

Perustuslakituomioistuin käsittelee asiat kaikkien tuomarien muodostamassa täysistunnossa tai neljässä kolmen tuomarin kokoonpanossa.

Vain täysistunnossa voidaan tehdä päätöksiä valtakunnallisesti ja oikeudellisesti perustavanlaatuisista kysymyksistä. Tällaisia ovat esimerkiksi parlamentin antaman lain mitätöinti, tasavallan presidentin virkasyyte tai viraltapano taikka poliittisen puolueen hajottaminen.

Täysistuntoon kuuluvat kaikki tuomarit, joista kymmenen on oltava läsnä päätöstä tehtäessä. Seuraavissa asioissa tehtävät päätökset edellyttävät yhdeksän tuomarin äänten enemmistöä: parlamentin antaman lain mitätöinti, tasavallan presidentin virkasyytettä tai viraltapanoa koskeva päätös ja sellaisen tuomion antaminen, joka perustuu tuomioistuimen aiemmasta päätöksestä poikkeavaan lain tulkintaan.

Kolmen tuomarin kokoonpanoissa käsitellään kaikki muut asiat. Näitä ovat esimerkiksi henkilöiden tai kuntien tekemät perustuslakivalitukset, parlamentin jäseniä koskevat vaali- tai kelpoisuuskiistat ja toimivaltakiistat valtion keskushallinnon viranomaisten ja paikallisten itsehallintoelinten välillä.

Perustuslakituomioistuimessa on 15 tuomaria. Tuomarit nimittää virkaan kymmeneksi vuodeksi tasavallan presidentti senaatin suostumuksella. Uudelleen nimittämistä ei ole rajoitettu.

Tuomioistuimen hallintoa johtavat puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa. Jokaisella tuomarilla on oma avustajakunta ja sihteeri.

Lisätietoja saa Tšekin perustuslakituomioistuimen internet-sivustolta (http://www.usoud.cz/en/).

Erikoistuomioistuimet

Meri- ja kauppatuomioistuin (Sø- og Handelsretten)

Perustamisestaan vuonna 1862 lähtien meri- ja kauppatuomioistuin on käsitellyt koko maan merenkulkuun liittyviä ja kaupallisia asioita.

Meri- ja kauppatuomioistuimen toimivaltaa on laajennettu useita kertoja. Nykyisin tuomioistuin käsittelee asioita, jotka liittyvät Tanskan tavaramerkkilakiin, muotoilulakiin, markkinointikäytäntöjä koskevaan lakiin, kilpailulakiin, kansainvälisiin kauppaehtoihin ja muihin kaupankäyntiä koskeviin asioihin.

Lisäksi tuomioistuimen konkurssijaosto käsittelee asioita, jotka koskevat konkursseja, maksujen lykkäyksiä, pakollisia velkojen sovitteluja ja velkajärjestelyjä Suur-Kööpenhaminan alueella.

Kiinteistörekisterituomioistuin (Tinglysningsretten)

Kiinteistörekisterituomioistuin on perustettu 1.1.2007. Sen toimivaltaan kuuluu koko Tanska.

Tuomioistuin ottaa vähitellen käsiteltäväkseen nykyisin käräjäoikeuksille kuuluvat rekisteröintiasiat. Sille kuuluvia asioita ovat mm. lainhuudot, kiinnitykset ja muut rasitteet sekä avioehdot.

Kiinteistörekisterituomioistuin ratkaisee rekisteröintejä koskevat riidat. Tuomioista voi valittaa Länsi-Tanskan ylemmän oikeusasteen tuomioistuimeen.

Erityinen valitustuomioistuin (Den Særlige Klageret)

Erityinen valitustuomioistuin käsittelee kurinpitoasioita, jotka koskevat tuomareita tai muuta tuomioistuinten palveluksessa olevaa oikeudellista henkilöstöä, Färsaarten ja Grönlannin tuomioistuinten ja muutoksenhakulupalautakunnan henkilöstö mukaan lukien. Tuomioistuin voi myös ottaa uudelleen käsiteltäväksi rikosasioita ja hylätä puolustusasianajajan rikosasiassa.

Erityinen valitustuomioistuin koostuu yhdestä korkeimman oikeuden tuomarista, yhdestä hovioikeuden tuomarista, yhdestä käräjäoikeuden tuomarista, yhdestä lakimiehestä ja yhdestä lakimiehestä, jolla on tieteellistä asiantuntemusta.

Hallintotuomioistuimet

Tanskan tuomioistuinjärjestelmään ei kuulu hallintotuomioistuimia.

Työtuomioistuimet

Työtuomioistuimissa (Arbeitsgericht) käsitellään työoikeuteen kuuluvat riita-asiat, jotka koskevat työntekijöiden ja työnantajien välistä sopimussuhdetta (henkilökohtainen työoikeus). Työtuomioistuimissa käsitellään myös työehtosopimusten osapuolten, esimerkiksi ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen tai työnantajien ja yritysneuvostojen väliset riita-asiat (työehtosopimusoikeus).

Työtuomioistuimet ovat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimia (osavaltioiden tuomioistuimina). Työtuomioistuimen ratkaisukokoonpanossa (Kammer) asioita käsittelee yleensä puheenjohtajana toimiva ammattituomari ja kaksi maallikkotuomaria. Toinen maallikkotuomareista edustaa työntekijöitä ja toinen työnantajia. Tietyissä asioissa, joihin ei liity suullista käsittelyä, puheenjohtaja tekee ratkaisut ilman maallikkotuomareita.

Työtuomioistuinten ratkaisuja koskevat valitukset käsitellään osavaltioiden työtuomioistuimissa (Landesarbeitsgericht). Myös osavaltion työtuomioistuimen ratkaisukokoonpanossa (Kammer) on yksi ammattituomari sekä yksi maallikkotuomari edustamassa työntekijöitä ja yksi maallikkotuomari edustamassa työnantajia.

Ylimmän oikeusasteen ratkaisut tekee liittovaltion työtuomioistuin (Bundesarbeitsgericht). Sen kokoonpanossa (Senat) on puheenjohtaja, kaksi muuta ammattituomaria sekä yksi maallikkotuomari edustamassa työntekijöitä ja yksi maallikkotuomari edustamassa työnantajia.

Hallintotuomioistuimet

Hallintopäätösten tarkastelun osalta tuomioistuinjärjestelmä on jaoteltu kolmeen osaan: yleiset hallintotuomioistuimet, sosiaalituomioistuimet ja verotuomioistuimet. Yleisiä hallintoasioita ja sosiaalioikeuden asioita sekä verotusasioita koskevien toimivaltojen tärkeä piirre on se, että toimivaltaa käytetään viran puolesta. Tuomioistuinten on siis tutkittava asian tosiseikat omasta aloitteestaan (eikä vain asianosaisten pyynnöstä tai näiden esittämien todisteiden perusteella), koska se on yleisen edun mukaista.

Yleiset hallintotuomioistuimet

Yleisissä hallintoasioissa toimivaltaa on kolmella oikeusasteella:

1. Ensimmäisenä oikeusasteena ovat hallintotuomioistuimet (Verwaltungsgericht).
2. Toisena oikeusasteena on kunkin osavaltion ylempi hallintotuomioistuin (Oberverwaltungsgericht tai Verwaltungsgerichtshof).
3. Ylimpänä oikeusasteena on liittovaltion ylin hallintotuomioistuin (Bundesverwaltungsgericht).

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimina toimivat tavallisesti hallintotuomioistuimet. Osavaltioiden ylemmät hallintotuomioistuimet ovat lähinnä muutoksenhakutuomioistuimia, jotka käsittelevät ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten ratkaisuja sekä oikeuskysymysten että tosiseikkojen kannalta. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta liittovaltion ylin hallintotuomioistuin on muutoksenhakutuomioistuin.

Yleiset hallintotuomioistuimet vastaavat periaatteessa kaikista hallintoviranomaisten ja yksityishenkilöiden välisistä riita-asioista, jotka koskevat hallintolakien ja -toimien asianmukaista soveltamista. Hallintotuomioistuinten sijaan yleiset tuomioistuimet vastaavat kuitenkin asioista, joissa hallinto ei ole toiminut julkisen vallan käyttäjänä vaan yksityisyrityksen tapaan, ja kaikista riidoista, jotka aiheutuvat tällaisesta toiminnasta. Yleiset hallintotuomioistuimet eivät käsittele myöskään riita-asioita, jotka on annettu laissa muiden tuomioistuinten (esim. yleisten tuomioistuinten, sosiaalituomioistuinten tai verotuomioistuinten) käsiteltäviksi.

Hallintotuomioistuimen ratkaisukokoonpanossa (Kammer) on yleensä kolme ammattituomaria ja kaksi maallikkotuomaria. Osavaltion ylemmän hallintotuomioistuimen ratkaisukokoonpanossa (Senat) on tavallisesti kolme ammattituomaria. Liittovaltion ylimmän hallintotuomioistuimen kokoonpanossa (Senat) on periaatteessa viisi ammattituomaria. Ensimmäisen oikeusasteen hallintotuomioistuimissa asiat voidaan kuitenkin käsitellä myös yhden tuomarin kokoonpanossa.

Sosiaalituomioistuimet

Sosiaalioikeuden alan toimivalta on yleisen hallinto-oikeuden toimivallan tavoin kolmella oikeusasteella, joiden tehtävät jakautuvat tarkoituksen mukaan. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena toimii sosiaalituomioistuin (Sozialgericht). Muutoksenhakutuomioistuimina toimivat osavaltioiden 14 sosiaalituomioistuinta (Landessozialgericht), ja ylin muutoksenhakutuomioistuin on muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta liittovaltion ylin sosiaalituomioistuin (Bundessozialgericht).

Sosiaalituomioistuimet käsittelevät pääasiassa riita-asiat, jotka koskevat sosiaaliturvaa (eläkkeitä, tapaturma- ja sairausvakuutuksia ja hoitovakuutuksia), työttömyysturvaa, työnhakijoiden perusturvaa ja sosiaalietuuksia (erityisesti toimeentulotukea, turvapaikanhakijoille myönnettävistä etuuksista annetun lain mukaisia etuuksia sekä vaikeavammaisia koskevaan lainsäädäntöön liittyviä tiettyjä kysymyksiä). Sosiaalituomioistuimen ratkaisukokoonpanossa (Kammer) on yksi ammattituomari ja kaksi maallikkotuomaria. Osavaltioiden sosiaalituomioistuimien ja liittovaltion ylimmän sosiaalituomioistuimen ratkaisukokoonpanoissa (Senat) on kolme ammattituomaria ja kaksi maallikkotuomaria.

Verotuomioistuimet

Verotusasioiden toimivalta kuuluu ensimmäisen oikeusasteen verotuomioistuimille (Finanzgericht) ja liittovaltion ylimmälle verotuomioistuimelle (Bundesfinanzhof), joka on ylin muutoksenhakutuomioistuin. Verotusasioiden toimivalta kattaa pääasiassa riidat, jotka koskevat julkisia veroja ja veronluonteisia maksuja sekä tullimaksuja. Ensimmäisen asteen verotuomioistuinten ratkaisukokoonpanossa on kolme ammattituomaria ja kaksi maallikkotuomaria, ja liittovaltion ylimmän verotuomioistuimen kokoonpanossa (Senat) on periaatteessa viisi ammattituomaria. Ensimmäisen asteen verotuomioistuimissa asioita voidaan ohjata käsiteltäväksi myös yhden tuomarin kokoonpanossa.

Muut erityistuomioistuimet

Liittovaltion perustuslakituomioistuin

Liittovaltion perustuslakituomioistuin (Bundesverfassungsgericht) valvoo perustuslain noudattamista liittovaltion tasolla. Sen päätökset perustuvat ainoastaan perustuslakiin (Grundgesetz). Valtaosa liittovaltion perustuslakituomioistuimen käsittelemistä asioista on perustuslakivalituksia. Niitä tekevät kansalaiset, jotka valittavat perusoikeuksiaan rikotun tuomioissa, viranomaisen toimissa tai säädöksissä. Tavallisesti perustuslakivalitus otetaan käsiteltäväksi vasta, kun muuta valituskeinoa ei enää ole käytettävissä (ts. ylimmän oikeusasteen tuomioistuin on jo antanut ratkaisunsa asiassa). Vain poikkeustapauksissa perustuslakivalitus voi kohdistua suoraan tiettyyn lakiin.

Liittovaltion perustuslakituomioistuin käsittelee myös monia muita asioita. Se esimerkiksi tarkistaa lakien perustuslain mukaisuuden oikeudelliselta kannalta ja selvittää, ovatko liittovaltion perustuslailliset elimet toimineet toimivaltansa rajoissa. Jotkin liittovaltion perustuslakituomioistuimen päätökset voivat olla yleisesti sitovia. Tuomioistuimessa on kaksi jaostoa (Senat), joissa kummassakin on kahdeksan tuomaria. Tuomioistuin tekee ratkaisunsa kolmen tuomarin kokoonpanoissa (Kammer) tai jaostossa, valtaosin ilman suullista käsittelyä.

Osavaltioiden perustuslakituomioistuimet

Osavaltioiden perustuslakituomioistuimet (Landesverfassungsgericht Staatsgerichtshof) ratkaisevat pääasiassa perustuslaillisia riita-asioita osavaltiolainsäädännön (Landesrecht) mukaisesti. Osavaltioiden perustuslakituomioistuinten perustamisesta, hallinnosta ja toimivallasta säädetään erikseen kunkin osavaltion lainsäädännössä.

Linkkejä

Liittovaltion työtuomioistuin

Liittovaltion ylin hallintotuomioistuin

Liittovaltion ylin sosiaalituomioistuin

Liittovaltion ylin verotuomioistuin

Liittovaltion perustuslakituomioistuin

Erikoistuomioistuimet

Viron perustuslaissa säädetään, että lain nojalla voidaan perustaa erikoistuomioistuimia, joilla on erityistä toimivaltaa. Tilapäistuomioistuinten perustaminen on kiellettyä.

Virossa ei ole perustettu erikoistuomioistuimia.

Perustuslakituomioistuin

Korkein oikeus (Riigikohus) hoitaa samanaikaisesti ylimmän oikeusasteen muutoksenhakutuomioistuimen ja perustuslakituomioistuimen tehtäviä.

Perustuslakituomioistuimena toimiessaan korkein oikeus

• antaa ratkaisun sellaisten hakemusten johdosta, jotka koskevat yleisesti sovellettavan lainsäädännön perustuslainmukaisuuden tarkistamista tai sen tarkistamista, onko perustuslain mukaista kieltäytyä hyväksymästä yleisesti sovellettavaa lainsäädäntövälinettä
• antaa ratkaisun sellaisten hakemusten johdosta, jotka koskevat kansainvälisten sopimusten perustuslainmukaisuuden tarkistamista
• antaa ratkaisun sellaisten hakemusten johdosta, jotka koskevat lausunnon antamista siitä, miten perustuslakia tulkitaan sovellettaessa Euroopan unionin lainsäädäntöä
• antaa ratkaisun sellaisten hakemusten ja kantelujen johdosta, jotka koskevat Viron parlamentin (Riigikogu) tai sen puhemiehistön ja tasavallan presidentin päätöksiä
• antaa ratkaisun sellaisten hakemusten johdosta, jotka koskevat Riigikogun jäsenen, tasavallan presidentin, oikeuskanslerin tai valtiontalouden tarkastusviraston johtajan julistamista kykenemättömäksi hoitamaan tehtäviään
• antaa ratkaisun sellaisten hakemusten johdosta, jotka koskevat Riigikogun jäsenen valtuuksien peruuttamista
• päättää, myönnetäänkö tasavallan presidenttinä toimivalle Riigikogun puhemiehelle lupa ilmoittaa, että on pidettävä ennenaikaiset Riigikogun vaalit, tai kieltäytyä vahvistamasta lakia
• antaa ratkaisun poliittisen puolueen toiminnan päättämistä koskevien hakemusten johdosta
• antaa ratkaisun vaalien järjestäjän toimia tai vaalilautakuntien päätöksiä ja toimia koskevien valitusten ja protestien johdosta.

Kukaan yksittäinen ihminen ei voi hakea muutosta perustuslain perusteella.

Korkeimman oikeuden yhteystiedot ovat saatavissa korkeimman oikeuden verkkosivustolla.

Perustuslaillisuuden valvontaan sovelletaan lakia perustuslaillisuuden valvontaa koskevasta tuomioistuinkäsittelystä.

Hallintotuomioistuimet

Hallintotuomioistuimet ovat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimia, jotka käsittelevät hallinnollisia asioita. Ne toimivat riippumattomina oikeusviranomaisina vain ensimmäisessä oikeusasteessa.

Piirituomioistuimet ovat toisen oikeusasteen tuomioistuimia, jotka käsittelevät uudelleen hallintotuomioistuinten päätöksiä, joihin on haettu muutosta.

Hallinto-oikeuksien toimivallasta, asian vireillepanosta ja menettelysäännöistä säädetään hallintolainkäyttölaissa.

Hallintotuomioistuimet

Virossa on kaksi hallintotuomioistuinta: Tallinnan ja Tarton hallinto-oikeudet.

Hallintotuomioistuimet ovat jakautuneet toimimaan useissa eri toimipaikoissa.

Tallinnan hallinto-oikeudella on kaksi toimipaikkaa:

• Tallinnan oikeustalo
• Pärnun oikeustalo

Tarton hallinto-oikeudella on kaksi toimipaikkaa:

• Tarton oikeustalo
• Jõhvin oikeustalo

Piirituomioistuimet:

Virossa on kaksi toisen asteen tuomioistuimena toimivaa piirituomioistuinta:

• Tallinnan piirituomioistuin
• Tarton piirituomioistuin

Tuomioistuinten yhteystiedot ovat saatavissa tuomioistuinten verkkosivustolla. Yhteystietoihin voi tutustua maksutta.

Erikoistuomioistuimet

Vähäisiä vaateita käsittelevä tuomioistuin (Small Claims Court)

Vähäisiä vaateita koskeva menettely on edullinen epävirallinen tapa ratkaista kuluttajien vaateita niin, että kummankaan osapuolen ei tarvitse olla oikeudellisesti edustettuna. Vähäisiä vaateita käsittelevä tuomioistuin (Small Claims Court) toimii alemman oikeusasteen tuomioistuimen (District Court) yhteydessä. Menettelyä voidaan käyttää enintään 2 000 euron vaateissa tapauksissa, joissa kuluttaja ostaa tavaroita tai palveluja, kärsii vähäisiä omaisuusvahinkoja tai vaatii vuokratakuun palauttamista. Jos kyseessä on riidaton vaade, osapuolten ei tarvitse olla läsnä tuomioistuinkäsittelyssä. Jos vaade on riidanalainen eikä asiaa pystytä ratkaisemaan tuomioistuimen ulkopuolella, asian käsittelee District Court -tuomioistuimen tuomari, jonka ratkaisuun voi hakea muutosta Circuit Court -tuomioistuimelta.

Kauppatuomioistuin (Commercial Court)

Kauppatuomioistuin on käytännössä ylemmän oikeusasteen tuomioistuimen erityisosasto. Yksi sen tärkeimmistä piirteistä on mahdollisuus asioiden joutuisaan käsittelyyn. Tätä varten sillä on omat menettelyt, joiden tarkoituksena on asialistalla olevien tapausten jouduttaminen. Näitä menettelyjä säännellään ylemmän oikeusasteen tuomioistuinten työjärjestyksen (Rules of the Superior Courts) määräyksessä 63A.

Tuomioistuin käsittelee kauppaoikeudellisiksi menettelyiksi luokitellut asiat määräyksessä 63A olevan 1 kohdan nojalla. Niihin kuuluvat yhtiöoikeutta, maksukyvyttömyyslainsäädäntöä, teollis- ja tekijänoikeuksia, rakennusalaa, hallinto-oikeutta ja valtiosääntöoikeutta koskevat riita-asiat. Jotta vaade voitaisiin käsitellä kauppatuomioistuimessa määräyksessä 63A olevan 1 (a) kohdan nojalla, oikeuskäsittelyssä esitetyn vaateen tai vastavaateen on oltava arvoltaan vähintään 1 000 000 euroa. Määräyksen 1(b) kohdan nojalla käsiteltäväksi hyväksyttyjen asioiden arvolle ei ole asetettu vähimmäisrajaa, vaan asia on kauppaoikeuden tuomarin harkintavallassa.

Huumausaineasioita käsittelevä tuomioistuin (Drug Treatment Court)

Huumausaineasioita käsittelevän tuomioistuimen ohjelma (Drug Treatment Court Programme, DTC) toteutetaan alemman oikeusasteen tuomioistuimen (District Court) yhteydessä. Se antaa muista kuin väkivaltarikoksista tuomituille huumausaineiden käyttäjille mahdollisuuden välttää huumausaine-, rikos- ja vankilakierteen. Ohjelmaan hakevien soveltuvuus arvioidaan sen perusteella, miten motivoituneita he ovat sitoutumaan ohjelmaan.

Muut tuomioistuimet

Irlannissa on tuomioistuimia, jotka käsittelevät tuloverovalituksia, sosiaaliturvaetuuksia, tasa-arvolainsäädäntöön perustuvia asioita, maahanmuuttoasioita, kaavoitusta ja työllisyysasioita. Näissä tuomioistuimissa ei ole tuomareita vaan asiantuntijoita, joiden päätöksiin voi hakea muutosta tai pyytää uudelleenkäsittelyä Circuit Court- tai High Court -tuomioistuimissa.

Tilintarkastustuomioistuin

Tilintarkastustuomioistuin, josta säädetään perustuslain 98 §:ssä, on ylimmän oikeusasteen tuomioistuin, jolla on sekä oikeudellisia että hallinnollisia tehtäviä. Hallintotoimivaltaa käyttäessään se säilyttää tuomioistuimen luonteen. Tilintarkastustuomioistuimen kokoonpano vastaa korkeimman hallinto-oikeuden kokoonpanoa. Tilintarkastustuomioistuin hoitaa tehtäviään täysistunnossa, kolmessa jaostossa ja osastoissa.

Sen päätoimivaltuudet ovat seuraavat:

• tarkastaa valtion ja paikallishallintojen tai muiden julkisoikeudellisten oikeushenkilöiden menot
• valvoa taloudellisesti merkittäviä sopimuksia silloin, kun sopimuspuolena on valtio tai siihen rinnastettava henkilö
• tarkastaa julkisten tilinpitäjien ja paikallishallintojen tai muiden julkisoikeudellisten oikeushenkilöiden tilit
• antaa lausunto lainsäädäntöehdotuksista, jotka koskevat eläkkeitä tai palvelusajan tunnustamista eläkeoikeuksia varten
• laatia ja toimittaa parlamentille valtion tilinpäätös ja tase
• ratkaista eläkkeiden myöntämistä koskevat riita-asiat
• käsitellä asioita, jotka koskevat poliittisten tai sotilasvirkamiesten tahallisesta tai huolimattomasta toiminnasta valtiolle aiheutuvaa vahingonkorvausvelvollisuutta.

Tilintarkastustuomioistuimen päätökset eivät kuulu korkeimman hallinto-oikeuden lainkäyttövaltaan.

Muut erityistuomioistuimet

Sotilastuomioistuin (stratodikeio), merisotaoikeus (nautodikeio) ja ilmasotaoikeus (aerodikeio)

Kyseiset tuomioistuimet ovat rikosasioita käsitteleviä erityistuomioistuimia. Maa-, meri- ja ilmavoimien sotilashenkilöstön tekemät rikokset kuuluvat poikkeuksetta edellä mainittujen tuomioistuinten lainkäyttövaltaan.

Ylimmän oikeusasteen erityistuomioistuin (Anotato Eidiko Dikastirio)

Ylimmän oikeusasteen erityistuomioistuin on vastaavanlainen erityistuomioistuin kuin perustuslakituomioistuin siltä osin, että useimmat sen lainkäyttövaltaan kuuluvat riita-asiat liittyvät perustuslakiin. Siitä säädetään perustuslain 100 §:ssä ja sillä on erityinen toimivalta päättää parlamenttivaalien laillisuudesta, parlamentin jäsenten erottamisesta virastaan tai ratkaista kolmen ylimmän oikeusasteen tuomioistuimen välisiä ristiriitoja. Ylimmän oikeusasteen erityistuomioistuimen päätökset ovat lopullisia, eikä niihin voi hakea muutosta minkäänlaisilla oikeussuojakeinoilla.

Erityistuomioistuimeen kuuluvat korkeimman hallinto-oikeuden puheenjohtaja, korkeimman oikeuden puheenjohtaja, tilintarkastustuomioistuimen puheenjohtaja, neljä korkeimman hallinto-oikeuden oikeusneuvosta ja neljä korkeimman oikeuden oikeusneuvosta (jotka valitaan arpomalla joka toinen vuosi).

Erityistuomioistuinta johtaa korkeimman hallinto-oikeuden tai korkeimman oikeuden puheenjohtajista vanhin. Kun se käsittelee asioita, jotka liittyvät perustuslain keskeistä sisältöä koskevien selkkausten tai riita-asioiden sovitteluun tai lainsäädännön tulkintaan, sen kokoonpanoa täydennetään kahdella vakinaisella professorilla Kreikan yliopistojen oikeustieteellisistä tiedekunnista.

Oikeudenkäyntivirheitä käsittelevä erityistuomioistuin (Eidiko dikastirio agogon kakodikias)

Erityistuomioistuimesta säädetään perustuslain 99 §:ssä ja laissa 693/1977. Se ratkaisee oikeuslaitoksen virkamiehiä vastaan nostettuja kanteita, jotka koskevat virheellisiä tuomioita. Erityistuomioistuimen puheenjohtajana toimii korkeimman hallinto-oikeuden puheenjohtaja. Muita jäseniä ovat korkeimman hallinto-oikeuden oikeusneuvos, korkeimman oikeuden oikeusneuvos, tilintarkastustuomioistuimen oikeusneuvos, kaksi vakinaista professoria Kreikan yliopistojen oikeustieteellisistä tiedekunnista ja kaksi asianajajaa (jotka ovat arpomalla valittuja asianajajien ylimmän kurinpitolautakunnan jäseniä).

Ministerien vastuuvelvollisuutta käsittelevä erityistuomioistuin (Eidiko Dikastirio efthynis ypourgon)

Erityistuomioistuimesta säädetään perustuslain 86 §:ssä.

Se kutsutaan koolle erikseen kutakin käsiteltävää oikeusasiaa varten ja siihen kuuluu kuusi korkeimman hallinto-oikeuden jäsentä ja seitsemän korkeimman oikeuden jäsentä, jotka parlamentin puhemies valitsee arpomalla syytteeseenpanon jälkeen. Tuomioistuinkäsittelyt pidetään parlamentin julkisina istuntoina, joita johtavat kahden edellä mainitun korkeimman oikeusasteen tuomioistuimen jäsenet. Heidät on täytynyt nimittää tai ylentää virka-asemaansa ennen kuin ehdotus syytetoimien aloittamisesta esitetään. Erityistuomioistuimen puheenjohtajana toimii korkeimman oikeuden jäsenistä virka-asemaltaan ylin. Mikäli useammalla jäsenellä on sama virka-asema, valitaan heistä vanhin. Yleisenä syyttäjänä toimii korkeimman oikeuden syyttäjänviraston jäsen tai hänen sijaisensa, jotka valitaan arpomalla.

Erityistuomioistuimella on toimivalta käsitellä hallituksen jäsenten ja varaministerien virantoimituksessa tekemiä rikoksia sillä edellytyksellä, että parlamentti on vienyt asian tämän erityistuomioistuimen käsiteltäväksi.

Tuomarien palkkioriita-asioita käsittelevä erityistuomioistuin (Eidiko Dikastirio Misthologikon Diaforon Dikastikon Leitourgon)

Erityistuomioistuimesta säädetään perustuslain 88 §:ssä.

Siihen kuuluvat perustuslain 99 §:ssä määrätyn erityistuomioistuimen jäsenet sekä vakinainen professori ja asianajaja.

Sillä on toimivalta ratkaista erilaisia tuomarien palkkioihin ja eläkkeisiin liittyviä riita-asioita, jos oikeusasian ratkaisu voi vaikuttaa laajemman henkilöryhmän palkkaukseen, eläkkeisiin tai verotukselliseen asemaan.

Oikeudelliset tietokannat

Linkkejä

Tilintarkastustuomioistuin

Vuoden 1978 Espanjan perustuslain 117 §:ssä säädetään, että tuomiovallan yhtenäisyyden periaate on tuomioistuinten organisaation ja toiminnan perusta.

Espanjan oikeuslaitoksessa yleiset tuomioistuimet jaetaan oikeudenalan mukaan neljänlaisiin tuomioistuimiin eli siviilituomioistuimiin, rikostuomioistuimiin, hallintotuomioistuimiin ja sosiaali- tai työtuomioistuimiin.

Näiden neljänlaisen yleisen tuomioistuimen lisäksi Espanjan oikeuslaitokseen kuuluu myös sotilasoikeus, jonka soveltamisesta vastaavat yksinomaan laissa säädetyt sotilastuomioistuimet.

Yleisten tuomioistuinten ja sotilastuomioistuinten väliset lainkäyttövaltaan liittyvät ristiriidat ratkaistaan korkeimman oikeuden erityisjaostossa, joka käsittelee lainkäyttövaltaan liittyviä ristiriitoja (Sala de Conflictos de Jurisdicción). Se muodostuu korkeimman oikeuden puheenjohtajasta, kahdesta korkeimman oikeuden sen jaoston tuomarista, joka käsittelee sitä oikeudenalaa, jolla ristiriita esiintyy, ja kahdesta sotilasoikeudellisten asioiden jaoston tuomarista. Heidät nimitetään Espanjan yleisen oikeusneuvoston (Consejo General del Poder Judicial) täysistunnossa.

Yleisten tuomioistuinten oikeudenaloilla on aiheen mukaan erikoistuneita tuomioistuimia. Näitä ovat muun muassa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevät tuomioistuimet (Juzgados de Violencia sobre la Mujer), kauppatuomioistuimet (Juzgados de lo Mercantil), rangaistusten täytäntöönpanosta vastaavat tuomioistuimet (Juzgados de Vigilancia Penitenciaria) ja nuorisotuomioistuimet (Juzgados de Menores).

Tuomioistuimista annetussa laissa (Ley orgánica del Poder Judicial) säädetään seuraavista erityistuomioistuimista:

KAUPPATUOMIOISTUIMET

Kauppatuomioistuimet aloittivat toimintansa 1. syyskuuta 2004, ja ne ovat erityistuomioistuimia. Ne kuuluvat siviilituomioistuimiin.

ALUEELLINEN ULOTTUVUUS

Jokaisessa maakunnassa on yleensä vähintään yksi kauppatuomioistuin, jolla on tuomiovalta koko maakunnan alueella ja toimipaikka sen pääkaupungissa.

Tuomioistuin voidaan perustaa myös muualle kuin maakunnan pääkaupunkiin, jos se on suositeltavaa asukkaiden tarpeet sekä teollisuuden, kaupan tai taloudellisen toiminnan keskukset huomioon ottaen. Kaikissa tapauksissa rajataan tuomioistuinten tuomiovalta.

On mahdollista perustaa kauppatuomioistuimia, joiden tuomiovalta ulottuu kahteen tai useampaan saman itsehallintoalueen maakuntaan.

TOIMIVALTA

Kauppatuomioistuimissa käsitellään kaikki velkajärjestelyihin liittyvät riita-asiat niitä sääntelevän lain edellytysten mukaisesti.

Kauppatuomioistuimet käsittelevät myös kaikki siviilituomioistuimen toimivaltaan kuuluvat riita-asiat. Näitä ovat muun muassa vaatimukset, jotka liittyvät vilpilliseen kilpailuun, teollis- ja tekijänoikeuksiin sekä mainontaan, ja kaikki tähän oikeudenalaan liittyvät riita-asiat, joita kauppatuomioistuimessa pannaan vireille liikeyrityksiä ja osuuskuntia koskevan lainsäädännön nojalla.

Kauppatuomioistuimella on toimivalta tunnustaa ja panna täytäntöön ulkomaiset tuomiot ja välitystuomiot, kun ne koskevat sen toimivaltaan kuuluvia asioita, edellyttäen, että ne eivät kuulu perussopimusten ja muiden kansainvälisten säännösten mukaisesti toiselle tuomioistuimelle.

KANTEET

Maakunnalliset ylioikeudet käsittelevät kanteita, joita lain mukaan voi nostaa kauppatuomioistuinten ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimina antamia ratkaisuja vastaan, lukuun ottamatta päätöksiä, joita annetaan maksukyvyttömyystapauksissa työoikeudellisten riita-asioiden ratkaisemiseksi. Niiden käsittelemistä varten on oltava tuomioistuimista annetun lain mukaisesti vähintään yksi erikoistunut jaosto.

Muita kanteita voi nostaa tuomioistuimista annetun lain mukaisesti ja siinä säädetyissä tapauksissa.

YHTEISÖN TAVARAMERKKIASIOITA KÄSITTELEVÄT TUOMIOISTUIMET

Alicanten tuomiopiirin kauppatuomioistuimilla on yksinomainen toimivalta tutkia ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimina kaikki riita-asiat, jotka saatetaan vireille yhteisön tavaramerkistä 20 päivänä joulukuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen N:o 40/94 sekä yhteisömallista 12 päivänä joulukuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen 6/2002 nojalla.

Tämän toimivallan käyttämisessä kyseisillä tuomioistuimilla on tuomiovalta koko kansallisella alueella ja tätä yksinomaista tarkoitusta varten tuomioistuimia nimitetään yhteisön tavaramerkkiasioita käsitteleviksi tuomioistuimiksi (Juzgados de Marca Comunitaria).

Kyseiset tuomioistuimet kuuluvat siviilituomioistuimiin.

Alicanten maakunnallisen ylioikeuden erityisosasto tai ‑osastot käsittelevät lisäksi yksinomaisesti toisen asteen tuomioistuimina kaikki yhteisön tavaramerkistä 20 päivänä joulukuuta 1993 annetun Euroopan unionin neuvoston asetuksen N:o 40/94 101 artiklassa ja yhteisömallista 12 päivänä joulukuuta 2001 annetussa Euroopan unionin asetuksessa 6/2002 tarkoitetut kanteet. Tämän toimivallan käyttämisessä kyseisillä tuomioistuimilla on tuomiovalta koko kansallisella alueella ja tätä yksinomaista tarkoitusta varten tuomioistuimia nimitetään yhteisön tavaramerkkiasioita käsitteleviksi tuomioistuimiksi.

RANGAISTUSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA VASTAAVAT TUOMIOISTUIMET

Rangaistusten täytäntöönpanosta vastaavilla tuomioistuimilla on rangaistusten täytäntöönpanoa koskevassa yleislaissa säädetyt tuomioistuinten tehtävät asioissa, jotka koskevat vankeusrangaistusten täytäntöönpanoa, turvaamistoimenpiteiden toteuttamista, vankilaviranomaisten kurinpito-oikeuteen kohdistuvaa tuomioistuinten harjoittamaa valvontaa, vankien oikeuksien ja etujen turvaamista vankiloissa ja muita laissa säädettyjä seikkoja. Rangaistusten täytäntöönpanosta vastaavat tuomioistuimet kuuluvat rikostuomioistuimiin.

ALUEELLINEN ULOTTUVUUS

Jokaisessa maakunnassa ja rikostuomioistuimen piirissä on vähintään yksi rangaistusten täytäntöönpanosta vastaava tuomioistuin.

Madridin kaupungissa, jolla on tuomiovalta koko Espanjan alueella, on vähintään yksi rangaistusten täytäntöönpanosta vastaava tuomioistuin.

TOIMIVALTA

Rangaistusten täytäntöönpanosta vastaavilla tuomioistuimilla on rangaistusten täytäntöönpanoa koskevassa yleislaissa säädetyt tuomioistuinten tehtävät asioissa, jotka koskevat vankeusrangaistusten täytäntöönpanoa, turvaamistoimenpiteiden toteuttamista, vankilaviranomaisten kurinpito-oikeuteen kohdistuvaa tuomioistuinten harjoittamaa valvontaa, vankien oikeuksien ja etujen turvaamista vankiloissa ja muita laissa säädettyjä seikkoja.

KANTEET

Maakunnalliset ylioikeudet käsittelevät kanteita, joita lain mukaan voi nostaa maakunnan rangaistusten täytäntöönpanosta vastaavien tuomioistuinten antamia ratkaisuja vastaan.

Muita kanteita voi nostaa tuomioistuimista annetun lain mukaisesti ja siinä säädetyissä tapauksissa.

NUORISOTUOMIOISTUIMET

ALUEELLINEN ULOTTUVUUS

Jokaisessa maakunnassa on vähintään yksi nuorisotuomioistuin, jolla on tuomiovalta koko maakunnan alueella ja toimipaikka sen pääkaupungissa.

Madridin kaupungissa, jolla on tuomiovalta koko Espanjan alueella, on yksi keskitetty nuorisotuomioistuin, joka käsittelee tapauksia, jotka sille määrätään alaikäisten rikosoikeudellista vastuuta koskevassa lainsäädännössä.

TOIMIVALTA

Nuorisotuomioistuimet ovat toimivaltaisia käsittelemään yli 14- mutta alle 18-vuotiaiden henkilöiden tekemiä rikoksia.

Nuorisotuomioistuinten tuomareiden on suoritettava tehtäviä, joista säädetään laissa nuorista, jotka ovat syyllistyneet laissa rikokseksi luokiteltuun tekoon ja muihin tekoihin, jotka alaikäisten tapauksessa kuuluvat lain mukaan niiden käsiteltäviksi.

KANTEET

Maakunnalliset ylioikeudet käsittelevät kanteita, joita lain mukaan voi nostaa maakunnan nuorisotuomioistuinten antamia ratkaisuja vastaan.

Muita kanteita voi nostaa tuomioistuimista annetun lain mukaisesti ja siinä säädetyissä tapauksissa.

NAISIIN KOHDISTUVAA VÄKIVALTAA KÄSITTELEVÄT TUOMIOISTUIMET

ALUEELLINEN ULOTTUVUUS

Jokaisessa tuomiopiirissä on vähintään yksi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevä tuomioistuin, jonka toimipaikka on maakunnan pääkaupungissa ja jolla on tuomiovalta koko maakunnan alueella. Ne nimetään toimipaikan kaupungin mukaan.

Hallitus voi säätää Espanjan yleisen oikeusneuvoston aloitteesta ja tarvittaessa asiassa oikeudellisesti toimivaltaisen itsehallintoalueen kuulemisen perusteella annettavalla kuninkaan asetuksella, että määriteltyjen naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevien tuomioistuinten tuomiovalta ulottuu saman maakunnan kahden tai useamman tuomiopiirin alueelle.

Espanjan yleinen oikeusneuvosto voi päättää hallintojaostoja (Salas de Gobierno) kuultuaan, että niillä alueilla, joilla se on tarpeen nykyisen työmäärän perusteella, näiden tuomioistuinten toimivaltaan kuuluvat asiat käsittelee jokin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimista ja tutkintatuomioistuimista (Juzgados de Primera Instancia e Instrucción) tai tutkintatuomioistuimista (Juzgados de Instrucción).

Tuomiopiireissä, joissa on vain ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ja tutkintatuomioistuin, kyseinen tuomioistuin käsittelee naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevien tuomioistuinten toimivaltaan kuuluvat asiat.

Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevät tuomioistuimet kuuluvat rikostuomioistuimiin.

TOIMIVALTA

Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevät tuomioistuimet käsittelevät rikostuomioistuimina ja kaikissa tapauksissa rikosprosessilaissa (Ley de Enjuiciamiento Criminal) säädettyjen menettelyjen ja oikeussuojakeinojen mukaisesti muun muassa seuraavia tapauksia:

• Niiden prosessien tutkiminen, joissa vaaditaan rikosoikeudellista vastuuta rikoslain osastoissa tarkoitetuista rikoksista, joita ovat henkirikos, abortti, vammojen aiheuttaminen, vammojen aiheuttaminen sikiölle, vapauteen kohdistuvat rikokset, henkisen koskemattomuuden loukkaukset, seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen, yksityisyyteen, omaa kuvaa koskevaan oikeuteen ja kunniaan kohdistuvat rikokset tai mitkä tahansa muut väkivalloin ja pelottelemalla tehdyt rikokset, jotka kohdistuvat nykyiseen tai entiseen vaimoon tai vastaavassa tunnesuhteessa rikoksentekijään olevaan tai olleeseen naiseen, vaikka osapuolet eivät asuisi yhdessä, samoin rikoksista, jotka kohdistuvat omiin tai puolison tai avopuolison lapsiin tai rikoksentekijän kanssa asuviin alaikäisiin tai vammaisiin tai joiden huoltajuudesta, holhouksesta, edunvalvonnasta, sijaishuollosta tai tosiasiallisesta huollosta vastaa vaimo tai avopuoliso, jolloin myös sukupuoleen kohdistuva väkivallan teko on tapahtunut.
• Niiden prosessien tutkiminen, joissa vaaditaan rikosoikeudellista vastuuta mistä tahansa perheenjäsenten oikeuksiin tai velvollisuuksiin kohdistuvista rikoksista, kun asianomistaja on joku edellä olevassa kappaleessa sellaiseksi määritetyistä henkilöistä.
• Uhrien suojelua koskevien asiaankuuluvien määräysten antaminen sanotun kuitenkaan rajoittamatta asiasta vastaavalle tuomarille kuuluvien toimivaltuuksien soveltamista.
• Laissa niiden käsiteltäviksi osoitettujen vähäisten rikosten käsitteleminen ja tuomioiden langettaminen niistä, kun uhri on joku edellä olevassa luetelmakohdassa sellaiseksi määritetyistä henkilöistä.
• Laissa niiden tehtäväksi annettujen rikostuomioiden Euroopan unionissa tapahtuvan vastavuoroisen tunnustamisen välineiden antaminen ja täytäntöönpano.
• Niiden prosessien tutkiminen, joissa vaaditaan rikosoikeudellista vastuuta rikoslain 468 §:ssä tarkoitetusta ja rangaistavasta määräyksen rikkomista koskevasta rikoksesta, kun tuomion, turvaamistoimen tai suojatoimenpiteen rikkomista koskeva rikos kohdistuu nykyiseen tai entiseen vaimoon tai vastaavassa tunnesuhteessa rikoksentekijään olevaan tai olleeseen naiseen, vaikka osapuolet eivät asuisi yhdessä, tai omiin, puolison tai avopuolison lapsiin tai rikoksentekijän kanssa asuviin alaikäisiin tai vammaisiin tai joiden huoltajuudesta, holhouksesta, edunvalvonnasta, sijaishuollosta tai tosiasiallisesta huollosta vastaa vaimo tai avopuoliso.

Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevät tuomioistuimet voivat käsitellä siviilituomioistuimina ja kaikissa tapauksissa siviiliprosessilaissa säädettyjen menettelyjen ja oikeussuojakeinojen mukaisesti muun muassa seuraavia asioita:

• sukulaisuus, äitiys ja isyys
• avioliiton mitätöinti, asumusero ja avioero
• vanhempien ja lasten väliset suhteet
• adoptointiin tai perheen kannalta merkittäviin toimenpiteisiin liittyvät asiat
• yksinomaan alaikäisten lasten huolto tai yhden vanhemman toiselta vanhemmalta alaikäisten lasten perusteella hakema elatusapu
• adoption hyväksymisen tarve
• lastensuojeluun liittyviä hallinnollisia päätöksiä koskevat valitukset.

Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevillä tuomioistuimilla on ehdoton ja yksinomainen toimivalta siviilituomioistuimina, kun seuraavat edellytykset täyttyvät samanaikaisesti:

• Kyseessä on siviiliprosessi, jossa käsitellään jotakin edellä mainituista aiheista.
• Joku siviiliprosessin osapuolista on sukupuoleen perustuvan väkivallan uhri.
• Jotakuta siviiliprosessin osapuolista syytetään siitä, että tämä on tehnyt sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, yllyttänyt siihen tai ollut siihen osallisena.
• Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevässä tuomioistuimissa on aloitettu rikosoikeudelliset menettelyt naiseen kohdistuvasta väkivallanteosta johtuvan rikoksen tai rikkomuksen vuoksi tai on annettu määräys sukupuoleen perustuvan väkivallan kohteeksi joutuneen suojelemiseksi.

Kun tuomari arvioi, että hänelle ilmoitetut teot eivät ole sukupuoleen perustuvan väkivallan ilmauksia, hän voi hylätä vaatimuksen ja siirtää sen toimivaltaiselle tuomioistuimelle.

Kaikissa näissä tapauksissa sovittelu on kielletty.

KANTEET

Maakunnalliset ylioikeudet käsittelevät kanteita, joita lain mukaan voi nostaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevien maakunnan tuomioistuinten antamia ratkaisuja vastaan.

Muita kanteita voi nostaa tuomioistuimista annetun lain mukaisesti ja siinä säädetyissä tapauksissa.

ESPANJAN YLEISEN OIKEUSNEUVOSTON VALTUUTTAMAT ERITYISELIMET

Espanjassa voidaan tuomioistuimista annetun lain mukaisesti perustaa erityistuomioistuimia edellyttäen, että ne eivät vaikuta tuomioistuinten yhtenäisyyden periaatteeseen vaan yhdistyvät viiden tuomioistuinlajin järjestelmään. Näin on muiden muassa kauppatuomioistuinten, nuorisotuomioistuinten ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevien tuomioistuinten tapauksessa. Erityistuomioistuimet voivat myös olla tulosta erikoistumisesta, jonka Espanjan yleinen oikeusneuvosto on toteuttanut edellä mainitun lain 98 §:n nojalla. Näin on muiden muassa perhetuomioistuinten, ulosottotuomioistuinten ja täytäntöönpanotuomioistuinten tapauksessa.

Muut erityistuomioistuimet

Vuoden 1978 Espanjan perustuslain oikeuslaitosta käsittelevän VI osaston 117 §:ssä säädetään, että tuomiovallan yhtenäisyyden periaate on tuomioistuinten organisaation ja toiminnan perusta.

Tämä periaate ilmenee yhtenä ainoana tuomiovaltana, joka koostuu yhdestä ainoasta yleisen tuomioistuimen muodostamasta tuomarikunnasta.

Perustuslaissa säädetään, että oikeus tulee kansalta ja että sitä hallinnoivat kuninkaan nimissä oikeuslaitokseen kuuluvat riippumattomat ja vastuulliset tuomarit (juez tai magistrado), jotka noudattavat kaikilta osin oikeusvaltion periaatteita ja joilla on vahva virassa pysymisen suoja.

Tuomareita ei voida erottaa, pidättää virantoimituksesta, siirtää muuhun toimipaikkaan tai eläkkeelle muista kuin laissa säädetyistä syistä ja laissa säädetyin takein.

Tuomiovallan käyttäminen kaikenlaisissa prosesseissa eli tuomioiden antaminen ja täytäntöönpano kuuluvat yksinomaan laissa määritellyille tuomioistuimille (Juzgados ja Tribunales) laissa säädettyjen toimivalta- ja menettelysääntöjen mukaisesti.

Tuomioistuimet hoitavat ainoastaan ilmoitettuja ja niille laissa nimenomaisesti määriteltyjä tehtäviä kaikkien oikeuksien takaamiseksi.

Oikeuslaitoksen lisäksi Espanjan perustuslain eri osastoissa säädetään kahdesta perustuslaillisesta elimestä, joita kutsutaan tuomioistuimiksi. Ne ovat täysin itsenäisiä ja puolueettomia elimiä, joiden on kaikilta osin noudatettava oikeusvaltion vaatimuksia.

Nämä perustuslailliset elimet ovat perustuslakituomioistuin (Tribunal Constitucional) ja tilintarkastustuomioistuin (Tribunal de Cuentas).

PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIN

Espanjan perustuslakituomioistuin on oikeuslaitoksen ulkopuolinen elin.

Perustuslakituomioistuin on ylin perustuslain tulkitsija. Se on riippumaton muista perustuslaillisista elimistä, ja siihen sovelletaan ainoastaan perustuslakia ja perustuslakituomioistuimen perustamisesta annettua lakia.

Se on ainoa lajissaan, ja sillä on tuomiovalta koko kansallisella alueella.

KOKOONPANO

Perustuslakituomioistuin koostuu 12:sta kuninkaan nimeämästä tuomarista, joista neljä nimitetään edustajainhuoneen ehdotuksesta 3/5:n enemmistöllä sen jäsenistä, neljä senaatin ehdotuksesta samalla enemmistöllä, kaksi hallituksen ehdotuksesta ja kaksi Espanjan yleisen oikeusneuvoston ehdotuksesta, ja he valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

TOIMIVALTA

Perustuslakituomioistuin käsittelee muun muassa seuraavia laissa säädettyjä tapauksia ja siinä säädetyllä tavalla:

• lakeihin, säädöksiin ja asetuksiin kohdistuvat perustuslainvastaisuutta koskevat kanteet ja riita-asiat
• kanteet, jotka koskevat perustuslain 53 §:n 2 momentissa tarkoitettujen yleisten oikeuksien ja vapauksien loukkaamista
• perustuslailliset ristiriidat, jotka koskevat valtion ja itsehallintoalueiden välistä tai itsehallintoalueiden keskinäistä toimivaltaa
• valtion perustuslaillisten elinten väliset ristiriidat
• kansainvälisten sopimusten perustuslaillisuudesta annetut julkilausumat.

Lisätietoa: Perustuslakituomioistuin

TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN

Tilintarkastustuomioistuin on ylin elin, joka vastaa valtion ja julkisen sektorin tilien ja varainhoidon valvonnasta.

Tilintarkastustuomioistuin käyttää lainsäädäntövaltaa ja toimii suoraan parlamentin alaisuudessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sen omaa tuomiovaltaa.

KOKOONPANO

Tilintarkastustuomioistuimessa on 12 jäsentä (tilintarkastajaa), joista edustajainhuone nimeää kuusi ja senaatti kuusi. Heitä koskevat samat riippumattomuuden, virassapysymisoikeuden ja jääviyden periaatteet kuin tuomareita.

TEHTÄVÄT

Tilintarkastustuomioistuimelle kuuluvat seuraavat tehtävät:

• Tilintarkastuksessa, joka on ulkoista, pysyvää ja tyhjentävää, tarkastetaan, noudatetaanko julkisen sektorin varainhoidossa ja rahoitustoiminnassa laillisuuden, tehokkuuden ja taloudellisuuden periaatteita.
• Tilintarkastustuomioistuimen tehtävänä on arvioida niiden tahojen tilintarkastusvastuuta, joille kuuluu valtion omaisuuden, varojen ja velkasitoumusten hoito, ja sen tavoitteena on korjata kavalluksesta, virheellisistä, vajaista tai puuttuvista perusteista tai muista syistä tai toimista julkisille varoille aiheutuneet vahingot.

Lisätietoa: Tilintarkastustuomioistuin.

PERINTEISET TUOMIOISTUIMET

Perustuslain 125 §:ssä perinteiset tuomioistuimet tunnustetaan yhdeksi kansalaisten oikeudenhoitoon osallistumisen muodoksi.

Tuomioistuimista annetun lain 19 §:ssä perinteisiksi tuomioistuimiksi tunnustetaan Valencian alankoalueen vesistä vastaava tuomioistuin (Tribunal de las Aguas de la Vega Valencia) ja Murcian neuvosto (Consejo de Hombres Buenos de Murcia). Molemmat ovat vesienhoidon alalla toimivia perinteisiä tuomioistuimia.

Nämä kaksi perinteistä tuomioistuinta ovat kuuluneet vuodesta 2009 alkaen Unescon aineetonta kulttuuriperintöä edustavaan luetteloon, ja ne ovat elävä esimerkki ihmisryhmien kyvystä muodostaa monimutkaisia järjestelmiä demokraattisella tavalla ja sosiaaliselta pohjalta.

VALENCIAN ALANKOALUEEN VESISTÄ VASTAAVA TUOMIOISTUIN

Tämä tuomioistuin on Euroopan vanhin yhä olemassa oleva oikeudellinen instituutio.

Se toimii Valencian alueella.

Tuomioistuin koostuu kahdeksasta maatalousalalla toimivasta valtuutetusta, jotka Huerta Valencianan hoidosta vastaavat (regantes) valitsevat demokraattisesti ja joiden toimivaltuuksiin kuuluvat veden jakaminen tasapuolisesti maatalousmaiden omistajien kesken, hoidosta vastaavien välillä syntyneiden riita-asioiden ratkaiseminen ja kastelua koskevien määräysten rikkomisesta johtuvien seuraamusten määrääminen.

MURCIAN NEUVOSTO

Murcian neuvosto on keskiajalla alkunsa saanut oikeudellinen instituutio, jota on säännelty vuodesta 1849 Huerta de la Murcian ylimpänä oikeudellisena elimenä. Neuvosto koostuu puheenjohtajasta, sihteeristä ja viidestä jäsenestä.

Murcian neuvosto järjestää yleisölle avoimen kuulemisen joka torstai kaupungintalon täysistuntosalissa, ja se antaa kaikki päätökset kyseisen päivän istunnossa tai viimeistään seuraavassa kuulemisessa. Ratkaisut annetaan avoimesti ja määräenemmistöllä, ja äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Murcian neuvoston määräämät seuraamukset ovat aina rahallisia. Neuvoston antamat päätökset ovat lopullisia ja täytäntöönpanokelpoisia eikä niihin voi hakea muutosta.

Lisätietoa: Murcian neuvosto.

Linkkejä

ESPANJAN YLEINEN OIKEUSNEUVOSTO

ESPANJAN PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIN

ESPANJAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN

ESPANJAN PERINTEISET TUOMIOISTUIMET

Tämän sivun alkukielistä versiota on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Jäsenvaltioiden erikoistuomioistuimet - Ranska

Tässä osassa esitetään yleiskatsaus Ranskan perustuslakituomioistuimiin ja hallinnollisiin tuomioistuimiin.

Perustuslakineuvosto

Ranskan viidennen tasavallan perustuslaissa 4. lokakuuta 1958 perustettu perustuslakineuvosto (Conseil constitutionnel) ei ole minkään yleisen tai hallinnollisen tuomioistuinhierarkian kattoelin. Tässä mielessä se ei ole korkein oikeus.

Perustuslakineuvostossa on yhdeksän jäsentä, ja sen jäsenet vaihtuvat kolmen vuoden välein kolmen ryhmissä. Jäsenet nimitetään yhdeksäksi vuodeksi kerrallaan, eikä heitä voida nimittää uudelleen. Nimittäjinä ovat Ranskan tasavallan presidentti ja parlamentin kummankin huoneen (senaatin ja kansalliskokouksen) puheenjohtajat. Entiset tasavallan presidentit ovat viran puolesta elinikäisiä jäseniä perustuslakineuvostossa, paitsi jos muu heidän harjoittamansa tehtävä jäävää heidät neuvoston jäsenen tehtävästä, jolloin he eivät voi osallistua kokouksiin.

Tasavallan presidentti nimeää perustuslakineuvoston puheenjohtajan sen jäsenten keskuudesta.

Perustuslakineuvoston jäsenyydelle ei ole asetettu ikää tai ammattia koskevia ehtoja. Neuvoksen tehtävässä ei voi toimia hallituksen tai talous- ja sosiaalineuvoston jäsen eikä vaaleissa valittu luottamushenkilö. Lisäksi jäsenistöä koskevat samat ammatilliset jääviyssäännöt kuin parlamentin jäseniä.

Perustuslakineuvosto on pysyvä elin, mutta sillä ei ole säännöllistä istuntorytmiä, vaan kokouksia järjestetään käsiteltäväksi tulevien asioiden mukaan. Se kokoontuu ja tekee päätöksensä yksinomaan täysistunnossa. Asian käsittelyn ja ratkaisun edellytyksenä on neuvoston päätösvaltaisuus, joka saavutetaan, kun paikalla on seitsemän tuomaria. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Eriäviä mielipiteitä ei voi esittää.

Perustuslakineuvoston menettely on kirjallinen ja kontradiktorinen. Vaalia koskevan riidan yhteydessä asianosaiset voivat kuitenkin vaatia kuulemistaan. Lisäksi asianosaisia tai heidän edustajiaan kuullaan istunnossa, kun käsitellään perustuslainmukaisuutta koskevia ensisijaisia kysymyksiä.

Perustuslakineuvoston toimivalta voidaan jakaa kahtia tuomiovaltaan ja neuvoa-antavaan toimivaltaan.

Perustuslakineuvoston tuomiovalta: kaksi erillistä asiatyyppiä

Oikeusnormien perustuslainmukaisuus

Ennakolta suoritettava perustuslaillisuuden valvonta on harkinnanvarainen tehtävä tavallisten lakien ja kansainvälisten sitoumusten yhteydessä mutta pakollinen orgaanisten lakien ja parlamentin kamarien työjärjestysten yhteydessä. Perustuslaillisuus tarkastetaan sen jälkeen, kun laki, sitoumus tai työjärjestys on hyväksytty parlamentissa, mutta ennen lain tai kansainvälisen sitoumuksen vahvistamista ja ennen parlamentin kamarin työjärjestyksen voimaantuloa. Perustuslaillisuuden harkinnanvarainen ennakkovalvonta tulee vireille joko poliittisen auktoriteetin (Ranskan tasavallan presidentin, pääministerin taikka kansalliskokouksen tai senaatin puheenjohtajan) aloitteesta taikka kansalliskokouksen 60 jäsenen tai 60 senaattorin aloitteesta.

Perustuslaillisuuden jälkikäteisvalvonta tuli mahdolliseksi 1. maaliskuuta 2010, kun säännös, joka koskee perustuslainmukaisuutta koskevaa ensisijaisesti käsiteltävää kysymystä, tuli voimaan. Kyseisestä päivästä lähtien jokainen oikeussubjekti voi tuomioistuimessa vireillä olevan oikeusprosessin yhteydessä vedota siihen, että jokin lain säännös on ristiriidassa perustuslain takaamien oikeuksien ja vapauksien kanssa. Korkein hallinto-oikeus (Conseil d’Etat) tai kassaatiotuomioistuin (Cour de cassation) voi siirtää asian perustuslakineuvostolle, joka ratkaisee asian kolmen kuukauden määräajassa.

Perustuslakineuvosto ratkaisee myös lainsäädäntövaltaa koskevat toimivaltakiistat joko lainsäädäntömenettelyn aikana, jolloin asian panee vireille lain säätämisestä vastaavan kamarin (eli kansalliskokouksen tai senaatin) puheenjohtaja taikka hallitus, tai jälkikäteen, jolloin pääministeri voi vaatia lain tasoisen säädöksen muuttamista asetukseksi (déclassement).

Vaalia tai kansanäänestystä koskevat riidat

Perustuslakineuvosto päättää tasavallan presidentin vaalin ja kansanäänestysten laillisuudesta, ja se myös julistaa niiden tulokset. Lisäksi perustuslakineuvosto ratkaisee parlamenttivaalien ja vaalikelpoisuusehtojen laillisuuden sekä sen, estääkö parlamentin jäsenen muu toiminta parlamentin jäsenyyden.

Vaalirahoituksen järjestämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön hyväksymisen jälkeen äänestäjille (muutoksenhaun yhteydessä) tarjoutunut vireillepanomahdollisuus on kasvattanut perustuslakineuvoston käsiteltäväksi saatettujen vaaliasioiden määrää huomattavasti parlamenttivaalien ja presidentinvaalien yhteydessä.

Neuvoa-antava toimivalta

Perustuslakineuvosto antaa valtionpäämiehen virallisen pyynnön perusteella lausunnon perustuslain 16 §:n käyttöönotosta (rajoittamattomat valtuudet kriisitilanteessa) ja jälkikäteen tässä tilanteessa tehdyistä päätöksistä.

Lisäksi hallitus pyytää neuvoston lausuntoa tasavallan presidentin vaalin ja kansanäänestyksen järjestämistä koskevasta säädöksestä.

Kaikki päätökset tehdään samanmuotoisina:

• Viiteosassa mainitaan sovellettavat säädökset ja menettelyllisiä seikkoja.
• Perustelukappaleissa analysoidaan esitettyjä oikeudellisia perusteita, luetellaan sovellettavat periaatteet ja vastataan vireillepanoasiakirjassa esitettyihin kysymyksiin.
• Tehty ratkaisu ilmoitetaan lopuksi artikloihin jakautuvassa päätöslauselmassa.

Päätökset velvoittavat viranomaisia, myös kaikkia hallinto- ja oikeusviranomaisia. Niistä ei voi valittaa. Oikeusvoima ei koske yksinomaan päätöslauselmaa vaan myös perusteluja, jotka ovat päätöslauselman välttämätön täydennys. Perustuslakineuvoston päätöksiin voi kuitenkin hakea muutosta asiavirheen korjaamiseksi.

Ennakkovalvonnassa perustuslain vastaiseksi julistettua säännöstä ei saa vahvistaa laiksi eikä soveltaa.

Perustuslaillisuutta koskevan ensisijaisesti käsiteltävän kysymyksen perusteella perustuslain vastaiseksi julistettu säännös kumotaan perustuslakineuvoston päätöksen julkaisupäivästä alkaen tai kyseisessä päätöksessä vahvistetusta myöhemmästä ajankohdasta alkaen. Perustuslakineuvosto määrittää edellytykset ja rajoitukset, joita noudattaen kumotun säännöksen jo aikaansaamat vaikutukset voidaan riitauttaa.

Vaaleja koskevista riidoista annettujen päätösten vaikutukset vaihtelevat äänestyslippujen hylkäämisestä aina koko vaalitoimitusten kumoamiseen, ja niihin voi sisältyä ehdokkaan vaalikelvottomaksi julistaminen ja/tai valitun edustajan viraltapano.

Päätökset annetaan tiedoksi asianosaisille ja julkaistaan Ranskan tasavallan virallisessa lehdessä, ja jos kyseessä on ennakkovalvonta, päätökseen liitetään parlamentin käsiteltäväksi annettu teksti ja hallituksen huomautukset.

Kaikki perustuslakineuvoston perustamisesta lähtien tehdyt päätökset ovat saatavissa perustuslakineuvoston verkkosivuilla.

Hallintotuomioistuimet

Hallintotuomioistuinten tehtävät

Hallintoa valvovat hallinnosta riippumattomat hallintotuomioistuimet (hallintotehtävä ja lainkäyttötehtävä on erotettu toisistaan). Hallintotuomioistuimet ovat erillisiä myös yleisistä tuomioistuimista (kahtia jaettu lainkäyttö). Myös hallintoelimet voivat suorittaa valvontaa, mutta niidenkin päätösten laillisuutta valvotaan.

Hallintotuomioistuin on yleinen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin hallintoasioissa. Hallinnollisia erityistuomioistuimia on monia hyvin erilaisia, esimerkkeinä

• taloudellisia asioita käsittelevät tuomioistuimet (alueelliset tarkastusvirastot ja valtiontalouden tarkastusvirasto)
• kansallinen turvapaikka-asioiden tuomioistuin
• kurinpitotuomioistuimet (budjetti- ja finanssialan kurinpitotuomioistuin, ylin kansallinen tuomarineuvosto, ammattikuntien tuomioistuimet, yliopistojen tuomioistuimet jne.).

Hallintotuomioistuinten päätöksiin voidaan periaatteessa hakea muutosta hallinnollisista muutoksenhakutuomioistuimista, joiden päätökset kuuluvat ylimmällä eli kassaatioasteella korkeimman hallinto-oikeuden (Conseil d’Etat) alaan. Korkein hallinto-oikeus toimii tehtävässään kassaatiotuomioistuimen tapaan eli se valvoo ainoastaan menettelysääntöjen ja oikeusnormien soveltamisen oikeellisuutta muutoksenhaun kohteena olevissa tuomioistuinten päätöksissä. Tämän ohella korkein hallinto-oikeus on ainoa oikeusaste tietyissä riita-asioissa, esimerkiksi ministerien sääntelytoimien oikeellisuutta selvitettäessä.

Yleisten tuomioistuinten ja hallintotuomioistuinten väliset toimivaltakiistat ratkaisee tuomiovaltakysymyksiä käsittelevä tuomioistuin (Tribunal des conflits), jonka jäsenistä puolet on kassaatiotuomioistuimen ja puolet korkeimman hallinto-oikeuden jäseniä.

Perustuslakineuvosto tarkastaa lakien perustuslainmukaisuuden, mutta se ei käsittele hallinnon asiakirjoja eikä toimia.

Hallintotuomioistuinten sisäinen organisaatio

Hallintotuomioistuimet (joita on 42) ja hallinto-oikeudelliset muutoksenhakutuomioistuimet (joita on kahdeksan ja joiden määrää lähiaikoina lisätään yhdeksään) on järjestetty jaostoiksi, joiden lukumäärä ja erikoisalat vaihtelevat tuomioistuimen henkilöstömäärän ja johtavan tuomarin päättämän sisäisen organisaation mukaan. Sitä vastoin korkeimmassa hallinto-oikeudessa vain yhdellä jaostolla eli riita-asioiden jaostolla on tuomioistuimen tehtävä (muut ns. hallinnolliset jaostot hoitavat korkeimman hallinto-oikeuden lausunnonantotehtävää).

Riita-asioiden jaostossa on kymmenen erilaisiin riita-asioihin erikoistunutta alajaostoa. Yleisen oikeuden tuomioita antava kokoonpano koostuu kahdesta alajaostosta (yhdeksästä jäsenestä). Jos asia on hankalampi tai arkaluonteisempi, se voidaan ratkaista riita-asioiden jaoston täysistunnossa (jaoston puheenjohtajan ja apulaispuheenjohtajien sekä alajaostojen puheenjohtajien 17-jäseninen kokous) tai riita-asioiden yleisistunnossa (jaostojen puheenjohtajien 13-jäseninen kokous, jota johtaa korkeimman hallinto-oikeuden varapuheenjohtaja)

Hallintotuomioistuinten jäsenten asema

Hallintotuomioistuinten jäsenet eivät aiemmin ole olleet Ranskan perustuslaissa tarkoitettuja ammattituomareita, joita olivat ainoastaan yleisten tuomioistuinten jäsenet. Hallintotuomioistuinten jäsenet ovatkin yleiseltä asemaltaan virkamieskuntaa. Siksi hallintotuomioistuinten jäseniin sovellettavissa teksteissä ei pitkään aikaan ollut erillisiä sääntöjä verrattuina muihin virkamieskunnan jäseniin. Tilanne kuitenkin muuttui 1980-luvulla, jolloin hallintotuomioistuinten jäsenten lakisääteistä riippumattomuutta vahvistettiin.

Perustuslakineuvosto on 22. heinäkuuta 1980 tekemässään päätöksessä vahvistanut, että Ranskan tasavallan laeissa tunnustettuihin perusperiaatteisiin kuuluu hallintotuomioistuinten olemassaolo ja riippumattomuus. Hallintotuomioistuinten tuomarien erityisasema takaa siis heidän riippumattomuutensa ja samalla sen, ettei tuomareita voi erottaa.

Lisäksi hallintotuomioistuinten ja hallinnollisten muutoksenhakutuomioistuinten jäsenet on katsottu ammattietiikasta ja virkamiesten oikeuksista ja velvollisuuksista 20. huhtikuuta 2016 annetun lain nro 2016-483 voimaantulosta lähtien täysivaltaisiksi tuomareiksi (hallinto-oikeuslain 231‑1 §).

Kun oikeuslaitoksen ammattituomarit on koottu yhdeksi ainoaksi tuomarikunnaksi, hallintotuomarit kuuluvat kahteen erilliseen tuomarikuntaan: korkeimman hallinto-oikeuden jäseniin ja hallintotuomioistuinten jäseniin.

Näihin kahteen ryhmään sovellettavat säännöt sisältyivätkin pitkään erillisiin teksteihin, mutta nykyään kummankin ryhmän jäseniin sovelletaan hallinto-oikeuslain säännöksiä.

Oikeudelliset tietokannat

Ranskassa oikeudelliset tietokannat ovat julkisesti käytettävissä internetissä. Légifrance-verkkosivuilla on

• JADE-tietokannassa korkeimman hallinto-oikeuden ja tuomiovaltakysymyksiä käsittelevän tuomioistuimen päätökset, hallinnollisten muutoksenhakutuomioistuinten päätökset sekä valikoima hallintotuomioistuinten päätöksiä
• CONSTIT-tietokannassa perustuslakineuvoston päätökset.

Onko tietokannan käyttö maksutonta?

Kyllä, tietokantaa voi käyttää maksutta.

Lyhyt kuvaus sisällöstä

JADE-tietokanta sisältää 230 000 päätöstä ja kasvaa vuodessa 12 000 päätöksellä, ja CONSTIT-tietokanta sisältää 3 500 päätöstä ja kasvaa vuodessa 150 päätöksellä.

Linkkejä

Tuomioistuinten toimivalta – Ranska

Kroatiassa erikoistuomioistuimia ovat ensimmäisessä oikeusasteessa kauppatuomioistuimet (trgovački sud) ja hallintotuomioistuimet (upravni sud) ja toisessa oikeusasteessa ylin rikostuomioistuin (Visoki prekršajni sud), ylin kauppatuomioistuin (Visoki trgovački sud) ja korkein hallinto-oikeus (Visoki upravni sud).

Oikeudenkäytön eri alat:

Kauppatuomioistuimet

Kroatiassa on yhdeksän kauppatuomioistuinta (Zagrebissa, Splitissä, Rijekassa, Osijekissa, Bjelovarissa, Varaždinissa, Zadarissa, Pazinissa ja Dubrovnikissa).

Niiden tehtävänä on

1. antaa päätös riidanalaisissa ja riidattomissa asioissa, jos siitä on säädetty laissa;
2. hoitaa rekisteröintiin liittyviä asioita ja toimia rekisterinpitäjinä;
3. päättää yrityksen perustamista, toimintaa ja lopettamista koskevista hakemuksista;
4. päättää konkurssihakemuksista ja toimittaa saneeraus- ja konkurssimenettelyjä;
5. päättää niiden toimivaltaan merenkulkulain (Pomorski zakon) nojalla kuuluvissa asioissa alus- ja huvivenerekisteriin ottamisesta, laivanomistajan vastuun rajoittamisesta ja yhteishaverista aiheutuvan kustannusrasituksen tasaamisen lopullista perustetta koskevista kanteluista, ellei tietyntyyppisten asioiden osalta laissa toisin säädetä;
6. käsitellä ulkomaisen tuomioistuimen kauppaoikeudellisessa riita-asiassa antaman päätöksen tai välitystuomion tunnustamista;
7. hankkia todisteet niiden toimivaltaan kuuluvaa oikeudellista menettelyä varten;
8. määrätä turvaamistoimia niiden toimivaltaan kuuluvissa oikeudellisissa menettelyissä ja niihin liittyen;
9. antaa kansainvälistä oikeusapua todisteiden hankkimiseksi kauppaoikeudellisissa asioissa;
10. hoitaa muita laissa säädettyjä tehtäviä.

Kroatian kauppatuomioistuimet

Hallintotuomioistuimet

Kroatiassa on neljä hallintotuomioistuinta (Zagrebissa, Splitissä, Rijekassa ja Osijekissa). Niiden tehtävänä on

1. antaa päätös julkisoikeudellisten elinten päätöksiä koskevista kanteluista;
2. antaa päätös julkisoikeudellisten elinten toimintaa koskevista kanteluista;
3. antaa päätös kanteluista asioissa, joissa julkisoikeudellinen elin ei ole tehnyt päätöstä tai ei ole toiminut laissa säädetyssä määräajassa;
4. antaa päätös hallinnollista sopimusta tai sen täytäntöönpanoa koskevasta kantelusta;
5. antaa päätös muissa laissa säädetyissä asioissa.

Kroatian hallintotuomioistuimet

Ylin rikostuomioistuin

1. antaa päätöksen varsinaisista muutoksenhakukeinoista asioissa, joissa haetaan muutosta kunnallisten tuomioistuinten rikosasioissa antamiin päätöksiin ja julkisoikeudellisten elinten ensimmäisen oikeusasteen rikkomusmenettelyissä antamiin päätöksiin, jos siitä on säädetty laissa;
2. antaa päätöksen rikosasioita koskevissa kunnallisten tuomioistuinten välisissä toimivaltakiistoissa;
3. antaa päätöksen ylimääräisistä muutoksenhakukeinoista asioissa, joissa haetaan muutosta lainvoimaisiin rikostuomioihin, jos siitä on säädetty laissa;
4. antaa päätöksen muutoksenhakuasioissa, jotka koskevat kansainvälistä oikeudellista yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden kanssa niiden toimivaltaan kuuluvissa rikosasioissa;
5. valvoo tuomareiden toiminnan asianmukaisuutta rikosasioissa;
6. hoitaa muut laissa säädetyt tehtävät.

Visoki prekršajni sud Republike Hrvatske
Ulica Augusta Šenoe 30
10 000 Zagreb

Puhelin: (+385-1) 480 75 10
Faksi: (+385-1) 461 12 91

Sähköposti: predsjednik@vpsrh.pravosudje.hr
http://sudovi.pravosudje.hr/VPSRH/

Ylin kauppatuomioistuin

1. antaa päätöksen asioissa, joissa haetaan muutosta kauppatuomioistuimen ensimmäisessä oikeusasteessa antamiin päätöksiin;
2. ratkaisee kauppatuomioistuinten väliset alueellista toimivaltaa koskevat kiistat ja päättää toimivallan siirrosta kauppatuomioistuinten välillä;
3. hoitaa muut laissa säädetyt tehtävät.

Visoki trgovački sud Republike Hrvatske
Berislavićeva 11
10 000 Zagreb

Puhelin: (+385-1) 489 68 88
Faksi: (+385-1) 487 23 29

http://www.vtsrh.hr/

Korkein hallinto-oikeus

1. antaa päätöksen asioissa, joissa haetaan muutosta hallintotuomioistuinten tuomioihin ja muutoksenhakukelpoisiin päätöksiin;
2. antaa päätöksen yleisten lakien lainmukaisuudesta;
3. ratkaisee hallintotuomioistuinten väliset toimivaltakiistat;
4. antaa päätöksen muissa laissa säädetyissä asioissa.

Visoki upravni sud Republike Hrvatske
Frankopanska 16
10 000 Zagreb

Puhelin: (+385-1) 480 78 00
Faksi: (+385-1) 480 79 28

http://www.upravnisudrh.hr/

Erityistuomioistuimet – johdanto

Italiassa lakia käytetään kansan nimissä, ja tuomarit ovat perustuslain mukaisesti velvollisia noudattamaan yksinomaan lakia. Italian perustuslain (Costituzione della Repubblica Italiana) 102 §:n mukaan tuomiovaltaa käyttävät tuomarikunnan jäsenet (magistrati ordinari) oikeudenkäyntilaissa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että erityistuomioistuimia ei voida perustaa, ellei niistä ole nimenomaisesti säädetty. Sen sijaan tavanomaisten tuomioistuinten yhteyteen voidaan perustaa erityisjaostoja käsittelemään tietyntyyppisiä asioita, ja niihin voi osallistua myös sopivia tuomioistuinten ulkopuolisia kansalaisia. Perustuslaissa säädetään kuitenkin mahdollisuudesta perustaa oikeuslaitoksen (magistratura ordinaria) ulkopuolisia oikeuselimiä.

Erityistuomioistuimet

Italiassa lainkäyttövalta jakautuu siviiliasioissa (laajassa merkityksessä) yleisesti tuomiovaltaisille tuomioistuimille ja hallintotuomioistuimille. Hallintotuomioistuimilla on toimivalta suojata julkishallinnossa oikeutettuja etuja sekä tietyissä laissa säädetyissä asioissa myös subjektiivisia oikeuksia. Hallintotuomioistuimia ovat alueellinen hallintotuomioistuin (Tribunale Amministrativo Regionale, TAR), joka on ensimmäisen asteen tuomioistuin, ja ylin hallintotuomioistuin (Consiglio di Stato), joka on muutoksenhakutuomioistuin (giudice di appello). Yleisesti tuomiovaltaisilla tuomioistuimilla on toimivalta subjektiivisiin oikeuksiin (diritti soggettivi) liittyvissä asioissa ja hallintotuomioistuimilla oikeutettuja etuja (interessi legittimi) koskevissa asioissa. Hallintolainkäytöstä sekä toimivaltaperusteista säädetään asetuksessa nro 104/2010. Hallintolainkäyttölaki (codice di giustizia amministrativa, C.G.A.) on saatavilla maksutta ranskaksi, englanniksi ja saksaksi.

Lisäksi Italiassa toimii tilintarkastustuomioistuin (Corte dei conti). Sillä on toimivalta julkista tilinpitoa koskevissa asioissa ja muissa laissa säädetyissä asioissa. Tilintarkastusoikeudesta säädetään asetuksessa nro 174/2016.

Italiassa toimii myös verotuomioistuimia (giurisdizione tributaria). Niistä säädetään asetuksessa nro 546/1992. Verotusasioissa toimivalta on alemman asteen verotuomioistuimilla eli maakunnallisilla verotuomioistuimilla (Commissioni Tributarie Provinciali) ja ylemmän asteen verotuomioistuimilla eli alueellisilla verotuomioistuimilla (Commissioni Tributarie Regionali), jotka ovat muutoksenhakutuomioistuimia. Verotuomioistuinten piiriin kuuluvat kaikki riita-asiat, jotka koskevat veroja ja vastaavia maksuja, mukaan lukien alueelliset, maakunnalliset ja kunnalliset maksut, sekä kansalliseen terveydenhuoltojärjestelmään tehtävät maksut, lisäverot, niihin liittyvät seuraamusmaksut sekä korot ja muut lisämaksut.

Erityistuomioistuinten tuomioista voi aina valittaa kassaatiotuomioistuimeen, mikäli lakia on rikottu (Italian perustuslain 111 §).

Kyproksen tasavallassa toimivat seuraavat erikoistuneet tuomioistuimet:

• hallintotuomioistuin (Διοικητικό Δικαστήριο)
• perhetuomioistuin (Oικογενειακό Δικαστήριο)
• työtuomioistuin (Δικαστήριο Eργατικών Διαφορών)
• vuokranvalvontatuomioistuin (Δικαστήριο Eλέγχου Eνοικιάσεων)
• Kansainvälisen suojelun hallintotuomioistuin (Διοικητικό Δικαστήριο Διεθνούς Προστασίας)
• sotilastuomioistuin (Στρατιωτικό Δικαστήριο).

Erityistuomioistuimet

• Hallintotuomioistuin

Hallintotuomioistuimella on yksinomainen toimivalta käsitellä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena perustuslain 146 §:n nojalla nostetut kanteet, jotka koskevat hallinnollista valtaa käyttävien henkilöiden tai elinten päätöksiä, toimia tai laiminlyöntejä. Hallintotuomioistuin voi kumota täytäntöönpanoon liittyvät hallintotoimet, joissa on ylitetty toimivaltuudet tai käytetty niitä väärin tai jotka ovat perustuslain vastaisia. Jos kanne koskee verotukseen liittyvää asiaa tai kansainväliseen suojeluun liittyvää menettelyä, tuomioistuin voi muuttaa päätöstä tai toimia kokonaan tai osittain.

• Perhetuomioistuimet

Perhetuomioistuimella on yksinomainen toimivalta käsitellä ortodoksiseen kirkkoon kuuluvien aviopuolisoiden väliset riita-asiat, jotka liittyvät avioerohakemuksiin, lasten huoltajuuteen, elatukseen ja omaisuuteen.

Jos riita-asian osapuolet kuuluvat johonkin muuhun Kyproksen uskonnolliseen ryhmään, kuten armenialaisiin, maroniitteihin tai roomalaiskatolisiin, edellä mainittuja asioita koskeva toimivalta kuuluu uskonnollisten ryhmien perhetuomioistuimelle.

Kyproksessa on kolme perhetuomioistuinta, jotka ovat Nikosian ja Kyrenian, Limassolin ja Pafoksen sekä Larnakan ja Famagustan perhetuomioistuimet. Nikosiassa on lisäksi koko Kyproksen alueen uskonnollisten ryhmien perhetuomioistuin.

Perhetuomioistuimessa asiat käsitellään yhden tuomarin kokoonpanossa lukuun ottamatta avioerohakemuksia, jotka käsitellään kolmen tuomarin kokoonpanossa.

• Työtuomioistuin

Työtuomioistuimella on yksinomainen toimivalta käsitellä kaikki työsopimuksen irtisanomisesta aiheutuvat työriidat, jotka koskevat työntekijöiden työsuhteen päättämistä, esimerkiksi perusteettoman irtisanomisen vuoksi maksettavia korvauksia (lukuun ottamatta aluetuomioistuinten toimivaltaan kuuluvia tapauksia, joissa vaadittu korvaus on suurempi kuin kahden vuoden palkka), irtisanomiskorvauksia ja erorahoja, sekä muut asiat, jotka koskevat työsopimukseen perustuvia vaateita, kuten palkkakertymää, vuosilomaa, kolmattatoista kuukausipalkkaa tai bonuksia. Sen tehtävänä on muun muassa käsitellä myös kaikenlaiset äitiyssuojelua koskevaan lakiin (Ο περί Προστασίας της Μητρότητας Νόμος) perustuvat yksityisoikeudelliset vaateet, eriarvoiseen kohteluun ja seksuaaliseen häirintään työpaikalla liittyvät asiat sekä eläkerahastojen ja niiden jäsenten väliset riita-asiat.

Työtuomioistuimeen kuuluu presidentti tai tuomari, joka on Kyproksen tasavallan oikeuslaitoksen (Δικαστική Υπηρεσία της Δημοκρατίας) jäsen, sekä työnantajien ja työntekijöiden keskusjärjestöjen suosituksesta nimitettävät kaksi maallikkojäsentä. Maallikkojäsenillä on yksinomaan neuvoa-antava tehtävä.

Kyproksen tasavallassa on nykyään kolme työtuomioistuinta, jotka toimivat Nikosiassa, Limassolissa ja Larnakassa.

• Vuokranvalvontatuomioistuin

Vuokranvalvontatuomioistuimen toimivaltaan kuuluu käsitellä asioita, jotka koskevat vuokrattujen kiinteistöjen hallinnan palauttamista, kohtuullisten vuokrien määräämistä ja muita satunnaisia asioita.

Kyproksessa on nykyään kolme vuokranvalvontatuomioistuinta, joista jokaisessa on oikeuslaitoksen jäsenistöön kuuluva presidentti sekä vuokralais- ja vuokranantajien yhdistysten nimeämät kaksi maallikkojäsentä. Maallikkojäsenillä on neuvoa-antava tehtävä. Tuomioistuimessa toimii kaksi jaostoa.

• Kansainvälisen suojelun hallintotuomioistuin (Διοικητικό Δικαστήριο Διεθνούς Προστασίας)

Kansainvälisen suojelun hallintotuomioistuimella on yksinomainen toimivalta käsitellä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena turvapaikanhakijoiden nostamat kanteet perustuslain 146 §:n nojalla annetun pakolaislain mukaisesti. Pakolaislakia sovelletaan myös laiminlyöntiä koskevien kanteiden nostamiseen.

• Sotilastuomioistuin

Sotilastuomioistuimen tehtävänä on käsitellä rikkomuksia, joita sotilashenkilöstö on tehnyt vastoin sotilasrikoslakia (Στρατιωτικός Ποινικός Κώδικας), kansalliskaartia koskevaa lakia (Ο περί Εθνικής Φρουράς Νόμος), rikoslakia (Ποινικός Κώδικας) tai mitä tahansa muuta lakia, säädetystä rangaistuksesta riippumatta. Poikkeuksellisesti myös yksityishenkilöitä koskevat asiat käsitellään sotatuomioistuimessa, jos sotarikoslaissa tai jossain muussa laissa niin säädetään.

Jos syytetyn sotilasarvo on vähintään eversti, sotilastuomioistuimen kokoonpano on sama kuin rikostuomioistuimen.

Sotilastuomioistuimen presidentti on Kyproksen tasavallan oikeuslaitokseen kuuluva tuomari. Sotilastuomioistuimen jäseninä on lisäksi kaksi korkeimman tuomioneuvoston (Ανώτατο Δικαστικό Συμβούλιο) nimeämää sotilashenkilöä.

Oikeudelliset tietokannat

Virallista oikeudellista tietokantaa ei toistaiseksi ole. Käytössä on sen sijaan eräitä yksityisiä oikeudellisia tietokantoja. Toiset niistä tarjoavat tilauspalveluja ja toiset tarjoavat ilmaista käyttöoikeutta.

Tietokannoissa on tietoja tuomioistuinten päätöksistä ja primaarilainsäädäntöä.

Tämän sivun alkukielistä versiota on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Jäsenvaltioiden erikoistuomioistuimet - Latvia

Tässä osassa luodaan yleiskatsaus Latvian erityistuomioistuimiin.

Latvian tasavallan perustuslakituomioistuin (Satversmes tiesa)

Latvian perustuslakituomioistuin on Latvian tasavallan perustuslain mukaan riippumaton oikeudellinen elin, jonka tehtävänä on tutkia sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa, onko laki perustuslain mukainen. Lisäksi se käsittelee muita sille lain mukaan kuuluvia asioita. Perustuslakituomioistuin voi todeta lain tai muun säädöksen tai sen osan pätemättömäksi.

Perustuslakituomioistuimesta annetun lain 16 §:n mukaan perustuslakituomioistuin käsittelee seuraavia asioita:

1. lakien perustuslainmukaisuus
2. sellaisten kansainvälisten sopimusten perustuslainmukaisuus, jotka Latvia on allekirjoittanut tai joihin se on liittynyt (ennen kyseisten sopimusten hyväksymistä Saeimassa eli parlamentissa tai sen jälkeen)
3. lakien tai asetusten tai niiden osien yhteensopivuus normihierarkiassa ylempänä olevien oikeusnormien kanssa
4. muiden Saeiman, valtioneuvoston, tasavallan presidentin, parlamentin puhemiehen tai pääministerin antamien säädösten lainmukaisuus (hallinnollisia säädöksiä lukuun ottamatta)
5. sellaisten määräysten lainmukaisuus, joilla valtioneuvoston valtuuttama ministeri on kumonnut kunnan- tai kaupunginvaltuuston päätöksen
6. Latvian kansallisten oikeusnormien yhteensopivuus sellaisten Latvian tekemien kansainvälisten sopimusten kanssa, jotka eivät ole ristiriidassa perustuslain kanssa.

Perustuslakituomioistuimessa on seitsemän tuomaria, joiden nimitykset vahvistetaan parlamentin enemmistöpäätöksellä (vähintään 51 ääntä). Kolme tuomaria nimitetään vähintään kymmenen parlamentin jäsenen ehdotuksesta, kaksi valtioneuvoston ehdotuksesta ja kaksi korkeimman oikeuden täysistunnon ehdotuksesta. Korkeimman oikeuden ehdokkaat valitaan Latvian tuomarien joukosta.

Perustuslakituomioistuin ei voi panna asioita vireille oma-aloitteisesti. Se käsittelee asioita vain lain nojalla valtuutettujen henkilöiden hakemuksesta.

Seuraavat tahot voivat pyytää tutkintamenettelyjen aloittamista sellaisten kansainvälisten sopimusten perustuslainmukaisuudesta, jotka Latvia on allekirjoittanut tai joihin se on liittynyt (ennen kuin Saeima on hyväksynyt kyseiset sopimukset tai sen jälkeen), lakien tai asetusten tai niiden osien yhteensopivuutta normihierarkiassa ylempänä olevien oikeusnormien kanssa tai Latvian kansallisten oikeusnormien yhteensopivuutta sellaisten Latvian tekemien kansainvälisten sopimusten kanssa, jotka eivät ole ristiriidassa perustuslain kanssa:

1. presidentti
2. Saeima
3. vähintään 20 kansanedustajaa
4. valtioneuvosto
5. valtakunnansyyttäjä
6. valtiontalouden tarkastusviraston hallintoneuvosto (Valsts kontroles padome)
7. kunnan- tai kaupunginvaltuusto
8. oikeusasiamies (tiesībsargs), jos riidanalaisen päätöksen antanut elin tai virkamies ei ole korjannut siinä todettuja puutteita oikeusasiamiehen asettaman määräajan kuluessa
9. riita-, rikos- tai hallintolainkäyttöasioita käsittelevä tuomioistuin
10. kiinteistörekisteriosaston tuomari, joka kirjaa kiinteistön ja siihen liittyvät oikeudet kiinteistörekisteriin
11. kuka tahansa henkilö, jonka perustuslaissa vahvistettuja perusoikeuksia on loukattu
12. tuomarineuvosto (Tieslietu padome) lakisääteisten toimivaltuuksiensa nojalla.

Seuraavat tahot voivat pyytää tutkintamenettelyjen aloittamista Saeiman, valtioneuvoston, tasavallan presidentin, parlamentin puhemiehen tai pääministerin antamien (muiden kuin hallinnollisten säädösten) lainmukaisuudesta:

1. presidentti
2. Saeima
3. vähintään 20 kansanedustajaa
4. valtioneuvosto
5. tuomarineuvosto lakisääteisten toimivaltuuksiensa nojalla.

Oikeus pyytää tutkintamenettelyjen aloittamista sellaisten määräysten lainmukaisuudesta, joilla valtioneuvoston valtuuttama ministeri on kumonnut kunnan- tai kaupunginvaltuuston päätöksen, on kyseisellä kunnan- tai kaupunginvaltuustolla.

Asiat, jotka koskevat lakien, valtioneuvoston asetusten ja muiden säädösten perustuslainmukaisuutta, Latvian kansallisten oikeusnormien yhteensopivuutta sellaisten Latvian tekemien kansainvälisten sopimusten kanssa, jotka eivät ole ristiriidassa perustuslain kanssa, sellaisten kansainvälisten sopimusten perustuslainmukaisuutta, jotka Latvia on allekirjoittanut tai joihin se on liittynyt (ennen kuin Saeima on hyväksynyt kyseiset sopimukset tai sen jälkeen), taikka lakeja tai asetuksia tai niiden osia, käsitellään perustuslakituomioistuimen täysistunnossa. Muut asiat käsitellään kolmen tuomarin kokoonpanossa, jollei perustuslakituomioistuin ole päättänyt toisin.

Perustuslakituomioistuimen ratkaisu on lopullinen. Se tulee voimaan julistamishetkellään. Perustuslakituomioistuimen ratkaisu ja sen perustana oleva tulkinta riidanalaisesta oikeusnormista sitovat kaikkia valtion ja kuntien elimiä (myös tuomioistuimia) ja virkamiehiä, luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä.

Jos perustuslakituomioistuin katsoo säädöksen olevan ristiriidassa normihierarkiassa ylemmällä tasolla olevan oikeusnormin kanssa, kyseinen säädös katsotaan pätemättömäksi siitä päivästä alkaen, jona perustuslakituomioistuimen ratkaisu julkaistaan, jollei perustuslakituomioistuin toisin päätä. Jos perustuslakituomioistuin katsoo, että kansainvälinen sopimus, jonka Latvia on allekirjoittanut tai johon se on liittynyt, on perustuslain vastainen, valtioneuvoston on välittömästi huolehdittava siitä, että sopimusta muutetaan tai se irtisanotaan, sen soveltaminen keskeytetään tai siihen liittyminen peruutetaan.

Oikeudelliset tietokannat

Tietokannan nimi ja URL-osoite

Perustuslakituomioistuimen oikeuskäytäntö (hakutoiminto)

Onko tietokannan käyttö ilmaista?

Kyllä, tietokantaa voi käyttää maksutta.

Lyhyt kuvaus tietokannan sisällöstä

Tietokanta sisältää Latvian tasavallan perustuslakituomioistuimen tuomiot.

Lisätietoa

Tietokannan hakutoiminnon käyttöliittymä ja tuomiot ovat saatavilla latviaksi ja englanniksi.

Linkkejä

Latvian tasavallan perustuslakituomioistuin (Satversmes tiesa)

Erityistuomioistuimet

Liettuan tasavallan perustuslakituomioistuin (Lietuvos Respublikos Konstitucinis Teismas) varmistaa perustuslain ensisijaisuuden oikeusjärjestelmässä. Se tekee ratkaisun perustuslaillisista kysymyksistä ja tutkii, ovatko parlamentin antamat lait ja muut säädökset perustuslain mukaisia ja ovatko presidentin tai hallituksen antamat säädökset perustuslain ja muun lainsäädännön mukaisia.

Hallintotuomioistuimet

Liettuassa on kuusi hallintotuomioistuinta:

• Liettuan korkein hallinto-oikeus (Lietuvos Vyriausiasis administracinis teismas)
• viisi alueellista hallintotuomioistuinta.

Korkein hallinto-oikeus

Korkein hallinto-oikeus (Vyriausiasis administracinis teismas) on sekä ensimmäinen että ylin oikeusaste hallinto-oikeudellisissa asioissa, jotka kuuluvat lain mukaan sen toimivaltaan. Se käsittelee valituksia, jotka koskevat alueellisten hallintotuomioistuinten päätöksiä, ratkaisuja ja määräyksiä sekä hallinnollisiin rikkomuksiin liittyviä alioikeuksien päätöksiä.

Korkein hallinto-oikeus käsittelee myös vetoomukset, joissa pyydetään käsittelemään uudelleen päätökseen saatettu hallinto-oikeudellinen asia tai hallinnollisiin rikkomuksiin liittyvä asia tietyillä laissa säädetyillä aloilla. Se on kehittänyt yhtenäistä oikeuskäytäntöä lakien ja muiden säädösten tulkinnassa ja soveltamisessa.

Alueelliset hallintotuomioistuimet

Alueelliset hallintotuomioistuimet (apygardų administraciniai teismai) ovat erityistuomioistuimia. Niiden tehtävänä on käsitellä valituksia ja kanteluita, jotka koskevat julkishallinnon tai sisäisen hallinnon yksiköiden hallinnollisia toimia ja rikkomuksia tai laiminlyöntejä (virkavelvollisuuden rikkomisia).

Alueelliset hallintotuomioistuimet ratkaisevat riitoja julkishallinnon alalla ja käsittelevät hallinnollisten sääntelytoimien laillisuutta koskevia asioita, veroriitoja ja muita vastaavia.

Ennen asian saattamista hallintotuomioistuimen käsiteltäväksi yksittäisiä säädöksiä tai julkishallinnon yksikköjen toimia koskevat riidat voidaan käsitellä oikeudenkäyntiä edeltävässä menettelyssä. Tällöin riita-asia tutkitaan kunnallisessa hallintoriitalautakunnassa, alueellisessa hallintoriitalautakunnassa ja ylimmässä hallintoriitalautakunnassa (Vyriausioji administracinių ginčų komisija).

Yleiset tuomioistuimet

Sosiaaliturva-asioita käsittelevä välitystuomioistuin (Conseil arbitral de la sécurité sociale) ja ylin sosiaaliturva-asioita käsittelevä tuomioistuin (Conseil supérieur de la sécurité sociale)

Kaikki sosiaaliturvaan liittyvät riita-asiat, jotka koskevat sosiaaliturvan piiriin kuulumista tai vakuutusvelvollisuutta, vakuutusmaksuja, vakuutusjärjestelmään liittyviä sakkoja sekä etuuksia, sosiaaliturvalain (Code des assurances sociales) 317 §:ssä tarkoitettuja tai 147 ja 148 §:ää koskevia tapauksia lukuun ottamatta, ratkaistaan välitystuomioistuimessa ja muutoksenhakutapauksissa ylimmässä sosiaaliturva-asioita käsittelevässä tuomioistuimessa. Välitystuomioistuimen viimeisenä oikeusasteena tekemistä päätöksistä sekä ylimmän sosiaaliturva-asioita käsittelevän tuomioistuimen antamista tuomioista on mahdollista valittaa kassaatiotuomioistuimeen (Cour de cassation).

Hallintotuomioistuimet

Korkein hallinto-oikeus (Cour administrative)

Ellei laissa toisin säädetä, hallintotuomioistuimen (Tribunal administratif) kumoamiskanteita koskevista ratkaisuista, jotka koskevat yksittäisiä hallinnollisia päätöksiä tai hallinnollisten säädösten perusteella tehtyjä päätöksiä, on mahdollista valittaa Luxemburgissa sijaitsevaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lisäksi korkein hallinto-oikeus käsittelee muutoksenhakutuomioistuimena ja pääasiaa käsittelevänä tuomioistuimena (juge de fond) valituksia, jotka koskevat muutoksenhakukanteista muissa hallintotuomioistuimissa erityislainsäädännön mukaisen toimivallan nojalla tehtyjä päätöksiä.

Kaikilla asianajajilla, jotka saavat toimia asiamiehinä Luxemburgin suurherttuakunnan tuomioistuimissa, on siihen oikeus myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kuitenkin ainoastaan asianajajayhdistysten (ordres des avocats) hallitusten vuosittain laatimien taulukoiden luetteloon I merkityllä asianajajilla on oikeus suorittaa selvittämistoimia ja prosessitoimia.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa valtiota edustaa valtuutettu asiamies (délégué) tai asianajaja.

Hallintotuomioistuin (Tribunal administratif)

Luxemburgissa sijaitseva hallintotuomioistuin käsittelee valituksia, jotka koskevat toimivallan puuttumista, ylittämistä tai väärinkäyttöä, yksityisten etujen turvaamiseksi säädettyjen lakien tai menettelymääräysten rikkomista, sellaisia hallinnollisia päätöksiä vastaan, joista ei lakien tai asetusten perusteella voida valittaa muilla keinoin, ja hallinnollisia säädöksiä vastaan niitä antaneista viranomaisista riippumatta. Hallintotuomioistuin käsittelee myös välittömiä veroja sekä kunnallisveroa ja ‑maksuja koskevia valituksia.

Hallintotuomioistuimen päätöksistä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Hallintotuomioistuin käsittelee pääasiaa käsittelevänä tuomioistuimena kanteita, joita nostetaan verojohtajan tekemistä päätöksistä tapauksissa, joissa asiaa koskeva lainsäädäntö mahdollistaa muutoksenhaun.

Muut erityistuomioistuimet

Perustuslakituomioistuin (Cour Constitutionnelle)

Perustuslakituomioistuin antaa ratkaisuja lakien perustuslainmukaisuudesta. Tämä ei koske valtiosopimusten hyväksymistä koskevia lakeja.

Kun asianosainen esittää yleisessä tuomioistuimessa tai hallintotuomioistuimessa kysymyksen jonkin lain perustuslainmukaisuudesta, yleisen tuomioistuimen tai hallintotuomioistuimen on saatettava asia vireille perustuslakituomioistuimessa lukuun ottamatta tapauksia, joissa se katsoo, että a) esitetyn kysymyksen ratkaiseminen ei edellytä perustuslakituomioistuimen päätöstä, b) kysymys on perusteeton, c) perustuslakituomioistuin on jo aiemmin antanut ratkaisun samaa aihetta koskevasta kysymyksestä.

Perustuslakituomioistuin koostuu korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden puheenjohtajista, kahdesta kassaatiotuomioistuimen oikeusneuvoksesta sekä viidestä muusta tuomarista, jotka suurherttua nimittää korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden yhteisestä ehdotuksesta. Perustuslakituomioistuimessa on vain yksi jaosto, joka käsittelee asiat viiden tuomarin kokoonpanossa.

Oikeudelliset tietokannat

Lisätietoja on oikeusministeriön verkkosivuston oikeuslaitosta käsittelevillä sivuilla.

Onko tietokannan käyttö ilmaista?

Kyllä.

Lyhyt kuvaus tietokannan sisällöstä

Ks. sosiaaliturva-asioita käsittelevän välitystuomioistuimen ja ylimmän sosiaaliturva-asioita käsittelevän tuomioistuimen verkkosivut

Ks. hallintotuomioistuinten verkkosivut.

Ks. perustuslakituomioistuimen verkkosivut.

Linkkejä

Ministère de la Justice (Oikeusministeriö)

Erityistuomioistuimet

Hallinto- ja työtuomioistuimet

Unkarin perustuslaissa määrätään, että tuomioistuinjärjestelmä käsittää useita tasoja ja että tietyntyyppisiä asioita varten luodaan erityistuomioistuimia. Tuomioistuinjärjestelmään kuuluvia erityistuomioistuimia ovat hallintotuomioistuimet (közigazgatási bíróság) ja työtuomioistuimet (munkaügyi bíróság).

Hallinto- ja työtuomioistuimet aloittivat toimintansa 1. tammikuuta 2013. Aiemmin niiden tehtäviä hoitivat työtuomioistuimet ja yleiset tuomioistuimet (törvényszék).

Hallinto- ja työtuomioistuimet käsittelevät ensimmäisenä oikeusasteena hallinnollisten päätösten tuomioistuinvalvontaa, työsuhteisiin ja muihin vastaaviin oikeudellisiin suhteisiin liittyviä asioita sekä muita lain nojalla niille kuuluvia asioita. Toisena oikeusasteena toimii yleinen tuomioistuin tai, kun on kyse tuomioistuinvalvonnasta, korkein oikeus (Kúria).

Perustuslakituomioistuin (Alkotmánybíróság)

Perustuslakituomioistuin on tuomioistuinjärjestelmästä riippumaton ja erillinen elin.

Perustuslakituomioistuin on tärkein perustuslain suojelija, ja sen toimipaikka on Budapestissa.

Perustuslakituomioistuin käsittää 15 jäsentä, jotka valitaan tehtävään 12 vuodeksi Unkarin parlamentin jäsenten kahden kolmasosan määräenemmistöllä. Perustuslakituomioistuimen presidentti valitaan sen jäsenten keskuudesta parlamentin jäsenten kahden kolmasosan määräenemmistöllä. Presidentin toimikausi kestää yhtä kauan kuin hänen toimikautensa perustuslakituomioistuimen tuomarina. Perustuslakituomioistuimen jäsenet eivät voi liittyä poliittisiin puolueisiin eivätkä muutenkaan osallistua politiikkaan. Perustuslakituomioistuimen tuomiovallasta, organisaatiosta ja toiminnasta säädetään tarkemmin perustuslain tasoisilla laeilla (sarkalatos törvény). Perustuslakituomioistuimen tehtävät ovat seuraavat:

1. se tarkistaa, että lainsäädäntö, joka on jo hyväksytty, mutta jota ei vielä ole julkaistu, on perustuslain mukaista;
2. se tarkistaa tiettyyn tapaukseen sovellettavien säädösten perustuslaillisuuden tuomarin pyynnöstä;
3. se tarkistaa tiettyyn tapaukseen sovellettavien säädösten perustuslaillisuuden perustuslaillisen muutoksenhaun pohjalta;
4. se tarkistaa tuomioistuinten päätösten perustuslaillisuuden perustuslaillisen muutoksenhaun pohjalta;
5. se tarkistaa lainsäädännön perustuslaillisuuden hallituksen, parlamentin jäsenten yhden neljäsosan tai oikeusasiamiehen (Alapvető jogok biztosa) aloitteesta;
6. se tarkistaa, että lainsäädäntö vastaa kansainvälisiä sopimuksia;
7. se käyttää sille perustuslaissa ja perustuslain tasoisissa laeissa säädettyjä muita valtuuksia ja hoitaa muita tehtäviä.

Perustuslakituomioistuin kumoaa kohdissa b, c ja e esitettyjen valtuuksiensa nojalla kaikki säädökset ja päätökset, jotka ovat vastoin perustuslakia.

Se kumoaa kohdassa d esitettyjen valtuuksiensa nojalla kaikki tuomioistuinten päätökset, jotka ovat vastoin perustuslakia.

Se voi kohdassa f esitettyjen valtuuksiensa nojalla kumota säädöksiä ja päätöksiä, jotka ovat ristiriidassa kansainvälisen sopimuksen kanssa.

Perustuslakituomioistuin voi määrätä perustuslain tasoisissa laeissa määriteltyjä oikeudellisia seuraamuksia.

Oikeudellinen tietokanta

Lisätietoa on saatavissa Unkarin tasavallan perustuslakituomioistuimen (Magyar Köztársaság Alkotmánybírósága) verkkosivustolta.

Linkkejä

Unkarin tasavallan perustuslakituomioistuimen virallinen verkkosivusto (A Magyar Köztársaság Alkotmánybíróságának hivatalos honlapja)

Unkarin tuomioistuinlaitoksen virallinen verkkosivusto (A magyar bíróságok hivatalos honlapja)

Erityistuomioistuimet

Hallintotuomioistuimet

Tuomioistuinvalvonta (judicial review) on prosessi, jolla tuomioistuimet voivat tutkia ministeriön, viranomaisen tai viraston päätöksen ja kumota sen, jos sen todetaan olevan laiton.

Asian voi panna vireille kuka tahansa, joka on kärsinyt häntä koskevasta hallituksen päätöksestä tai toimesta. Tuomioistuimille annetaan tällainen valvontavalta Maltan lain 12 luvun 469A §:ssä. Vaikka säännöstä ei olisikaan, tuomioistuinvalvontaa voitaisiin pitää tuomioistuimille ominaisena toimivaltana demokraattisten valtioiden tavallisesti soveltaman vallanjako-opin perusteella.

Yleisillä tuomioistuimilla – siviilituomioistuimen ensimmäisellä jaostolla (First Hall of the Civil Court) – on toimivalta tällaisissa asioissa, ja asiasta voi valittaa muutoksenhakutuomioistuimeen (Court of Appeal).

Hallinto-oikeuslaki (Administrative Justice Act) tuli voimaan 1. tammikuuta 2009, ja siinä säädetään hallintotuomioistuimen (Administrative Review Tribunal) perustamisesta. Tämä riippumaton ja puolueeton tuomioistuin tutkii hallintosäädökset, jotka niiden vuoksi kärsimään joutuneet henkilöt ovat saattaneet sen käsiteltäviksi, ja ratkaisee myös sen tutkittavaksi siirretyt riita-asiat. Tuomioistuinta johtaa henkilö, joka hoitaa tai on hoitanut tuomarin tai rauhantuomarin virkaa Maltalla. Tuomioistuimen päätöksistä voi valittaa Court of Appeal -tuomioistuimeen.

Muut erityistuomioistuimet

Paikalliset erityistuomioistuimet

Paikalliset erityistuomioistuimet ovat olennainen osa Maltan tuomioistuinjärjestelmää. Niitä voidaan pitää tuomioistuinten jatkeina, ja niissä käsitellään rikoksia, jotka voivat aiheuttaa paljon haittaa kansalaisille, vaikka ovatkin luonteeltaan vähäisiä. Paikallista erityistuomioistuinta johtaa oikeusasioiden valtuutettu (Commissioner for Justice), joka nimitetään ja erotetaan samalla tavalla kuin muut tuomioistuimen jäsenet.  Paikallisten erityistuomioistuinten ansiosta jokaisella kansalaisella on mahdollisuus viedä asiansa oikeuteen. Näin varmistetaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perusperiaatteen toteutuminen. Paikallisia erityistuomioistuimia on yhdeksän, ja niiden tuomiopiiri käsittää useita kuntia.

Oikeudelliset tietokannat

Lisätietoa on saatavissa Maltaa koskevalla sivulla ”Jäsenvaltioiden oikeuslaitokset – Malta”, jossa on tarkemmat tiedot tietokannoista ja linkit niihin.

Linkkejä

Oikeus-, kulttuuri- ja paikallishallintoministeriö

Tuomioistuinpalvelut

Tuomioistuinpalvelut – Sentenzi Online-tietokanta

Tuomioistuinpalvelut – oikeuskäsittelyt

Tuomioistuinpalvelut – istuntosalien käyttö

Tuomioistuinpalvelut – tilastot

Tuomioistuinpalvelut – pakkohuutokaupat

Tuomioistuinpalvelut – siviilioikeudelliset lomakkeet (maltankielinen)

Oikeudelliset palvelut (Maltan lainsäädäntö)

Tämän sivun alkukielistä versiota on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Jäsenvaltioiden erikoistuomioistuimet - Alankomaat

Tällä sivulla on tietoa Alankomaiden erityistuomioistuimista.

Hallintotuomioistuimet

Alankomaiden hallintotuomioistuimia ovat

• alioikeus (rechtbank): alin oikeusaste kaikissa hallinto-oikeudellisissa asioissa
• muutoksenhakutuomioistuin (gerechtshof): muutoksenhakuaste verotusasioissa
• korkein oikeus (Hoge Raad): ylin oikeusaste verotusasioissa
• virkamies- ja sosiaaliturva-asioiden ylioikeus (Centrale Raad van Beroep): (ylin) muutoksenhakuaste sosiaaliturvaa koskevissa asioissa
• elinkeinoelämän muutoksenhakulautakunta (College van Beroep voor het bedrijfsleven): (ylin) muutoksenhakuaste sosiaalis-taloudellista hallinto-oikeutta koskevissa asioissa
• hallinnollisia riita-asioita käsittelevä korkeimman hallinto-oikeuden jaosto (afdeling bestuursrechtspraak van de Raad van State): (ylin) muutoksenhakuaste kaikissa hallinto-oikeudellisissa asioissa, joita ei ole ratkaistu muissa muutoksenhakuasteissa.

Oikeudelliset tietokannat

Lisätietoa on saatavilla Alankomaiden tuomioistuinlaitoksen sivustolla.

Linkkejä

Tietoa erityistuomioistuimista (englanniksi)

Tämän sivun alkukielistä versiota on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Jäsenvaltioiden erikoistuomioistuimet - Itävalta

Seuraavassa osiossa annetaan tietoja riita- ja rikosasioita käsittelevistä Itävallan erityistuomioistuimista.

Erityistuomioistuimet

Periaatteessa kaikki yleiset tuomioistuimet ovat toimivaltaisia kaikissa siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa, jotka kuuluvat asianomaiselle organisaatiotasolle (piirituomioistuin tai ensimmäisen tai toisen oikeusasteen tuomioistuin).

Itävallan suurimmissa kaupungeissa osa tuomioistuimista on kuitenkin erityistuomioistuimia:

• Wienissä on viisi erikoistuomioistuinta, joista yksi on erikoistunut riita-asioihin, yksi rikosasioihin, kaksi työoikeuteen ja yksi sosiaalioikeuteen.
• Grazissa on kaksi erityistuomioistuinta, joista toinen on erikoistunut rikosasioihin ja toinen muihin asioihin.

Työoikeusasiat koostuvat pääasiassa työ- ja sosiaalioikeuslain (Arbeits- und Sozialgerichtsgesetz – ASGG) 50§:ssä määritellyistä työsuhteita koskevista siviilioikeudellisista riita-asioista, joita käsitellään erillisissä menettelyissä. Niihin sovelletaan omia menettelysääntöjään, jotka ovat samanlaisia kuin siviiliasioissa mutta joihin on lisätty joitakin erityissääntöjä.

Työoikeuden alalla ensimmäisenä oikeusasteena ovat alueelliset tuomioistuimet (Wienissä: työ- ja sosiaalituomioistuin (Arbeits- und Sozialgericht)), toisena oikeusasteena ylemmät alueelliset tuomioistuimet (Oberlandesgerichte) ja ylimpänä oikeusasteena ylin yleinen oikeus (Oberster Gerichtshof). Päätöksen tekevät senaatit, jotka koostuvat kaikissa oikeusasteissa yhdestä tai useammasta ammattituomarista ja yhdestä tai useammasta maallikkotuomarista, jotka ovat työnantajien ja työntekijöiden edustajia.

Työoikeudellisissa asioissa muutoksenhakumenettely on sama kuin siviilioikeudellisissa menettelyissä sovellettava muutoksenhakumenettely, mutta muutoksenhakua koskevia rajoituksia on vähemmän. Esimerkiksi Revision-valitus (Revision) voidaan tehdä ylimpään yleiseen oikeuteen riippumatta riidan rahallisesta arvosta, jos kyseessä olevalla oikeuskysymyksellä on olennainen merkitys.

Kauppaoikeudellisia asioita, kuten tuomioistuimen toimivaltaa koskevan lain (Jurisdiktionsnorm, JN) 51 §:ssä  tarkoitettuja siviilioikeudellisia riita-asioita, joissa on osallisena yrittäjä, käsitellään yksityisoikeudellisissa menettelyissä muutamin erityissäännöin. Senaatin päätettävissä olevien kauppaoikeudellisten asioiden käsittelyyn ensimmäisessä ja toisessa oikeusasteessa (mutta ei ylimmässä yleisessä oikeudessa) osallistuu kaupan alaa edustava maallikkotuomari.

Kartellilain soveltamisalaan kuuluvissa asioissa ensimmäisenä oikeusasteena toimii Wienin osavaltion ylioikeus (Oberlandesgericht Wien). Se vastaa koko Itävallan alueesta. Kilpailutuomioistuimen (Kartellgericht) päätöksiin voi hakea muutosta toisessa ja ylimmässä oikeusasteessa ylimmältä yleiseltä oikeudelta (Oberster Gerichtshof), joka on ylin tuomioistuin kilpailuasioissa. Päätöksen tekevät jaostot (Senate), jotka koostuvat kummassakin oikeusasteessa yhdestä tai useammasta ammattituomarista ja kahdesta asiaan perehtyneestä maallikkotuomarista. Maallikkotuomareina toimivat toisaalta Itävallan kauppakamarin ja toisaalta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta liittovaltion työntekijöiden ja toimihenkilöiden edunvalvontaelimen (Bundeskammer für Arbeiter und Angestellte) tehtävään nimittämät henkilöt.

Muissa kuin riita-asioita koskevissa menettelyissä yksityisoikeudelliset asiat ratkaistaan niiden erityisluonteen perusteella. (Tällaisia menettelyjä ovat yleensä sääntelymenettelyt, oikeusapumenettelyt tai hakemusasioihin verrattavissa olevat menettelyt, joissa ei yleensä ole mukana kahta asianosaista, joiden edut ovat ristiriidassa keskenään.)

Muissa kuin riita-asioita koskevissa oikeudenkäynneissä valtaosan tapauksista ratkaisevat ensimmäisenä oikeusasteena piirituomioistuimet (Bezirksgerichte), toisena oikeusasteena aluetuomioistuimet (Landesgerichte) ja ylimpänä oikeusasteena ylin yleinen oikeus (Oberster Gerichtshof). Ensimmäisessä oikeusasteessa päätöksen tekevät joko yksittäiset tuomarit tai tuomioistuimen virkamiehet (Rechtspfleger). Toisessa ja kolmannessa oikeusasteessa päätöksen tekevät kolmesta tai viidestä ammattituomarista koostuvat senaatit.

Myös muiden kuin riita-asioiden muutoksenhakumenettely on samankaltainen kuin siviiliasioiden muutoksenhakumenettely. Menettelyn erityisluonteen vuoksi muutoksenhakua koskevia rajoituksia on kuitenkin vähemmän. On myös mahdollista esittää valituksen yhteydessä laajuudeltaan rajattuja uusia seikkoja, jotka menevät valittajan ensimmäisessä oikeusasteessa esittämiä väitteitä ja perusteluja pidemmälle.

Koska riidattomissa menettelyissä käsiteltävät asiat ovat varsin monitahoisia, on myös erityissääntöjä, joilla säännellään eri asiakokonaisuuksia.

Hallinto-oikeus

Hallinto-oikeuden alalla Itävallassa on

• yhdeksän osavaltion hallintotuomioistuinta (Verwaltungsgerichte) (yksi alueellinen hallintotuomioistuin kussakin osavaltiossa)
• kaksi liittovaltion hallintotuomioistuinta (liittovaltion ylin hallintotuomioistuin (Bundesverwaltungsgericht) ja liittovaltion ylin verotuomioistuin (Bundesfinanzgericht))
• ylin hallintotuomioistuin (Verwaltungsgerichtshof).

Hallintotuomioistuimet ratkaisevat erityisesti valituksia, jotka koskevat hallintoviranomaisten päätöksiä ja ilman kirjallista hallintopäätöstä toteutettuja hallintotoimia, sekä valituksia, jotka koskevat hallintoviranomaisen laiminlyöntiä.

Liittovaltion ylin verotuomioistuin ratkaisee julkiselle vallalle suoritettavia maksuja koskevia valituksia (muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta) ja talousrikosoikeuden alaan kuuluvia valituksia siltä osin kuin kyseiset asiat kuuluvat suoraan liittovaltion vero- tai talousrikosviranomaisten hoidettaviksi. Liittovaltion hallintotuomioistuin ratkaisee ensisijaisesti valituksia päätöksistä, joita liittovaltion viranomaiset ovat tehneet liittovaltion suoran hallinnon yhteydessä. Muussa tapauksessa hallinto-oikeudelliset valitukset ratkaistaan periaatteessa alueellisissa hallintotuomioistuimissa (Landesverwaltungsgerichte).

Hallintotuomioistuinten ratkaisuista voidaan tietyin edellytyksin tehdä Revision-valitus liittovaltion ylimpään hallintotuomioistuimeen. Perustuslain soveltamisalaan kuuluvien lainvastaisuuksien ja erityisesti perusoikeuksien loukkaamisen yhteydessä voidaan kääntyä perustuslakituomioistuimen (Verfassungsgerichtshof) puoleen.

Muut erityistuomioistuimet

Perustuslakituomioistuin (Verfassungsgerichtshof)

Perustuslakituomioistuin on yksi Itävallan kolmesta ylimmästä tuomioistuimesta. Kaksi muuta ovat ylin yleinen tuomioistuin (Oberster Gerichtshof) ja ylin hallintotuomioistuin (Verwaltungsgerichtshof). Kahden muun ylimmän tuomioistuimen tavoin perustuslakituomioistuimen kotipaikka on Wienissä, ja se on toimivaltainen koko liittotasavallan alueella.

Perustuslakituomioistuimen ensisijainen tehtävä on valvoa perustuslain noudattamista. Tämä koskee myös perusoikeuksia. Perustuslakituomioistuimen tehtävänä on erityisesti tutkia asiaa koskevan hakemuksen perusteella seuraavien lakien, asetusten ja päätösten perustuslainmukaisuus:

• liittovaltion ja osavaltioiden lait
• hallintoviranomaisten antamat asetukset
• hallintotuomioistuinten päätökset.

Perustuslakituomioistuin voi tarvittaessa kumota edellä mainitut säädökset.

Toisin kuin muissa tuomioistuimissa perustuslakituomioistuimessa tuomarit eivät hoida tehtäviään ammatikseen vaan kunniavirkana. Tämän tuomioistuimen jäsenyyden voivat saada vain henkilöt, joilla on jo takanaan menestyksekäs ura muissa oikeusalan tehtävissä. Useimmat perustuslakituomioistuimen tuomareista hoitavat tehtäviään osa-aikaisesti ja voivat samalla jatkaa aiemman ammattinsa harjoittamista (esim. tuomareina tai yliopiston professoreina, mutta eivät kuitenkaan virkamiehinä, koska samanaikainen viran hoitaminen ei olisi mahdollista). Perustuslakituomioistuin kokoontuu vain istuntoihin (Sessionen), joita pidetään yleensä neljä kertaa vuodessa.

Oikeudelliset tietokannat

Itävallan oikeuslaitoksen kotisivulla on yleistä tietoa Itävallan oikeusjärjestelmästä.

Onko oikeudellinen tietokanta maksuton?

Kyllä.

Linkkejä

Tuomioistuinten toimivalta – Itävalta

Tämän sivun alkukielistä versiota on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Jäsenvaltioiden erikoistuomioistuimet - Puola

Tässä osiossa on tietoa erikoistuomioistuimista Puolassa.

Erikoistuomioistuimet

Puolassa on useita erikoistuomioistuimia.

Korkein oikeus (Sąd Najwyższy)

Korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa. Se valvoo kaikkien muiden tuomioistuinten antamia ratkaisuja ja varmistaa lain tulkinnan ja oikeuskäytännön yhtenäisyyden.

Korkein oikeus ei ole yleinen tuomioistuin. Se käsittelee kassaatioita sekä muita valituksia, jotka koskevat tuomioistuinten antamia tuomioita. Se antaa myös päätöslauselmia, joilla selkiytetään sellaisia oikeussäännöksiä, joista on herännyt kysymyksiä tai joita sovelletaan tuomioistuinten ratkaisuissa eri tavoin. Lisäksi se antaa päätöslauselmia oikeudellisista kysymyksistä, jotka on annettu sen tutkittavaksi tiettyjen tapausten yhteydessä.

Puolan korkein oikeus (Sąd Najwyższy) julkaisee ratkaisunsa perusteluineen Puolan korkeimman oikeuden verkkosivustolla, joka on saatavissa myös englanniksi.

Perustuslakituomioistuin (Trybunał Konstytucyjny)

Puolan oikeusjärjestelmässä perustuslakituomioistuinta (Trybunał Konstytucyjny) ei katsota yleiseksi tuomioistuimeksi.

Perustuslakituomioistuin ratkaisee

• ovatko kansallinen lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset perustuslain mukaisia
• onko kansallinen lainsäädäntö yhdenmukaista sellaisten kansainvälisten sopimusten kanssa, jotka edellyttävät ratifiointia ennen parlamentissa hyväksymistä
• ovatko valtion keskushallinnon viranomaisten antamat oikeussäännökset, ratifioidut kansainväliset sopimukset ja säädökset perustuslain mukaisia
• ovatko poliittisten puolueiden tavoitteet ja toiminta perustuslain mukaisia
• perustuslakivalitukset.

Kaikki perustuslakituomioistuimen ratkaisut julkaistaan perusteluineen Puolan perustuslakituomioistuimen verkkosivustolla, joka on saatavissa myös englanniksi.

Valtakunnanoikeus (Trybunał Stanu)

Valtakunnanoikeus (Trybunał Stanu) ratkaisee asiat, joissa valtion ylimmissä johtotehtävissä työskenteleviä (työskennelleitä) henkilöitä syytetään perustuslain tai muiden säädösten rikkomisesta.

Lisätietoa on saatavissa Puolan valtakunnanoikeuden verkkosivustolla.

Hallintotuomioistuimet

Hallintotuomioistuimia ovat korkein hallinto-oikeus (Naczelny Sąd Administracyjny) ja alueelliset hallintotuomioistuimet, joita on yksi kussakin voivodikunnassa (wojewódzkie sądy administracyjne).

Korkein hallinto-oikeus

• ratkaisee, ovatko paikallishallinnon elinten päätöslauselmat tai valtionhallinnon alueviranomaisten (terenowe organy administracji publicznej) antamat säädökset lain mukaisia.
• ratkaisee valitukset, jotka koskevat hallintopäätöksiä, valituksen perusteella toteutetuissa hallinnollisissa menettelyissä (tai tällaisten menettelyjen päätteeksi) tehtyjä päätöksiä tai sellaisia päätöksiä, joista voi valittaa tapauksen asiasisällön perusteella.
• käsittelee tietyt paikallisviranomaisten tai näiden yhdistysten antamat päätöslauselmat.
• vastaa oikeudellisiin kysymyksiin, joita paikallishallinnon muutoksenhakuelimet ovat antaneet sen pohdittaviksi.

Korkein hallinto-oikeus on julkaissut kaikki ratkaisunsa perusteluineen 1. päivästä lokakuuta 2007. Aiempia ratkaisuja lisätään koko ajan tietokantaan. Tuomioistuimen verkkosivusto on saatavissa vain puolankielisenä.

Korkein hallinto-oikeus (Naczelny Sąd Administracyjny) julkaisee ratkaisunsa perusteluineen verkkosivustollaan.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimilla tarkoitetaan pääsääntöisesti alioikeuksia (Tribunais de comarca). Nämä tuomioistuimet valmistelevat ja ratkaisevat asiat, jotka eivät kuulu muiden tuomioistuinten toimivaltaan. Alioikeuksiin kuuluu yleistä toimivaltaa käyttäviä tuomioistuimia ja erityistä toimivaltaa käyttäviä tuomioistuimia.

Alioikeudet jakautuvat osastoihin (juízos), jotka voivat olla erityisen toimivallan osastoja, yleisen toimivallan osastoja tai lähiosastoja. Osastot nimetään toimivallan ja sijaintikunnan mukaan.

Alioikeuksiin voidaan perustaa seuraavia erityisosastoja:

1. riita-asioiden keskusosasto (Juízo Central cível)
2. riita-asioiden paikallisosasto (Juízo Local cível)
3. rikosasioiden keskusosasto (Juízo Central criminal)
4. rikosasioiden paikallisosasto (Juízo Local criminal)
5. vähäisiä rikoksia käsittelevä paikallisosasto (Juízo Local de pequena criminalidade)
6. rikostutkintaosasto (Juízo de instrução criminal)
7. perheoikeudellisia asioita ja alaikäisiin liittyviä asioita käsittelevä osasto (Juízo de família e menores)
8. työoikeudellinen osasto (Juízo do trabalho)
9. kauppaoikeudellinen osasto (Juízo de comercio)
10. täytäntöönpano-osasto (Juizo de execução).

Lisäksi on olemassa laajennettua alueellista toimivaltaa käyttäviä tuomioistuimia, jotka ovat erityistuomioistuimia:

1. immateriaalioikeuksien tuomioistuin (tribunal da propriedade intelectual)
2. kilpailu-, sääntely- ja valvontaviranomaisia valvova tuomioistuin (tribunal da concorrência, regulação e supervisão)
3. merituomioistuin (tribunal marítimo)
4. rangaistusten täytäntöönpanotuomioistuin (tribunal de execução das penas)
5. rikostutkinnan keskustuomioistuin (tribunal central de instrução criminal).

Erityisosastot

Erityistä toimivaltaa käyttävistä erityisosastoista on syytä mainita erityisesti seuraavat:

Riita-asioiden keskusosasto (Juízo Central cível)

Riita-asioiden keskusosastojen toimivaltaan kuuluu seuraavaa:

• Ne valmistelevat ja ratkaisevat tavanomaisessa menettelyssä käsiteltävät siviilioikeudelliset kanteet, joiden rahamääräinen arvo on yli 50 000,00 euroa.
• Niillä on siviiliprosessilain (Código do Processo Civil) mukainen toimivalta käsitellä arvoltaan yli 50 000,00 euron siviilioikeudelliseen asiaan liittyvät täytäntöönpanokanteet tuomiopiireissä, jotka eivät kuulu minkään osaston tai erityistuomioistuimen toimivaltaan.
• Ne valmistelevat ja ratkaisevat turvaamistoimia koskevat menettelyt, jotka liittyvät niiden toimivaltaan kuuluviin kanteisiin.
• Ne käyttävät muuta laissa säädettyä toimivaltaa.
• Perheoikeudellisia asioita ja alaikäisiin liittyviä asioita käsittelevät osastot (Juízos de família e menores)

Perheoikeudellisia asioita ja alaikäisiin liittyviä asioita käsittelevät osastot valmistelevat ja ratkaisevat siviilisäätyyn ja perheoikeuteen liittyvät

1. aviopuolisoiden hakemusasiat;
2. avoliittoon tai yhteiseen talouteen liittyvät hakemusasiat;
3. asumuseroon ja ositukseen sekä avioeroon liittyvät kanteet;
4. siviilivihkimisen pätemättömäksi toteamiseen tai kumoamiseen liittyvät kanteet;
5. 25. marraskuuta 1966 annetulla lain tasoisella asetuksella (Decreto-Lei) nro 47344 hyväksytyn siviililain (Código Civil) 1647 §:n ja 1648 §:n 2 momentin perusteella nostetut kanteet;
6. puolisoiden ja entisten puolisoiden välisten elatusmaksujen täytäntöönpanovaatimukset;
7. muut siviilisäätyyn ja perheoikeuteen liittyvät kanteet.

Näiden lisäksi niillä on toimivalta käsitellä asiat, jotka kuuluvat lain mukaan tuomioistuinten toimivaltaan asumuseron ja osituksen, avioeron sekä siviilivihkimisen pätemättömäksi toteamisen tai kumoamisen johdosta tehdyn omaisuuden selvityksen yhteydessä, sekä ositukseen liittyvät erityistapaukset, joissa sovelletaan tällaista selvitystä koskevia sääntöjä.

Alaikäisten ja täysi-ikäisten lasten asioissa niiden toimivaltaan kuuluvat

1. huoltajuuden ja omaisuuden hallinnan määrääminen;
2. sen henkilön nimittäminen, jolla on oikeus tehdä oikeustoimia alaikäisen puolesta, sekä edunvalvojan nimittäminen edustamaan vanhempainvastuun alaisena olevaa alaikäistä tuomioistuimen ulkopuolisissa asioissa;
3. adoptiosopimuksen laatiminen;
4. vanhempainvastuusta määrääminen ja siihen liittyvien seikkojen selvittäminen;
5. alaikäisille sekä täysi-ikäisille ja 25. marraskuuta 1966 annetulla lain tasoisella asetuksella nro 47344 hyväksytyn siviililain 1880 §:ssä tarkoitetuille täysivaltaisille lapsille kuuluvan elatusavun määrän vahvistaminen ja elatusvaateiden täytäntöönpanon valmistelu ja määrääminen;
6. alaikäisten luovuttamista (oikealle holhoojalle) koskevat määräykset;
7. alaikäisen uskomista adoptiovanhemmaksi valitulle henkilölle adoptiota varten tai laitoksen huollettavaksi myöhempää adoptiota varten koskevan toimenpiteen määrääminen;
8. sijoituspäätöksen tekeminen ja purkaminen;
9. luvan myöntäminen alaikäisen lailliselle edustajalle tiettyihin toimiin, ilman lupaa tehtyjen toimenpiteiden vahvistaminen ja tiettyjen oikeuksien hyväksymisestä huolehtiminen;
10. päätösten tekeminen vakuuksista, joita vanhempien on järjestettävä alaikäisten lasten hyväksi;
11. vanhempainvastuun osittainen tai täydellinen poistaminen sekä vanhempainvastuuta koskevista, 25. marraskuuta 1966 annetulla lain tasoisella asetuksella nro 47344 hyväksytyn siviililain 1920 §:ssä säädetyistä rajoituksista määrääminen;
12. äitiyden tai isyyden selvittäminen viran puolesta sekä äitiyden tai isyyden riitauttamista koskevien kanteiden ja tutkinnan valmisteleminen ja ratkaiseminen;
13. päätöksen tekeminen lasten etu- ja sukunimistä, jos vanhemmat ovat niistä erimielisiä.

Edellisten lisäksi niiden toimivaltaan kuuluu seuraavaa:

1. kun lapselle on määrätty holhooja tai edunvalvoja, holhoojan tai edunvalvojan palkkion määrääminen; holhoojan, edunvalvojan tai holhouslautakunnan jäsenen luopumis-, vapauttamis- tai irtisanomispyynnön käsitteleminen; tiliotteiden nähtäväksi vaatiminen ja tarkastaminen; luvan antaminen laillisen kiinnityksen korvaamiseen; annetun vakuuden realisoinnista ja korvaamisesta määrääminen ja tilapäisen edunvalvojan nimittäminen edustamaan lasta tuomioistuimen ulkopuolella;
2. edunvalvojan nimittäminen edustamaan alaikäistä jokaisessa holhoukseen liittyvässä oikeudenkäynnissä;
3. adoptiopäätöksen muuttaminen, kumoaminen tai tarkistaminen; adoptoijan tilien nähtäväksi vaatiminen ja niiden tarkastaminen sekä adoptoitavan lapsen elatusmaksuun käytettävien tulojen määrän vahvistaminen;
4. päätöksen tekeminen alaikäisten lasten hyväksi järjestettyjen vakuuksien täydentämisestä tai vaihtamisesta;
5. vanhempien hoitamien tilien nähtäväksi vaatiminen ja tarkastaminen;
6. edellisen luettelon a–m kohdassa tarkoitettuihin menettelyihin liittyvien mahdollisten sivuasioiden käsitteleminen.

Nuorisorangaistusten ja lastensuojelun alalla niiden toimivaltaan kuuluu seuraavaa:

• lastensuojeluun liittyvien asioiden valmistelu, käsittely ja ratkaiseminen;
• vaadittujen lastensuojelutoimenpiteiden toteuttaminen ja täytäntöönpano, jos lapsi tai nuori on vaarassa eikä lastensuojelulautakunta ole toteuttanut toimenpiteitä;
• nuoren tekemän rikoksen tutkintaan liittyvien tuomioistuimen toimien toteuttaminen;
• alaikäisen 12–16-vuotiaan suorittamien laissa rikoksiksi katsottujen tekojen arviointi nuorisorangaistuksen määräämiseksi;
• nuorisorangaistusten täytäntöönpano ja tarkistaminen;
• nuorisorangaistuksen päättäminen tai päättymisen vahvistaminen;
• koulukotiin sijoitettuun alaikäiseen sovellettavia kurinpitotoimenpiteitä koskevista päätöksistä tehdyn muutoksenhaun käsittely.

Työoikeudelliset osastot (Juízos do trabalho)

Työoikeudelliset osastot käsittelevät siviilioikeuden alalla muun muassa kysymyksiä, jotka liittyvät työsuhteisiin ja suhteisiin, joita solmitaan työsopimuksen tekemiseksi; työtapaturmiin ja ammattitauteihin; laissa työsopimukseen rinnastettaviin sopimuksiin sekä oppi- tai työharjoittelusopimuksiin. Ne käsittelevät myös lakkoihin liittyvät siviilioikeudelliset kysymykset.

Kauppaoikeudelliset osastot (Juízos de comércio)

Kauppaoikeudelliset osastot valmistelevat ja ratkaisevat

1. konkurssimenettelyt ja erityiset tervehdyttämismenettelyt;
2. kanteet, joissa vaaditaan toteamaan, että yhtiösopimusta ei ole tai että se on pätemätön, tai kumoamaan se;
3. työntekijöiden oikeuksiin liittyvät kanteet;
4. työntekijöiden oikeuksia koskevien päätösten lykkäämiseen ja kumoamiseen liittyvät kanteet;
5. yhtiöiden purkuun ja niiden omaisuuden realisointiin liittyvät kanteet;
6. eurooppayhtiöiden purkuun liittyvät kanteet;
7. holdingyhtiöiden purkuun liittyvät kanteet;
8. kaupparekisterilaissa (Código do Registo Comercial) tarkoitetut kanteet;
9. luotto- ja rahalaitosten omaisuuden realisointiin liittyvät kanteet.

Ne ratkaisevat myös kaupparekisterin rekisterinhoitajien määräyksiä koskevat muutoksenhaut sekä rekisterinhoitajien päätöksiä koskevat muutoksenhaut yhtiöiden purkamiseen ja niiden omaisuuden realisointiin liittyvissä hallinnollisissa menettelyissä.

Täytäntöönpano-osastot (Juízos de execução)

Täytäntöönpano-osastot käyttävät siviilioikeudellisten asioiden täytäntöönpanomenettelyissä siviiliprosessilain mukaista toimivaltaa, lukuun ottamatta asioita, joissa täytäntöönpano on annettu immateriaalioikeuksien tuomioistuimen, kilpailu-, sääntely- ja valvontaviranomaisia valvovan tuomioistuimen, merituomioistuimen, perheoikeudellisia asioita ja alaikäisiin liittyviä asioita käsittelevien osastojen, työoikeudellisten osastojen tai kauppaoikeudellisten osastojen tehtäväksi tai kun kyseessä on sellaisessa rikosoikeudellisessa menettelyssä annetun tuomion täytäntöönpano, jota ei rikosprosessilain mukaan voida käsitellä riita-asioiden osastossa.

Laajennetun toimivallan tuomioistuimet

Immateriaalioikeuksien tuomioistuimet (Tribunais da propriedade intelectual)

Immateriaalioikeuksien tuomioistuimet käsittelevät seuraavat asiat:

1. kanteet, joissa vaatimus koskee tekijänoikeuksia ja liitännäisoikeuksia;
2. kanteet, joissa vaatimus koskee teollisoikeuksia millä tahansa laissa säädetyllä tavalla;
3. teollisoikeuksista annetussa laissa (Código da Propriedade Industrial) ja muussa sovellettavassa lainsäädännössä tarkoitetut kanteet, joissa vaaditaan patenttien, lisäsuojatodistusten, hyödyllisyysmallien ja puolijohdetuotteiden piirimallien pätemättömäksi toteamista tai kumoamista, sekä vastakanteessa esitetyt vaatimukset rekisteröityjen mallien, tavaramerkkien, tunnusten, kunniamerkkien, alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen pätemättömäksi toteamisesta tai kumoamisesta;
4. muutoksenhaut, jotka koskevat Portugalin kansallisen teollisoikeuksien viraston (Instituto Nacional da Propriedade Industrial, I. P. eli INPI, I. P.) päätöksiä, joissa myönnetään tai evätään jokin tekijänoikeus tai jotka liittyvät oikeuksien siirtämiseen, käyttölupiin, oikeuksien menettämiseen tai muihin toimiin, jotka vaikuttavat teollisoikeuksiin ja muuttavat niitä tai lakkauttavat ne;
5. INPI, I. P:n tekemiä päätöksiä ja toteuttamia toimenpiteitä, jotka ovat lain mukaan kannekelpoisia, koskeva muutoksenhaku ja tarkistaminen hallinnollisessa sakkomenettelyssä (processo de contraordenação);
6. kanteet, joissa vaatimuksen kohde liittyy internetin verkkotunnuksiin;
7. verkkotunnuksen ”.pt” rekisteröinnistä vastaavana viranomaisena toimivan Portugalin tietojenkäsittelytieteen säätiön (Fundação para a Computação Científica Nacional) päätöksiä, joilla rekisteröidään verkkotunnus ”.pt” tai evätään tai poistetaan sen rekisteröinti, koskeva muutoksenhaku;
8. kanteet, joissa vaatimuksen kohde liittyy liikenimiin tai yritysnimiin;
9. muutoksenhaut, jotka koskevat kirjaamo- ja notaaritoiminnasta vastaavan viraston (Instituto dos Registos e do Notariado, I. P. eli IRN, I. P.) päätöksiä liikenimien ja yritysnimien hyväksymisestä kansallista oikeushenkilörekisteriä (Registo Nacional de Pessoas Colectivas) koskevan säännöstön soveltamisalalla;
10. kanteet, joissa vaatimuksen kohde liittyy vilpilliseen kilpailuun tai liikesalaisuuksien rikkomiseen teollisoikeuksien alalla;
11. todisteiden hankkimiseen ja säilyttämiseen sekä tietojen antamiseen liittyvät toimenpiteet, kun tällaisia vaaditaan teollis- ja tekijänoikeuksien suojan alalla.

Kilpailu-, sääntely- ja valvontaviranomaisia valvova tuomioistuin (tribunal da concorrência, regulação e supervisão)

Kilpailu-, sääntely- ja valvontaviranomaisia valvova tuomioistuin käsittelee muiden muassa kysymykset, jotka liittyvät seuraavien sääntelyviranomaisten hallinnollisessa sakkomenettelyssä antamia päätöksiä, määräyksiä ja muita lain mukaan kannekelpoisia toimenpiteitä koskevaan muutoksenhakuun, tarkistamiseen ja täytäntöönpanoon: kilpailuviranomainen (Autoridade da Concorrência), kansallinen siviili-ilmailuviranomainen (Autoridade Nacional da Aviação Civil), Portugalin keskuspankki (Banco de Portugal) ja arvopaperimarkkinoiden valvontaviranomainen (Comissão do Mercado de Valores Mobiliários).

Merituomioistuin (Tribunal marítimo)

Merituomioistuin käsittelee seuraavat asiat:

1. yleisen lainsäädännön mukaiset korvaukset laivoille, aluksille tai muille uiville laitteille aiheutetuista tai niiden käytöstä merenkulussa aiheutuneista vahingoista;
2. merenkulussa käytettävien laivojen, alusten ja muiden uivien laitteiden rakennus-, korjaus-, osto- ja myyntisopimukset;
3. sopimukset merikuljetuksesta, yhdistetystä kuljetuksesta tai multimodaalikuljetuksesta;
4. sopimukset joki- tai kanavakuljetuksista 31. heinäkuuta 1972 annetulla lain tasoisella asetuksella nro 265/72 hyväksytyn satamaviranomaisten ohjesäännön (Regulamento Geral das Capitanias) liitteessä 1 määritellyin osin;
5. sopimukset laivojen, alusten ja muiden uivien laitteiden käytöstä merenkulussa, etenkin sopimukset niiden vuokralle ottamisesta tai vuokralle antamisesta rahakorvausta vastaan;
6. sopimukset merenkulussa käytettävien laivojen, alusten ja muiden uivien laitteiden sekä niiden lastien vakuuttamisesta;
7. laivoja ja aluksia koskevat kiinnelainat ja erioikeudet sekä kaikkia uivia laitteita ja niiden lastia koskevat takuut;
8. laivoihin, aluksiin, muihin uiviin laitteisiin ja niiden lasteihin liittyvät erityisoikeudenkäynnit;
9. laivoja, aluksia ja muita uivia laitteita koskevat turvaamistoimet, kun ne liittyvät laivojen, alusten ja muiden uivien laitteiden lastiin ja muuhun omaisuuteen; samoin alustava pyyntö satamaviranomaisille turvaamistoimen kohteena olevan omaisuuden poiskuljettamisen estämiseksi;
10. yleiset ja erityiset merivahingot, mukaan lukien muihin merenkulkuun tarkoitettuihin uiviin laitteisiin kohdistuneet vahingot;
11. merenkulun avustus- ja pelastustoimenpiteet;
12. hinaus- ja luotsaussopimukset;
13. hylkyjen siirto;
14. siviilioikeudellinen vastuu meren ja muiden merioikeuden toimivaltaan kuuluvien vesien saastuttamisesta;
15. kalojen, äyriäisten, nilviäisten ja merikasvien pyyntiin ja nostoon käytettävien välineiden ja laitteiden sekä rautaesineiden, varusteiden, aseiden, muonavarojen ja muiden merenkulkuun tai kalastukseen käytettävien esineiden käyttö, menetys, löytäminen tai anastaminen sekä tälle aineistolle tuotetut tai sen kärsimät vahingot;
16. omaisuudelle yleisellä merialueella aiheutetut vahingot;
17. meriveden rannalle kuljettaman hylkytavaran ja esineiden omistus ja hallinta tai olemassa olevat jätteet, jotka lepäävät kyseisen alueen maaperän pinnalla tai pinnanalaisissa kerroksissa tai jotka ovat peräisin sisävesistä tai sijaitsevat niissä; tämä sillä edellytyksellä, että näillä on merkitystä merenkulun kannalta;
18. saaliit;
19. ylipäätään kaikki merenkulkuun liittyvät kauppaoikeuden piiriin kuuluvat asiat;
20. satamajohtajan päätöksiä koskevat muutoksenhaut merioikeuden alan hallinnollisessa sakkomenettelyssä.

Rangaistusten täytäntöönpanotuomioistuin (Tribunal de execução das penas)

Rangaistusten täytäntöönpanotuomioistuin avustaa ja valvoo rangaistuksen täytäntöönpanoa sekä päättää rangaistuksen tai lopullisessa tuomiossa määrätyn vapaudenmenetyksen muuttamisesta, korvaamisesta tai päättymisestä. Sen toimivaltaan kuuluu erityisesti seuraavaa:

• lisärangaistuksena määrätyn karkotuksen täytäntöönpanosta määrääminen, vankeusrangaistuksen päättyneeksi toteaminen ja lisärangaistuksena määrätyn karkotuksen aikaistetusta täytäntöönpanosta määrääminen;
• ehdottoman vankeusrangaistuksen, valvontarangaistuksen tai vapaudenrajoituksen käsittävän turvaamistoimenpiteen päättyneeksi toteaminen;
• pidätys-, vangitsemis- ja vapauttamismääräysten antaminen;
• rangaistuksen pakoilun toteaminen ja omaisuuden takavarikoinnista määrääminen, kun tuomittu on tahallisesti pakoillut vankeusrangaistuksen tai koulukotiin sijoittamisen täytäntöönpanoa kokonaan tai osittain;
• rikosrekisteriin merkittyjen seikkojen tai tuomioiden väliaikaisesta peruuttamisesta päättäminen.

Rikostutkinnan keskustuomioistuin (Tribunal central de instrução criminal)

Rikostutkinnan keskustuomioistuin suorittaa rikostutkinnan, päättää asian edellyttämistä jatkotoimista ja vastaa tuomioistuimille kuuluvista tutkintatehtävistä, kun rikollinen toiminta on tapahtunut alueilla, jotka kuuluvat useamman ylioikeuden (Tribunais da Relação) toimivaltaan, sekä aina kun kyseessä on jokin seuraavista rikoksista:

1. rauhaa ja ihmisyyttä vastaan tehdyt rikokset;
2. terroristijärjestöjen rikokset ja terrorismi;
3. valtion turvallisuuteen kohdistuvat rikokset, vaalirikoksia lukuun ottamatta;
4. huumausaineiden, psykotrooppisten aineiden ja niiden lähtöaineiden laiton kauppa (paitsi jos kyseessä on myynti valmistajalta suoraan kuluttajalle) ja rikollisryhmäksi järjestäytyminen huumausainekauppaa varten;
5. rahanpesu;
6. korruptio, julkisten varojen väärinkäyttö ja virka-aseman väärinkäyttö;
7. velallisen epärehellisyys;
8. virkavelvollisuuden rikkominen julkisen sektorin talousyksikössä;
9. etuuksiin, tukiin tai saataviin liittyvä petos;
10. erityisesti tietotekniikkaa käyttäen toteutetut järjestelmälliset talousrikokset;
11. kansainväliset tai rajatylittävät talousrikokset.

Erikoistuomioistuimet

Brașovin lapsi- ja perheasioita käsittelevä alioikeus (Tribunalul pentru Minori şi Familie)

Brașovissa sijaitseva lapsi- ja perheasioita käsittelevä alioikeus käsittelee asioita, jotka liittyvät alaikäisten tekemiin tai alaikäisiin kohdistuviin rikoksiin. Nämä asiat kuuluivat aikaisemmin Braşovin alioikeuden toimivaltaan.

Erityistuomioistuimet

Erityistuomioistuimia (entiset kauppaoikeudellisia asioita käsittelevät alioikeudet) on kolme:

• Clujin erityisalioikeus (Tribunalul Specializat Cluj)
• Mureșin erityisalioikeus (Tribunalul Specializat Mureș)
• Argeșin erityisalioikeus (Tribunalul Specializat Argeș).

Nämä tuomioistuimet käsittelevät ammattihenkilöitä koskevia asioita. Ammattihenkilöinä pidetään kaikkia henkilöitä, jotka harjoittavat ammattitoimintaa.

Sotilastuomioistuimet

Sotilastuomioistuinten toimivallasta säädetään rikosprosessilaissa. Kullakin sotilastuomioistuimella on sotilasyksikön asema.

Sotilastuomioistuinten hierarkia on seuraava:

• neljä sotilasalioikeutta (Bukarest, Cluj-Napoca, Iași ja Timișoara)
• Bukarestin aluesotilastuomioistuin
• Bukarestin muutoksenhakusotilastuomioistuin.

Sotilastuomioistuimissa työskentelee sotilastuomareita, oikeuden sihteerejä, arkistonhoitajia ja muita työntekijöitä.

Sotilasalioikeudet

Romaniassa toimii neljä sotilasalioikeutta seuraavissa kaupungeissa:

• Bukarest
• Cluj-Napoca
• Iași
• Timișoara.

Sotilastuomioistuimessa voidaan käsitellä ensimmäisenä oikeusasteena kaikki upseerien, joilla on everstin arvo tai tätä alempi, tekemät rikokset sekä tietyt muut laissa määrätyt tapaukset.

Bukarestin muutoksenhakusotilastuomioistuin

Bukarestin muutoksenhakusotilastuomioistuin käsittelee seuraavia asioita

• ensimmäisenä oikeusasteena: rikokset kansallista turvallisuutta vastaan: valtiopetos, valtion salaisen tiedustelupalvelun tietojen välittämiseen liittyvä valtiopetos, vihollisen avunantoon liittyvä valtiopetos, perustuslain määräysten vastaiset toimet, vihamieliset toimet valtiota vastaan, vakoilu, kansallisen turvallisuuden vaarantava hyökkäys, yhteisöä vastaan tehty hyökkäys, diversiotoimet, väärien tietojen antaminen, sotapropaganda, valtion etujen vaarantaminen, kansallisen turvallisuuden vaarantava tietojen luovutus, kansainvälisen suojelun kohteena olevien henkilöiden vastaiset rikokset, kykenemättömyys tuomita sotilashenkilöstön suorittamat rikokset kansallista turvallisuutta vastaan, sotilashenkilöstön suorittamat erityislaeissa mainitut rikokset Romanian kansallista turvallisuutta vastaan, sotilasalioikeuden tuomareiden ja näiden tuomioistuinten yhteydessä toimivien syyttäjänvirastojen syyttäjien tekemät rikokset, kenraalien, marsalkkojen ja amiraalien tekemät rikokset sekä siirtohakemukset laissa säädetyllä tavalla
• korkeamman asteen muutoksenhakutuomioistuimena: valitukset sotilasalioikeuksien ensimmäisenä oikeusasteena tekemistä päätöksistä
• se käsittelee myös alueellaan toimivien sotilasalioikeuksien välisiä toimivaltariitoja sekä muutoksenhakuja näiden alioikeuksien tekemiin päätöksiin lain määräämissä tapauksissa.

Hallintotuomioistuimet

Romaniassa ei ole hallintotuomioistuimia. Tuomioistuinten hallintoasioihin erikoistuneilla osastoilla on toimivalta käsitellä hallintoasioita.

Muut erityistuomioistuimet

Perustuslakituomioistuin

Perustuslakituomioistuimessa työskentelee yhdeksän tuomaria, jotka nimitetään yhdeksäksi vuodeksi. Toimikautta ei voi jatkaa eikä uusia. Tuomareista kolme valitsee edustajainhuone, kolme senaatti ja kolme Romanian presidentti. Perustuslakituomioistuimen tuomarit valitsevat tuomioistuimen presidentin salaisilla vaaleilla kolmeksi vuodeksi. Perustuslakituomioistuimen tuomareista vaihdetaan kolmasosa kolmen vuoden välein.

Perustuslakituomioistuimella on Romanian perustuslain 146 §:n nojalla seuraavat valtaoikeudet:

• Se antaa ennen lakien antamista lausunnon niiden perustuslaillisuudesta joko Romanian presidentin, parlamentin jommankumman kamarin puhemiehen, hallituksen, korkeimman oikeuden, Romanian oikeusasiamiehen, vähintään 50 edustajainhuoneen jäsenen tai vähintään 25 senaatin jäsenen pyynnöstä ja viran puolesta esitetystä pyynnöstä.
• Se antaa lausuntoja valtiosopimusten ja muiden kansainvälisten sopimusten perustuslaillisuudesta parlamentin jommankumman kamarin puhemiehen, vähintään 50 edustajainhuoneen jäsenen tai vähintään 25 senaatin jäsenen pyynnöstä.
• Se antaa lausuntoja parlamentin asetusten perustuslaillisuudesta parlamentin jommankumman kamarin puhemiehen, parlamentin ryhmän, vähintään 50 edustajainhuoneen jäsenen tai vähintään 25 senaatin jäsenen pyynnöstä.
• Se antaa ratkaisuja, kun tuomioistuimissa tai kauppaoikeuden alan välimiesoikeudessa esitetään vastalauseita, jotka koskevat lakien ja määräysten perustuslain vastaisuutta. Oikeusasiamies voi myös suoraan esittää tällaisen vastalauseen.
• Se tekee päätöksiä valtion viranomaisten välisissä, perustuslakiin liittyvissä oikeudellisissa riita-asioissa Romanian presidentin, parlamentin jommankumman kamarin puhemiehen, pääministerin tai ylimmän tuomarineuvoston puheenjohtajan pyynnöstä.
• Se valvoo Romanian presidentin valintamenettelyn lainmukaisuutta ja vahvistaa vaalituloksen.
• Se antaa neuvoa-antavia lausuntoja ehdotuksista, jotka koskevat Romanian presidentin pidättämistä virantoimituksesta.
• Se vahvistaa sellaisten olosuhteiden olemassaolon, jotka voivat olla peruste nimittää Romanialle väliaikainen presidentti, ja raportoi havainnoistaan parlamentille ja hallitukselle.
• Se valvoo, että kansanäänestyksen järjestämismenettelyä noudatetaan, ja vahvistaa äänestystuloksen.
• Se varmistaa, täyttyvätkö edellytykset, jotta kansalaiset voivat käyttää oikeuttaan tehdä lainsäädäntöaloitteita.
• Se ratkaisee vastalauseita, jotka koskevat poliittisen puolueen perustuslain vastaisuutta.
• Se käyttää myös muita valtaoikeuksiaan tuomioistuinta koskevassa perustuslakia täydentävässä laissa sille myönnetyn toimivallan rajoissa (laki nro 47/1992 sellaisena kuin se on uudelleen julkaistuna).

Oikeudelliset tietokannat

Seuraavat oikeudelliset tietokannat ovat käytettävissä verkossa:

• Korkeimman oikeuden oikeuskäytäntö julkaistaan tuomioistuimen omalla verkkosivustolla.
• Tuomioistuimet julkaisevat yhteenvetoja päätöksistään tuomioistuinten portaalissa. Ks. esimerkiksi yhteenvedot Bukarestin muutoksenhakutuomioistuimen päätöksistä.
• Romanian oikeudellinen tietokanta, jota pitää ja hallinnoi Romanian lainsäädäntöneuvosto, sisältää kaikki Romanian lainsäädäntöön kuuluvat säädökset (lait, hallituksen määräykset, hallituksen päätökset jne.).

Onko oikeudellisen tietokannan käyttö ilmaista?

Kyllä, tietokannan käyttö on ilmaista.

Asiaan liittyviä linkkejä

Romanian tuomioistuinten toimivalta

Ensimmäisen oikeusasteen työtuomioistuimet (delovna sodišča) ja sosiaalituomioistuin (socialno sodišče)

Työtuomioistuimien toimivaltaan kuuluu päättää yksittäisiä henkilöitä koskevista ja kollektiivisista työoikeudellisista riidoista ja sosiaalituomioistuimen toimivaltaan sosiaaliasioihin liittyvistä riidoista lainsäädännön määräysten mukaisesti.

Ensimmäisen oikeusasteen työtuomioistuimet ja sosiaalituomioistuin tekevät päätöksiä ensimmäisenä oikeusasteena. Muutoksenhakukanteista, jotka koskevat ensimmäisen oikeusasteen työtuomioistuimien ja sosiaalituomioistuimen tekemiä päätöksiä, päättää ylempi työ- ja sosiaalituomioistuin (višje delovno in socialno sodišče), ja ylemmän työ- ja sosiaalituomioistuimen päätöksiä koskevista muutoksenhakukanteista ja päätösten uudelleenkäsittelystä päättää Slovenian tasavallan korkein oikeus (Vrhovno sodišče Republike Slovenije).

Työtuomioistuimen toimivaltaan kuuluu päättää yksittäisiä henkilöitä koskevista työoikeudellisista riita-asioista, jotka koskevat seuraavia aiheita:

• työsuhteen solmiminen, olemassaolo, kesto ja päättäminen
• työntekijän ja työnantajan tai tämän oikeudellisen seuraajan väliset työsuhteesta johtuvat oikeudet, velvollisuudet ja vastuut;
• oikeudet ja velvollisuudet työntekijän ja asiakkaan välisessä suhteessa, kun työntekijä työskentelee asiakkaan luona työnantajan ja asiakkaan välisen sopimuksen perusteella
• työnantajan ja työnhakijan suhteet työhönottomenettelyissä;
• työntekijän ja työnantajan välillä työsuhteen nojalla syntyvät, teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet
• alle 15-vuotiaiden lasten, oppisopimussuhteessa olevien työntekijöiden, oppilaiden ja opiskelijoiden suorittama työ
• työnantajan stipendit koululaisille tai opiskelijoille
• vapaaehtoisen koeajan suorittaminen
• riidat, joista säädetään laissa.

Työtuomioistuimien toimivaltaan kuuluu myös päättää, onko vakuutusyhtiö yksi vastaajista vahinkoja koskevassa riita-asiassa, jota koskeva toimivalta on annettu työtuomioistuimelle.

Työtuomioistuimen toimivaltaan kuuluu päättää seuraavista työmarkkinaosapuolten välisistä oikeusriidoista:

• työehtosopimuksen pätevyys ja sen soveltaminen sopimuspuolten välillä tai sopimuspuolten ja muiden henkilöiden välillä
• työehtosopimusneuvotteluja koskeva toimivalta
• työehtosopimusten yhdenmukaisuus lainsäädännön kanssa, työehtosopimusten keskinäinen yhdenmukaisuus sekä työnantajan yleisten laillisten toimien yhdenmukaisuus lainsäädännön ja työehtosopimusten kanssa
• lakkojen ja muiden työtaistelutoimien laillisuus
• työntekijöiden osallistuminen hallintoon
• työsuhteisiin liittyvä ammattiliittojen toimivalta
• ammattiliittojen edustavuutta koskevat päätökset
• riidat, joista säädetään laissa.

Sosiaalituomioistuimella on toimivalta päättää sosiaaliasioihin liittyvistä riita-asioista, jotka koskevat seuraavia aiheita:

1. Eläke- ja työkyvyttömyysvakuutus:

• eläke- ja työkyvyttömyysvakuutusta koskevat ja siihen perustuvat oikeudet
• täydentävää eläkevakuutusta koskevat ja siihen perustuvat oikeudet
• maksujen suorittaminen pakollista eläke- ja työkyvyttömyysvakuutusta ja pakollista täydentävää eläkevakuutusta varten
• sellaisten toimien määrittely tai päättäminen, joiden yhteydessä täydentävä eläkevakuutus on pakollinen
• pakollisen eläke- ja työkyvyttömyysvakuutuksen ottaminen ja maksujen suorittaminen vapaaehtoisesti
• vakuutuksen perustana olevan ajanjakson tunnustaminen ja täyttyminen
• oikeudet valtion eläkkeeseen
• virallinen rekisteri.

2. Sairausvakuutus:

• pakollista sairausvakuutusta koskevat ja siihen perustuvat oikeudet sekä sairausvakuutusmaksujen suorittaminen.

3. Työttömyys- ja työllisyysvakuutus:

• pakollista työttömyysvakuutusta koskevat ja siitä johtuvat oikeudet sekä työttömyysvakuutusmaksujen suorittaminen
• pakollisen työttömyysvakuutuksen ottaminen vapaaehtoisesti sekä työttömyysvakuutusmaksujen suorittaminen
• stipendit, joiden myöntämisessä hakijan varallisuudella on ratkaiseva merkitys, sekä lahjakkaille tarkoitetut stipendit
• korkotuetut opintolainat, joille myönnetään takaus ja joiden myöntämisessä hakijan varallisuudella on ratkaiseva merkitys.

4. Perhevapaat ja perhe-etuudet:

• perhevapaiden tukemiseksi tarkoitettua vakuutusta koskevat ja siihen perustuvat oikeudet sekä kyseistä vakuutusta koskevien maksujen suorittaminen
• perhe-etuuksia koskevat oikeudet.

5. Sosiaalietuudet:

• sosiaaliturvaetuudet
• oikeudet erityyppisiin sosiaalietuuksiin, jos niiden tarkoituksena on kantajan sosiaaliturvan varmistaminen ja jos hakijan varallisuudella on ratkaiseva merkitys, kun harkitaan kyseistä etuutta koskevan oikeuden myöntämistä.

Sosiaalituomioistuimella on edellä mainituilla osa-alueilla toimivalta päättää myös sosiaaliasioihin liittyvistä riita-asioista, jotka koskevat seuraavia aiheita:

• perusteettomasti saatujen varojen palauttaminen
• virallisen valtion elimen tai julkisen vallan haltijan aiheuttamien vahinkojen korvaaminen vakuutetulle henkilölle tai sosiaaliturvan hakijalle tai sellaisten vahinkojen korvaaminen, joita vakuutettu henkilö on aiheuttanut jollekin laitokselle vakuutussuhteen yhteydessä tai sosiaaliturvaan liittyvien oikeuksien käytön yhteydessä.

Sosiaalituomioistuin on toimivaltainen myös laissa säädetyissä sosiaaliasioihin liittyvissä riita-asioissa.

Slovenian tasavallan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet:

• Celjessä sijaitseva Celjen työtuomioistuin, jolle kuuluu Celjen tuomiopiirin aluetta koskeva toimivalta
• Koperissa sijaitseva Koperin työtuomioistuin, jolle kuuluu Koperin ja Nova Gorican tuomiopiirien aluetta koskeva toimivalta
• Ljubljanassa sijaitseva Ljubljanan työ- ja sosiaalituomioistuin, jonka toimivaltaan kuuluu päättää työoikeudellisista riita-asioista Kranjin, Krškon, Ljubljanan ja Novo Meston tuomiopiirien alueella sekä sosiaaliasioita koskevista riita-asioista Slovenian tasavallan alueella
• Mariborissa sijaitseva Mariborin työtuomioistuin, jolle kuuluu Mariborin, Murska Sobotan, Ptujin ja Slovenj Gradecin tuomiopiirien aluetta koskeva toimivalta.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet päättävät työoikeudellisista riita-asioista tuomioistuimen toimipaikassa, ellei ole määrätty, että niiden on tehtävä päätökset toimipaikan ulkopuolella sijaitsevissa yksiköissä.

Työ- ja sosiaaliasioita koskevissa riita-asioissa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin tekee päätöksen jaostossa, johon kuuluu jaoston puheenjohtajana toimiva tuomari sekä kaksi maallikkotuomaria. Maallikkotuomareista toinen on valittava työntekijöiden tai vakuutettujen henkilöiden ehdokasluettelosta ja toinen työnantajien tai laitosten ehdokasluettelosta.

Jos riita-asian kohteen arvo on enintään 40 000 euroa, yksittäinen tuomari päättää yksittäisiä henkilöitä koskevista työ- ja sosiaaliasioihin liittyvistä riita-asioista, jotka koskevat aineellisoikeudellisia vaatimuksia. Riita-asian kohteen arvosta riippumatta yksittäisen tuomarin on tehtävä päätös joistakin tärkeistä asioista (esimerkiksi yksittäisiä henkilöitä koskevat työoikeudelliset riita-asiat, jotka koskevat työsopimuksen päättämistä, koeajalla tehtävää työtä, ylityötä, taukoja, lepoaikoja, lomia ja muita poissaoloja, poikkeuksellisista olosuhteista johtuvaa työskentelyvelvollisuutta, rangaistuksia, työnteon keskeyttämistä väliaikaisesti kurinpitomenettelyn käynnistämisen vuoksi ja väliaikaista uutta tehtävänantoa; sosiaaliasioihin liittyvät riita-asiat, jotka koskevat oikeutta hoitoavustukseen, fyysisen rajoitteen vuoksi myönnettävään työkyvyttömyysavustukseen sekä kylpylähoitoon).

Ylempi työ- ja sosiaalituomioistuin (višje delovno in socialno sodišče)

Ylempi työ- ja sosiaalituomioistuin päättää muutoksenhakukanteista, jotka koskevat ensimmäisen oikeusasteen työtuomioistuimien ja sosiaalituomioistuimen tekemiä päätöksiä. Slovenian tasavallan korkein oikeus päättää ylemmän työ- ja sosiaalituomioistuimen päätöksiä koskevista muutoksenhakukanteista ja päätösten uudelleenkäsittelystä.

Ylempi työ- ja sosiaalituomioistuin toimii Ljubljanassa.

Ylemmässä työ- ja sosiaalituomioistuimessa päätökset tehdään kolmen tuomarin muodostamassa jaostossa.

Slovenian tasavallan hallintotuomioistuin (upravno sodišče Republike Slovenije)

Slovenian tasavallan hallintotuomioistuimen toimivaltaan kuuluu ratkaista hallintoriita-asioita sellaisten menetelmien ja menettelytapojen mukaisesti, jotka on määritelty hallintoriita-asioita koskevassa laissa (Zakon o upravnem sporu).

Hallintoriita-asioissa varmistetaan yksityishenkilöiden ja organisaatioiden oikeuksien ja laillisten etujen oikeudellinen suojelu lainsäädännön mukaisesti valtion elinten, paikallisyhteisöjä edustavien elinten ja julkisen vallan haltijoiden päätöksiä ja toimia vastaan.

Hallintoriita-asiassa tuomioistuimen on

• tehtävä päätös kantajan oikeudelliseen asemaan vaikuttavien hallinnollisten päätösten laillisuudesta
• tehtävä päätös yksityishenkilöiden ihmisoikeuksiin ja perusvapauksiin vaikuttavien yksittäisten päätösten ja toimien laillisuudesta, ellei ole taattu jotakin muuta asianmukaista menettelyä
• tehtävä päätös valtion elinten määräyksen muodossa annettujen päätösten laillisuudesta silloin, kun niillä säännellään yksityishenkilöitä koskevia suhteita
• tehtävä päätös valtion ja paikallisyhteisöjen välisissä, paikallisyhteisöjen välisissä sekä niiden ja julkisen vallan haltijoiden välisissä julkisoikeudellisissa riidoissa, jos laissa niin säädetään tai jos perustuslaissa tai muussa laissa ei muusta säädetä
• tehtävä päätös muiden säädösten lainmukaisuudesta, jos laissa niin säädetään.

Hallintoriita-asioissa ensimmäinen oikeusaste on Slovenian tasavallan hallintotuomioistuin. Slovenian tasavallan korkeimman oikeuden on kuitenkin tehtävä päätökset valituksista, jotka koskevat ensimmäisessä oikeusasteessa tehtyä päätöstä hallintoriita-asiasta sekä ylimääräisiä muutoksenhakuja koskevaa päätöstä.

Slovenian tasavallan hallintotuomioistuimen päätoimipaikka sijaitsee Ljubljanassa.

Hallintotuomioistuimen on tehtävä päätökset päätoimipaikassa ja seuraavissa sivutoimipaikoissa:

• Celjen toimipaikka Celjen ylemmän tuomioistuimen piiriin kuuluvalla alueella
• Nova Gorican toimipaikka Koperin ylemmän tuomioistuimen piiriin kuuluvilla alueilla
• Mariborin toimipaikka Mariborin ylemmän tuomioistuimen piiriin kuuluvalla alueella.

Hallintotuomioistuimessa päätökset tehdään kolmen tuomarin muodostamassa jaostossa lukuun ottamatta eräitä laissa säädettyjä tapauksia, joissa päätöksen tekee yksittäinen tuomari.

Korkeimman oikeuden yksittäinen tuomari tekee päätökset menettelyn keskeyttämisestä. Korkein oikeus päättää muutoksenhakukanteista ja päätösten uudelleenkäsittelystä kolmen tuomarin muodostamassa jaostossa. Jos kyseessä on toimivaltaa koskeva asia hallintotuomioistuimen ja yleisen tuomioistuimen tai erikoistuomioistuimen välillä, se tekee päätökset kolmen tuomarin muodostamassa jaostossa. Jos kyseessä on toimivaltaa koskeva asia hallintotuomioistuimen ja korkeimman oikeuden välillä, se tekee päätökset viiden tuomarin kokoonpanossa.

Oikeudelliset tietokannat

Slovenian tuomioistuimista on saatavilla lisätietoa Slovenian tasavallan korkeimman oikeuden virallisessa verkkosivustossa.

Linkkejä

Työtuomioistuimet

Slovenian hallintotuomioistuin

Hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeudelliset asiat kuuluvat ensisijaisesti alueoikeuksien (krajské súdy) ja Slovakian tasavallan Korkeimman oikeuden (Najvyšší súd Slovenskej republiky) tuomiovaltaan.

Slovakiassa ei ole erillisiä hallintotuomioistuimia, vaan hallinto-oikeudellisia asioita käsittelevät tuomarit muodostavat jaostoja (senát).

Erityistuomioistuimet

Perustuslakituomioistuin

Slovakian tasavallan perustuslakituomioistuin (Ústavný súd Slovenskej republiky) on riippumaton lainkäyttöelin, jonka toimivaltaan kuuluu valvoa, että lait ovat perustuslain mukaisia.

Perustuslakituomioistuimen päätoimipaikka on Košicessa osoitteessa Hlavná 110, Košice 042 65. Sillä on myös toinen toimipaikka Bratislavassa osoitteessa Župné námestie 12.

Toimivalta

Slovakian tasavallan perustuslain mukaisesti perustuslakituomioistuin päättää seuraavista asioista:

• ovatko lait perustuslain, valtiosääntöoikeuden ja Slovakian tasavallan kansallisneuvoston hyväksymien, ratifioitujen ja laillisesti voimaan saatettujen kansainvälisten sopimusten mukaisia
• ovatko hallituksen asetukset ja ministeriöiden sekä muiden valtion hallintoelinten antamat yleiset oikeudellisesti sitovat määräykset perustuslain, valtiosääntöoikeuden, Slovakian tasavallan kansallisneuvoston hyväksymien, ratifioitujen ja laillisesti voimaan saatettujen kansainvälisten sopimusten sekä lakien mukaisia
• ovatko yleiset oikeudellisesti sitovat määräykset perustuslain (68 §:n), valtiosääntöoikeuden, Slovakian tasavallan kansallisneuvoston hyväksymien, ratifioitujen ja laillisesti voimaan saatettujen kansainvälisten sopimusten sekä lakien mukaisia – ellei päätöstä ole alistettu muulle tuomioistuimelle
• ovatko paikallisten hallintoelinten yleiset oikeudellisesti sitovat määräykset ja alueellisten itsehallintoelinten (71 §:n 2 momentin mukaisesti) antamat yleiset oikeudellisesti sitovat määräykset perustuslain, valtiosääntöoikeuden, laillisesti voimaan saatettujen kansainvälisten sopimusten, lakien, hallituksen asetusten ja ministeriöiden sekä muiden valtion hallintoelinten antamien yleisten oikeudellisesti sitovien määräysten mukaisia – ellei päätöstä ole alistettu muulle tuomioistuimelle.

Lisäksi perustuslakituomioistuin

• päättää, ovatko kansainväliset sopimukset, jotka edellyttävät sekä Slovakian tasavallan kansallisneuvoston hyväksyntää että perustuslain ja valtiosääntöoikeuden mukaisuutta, laillisia
• päättää, onko kansalaisten vetoomuksen tai Slovakian tasavallan kansallisneuvoston päätöksen perusteella järjestettävän kansanäänestyksen aihe (95 §:n 1 momentin mukaisesti) perustuslain tai valtiosääntöoikeuden mukainen
• ratkaisee keskeisten hallintoelinten toimivaltaa koskevat kiistat, ellei laissa määrätä kyseisten kiistojen kuuluvan muun valtion viranomaisen ratkaistaviksi
• päättää luonnollisten tai oikeushenkilöiden tekemistä valituksista, joiden mukaan Slovakian tasavallan ratifioima ja laillisesti voimaan saatettu kansainvälinen sopimus rikkoo heidän perusoikeuksiaan tai -vapauksiaan, ellei näiden oikeuksien ja vapauksien suojaaminen kuulu muun tuomioistuimen toimivaltaan
• päättää alueellisten itsehallintoviranomaisten tekemistä valituksista, jotka koskevat itsehallinnon piiriin kuuluvien päätösten tai toimien perustuslain vastaisuutta tai laittomuutta, ellei niiden suojaaminen kuulu muun tuomioistuimen toimivaltaan
• tulkitsee perustuslakia tai valtiosääntöoikeutta kiistanalaisissa tapauksissa
• päättää valituksista, jotka koskevat parlamentin jäsenen tehtäväänsä nimittämisen vahvistamispäätöstä
• päättää, katsotaanko vaalit (Slovakian tasavallan presidentin, kansallisneuvoston, paikallisten itsehallintoelinten ja Euroopan parlamentin valitsemiseksi) pidetyiksi perustuslain ja lakien mukaisesti
• päättää valituksista, jotka on tehty kansanäänestyksen tulosta tai Slovakian tasavallan presidentin erottamista koskevan kansanäänestyksen tulosta vastaan
• päättää, onko päätös poliittisen puolueen tai liikkeen hajottamisesta tai sen poliittisen toiminnan kieltämisestä perustuslakien ja muiden lakien mukainen
• päättää syytteen nostamisesta kansallisneuvoston aloitteesta Slovakian tasavallan presidenttiä vastaan perustuslain tahallisen rikkomisen tai valtiopetoksen vuoksi
• päättää, onko poikkeustilan tai kansallisen hätätilan julistamispäätös ja muut kyseiseen päätökseen liittyvät päätökset tehty perustuslain ja valtiosääntöoikeuden mukaisesti.

Tuomioistuimen kokoonpano

Perustuslakituomioistuin koostuu 13 tuomarista.

Perustuslakituomioistuimen tuomarit nimittää Slovakian tasavallan presidentti 12 vuoden toimikaudeksi kansallisneuvoston ehdotuksesta. Kansallisneuvoston on esitettävä presidentin nimitettäväksi kaksinkertainen määrä ehdokkaita.

Muut asiaa koskevat tiedot

Perustuslakituomioistuin tekee päätöksensä kolmen jäsenen jaostossa tai täysistunnossa.

Perustuslakituomioistuimen päätökset ovat lopullisia, toisin sanoen sen päätöksistä ei voi valittaa.

Perustuslakituomioistuin voi käynnistää menettelyn saatuaan aloitteen, jonka on tehnyt:

• vähintään viidennes Slovakian tasavallan kansallisneuvoston (parlamentin) jäsenistä
• Slovakian tasavallan presidentti
• Slovakian tasavallan hallitus
• jokin tuomioistuin
• yleinen syyttäjä (generálny prokurátor)
• kuka tahansa, jolla on oikeus vedota perustuslakituomioistuimeen 127 §:n (luonnollisten tai oikeushenkilöiden tekemät valitukset) tai 127 a §:n (alueellisten itsehallintoviranomaisten valitukset) mukaisesti
• Slovakian tasavallan ylin tarkastusvirasto (Najvyšší kontrolný úrad Slovenskej republiky) 126 §:n 2 momentin mukaisesti (ylimmän tarkastusviraston toimivallasta riippumatta)
• Slovakian tasavallan tuomarineuvoston (Súdna rada Slovenskej republiky) presidentti, kun on kyse lainsäädännön perustuslainmukaisuudesta 125 §:n 1 momentin mukaisesti lainkäytössä
• oikeusasiamies, kun on kyse lainsäädännön perustuslainmukaisuudesta 125 §:n 1 momentin mukaisesti, jos kyseisen lainsäädännön tuleva soveltaminen saattaisi vaarantaa perusoikeudet ja -vapaudet tai ihmisoikeudet ja perusvapaudet sellaisina kuin ne määritellään Slovakian tasavallan ratifioimassa ja lainsäädännössä määrätyllä tavalla voimaan saatetussa kansainvälisessä sopimuksessa
• kaikki, jotka kiistävät Slovakian tasavallan ylimmän tarkastusviraston suorittaman valvonnan 126 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa.

Oikeudelliset tietokannat

Slovakian tasavallan perustuslakituomioistuimen verkkosivuilla ovat vapaasti käytettävissä:

• tuomioistuimen päätökset
• raportit päätelmistä ja tuomioista
• lehdistötiedotteet
• kansainväliset toimet
• tiedot tuomioistuimesta.

Erityisrikostuomioistuin

Erityisrikostuomioistuin (Špecializovaný trestný súd) perustettiin vuonna 2009 erityistuomioistuimen seuraajaksi. Rikostuomioistuin käsittelee rikosoikeudellisia ja muita asioita kuten oikeudenkäyntimenettelyä koskevassa laissa (rikosprosessilaissa) säädetään. Se on ensimmäisen asteen tuomioistuin, joka toimii samalla tasolla alueoikeuksien kanssa. Erityisrikostuomioistuimen toimivallasta säädetään rikosprosessilain 301/2005 14 §:ssä.

Slovakian tasavallan erityisrikostuomioistuimen yhteystiedot:

Toimivalta

Erityisrikostuomioistuimen toimivaltaan kuuluvat seuraavat rikokset:

• murha
• petoksellinen toiminta julkisten hankintojen ja julkisten huutokauppojen yhteydessä, rikoslain 266 §:n 3 momentti
• rahan ja arvopaperien väärentäminen, rikoslain 270 §:n 4 momentti
• julkisen toimijan valtuuksien väärinkäyttö, rikoslain 326 §:n 3 ja 4 momentti, luetelmakohdissa b), c), e), f), g), h), i), l) tai m) mainitut rikokset
• lahjuksen vastaanotto, rikoslain 328–330 §
• lahjuksen antaminen, rikoslain 332–334 §
• välillinen lahjonta, rikoslain 336 §
• vaaleihin liittyvä lahjonta, rikoslain 336 a §
• urheilukorruptio, rikoslain 336 b §
• rikollisjärjestön perustaminen, organisointi ja tukeminen ja erityisesti rikollisjärjestöjen vakavat rikokset
• terrorismirikokset
• rikoslain erityisen osan IV osastossa tarkoitetut omaisuusrikokset tai V osastossa tarkoitetut talousrikokset, kun rikoksen aiheuttama vahinko, rikoshyöty tai rikoksen laajuus ylittää rikoslaissa määritellyn vähäisen vahingon määrän 25 000-kertaisesti
• Euroopan unionin taloudellisten etujen vahingoittaminen
• edellä mainittuihin rikoksiin liittyvät rikokset, joiden yhteydessä edellytykset menettelyjen yhdistämiselle täyttyvät.
• ääriliikkeisiin liittyvät rikokset, rikoslain 140 a §.

Erityistuomioistuimet

Suomessa on erityistuomioistuimia, joiden tehtävistä säädetään erikseen lailla. Erityistuomioistuimet on perustettu sellaisia asiaryhmiä varten, joiden käsittelyyn tarvittavaa erityisasiantuntemusta ei ole yleisillä tuomioistuimilla tai hallinto-oikeuksilla. Erityistuomioistuinten kokoonpano määräytyy tavallisesti asianomaisen alan edellyttämän asiantuntemuksen mukaan. Erityistuomioistuimia ovat

• työtuomioistuin
• markkinaoikeus
• vakuutusoikeus ja
• valtakunnanoikeus.

Työtuomioistuin

Työtuomioistuin käsittelee ja ratkaisee työehtosopimuslain, virkaehtosopimuslain, kunnallisen virkaehtosopimuslain ja evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain tulkintaa koskevat riita-asiat. Se käsittelee myös virkamiesten virkaehtosopimuksia ja työntekijöiden työehtosopimuksia koskevat riidat.

Markkinaoikeus

Markkinaoikeus toimii kilpailu- ja valvonta-asioiden, teollis- ja tekijänoikeudellisten sekä markkinaoikeudellisten asioiden erityistuomioistuimena.

Vakuutusoikeus

Vakuutusoikeus toimii toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuimena. Vakuutusoikeudessa käsiteltävät asiat koskevat muun muassa henkilön oikeutta työeläkkeeseen, kansaneläkkeeseen ja työttömyysetuuteen sekä oikeutta korvaukseen työtapaturman, ammattitaudin, rikosvahingon, sotilasvamman tai sotilastapaturman perusteella.

Valtakunnanoikeus

Valtakunnanoikeus on erityistuomioistuin, joka käsittelee virkatoimessa lainvastaisesti menetellyttä valtioneuvoston jäsentä, korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden tuomaria ja eräitä korkeita virkamiehiä vastaan nostettavat syytteet. Valtakunnanoikeus kokoontuu vain tarvittaessa.

Lisätietoa

Suomen oikeuslaitoksen internetsivusto sisältää tietoja Suomen tuomioistuinjärjestelmästä. Se on keskitetty verkkopalvelu, jossa annetaan tuomioistuimia, syyttäjiä, ulosottoa ja oikeusaputoimistoja koskevia tietoja.

Palvelussa on myös hovioikeuksien ja hallinto-oikeuksien uusin oikeuskäytäntö ja linkit tuomioistuinten internetsivustoille.

Erikoistuomioistuimet

Joidenkin erityisalojen riita-asioita varten on perustettu erikoistuomioistuimia:

• Työtuomioistuin (Arbetsdomstolen) käsittelee työoikeudellisia riitoja eli työnantajien ja työntekijöiden välisiin suhteisiin liittyviä riitoja. Työtuomioistuin on yleensä ensimmäinen ja ainoa työriidoissa toimivaltainen oikeusaste. Tietynlaisia työriitoja käsitellään kuitenkin ensin käräjäoikeudessa, jonka päätöksestä voidaan valittaa toisena ja viimeisenä oikeusasteena toimivaan työtuomioistuimeen.
• Markkinatuomioistuin (Marknadsdomstolen) käsittelee muun muassa riitoja, jotka liittyvät kilpailunrajoituslakiin (konkurrensbegränsningslagen) ja markkinointilakiin (lagen om otillbörlig marknadsföring).
• Patenttivalitusoikeus (Patentbesvärsrätten) käsittelee Ruotsin patentti- ja rekisteriviraston päätöksistä tehtyjä valituksia, jotka koskevat muun muassa patentteja, tavaramerkkejä ja malleja. Patenttivalitusoikeuden päätöksestä voidaan valittaa edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (Högsta förvaltningsdomstolen).

Maa- ja ympäristötuomioistuimet (Mark- och miljödomstolar) käsittelevät esim. vesien käyttöön ja ympäristön kannalta vaaralliseen toimintaan liittyviä lupa-asioita, terveydensuojelu-, luonnonsuojelu- ja puhtaanapitokysymyksiä, saastuneisiin alueisiin ja vaarallisiin jätteisiin liittyviä kysymyksiä, ympäristöasioihin liittyviä vahingonkorvauskysymyksiä, kaavoitus- ja rakennuslain mukaisia rakennus-, purku- ja maankäyttölupa-asioita, vuokraoikeuksia, kaavavalituksia, kiinteistönmuodostusta ja asennusoikeutta sekä pakkolunastuksia. Maa- ja ympäristötuomioistuimia on viisi, ja ne toimivat erikoistuomioistuimina Nackan, Vänersborgin, Växsjön, Uumajan ja Östersundin käräjäoikeuksien yhteydessä. Maa- ja ympäristötuomioistuimien tuomioista ja päätöksistä voi valittaa ylempään maa- ja ympäristöylioikeuteen (Mark- och miljööverdomstolen), joka on osa Svean hovioikeutta. Maa- ja ympäristötuomioistuimissa vireille pannuista asioista, joissa on valitettu maa- ja ympäristöylioikeuteen, voidaan valittaa Korkeimpaan oikeuteen.

Merioikeustuomioistuimet (Sjörättsdomstolar) käsittelevät merilain (1994:1009) piiriin kuuluvia asioita. Merioikeustuomioistuimia on seitsemän, ja ne ovat osa Luulajan, Sundsvallin, Tukholman, Kalmarin, Malmön, Göteborgin ja Värmlannin käräjäoikeuksia.

Migraatiotuomioistuimet (Migrationsdomstolar) tutkivat Ruotsin migraatioviraston tekemiä päätöksiä ulkomaalais- ja kansalaisuusasioista. Migraatiotuomioistuimet ovat erikoistuomioistuimia, jotka toimivat Malmön, Göteborgin, Tukholman ja Luulajan hallinto-oikeuksien yhteydessä. Migraatiotuomioistuinten tuomioista ja päätöksistä voi valittaa Migraatioylioikeuteen (Migrationsöverdomstolen), joka on osa Tukholman kamarioikeutta.

Tietyntyyppisiä huoneenvuokra- ja maanvuokrariitoja käsittelevät alueelliset huoneenvuokra- ja maanvuokralautakunnat. Nämä ovat tuomioistuimiin rinnastettavia elimiä, joilla on samankaltaiset valtuudet kuin tuomioistuimilla.

Muut erikoistuomioistuimet

Ruotsissa ei ole perustuslakituomioistuinta tai vastaavaa elintä.

Hallintotuomioistuimet

Yhdistyneessä kuningaskunnassa käynnistettiin tuomioistuimista vuonna 2007 annetulla täytäntöönpanolailla (Tribunals, Courts and Enforcement Act 2007) useimpia tuomioistuimia koskeva yhdenmukaistettu tuomioistuinten järjestelmä, jossa tuomioistuimet jaetaan First-tier Tribunal- ja Upper Tribunal -tuomioistuimiin. Ne kumpikin jakautuvat eri jaostoihin (chamber) aihepiirien mukaan ja kokoavat siten yhteen samankaltaisia lainkäyttöalueita. Tarkempia tietoja näistä tuomioistuimista on oikeusviraston verkkosivustolla: Her Majesty's Courts and Tribunals Service.

First-tier Tribunal

First-tier Tribunal on yleinen hallintotuomioistuin, jonka tärkein tehtävä on käsitellä sen toimivaltaan kuuluvilla aloilla hallintoviranomaisten päätöksistä tehtyjä valituksia (appeal). Joissakin asioissa sen tuomiovalta ulottuu koko Yhdistyneen kuningaskunnan alueelle. First-tier Tribunal jakautuu seitsemään jaostoon (chambers):

• sosiaalietuusjaosto (Social Entitlement Chamber)
• terveydenhoito-, koulutus- ja sosiaaliturvajaosto (Health, Education and Social Care Chamber)
• sotaeläkkeitä ja asevoimien maksamia korvauksia käsittelevä jaosto (War Pensions and Armed Forces Compensation Chamber)
• verojaosto (Tax Chamber)
• yleinen sääntelyjaosto (General Regulatory Chamber)
• maahanmuutto- ja turvapaikkajaosto (Immigration and Asylum Chamber)
• kiinteistöjä sekä maanomistusta ja -käyttöä käsittelevä jaosto (Property Chamber).

Upper Tribunal

Upper Tribunal päättää pääasiassa mutta ei yksinomaan First-tier Tribunalin päätöksistä tehdyistä valituksista. Se on ylemmän oikeusasteen yleinen tuomioistuin (superior court of record), ja lisäksi se vastaa tuomioistuinvalvonnasta (judicial review) tietyissä tapauksissa.

Upper Tribunal muodostuu seuraavista jaostoista:

• hallintovalitusjaosto (Administrative Appeals Chamber)
• kiinteistöjaosto (Lands Chamber)
• vero- ja varallisuusjaosto (Tax and Chancery Chamber)
• maahanmuutto- ja turvapaikkajaosto (Immigration and Asylum Chamber).

Tribunal-tuomioistuimilla on asiantuntemusta valitusten kohteiden aihepiireistä. Tuomarit ovat oman lainkäyttöalansa asiantuntijoita ja muut kuin lainoppineet jäsenet ovat päteviä joko koulutuksensa tai alalla hankitun kokemuksensa ansiosta. Valituksia käsittelevien lautakuntien kokoonpanot vaihtelevat aina valituksen aihepiirin mukaan.

Työtuomioistuimet

Työtuomioistuin (Employment Tribunal) ja sen päätöksistä tehtyjä valituksia käsittelevä muutoksenhakutuomioistuin (Employment Appeal Tribunal) eivät kuulu yhdenmukaistettuun järjestelmään, mutta oikeusvirasto vastaa niiden hallinnoinnista. Niiden tehtävänä on hoitaa hallinnollisia tehtäviä, jotta työtuomioistuimissa nostetuista kanteista ja muutoksenhakutuomioistuimeen tehdyistä valituksista voidaan päättää.

Administrative Court -tuomioistuin valvoo Englannin ja Walesin muita hallintotuomioistuimia sekä alempia ja tribunal-tuomioistuimia.

Erikoistuomioistuimet

Englannissa ja Walesissa on useita erikoistuomioistuimia:

• Coroners' Courts eli kuolinsyyn selvitystuomioistuimet, joissa kuolinsyyn selvittäjä tutkii (joskus valamiehistön kanssa) väkivaltaisen, luonnottoman ja epäilyttävän kuoleman syitä taikka äkillisiä kuolemia, joissa kuolinsyy ei ole tiedossa.
• Court of Protection käsittelee asioita, jotka koskevat vajaavaltaisten aikuisten (ja joissakin tapauksissa alaikäisten) omaisuutta, terveydenhoitoa ja henkilökohtaista hyvinvointia. Tuomioistuimella on myös toimivalta vahvistaa, onko henkilöllä oikeustoimikelpoisuus tehdä tietty päätös. Se on ylemmän oikeusasteen yleinen tuomioistuin (superior court of record), jolla on toimivalta tehdä ennakkopäätöksiä.
• Sotatuomioistuimissa (Courts Martial) käsitellään asevoimien jäseniä vastaan nostettuja sotaoikeuden alaan kuuluvia kanteita.
• Kirkon tuomioistuimissa (Ecclesiastical Courts) puolestaan ratkaistaan Englannin kansalliskirkkoon ja kirkkolakiin liittyviä asioita.
• Kauppatuomioistuimet (Commercial/Mercantile Courts) käsittelevät kauppaoikeudellisia asioita.
• Tekniikan- ja rakennusalan tuomioistuimet (Technology and Construction Courts) käsittelevät informaatiotekniikan ja rakennusalan sopimuksiin liittyviä oikeudellisia asioita.

Linkkejä

Her Majesty's Courts and Tribunals Service

Oikeusministeriö (Department of Justice) vastaa useiden Pohjois-Irlannin erikoistuomioistuinten hallinnosta. Käytännössä tehtävää hoitaa Pohjois-Irlannin oikeusvirasto, joka on ministeriön täytäntöönpanovirasto.

Oikeusministeriön lakisääteisen vastuun piiriin kuuluvat seuraavat erikoistuomioistuimet:

• hoitoasioita käsittelevä tuomioistuin (Care Tribunal)
• hyväntekeväisyysasioita käsittelevä tuomioistuin (Charity Tribunal)
• rikosvahinkojen korvaamista käsittelevä Pohjois-Irlannin valituslautakunta (Criminal Injuries Compensation Appeals Panel for Northern Ireland)
• maa- ja kiinteistöasioita käsittelevä tuomioistuin (Lands Tribunal)
• mielenterveyspotilaiden hoitoa koskevien oikeusriitojen tuomioistuin (Mental Health Review Tribunal)
• terveydenhoito- ja turvallisuusasioita käsittelevä Pohjois-Irlannin tuomioistuin (Northern Ireland Health and Safety Tribunal)
• liikennerikkomuksista määrättäviä rangaistuksia käsittelevä Pohjois-Irlannin tuomioistuin (Northern Ireland Traffic Penalty Tribunal)
• arvostusasioita käsittelevä Pohjois-Irlannin tuomioistuin (Northern Ireland Valuation Tribunal)
• sosiaaliturva- ja elatusapuasioita käsittelevien asiamiesten toimisto (Office of Social Security Commissioners and Child Support Commissioners)
• erityiskoulutustarpeita ja vammaisasioita käsittelevä tuomioistuin (Special Educational Needs and Disability Tribunal)
• terveyspalveluja ja henkilökohtaisia sosiaalipalveluja koskevan vuoden 1972 asetuksen 11 liitteen nojalla perustettu Pohjois-Irlannin tuomioistuin (Tribunal under Schedule 11 to the Health and Personal Social Services (Northern Ireland) Order 1972)

Oikeusviraston hallintovastuun piiriin tulivat huhtikuussa 2010 myös sosiaalietuuksiin liittyviä päätöksiä käsittelevä muutoksenhakulautakunta (Appeals Service) ja vuokralaskentaa käsittelevä paneeli (Rent Assessment Panel), joita se hallinnoi paikallishallintoministeriön (Department for Communities) kanssa tehdyn palvelutasosopimuksen nojalla. Molemmat on tarkoitus siirtää lakisääteisesti oikeusviraston alaisuuteen tuomioistuinjärjestelmän uudistuksen yhteydessä.

Oikeusvirasto tarjoaa hallinnollista tukea palvelutasosopimuksen nojalla myös eräille Yhdistyneen kuningaskunnan tuomioistuimille niiden kokoontuessa Pohjois-Irlannissa. Näitä ovat muun muassa veroasioita käsittelevä tuomioistuin (Tax Chamber), maahanmuutto- ja turvapaikka-asioita käsittelevä tuomioistuin (Immigration and Asylum Chamber), ensimmäisen asteen tuomioistuimen (First-Tier Tribunal) yleisen sääntelyjaoston viestintäasioita käsittelevä jaosto (General Regulatory chamber, Information Rights) sekä toisen asteen hallintotuomioistuimen hallintovalitusjaosto (Upper Tribunal Administrative Appeals Chamber).

Pohjois-Irlannin oikeusviraston verkkosivuilla on lisätietoa sen hallinnoimien erikoistuomioistuimien toiminnasta ja tuomioistuinten yhteystiedot.

Linkkejä

Pohjois-Irlannin oikeusvirasto

Hallintotuomioistuimet

Yhdistyneessä kuningaskunnassa käynnistettiin tuomioistuimista vuonna 2007 annetulla täytäntöönpanolailla (Tribunals, Courts and Enforcement Act 2007) yhdenmukaistettu tuomioistuinten järjestelmä, jossa tuomioistuimet jaetaan First-tier Tribunal- ja Upper Tribunal -tuomioistuimiin. Ne kumpikin jakautuvat eri jaostoihin (chamber) aihepiirien mukaan ja kokoavat siten yhteen samankaltaisia lainkäyttöalueita. Tarkempia tietoja näistä tuomioistuimista on oikeusviraston verkkosivustolla: Her Majesty's Courts and Tribunals Service.

Skotlannin tuomioistuimista vuonna 2014 annetulla lailla (The Tribunals (Scotland) Act 2014) yhdenmukaistettiin Skotlannin tuomioistuinjärjestelmää perustamalla Skotlantiin First-tier- ja Upper Tribunal -tuomioistuimet. Ensimmäiset tuomioistuimet siirrettiin uuteen järjestelmään 1. joulukuuta 2016.

Vuonna 2016 annetun Skotlannin lain (Scotland Act 2016) 39 §:ssä säädetään, että osa tuomioistuinten hallinnoinnista ja toiminnasta voidaan hajauttaa Skotlantiin.

First-tier Tribunal (Yhdistynyt kuningaskunta)

First-tier Tribunal on yleinen tuomioistuin, jonka tärkein tehtävä on käsitellä sen toimivaltaan kuuluvilla aloilla hallintoviranomaisten päätöksistä tehtyjä valituksia (appeal). Joissakin tapauksissa sen tuomiovalta ulottuu koko Yhdistyneen kuningaskunnan alueelle, Skotlanti mukaan lukien. First-tier Tribunal jakautuu seitsemään jaostoon:

• sosiaalietuusjaosto (Social Entitlement Chamber)
• terveydenhoito-, koulutus- ja sosiaaliturvajaosto (Health, Education and Social Care Chamber)
• sotaeläkkeitä ja asevoimien maksamia korvauksia käsittelevä jaosto (War Pensions and Armed Forces Compensation Chamber)
• verojaosto (Tax Chamber)
• yleinen sääntelyjaosto (General Regulatory Chamber)
• maahanmuutto- ja turvapaikkajaosto (Immigration and Asylum Chamber)
• kiinteistöjä sekä maanomistusta ja -käyttöä käsittelevä jaosto (Property Chamber)

Upper Tribunal (Yhdistynyt kuningaskunta)

Upper Tribunal päättää pääasiassa mutta ei yksinomaan First-tier Tribunalin päätöksistä tehdyistä valituksista. Se on ylemmän oikeusasteen yleinen tuomioistuin (superior court of record), ja lisäksi se vastaa tuomioistuinvalvonnasta (judicial review) tietyissä tapauksissa.

Upper Tribunal muodostuu seuraavista jaostoista:

• hallintovalitusjaosto (Administrative Appeals Chamber)
• kiinteistöjaosto (Lands Chamber)
• vero- ja varallisuusjaosto (Tax and Chancery Chamber)
• maahanmuutto- ja turvapaikkajaosto (Immigration and Asylum Chamber)

Tribunal-tuomioistuimilla on asiantuntemusta valitusten kohteiden aihepiireistä. Tuomarit ovat oman lainkäyttöalansa asiantuntijoita ja muut kuin lainoppineet jäsenet ovat päteviä joko koulutuksensa tai alalla hankitun kokemuksensa ansiosta. Valituksia käsittelevien lautakuntien kokoonpanot vaihtelevat aina valituksen kohteen mukaan.

Työtuomioistuimet

Työtuomioistuin (Employment Tribunal) ja sen päätöksistä tehtyjä valituksia käsittelevä muutoksenhakutuomioistuin (Employment Appeal Tribunal) eivät kuulu yhdenmukaistettuun järjestelmään, mutta oikeusvirasto vastaa niiden hallinnoinnista. Niiden tehtävänä on hoitaa hallinnollisia tehtäviä, jotta työtuomioistuimessa nostetuista kanteista ja muutoksenhakutuomioistuimeen tehdyistä valituksista voidaan päättää. Skotlannissa on erillinen työtuomioistuimen päätöksistä tehtyjä valituksia käsittelevä muutoksenhakutuomioistuin.

Skotlannin tribunal-tuomioistuimet

Skotlannissa on useita tribunal-tuomioistuimia. Valtaosaa niiden lainkäyttöalueista johtaa oma puheenjohtaja, ja kullakin lainkäyttöalueella on yksilöity toimeenpanovalta. Lainkäyttöalueita on useita (esimerkiksi pysäköintivirhemaksusta tehtävät valitukset tai vakavista mielenterveyshäiriöistä kärsivien henkilöiden toimittaminen pakkohoitoon ja heidän liikkumisvapautensa rajoittaminen).

Skotlannin tribunal-tuomioistuinten päätöksiin haetaan muutosta Skotlannin siviilituomioistuimissa (Civil Court). Valituksia voivat käsitellä Sheriff Court -tuomioistuin ja ylin siviilituomioistuin Court of Session.

Skotlannin tribunal-tuomioistuinten uudistaminen

Skotlantiin perustettiin Skotlannin tuomioistuimista vuonna 2014 annetulla lailla (Tribunals (Scotland) Act 2014) yksinkertaistettu kaksitasoinen tuomioistuinjärjestelmä. Uusia tuomioistuimia johtaa Skotlannin ylin tuomari (Lord President), ja tuomioistuinjärjestelmän malli on samankaltainen kuin edellä esitetty Yhdistyneen kuningaskunnan malli. Ylin tuomari on siirtänyt osan tehtävistään Skotlannin tribunal-tuomioistuinten presidentiksi nimitetylle Lady Smithille.  Upper Tribunal käsittelee pääosan First-tier Tribunal -tuomioistuimen päätöksistä tehdyistä valituksista, ja valitusten käsittely poistuu muiden tuomioistuinten toimivallasta. Tuomioistuinten hallinnoinnista vastaa Skotlannin oikeushallinto Scottish Courts and Tribunals Service. Tuomioistuimet siirtyvät tribunal-tuomioistuimiksi asteittain. Ensimmäisen tuomioistuimen siirtyminen alkoi joulukuussa 2016.

Tribunal-tuomioistuinten menettelytavat

Oikeudenkäynti Yhdistyneen kuningaskunnan ja Skotlannin tribunal-tuomioistuimissa ei yleensä ole yhtä muodollinen kuin muissa tuomioistuimissa. Tribunal-tuomioistuimen jäseninä voi olla myös muiden alojen asiantuntijoita, kuten lääkäreitä ja maallikkotuomareita, mutta oikeuden puheenjohtaja on lähes aina oikeusoppinut.

Skotlannissa hallinto-oikeudellisten kysymysten tuomioistuinvalvonnasta vastaa Court of Session. Lisätietoja Skotlannin tribunal-tuomioistuimista on Skotlannin oikeushallinnon verkkosivuilla.

Erikoistuomioistuimet

Jos jonkin Skotlannissa vireille pantavan siviili- tai rikosasian yhteydessä tulee esille Yhdistyneen kuningaskunnan hallinnon hajauttamisesta johtuvia perustuslaillisia kysymyksiä (esimerkiksi ihmisoikeuskysymyksiä), asia voidaan saattaa Yhdistyneen kuningaskunnan korkeimman oikeuden (Supreme Court of the United Kingdom) käsiteltäväksi.

Henkilövahinkoasioita käsittelevä Sheriff Personal Injury Court

Sheriff Personal Injury Court -tuomioistuin perustettiin 22. syyskuuta 2015 henkilövahinkotapauksia koskevan asiantuntemuksen kansalliseksi keskukseksi. Siellä voidaan nostaa kanteita henkilövahinkotapauksissa, joissa kannevaatimus on yli 5 000 Englannin puntaa. Minkä tahansa suuruisen henkilövahinkokanteen voi puolestaan nostaa paikallisessa Sheriff Court -tuomioistuimessa. Työtapaturmiin sovelletaan erityissäännöstä, jonka mukaan yli 1 000 punnan suuruiset vaatimukset voidaan esittää suoraan Sheriff Personal Injury Court -tuomioistuimessa, samoin sen alle jäävät vaatimukset, jos paikallinen sheriffi katsoo tapausten olevan riittävän merkittäviä tai vaativia. Court of Session ei ole voinut 22. syyskuuta 2015 lähtien enää käsitellä alle 100 000 punnan suuruisia henkilövahinkokanteita.

Muita tuomioistuimia ovat

• Court of the Lord Lyon, joka käsittelee aatelisoikeuksiin liittyviä asioita.
• Scottish Land Court, joka käsittelee maanomistajien ja maanvuokraajien välisiä riitoja.

Linkkejä

Her Majesty's Courts and Tribunals Service

Court of the Lord Lyon

Scottish Land Court