Menettelyjen määräajat

1 Erityyppiset määräajat, joita sovelletaan siviiliasioita koskevien menettelyjen yhteydessä

Tärkeimmät siviiliprosessisääntöihin perustuvat määräajat ovat seuraavat:

Oikeudellisten asiakirjojen rekisteröintiä koskevat määräajat:

Kantajan on jätettävä yleinen allekirjoitettu haastehakemus tuomioistuimeen ja ilmoitettava vastaajalle haasteesta kymmenen päivän kuluessa päivästä, jona vastaaja on ilmoittanut vastustavansa kannetta, paitsi jos tuomioistuin määrää toisin.

Vastaajan, joka on jo ilmoittanut vastustavansa kannetta, on annettava vastauksensa 14 päivän kuluessa haastehakemuksen vastaanottopäivästä, paitsi jos tuomioistuin pidentää kyseistä määräaikaa.

Oikeuden päätöksen täytäntöönpanon määräaika:

Oikeuden päätös on pantava täytäntöön kuuden vuoden kuluessa päivästä, jona päätöksestä on tullut täytäntöönpanokelpoinen. Silloin kun täytäntöönpano ei onnistu annetussa määräajassa, kantaja voi pyytää, että päätös annetaan uudelleen (näin määräaikaa pidennetään välillisesti).

2 Luettelo päivistä, jotka eivät ole 3. kesäkuuta 1971 annetussa asetuksessa (ETY, EURATOM) N:o 1182/71 tarkoitettuja työpäiviä

Lauantain ja sunnuntain lisäksi virallisia pyhäpäiviä Kyproksen tasavallassa ovat seuraavat:

• 1. tammikuuta (uudenvuodenpäivä)
• 6. tammikuuta (teofania, Jumalan ilmestymisen ja Herran kasteen juhla)
• tuhkamaanantai (liikkuva pyhäpäivä)
• 25. maaliskuuta (kansallinen vapaapäivä – vuoden 1821 vallankumouksen alkaminen)
• 1. huhtikuuta (kansallinen vapaapäivä – vuosina 1955–1959 käydyn vapaustaistelun alkaminen)
• 1. toukokuuta (vapunpäivä)
• pitkäperjantai
• pääsiäismaanantai eli toinen pääsiäispäivä
• helluntai eli pyhän hengen päivä (liikkuva pyhäpäivä)
• 15. elokuuta (Neitsyt Marian kuolonuneen nukkuminen)
• 1. lokakuuta (itsenäisyyspäivä)
• 28. lokakuuta (kansallinen vapaapäivä – OXI-päivä, 1940)
• 24. joulukuuta (jouluaatto)
• 25. joulukuuta (joulupäivä)
• 26. joulukuuta (tapaninpäivä eli toinen joulupäivä)

Lisäksi siviiliprosessisääntöjen 61 säännön mukaan oikeuslaitoksen virallisia vapaapäiviä ovat seuraavat:

• 10. heinäkuuta alkava ja 9. syyskuuta päättyvä ajanjakso (kesäloma)
• 24. joulukuuta alkava ja 6. tammikuuta päättyvä ajanjakso (joululoma)
• kiirastorstaina alkava ja Tuomaan sunnuntaina päättyvä ajanjakso (pääsiäisloma)

Osapuolten kuuleminen tai muita menettelyjä voidaan järjestää edellä mainittuina ajanjaksoina ainoastaan korkeimman oikeuden tai tällaisessa menettelyssä toimivaltaisen tuomarin määräyksestä.

3 Mitä yleisiä sääntöjä sovelletaan erilaisten siviilimenettelyjen määräaikoihin?

• Menettelyllisiin määräaikoihin sovelletaan siviiliprosessisääntöjä.
• Asian vireillepanoon sovelletaan vanhentumisaikoja koskevan lain 165(I)/2002 säännöksiä.

4 Kun teko tai virallinen toimi on suoritettava tietyn ajanjakson aikana, milloin ajanjakso alkaa?

Määräaika alkaa kulua asian tiedoksiantopäivää seuraavasta päivästä, koska laintulkintaa koskevan lain 2 §:n mukaan päivällä tarkoitetaan kokonaista vuorokautta.

5 Voiko määräajan kulumisen aloittavaan hetkeen vaikuttaa tai sitä muuttaa se tapa, jolla asiakirjat lähetetään tai annetaan tiedoksi (henkilökohtaisesti haastemiehen välityksellä tai postitse)?

Siviiliprosessisääntöjen mukaisesti tiedoksiantoasiakirja toimitetaan Kyproksen tasavallassa haastemiehen välityksellä (lukuun ottamatta poikkeustapauksia, jolloin tuomioistuin voi pyynnöstä päättää toisin). Tiedoksiannon ajankohta ei vaikuta määräaikaan.

6 Kun määräajan kuluminen alkaa jostakin tapahtumasta, lasketaanko määräaikaan mukaan päivä, jona tapahtuma ilmenee?

Ei. Ks. vastaus kysymykseen 4.

7 Kun määräaika on ilmaistu päivissä, tarkoittaako ilmoitettu päivien lukumäärä kalenteripäiviä vai työpäiviä?

Kun määräaikaa ilmaistaan päivinä, tarkoitetaan kalenteripäiviä, paitsi jos tuomioistuin määrää toisin kyseisessä tapauksessa. Tuomioistuin voi esimerkiksi määrätä, että vastaajan on annettava vastauksensa ”kolmen työpäivän kuluessa tästä päivästä” tai että määräys on annettava tiedoksi ”viiden työpäivän kuluessa sen laatimisesta” (esimerkiksi vastaajalle ex parte ‑menettelyssä tai pankille tilin jäädyttämisen yhteydessä).

Laintulkintaa koskevan lain mukaisesti päivillä tarkoitetaan puolestaan aina kokonaisia vuorokausia.

8 Entä jos määräaika on ilmaistu viikoissa, kuukausissa tai vuosissa?

Määräajalla tarkoitetaan kalenteriviikkoja tai ‑kuukausia.

9 Milloin viikoissa, kuukausissa tai vuosissa ilmaistu määräaika päättyy?

Tällaisissa tilanteissa määräaika päättyy määräajaksi määrätyn viikon, kuukauden tai vuoden viimeisen päivän viimeisen tunnin päätyttyä.

10 Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, pidennetäänkö sitä seuraavaan työpäivään?

Kyllä. Tällaisessa tilanteessa määräaikaa pidennetään seuraavaan työpäivään.

11 Onko olemassa tilanteita, joissa määräaikaa pidennetään? Millä edellytyksillä määräaikaan voi saada pidennyksen?

Siviiliprosessisääntöjen 57 säännön 2 säännöksen mukaisesti tuomioistuimella on harkintavalta pidentää tai lyhentää määräaikoja, jotka ovat mainittujen sääntöjen mukaisia tai jotka on vahvistettu määräyksellä, ehdoitta tai oikeuden edun edellyttämien ehtojen puitteissa.

12 Mitä määräaikaa sovelletaan muutoksenhakuun?

Väliaikaisesta tai lopullisesta määräyksestä voi valittaa, jos kyseessä ei ole siviilikanne tai jos kyseessä on välitoimihakemuksen hylkääminen. Valitus on toimitettava 14 päivän kuluessa määräyksen vahvistamispäivästä tai välitoimihakemuksen hylkäyspäivästä.

Kaikissa muissa tapauksissa (esim. kun on kyse siviilikanteeseen annetusta lopullisesta päätöksestä) muutosta on haettava kuuden viikon kuluessa päätöksen vahvistamispäivästä.

Määräaikaa voidaan pidentää ainoastaan poikkeuksellisissa ja erityisissä tapauksissa.

Asian vireillepanoa koskevat määräajat vahvistetaan vanhentumisaikoja koskevassa laissa 165(I)/2002.

13 Voivatko tuomioistuimet muuttaa määräaikaa, erityisesti paikalletulolle asetettua määräaikaa, tai asettaa erityisen määräpäivän paikalletuloa varten?

Asian tiedoksiannon jälkeen vastaajalla on kymmenen päivää aikaa ilmoittaa vastustavansa kannetta.

Muissa tapauksissa tuomioistuimet asettavat päivät, joina asianosaisten on oltava paikalla tuomioistuimessa.

Tuomioistuimen kirjaamossa vahvistetaan asiassa ensimmäisen paikalletulon määräpäivä, ellei ole erityistä syytä vahvistaa tiettyä paikalletulon päivämäärää. Tällaisessa tilanteessa tietty päivämäärä voidaan vahvistaa vain, kun siihen on saatu ensin asiaa käsittelevän tuomioistuimen lupa.

Kun on kyse muiden määräaikojen muuttamisesta, katsokaa vastaus kysymykseen 11.

14 Jos sellainen asiakirja, joka on osoitettu asuinpaikkansa vuoksi määräajan pidennykseen oikeutetulle asianosaiselle, annetaan tiedoksi hänelle sellaisessa paikassa, jossa asuvilla ei ole oikeutta määräajan pidennykseen, menettääkö kyseinen asianosainen oikeutensa määräajan pidennykseen?

Jos menettelyyn sovelletaan Kyproksen lainsäädäntöä, sovelletaan samoja sääntöjä ja samoja määräaikoja sen asianosaisen asuinpaikasta riippumatta, jolle asiakirja on osoitettu.

15 Mitä seuraamuksia aiheutuu, jos määräaikoja ei noudateta?

Jos vastaaja ei ole ilmoittanut vastustavansa kannetta eikä tästä syystä ole myöskään toimittanut vastausta määräajassa, kantaja voi pyytää itselleen edullisen päätöksen tekemistä.

Vastaavasti silloin kun kyseessä on yleinen allekirjoitettu haastehakemus, vastaaja voi pyytää kanteen hylkäämistä, jos kantaja laiminlyö haastehakemuksen jättämisen määräajassa.

Lisäksi tuomioistuin voi jättää myöhässä jätetyn vastauksen huomiotta, minkä seurauksena vastaaja menettää oikeutensa tulla kuulluksi tuomioistuimessa.

16 Jos määräaika ylitetään, mitä oikeuskeinoja niitä noudattamatta jättäneillä asianosaisilla on käytettävissään?

Kantaja, joka ei tullut paikalle ja jonka asia hylättiin, voi pyytää, että asia palautetaan uudelleen käsiteltäväksi.

Vastaaja, joka ei tullut paikalle mutta jota koskeva päätös tehtiin, voi pyytää päätöksen kumoamista.

Tällaiset pyynnöt voidaan hyväksyä poikkeustapauksissa.