Menettelyjen määräajat

1 Erityyppiset määräajat, joita sovelletaan siviiliasioita koskevien menettelyjen yhteydessä

Tärkeimmät määräaikatyypit ovat seuraavat:

Kanteeseen vastaamisen määräaika – Vastaanottaessaan kannekirjelmän (claim form) tai yksityiskohtaiset vaatimukset (particulars of claim) siinä tapauksessa, että ne annetaan tiedoksi erikseen, vastaajalla on 14 päivää aikaa vastata kanteeseen tai ilmoittaa vastaanottaneensa tiedoksiannon. Kun vastaaja on ilmoittanut vastaanottaneensa tiedoksiannon, sillä on 14 päivää aikaa valmistella vastaus. Tämä tarkoittaa sitä, että vastaajalla voi olla jopa 28 päivää aikaa vastata kanteeseen, mutta jos se ilmoittaa vastaanottaneensa tiedoksiannon seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on saanut yksityiskohtaiset vaatimukset, vastaajalla on vain 15 päivää aikaa vastata kanteeseen.

Tuomion täytäntöönpanon määräaika – Vuoden 1980 vanhentumislain (Limitation Act 1980) 24 §:n mukaisesti tuomioon ei voi hakea muutosta sen jälkeen, kun tuomion täytäntöönpanokelpoiseksi tulemisesta on kulunut kuusi vuotta.

Vanhentumisajat – Yleensä kuuden vuoden vanhentumisaikaa sovelletaan

• sopimukseen perustumatonta vahingonkorvausta koskevien kanteiden nostamisen määräaikaan (vuoden 1980 vanhentumislain 2 §)
• peräkkäisiin varkauksiin ja varastettujen esineiden omistusoikeuden menettämiseen liittyvien kanteiden nostamisen määräaikaan (vuoden 1980 vanhentumislain 3 §)
• lain nojalla takaisin perittäviä määriä koskevien kanteiden nostamisen määräaikaan (vuoden 1980 vanhentumislain 9 §)

Muiden asiatyyppien vanhentumisajat vaihtelevat. Esimerkiksi

• erityisiin kanteisiin (esimerkiksi erikoisalojen lainoihin, kuten asuntolainoihin) sovelletaan 12 vuoden määräaikaa (vuoden 1980 vanhentumislain 8 §)
• henkilövahingoista nostettaviin kanteisiin sovelletaan kolmen vuoden määräaikaa (vuoden 1980 vanhentumislain 11 §).

2 Luettelo päivistä, jotka eivät ole 3. kesäkuuta 1971 annetussa asetuksessa (ETY, EURATOM) N:o 1182/71 tarkoitettuja työpäiviä

Siviiliprosessia koskevan lain (Civil Procedure Rules) 2.8–2.10 osassa käsitellään määräaikojen laskemista koskevien sääntöjen soveltamista ja tulkintaa.

Englannissa ja Walesissa vapaapäiviä ovat lauantain ja sunnuntain lisäksi seuraavat yleiset vapaapäivät:

• Uudenvuodenpäivä: 1. tammikuuta
• Pitkäperjantai: pääsiäistä edeltävä perjantai
• Pääsiäismaanantai: pääsiäisen jälkeinen maanantai
• Early May Bank Holiday: toukokuun ensimmäinen maanantai
• Spring Bank Holiday: toukokuun viimeinen maanantai
• Summer Bank Holiday: elokuun viimeinen maanantai
• Joulupäivä: 25. joulukuuta
• Tapaninpäivä: 26. joulukuuta

Jos joulupäivä, tapaninpäivä tai uudenvuodenpäivä osuu viikonloppuun, seuraavasta arkipäivästä tulee vapaapäivä. Jos esimerkiksi 25. ja 26. joulukuuta ovat lauantai ja sunnuntai, maanantai ja tiistai ovat vapaapäiviä.

Lisäksi kaikki tuomioistuimet ovat jouluna suljettuina ylimääräisen päivän.

3 Mitä yleisiä sääntöjä sovelletaan erilaisten siviilimenettelyjen määräaikoihin?

Limitation Act 1980 – Laissa säädetään useita menettelyn aloittamista koskevia määräaikoja ja asetetaan muita määräaikoja, joiden puitteissa esimerkiksi tuomio on pantava täytäntöön tai osapuolten on toteutettava muita toimia. Lisätietoja edellä kysymykseen 1 annetussa vastauksessa.

Foreign Limitation Periods Act 1984 – Lakia sovelletaan mitä tahansa sellaista lakia sovellettaessa, joka koskee käsiteltävien toimien vanhentumista niissä tapauksissa, joihin vaikuttaa ulkomainen laki tai ulkomaisen tuomioistuimen ratkaisu asiakysymyksessä ja joskus myös menettelykysymyksessä.. Sitä sovelletaan välimiesmenettelyissä ja oikeudenkäynneissä Englannin ja Walesin tuomioistuimissa aina silloin, kun toisen maan lainsäädäntö on otettava huomioon.

Civil Procedure Rules – Englannin ja Walesin siviilituomioistuimia koskevat menettelysäännöt, joihin sisältyy eri toimia koskevia määräaikoja.

4 Kun teko tai virallinen toimi on suoritettava tietyn ajanjakson aikana, milloin ajanjakso alkaa?

Se päivä, josta määräaika lasketaan alkavaksi, on yleensä asianomaisen tapahtuman päivämäärä. Esimerkiksi kanteeseen vastaamisen 14 päivän mittainen määräaika alkaa siitä päivästä, jona kannekirjelmä tai yksityiskohtaiset vaatimukset siinä tapauksessa, että ne annetaan tiedoksi erikseen, vastaanotetaan (riippuu asianmukaista tiedoksiantoa koskevista säännöistä – ks. jäljempänä). Lisäksi tuomion täytäntöönpanon kuuden vuoden määräaika alkaa siitä päivästä, jona tuomiosta tuli täytäntöönpanokelpoinen.

5 Voiko määräajan kulumisen aloittavaan hetkeen vaikuttaa tai sitä muuttaa se tapa, jolla asiakirjat lähetetään tai annetaan tiedoksi (henkilökohtaisesti haastemiehen välityksellä tai postitse)?

Asiakirjat lähetetään tavallisesti ensimmäisen luokan postina. Jos asiakirja lähetetään ensimmäisen luokan postina, se katsotaan tiedoksi annetuksi toisena päivänä sen jälkeen, kun se on lähetetty.

Lisätietoja muiden kuin henkilökohtaisten tiedoksiantotapojen tiedoksiantopäivämääristä on siviiliprosessisääntöjen 6 osassa. Näitä tapoja ovat muun muassa asiakirjojen vaihto, asiakirjan toimittaminen sallittuun osoitteeseen tai sen jättäminen sallittuun osoitteeseen sekä faksilla tai muilla sähköisillä menetelmillä lähettäminen.

6 Kun määräajan kuluminen alkaa jostakin tapahtumasta, lasketaanko määräaikaan mukaan päivä, jona tapahtuma ilmenee?

Kun määräaika ilmoitetaan päivien lukumääränä, se lasketaan kokonaisina päivinä. Kokonaisten päivien lukumäärää laskettaessa määräaikaan kuuluvaksi ei lasketa sitä päivää, jona määräaika alkaa, ja jos määräajan on määritelty päättyvän johonkin tapahtumaan, sitä päivää jona tapahtuma ilmenee. Esimerkkejä siitä, miten nämä päivät lasketaan, on siviiliprosessisääntöjen 2 osassa.

7 Kun määräaika on ilmaistu päivissä, tarkoittaako ilmoitettu päivien lukumäärä kalenteripäiviä vai työpäiviä?

Kun tuomioistuin antaa tuomion, määräyksen tai ohjeen, jossa asetetaan määräaika jonkin toimen toteuttamiselle, viimeinen sallittu päivä toimen toteuttamiselle on ilmoitettava mahdollisuuksien mukaan kalenteripäivän ja kellonajan muodossa. Jos päiväys, johon mennessä toimi on toteutettava, on kirjattu mihin tahansa asiakirjaan, päiväys on mahdollisuuksien mukaan ilmoitettava kalenteripäivänä.

Esimerkiksi jos henkilölle annetaan asiakirja tiedoksi 4. huhtikuuta ja häntä pyydetään vastaamaan siihen 14 päivän kuluessa tiedoksiannosta, hänen on vastattava ennen huhtikuun 18. päivää.

Jos määräaika on alle viisi päivää, lauantaita, sunnuntaita ja yleisiä vapaapäiviä ei oteta huomioon.

8 Entä jos määräaika on ilmaistu viikoissa, kuukausissa tai vuosissa?

Kun sana ’kuukausi’ esiintyy missä tahansa tuomiossa, määräyksessä, ohjeessa tai muussa asiakirjassa, sillä tarkoitetaan kalenterikuukautta.

Kun määräaika ilmaistaan vuosina, sovelletaan vastaavasti siviiliprosessisääntöjen 2.10 osaa, vaikka asiasta ei ole mitään nimenomaista sääntöä. Näin ollen jos missä tahansa tuomiossa, määräyksessä, ohjeessa tai muussa asiakirjassa käytetään sanaa ’vuosi’, sillä tarkoitetaan kalenterivuotta.

9 Milloin viikoissa, kuukausissa tai vuosissa ilmaistu määräaika päättyy?

Jos määräajan päättyminen on määritelty viittaamalla tapahtumaan, sitä päivää, jona tapahtuma ilmenee, ei lasketa määräaikaan kuuluvaksi. Ks. myös vastaus kysymykseen 6.

10 Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, pidennetäänkö sitä seuraavaan työpäivään?

Kun siviiliprosessisäännöissä, menettelyohjeissa, tuomiossa tai tuomioistuimen määräyksessä oleva määräaika, jonka aikana toimi on suoritettava tuomioistuimen kansliassa, päättyy sellaisena päivänä, jona kanslia on suljettu, toimi katsotaan suoritetuksi määräajassa, kun se suoritetaan seuraavana kanslian aukiolopäivänä. Tätä sääntöä sovelletaan kaikkiin määräaikoihin.

11 Onko olemassa tilanteita, joissa määräaikaa pidennetään? Millä edellytyksillä määräaikaan voi saada pidennyksen?

Jos kannekirjelmä annetaan tiedoksi ulkomailla, sovelletaan erityissääntöjä. Jos esimerkiksi asiakirja annetaan tiedoksi EU:n jäsenvaltiossa tai oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiantoa ulkomailla siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa koskevan vuoden 1965 Haagin yleissopimuksen osapuolena olevassa valtiossa, tiedoksiannon vastaanottamisesta ilmoittamisen määräaika on 21 päivää kannekirjelmän tai yksityiskohtaisten vaatimusten tiedoksiannosta. Kanteeseen vastaamisen määräaika on 21 päivää siitä, kun yksityiskohtaiset vaatimukset on annettu tiedoksi, tai jos vastaaja ilmoittaa vastaanottaneensa tiedoksiannon, 35 päivää yksityiskohtaisten vaatimusten tiedoksiannosta. Jos tiedoksianto suoritetaan vuoden 1965 Haagin yleissopimuksen osapuolena olevan valtion muulla alueella, tiedoksiannon vastaanottamisesta ilmoittamisen määräaika on 31 päivää kannekirjelmän tai yksityiskohtaisten vaatimusten tiedoksiannosta. Kanteeseen vastaamisen määräaika on 31 päivää siitä, kun yksityiskohtaiset vaatimukset on annettu tiedoksi, tai jos vastaaja ilmoittaa vastaanottaneensa tiedoksiannon, 45 päivää yksityiskohtaisten vaatimusten tiedoksiannosta. Lisätietoja on siviiliprosessisääntöjen 6 osassa.

Siinä tapauksessa, että tiedoksianto suoritetaan muussa valtiossa, tiedoksiannon vastaanottamisesta ilmoittamisen tai kanteeseen vastaamisen määräaika on esitetty taulukossa (ks. linkki jäljempänä), ja se alkaa yksityiskohtaisten vaatimusten tiedoksiannosta. Jos vastaaja ilmoittaa vastaanottaneensa tiedoksiannon, määräaika on taulukossa ilmoitettujen päivien lukumäärä ja 14 lisäpäivää laskettuna yksityiskohtaisten vaatimusten tiedoksiannosta. Taulukko on siviiliprosessisääntöjen menettelyohjeessa 6B.

12 Mitä määräaikaa sovelletaan muutoksenhakuun?

Tuomioon voi hakea muutosta 14 päivän kuluessa. Jos tietyn elimen tekemään päätökseen voi hakea tuomioistuimessa muutosta, määräaika sen tekemiseen on 28 päivää, jollei sovellettavassa laissa muuta säädetä.

13 Voivatko tuomioistuimet muuttaa määräaikaa, erityisesti paikalletulolle asetettua määräaikaa, tai asettaa erityisen määräpäivän paikalletuloa varten?

Jos kantaja katsoo, että on olemassa poikkeuksellisia syitä, hän voi pyytää tuomioistuinta tekemään ratkaisun välittömästi ja ilman asiakirjojen tiedoksiantoa vastaajalle (yksipuolinen menettely). Jos tuomioistuin antaa määräyksen yksipuolisessa menettelyssä, kantajalle määrätään uusi istuntopäivä. Vastaajalla on oikeus osallistua istuntoon, jotta tuomari voi kuulla molempia asianosaisia ennen mahdollisen uuden määräyksen antamista.

Vuoden 1980 vanhentumislain II osassa säädetään muista määräajan pidentämismahdollisuuksista. Vanhentumisaikaa voidaan pidentää esimerkiksi sen vuoksi, että kantaja on toimintarajoitteinen (vuoden 1980 vanhentumislain 28 §).

Jollei siviiliprosessisäännöissä tai menettelyohjeessa toisin säädetä tai tuomioistuin toisin määrää, säännössä tai tuomioistuimessa asetettua määräaikaa, jonka aikana henkilön on suoritettava toimi, voidaan muuttaa osapuolten välisellä sopimuksella. Tuomareilla on lisäksi laajat valtuudet muuttaa asioiden käsittelyn määräaikoja.

14 Jos sellainen asiakirja, joka on osoitettu asuinpaikkansa vuoksi määräajan pidennykseen oikeutetulle asianosaiselle, annetaan tiedoksi hänelle sellaisessa paikassa, jossa asuvilla ei ole oikeutta määräajan pidennykseen, menettääkö kyseinen asianosainen oikeutensa määräajan pidennykseen?

Ei. Osapuoli ei menetä tällaista oikeutta.

15 Mitä seuraamuksia aiheutuu, jos määräaikoja ei noudateta?

Jos vastaaja ei määräajassa vastaa kanteeseen tai ilmoita vastaanottaneensa sitä, kantaja voi pyytää yksipuolista tuomiota. Vastaaja voi kuitenkin hakea päätökseen muutosta tai tuomioistuin voi kumota tuomion.

Myös muita asian käsittelyyn liittyviä seuraamuksia voidaan käyttää. Jos asianosaisen on esimerkiksi toimitettava asiantuntijalausunto tietyssä ajassa eikä määräaikaa noudateta, tuomioistuin voi määrätä, että kyseistä lausuntoa ei voida ottaa vastaan.

Tuomioistuin voi myös määrätä seuraamuksia esimerkiksi oikeuden halventamisesta.

16 Jos määräaika ylitetään, mitä oikeuskeinoja niitä noudattamatta jättäneillä asianosaisilla on käytettävissään?

Velvoitteensa laiminlyöneet osapuolet voivat pyytää tuomioistuimelta määräajan pidentämistä. Jos määräajan ylittäminen on johtanut yksipuolisen tuomion antamiseen, tuomioon voidaan hakea muutosta tai voidaan pyytää sen kumoamista.

Linkkejä

Oikeusministeriö (Ministry of Justice)

Siviiliprosessisäännöt (Civil Procedure Rules)