Menettelyjen määräajat

1 Erityyppiset määräajat, joita sovelletaan siviiliasioita koskevien menettelyjen yhteydessä

Jollei laissa toisin säädetä, menettelyllisiä määräaikoja laskettaessa sovelletaan siviiliprosessilain yleisen osan säännöksiä, jotka koskevat määräaikoja ja määräpäiviä. Siviiliprosessilain yleisen osan 134 §:n 2 momentin mukaan määräaika määritetään vuosina, kuukausina, viikkoina, päivinä, tunteina tai lyhempinä ajanjaksoina tai jonkin varmasti tapahtuvan tapahtuman perusteella. Määräaika alkaa sitä kalenteripäivää tai tapahtumaa seuraavana päivänä, jonka perusteella määräajan alkaminen määriteltiin. Määräaika päättyy määräpäivänä. Jos määräpäivä on määritelty päivinä tai suurempina aikayksiköinä laskettavana määräaikana, määräaika päättyy määräpäivänä kello 24.00, jollei laissa toisin säädetä. Kun kyseessä on tahdonilmaisu, joka on annettava tiedoksi taloudellista tai ammatillista toimintaa harjoittavalle henkilölle tietyssä määräajassa, tahdonilmaisu on annettava tiedoksi tai asianomaista henkilöä koskeva määräajassa tehtävä toimi on toteutettava viimeistään määräpäivänä ennen kuin tavanomainen työaika päättyy siinä paikassa, johon tahdonilmaisu tulee toimittaa tai jossa toimi tulee toteuttaa. Jos prosessitoimi on toteutettava tuomioistuimen tiloissa, määräajan katsotaan päättyvän tuomioistuimen työpäivän päättyessä.

2 Luettelo päivistä, jotka eivät ole 3. kesäkuuta 1971 annetussa asetuksessa (ETY, EURATOM) N:o 1182/71 tarkoitettuja työpäiviä

Kansallisista vapaapäivistä säädetään juhlapyhistä ja yleisistä vapaapäivistä annetussa laissa (joka tuli voimaan 23.2.1998). Vapaapäiviä ovat

1. 24. helmikuuta: Viron itsenäisyyspäivä eli kansallispäivä
2. 1. tammikuuta: uudenvuodenpäivä
3. pitkäperjantai
4. pääsiäissunnuntai
5. 1. toukokuuta: vapunpäivä
6. helluntai
7. 23. kesäkuuta: voitonpäivä
8. 24. kesäkuuta: juhannuspäivä
9. 20. elokuuta: uudelleenitsenäistymispäivä
10. 24. joulukuuta: jouluaatto
11. 25. joulukuuta: ensimmäinen joulupäivä
12. 26. joulukuuta: toinen joulupäivä.

3 Mitä yleisiä sääntöjä sovelletaan erilaisten siviilimenettelyjen määräaikoihin?

Siviiliprosessilain 65 §:n 1 momentin mukaan menettelyllisiä määräaikoja laskettaessa sovelletaan siviiliprosessilain yleisen osan säännöksiä, jotka koskevat määräaikoja ja määräpäiviä, jollei laissa toisin säädetä.

4 Kun teko tai virallinen toimi on suoritettava tietyn ajanjakson aikana, milloin ajanjakso alkaa?

Yleissääntö vahvistetaan siviiliprosessilain yleisen osan 135 §:n 1 momentissa. Sen mukaan määräaika alkaa sitä kalenteripäivää tai tapahtumaa seuraavana päivänä, jonka perusteella määräajan alkaminen määriteltiin, jollei laista tai sopimuksesta toisin johdu. Tuomioistuimen määräämä määräaika alkaa menettelyssä määräajan vahvistavan asiakirjan tiedoksiantamista seuraavasta päivästä, jos määräaikaa vahvistettaessa ei ole toisin päätetty. Jos asiakirjaa ei tarvitse antaa tiedoksi, määräaika alkaa, kun määräajan vahvistamisesta on ilmoitettu (siviiliprosessilain 63 §).

5 Voiko määräajan kulumisen aloittavaan hetkeen vaikuttaa tai sitä muuttaa se tapa, jolla asiakirjat lähetetään tai annetaan tiedoksi (henkilökohtaisesti haastemiehen välityksellä tai postitse)?

Ei. Siviiliprosessilaissa säädetään, että tuomioistuimen määräämä määräaika alkaa menettelyasiakirjan tiedoksiantamista seuraavasta päivästä. Tämä pätee kaikkiin tiedoksiantotapoihin.

6 Kun määräajan kuluminen alkaa jostakin tapahtumasta, lasketaanko määräaikaan mukaan päivä, jona tapahtuma ilmenee?

Siviiliprosessilain yleisen osan 135 §:n 1 momentin mukaan määräaika alkaa sitä kalenteripäivää tai tapahtumaa seuraavana päivänä, jonka perusteella määräajan alkaminen määriteltiin, jollei laista tai sopimuksesta toisin johdu.

7 Kun määräaika on ilmaistu päivissä, tarkoittaako ilmoitettu päivien lukumäärä kalenteripäiviä vai työpäiviä?

Siviiliprosessilain 136 §:n 9 momentin mukaan määräaikaa vahvistettaessa päiväksi katsotaan ajanjakso keskiyöstä keskiyöhön.  Niinpä silloin kun määräaika on ilmaistu päivissä, ilmoitettu päivien lukumäärä tarkoittaa kalenteripäiviä.

8 Entä jos määräaika on ilmaistu viikoissa, kuukausissa tai vuosissa?

Menettelylliset määräajat ilmaistaan yleensä päivissä.

Kuukausissa ilmaistaan esimerkiksi sellainen määräaika, joka päätyttyä muutosta ei voi enää hakea.  Siviiliprosessilain 632 §:n mukaan muutosta on haettava 30 päivän kuluessa siitä, kun tuomio on annettu tiedoksi valituksentekijälle, mutta kuitenkin viiden kuukauden kuluessa ensimmäisen asteen tuomioistuimen tuomion julkistamisesta. Kun tuomion julkistamisesta on kulunut viisi kuukautta, muutosta ei voi enää hakea, vaikka tuomion tiedoksiantamisesta ja julkistamisesta laskettavan viiden kuukauden määräajan umpeutumiseen olisi alle 30 päivää. Tämä ehdoton rajoitus on otettu käyttöön oikeusvarmuuden takaamiseksi. Samanlainen viiden kuukauden ehdoton määräaika on vahvistettu esimerkiksi tuomioista tehtävien valitusten ja kassaatiovalitusten esittämiselle.

Määräaika on ilmaistu vuosissa esimerkiksi valtion käsittelymaksun tai vakuuden palauttamista koskevan vaatimuksen raukeamisen osalta: vaatimus raukeaa kahden vuoden kuluttua sen vuoden lopusta, jona vakuus tai valtion käsittelymaksu maksettiin, mutta ei kuitenkaan ennen kuin menettely on päättynyt ja siinä on annettu voimaantullut päätös. Kyseessä on siis vaatimuksen raukeamisen määräaika eikä menettelyyn liittyvä määräaika, jota ei voi pidentää eikä palauttaa.

Lisäksi vuosissa ilmaistaan vaatimusten vanhenemisaikoja. Myöskään vaatimuksen vanhenemisaika ei ole menettelyyn liittyvä määräaika. Siviiliprosessilain yleisen osan 143 §:n mukaan tuomioistuin ottaa vaatimuksen vanhenemisen huomioon vain sen henkilön pyynnöstä, jota velvoite koskee.

9 Milloin viikoissa, kuukausissa tai vuosissa ilmaistu määräaika päättyy?

Määräaika päättyy määräpäivänä. Jos määräpäivä on määritelty viikkoina laskettavana ajanjaksona, määräpäivänä pidetään kyseisen ajanjakson viimeisen viikon vastaavaa päivää. Jos määräpäivä on määritelty kuukausina laskettavana ajanjaksona, määräpäivänä pidetään viimeisen kuukauden vastaavaa päivää. Jos määräpäivä on määritelty vuosina laskettavana ajanjaksona, määräpäivänä pidetään viimeisen vuoden vastaavaa kuukautta ja päivää. Jos määräpäivä on määritelty kuukausina tai vuosina laskettavana ajanjaksona ja määräpäivä osuu sellaiselle kuukaudelle, jossa ei ole vastaavaa päivää, määräpäivänä pidetään kyseisen kuukauden viimeistä päivää (siviiliprosessilain 136 §:n 2–5 momentti).

10 Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, pidennetäänkö sitä seuraavaan työpäivään?

Siviiliprosessilain 136 §:n 8 momentissa säädetään, että jos tahdonilmauksen tekemiselle tai velvollisuuden täyttämiselle vahvistettu määräpäivä osuu yleiselle vapaapäivälle tai muulle lomapäivälle, määräpäivänä pidetään ensimmäistä lomapäivän jälkeistä työpäivää.

11 Onko olemassa tilanteita, joissa määräaikaa pidennetään? Millä edellytyksillä määräaikaan voi saada pidennyksen?

Siviiliprosessilain 64 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuin voi pidentää vahvistamaansa menettelyllistä määräaikaa perustellusta pyynnöstä tai omasta aloitteestaan perustelluin syin. Määräaikaa voidaan pidentää useamman kerran vain vastapuolen suostumuksella.

12 Mitä määräaikaa sovelletaan muutoksenhakuun?

Muutosta on haettava 30 päivän kuluessa siitä, kun tuomio on annettu tiedoksi muutoksenhakijalle, mutta kuitenkin viiden kuukauden kuluessa ensimmäisen asteen tuomioistuimen tuomion julkistamisesta. (siviiliprosessilain 632 §:n 1 momentti). Tähän yleissääntöön on kuitenkin poikkeuksia:

1. Jos asiaa käsittelevä käräjäoikeus on tuomiolauselmassa todennut sovellettavan säädöksen perustuslain vastaiseksi ja jättänyt soveltamatta sitä, muutoksenhaun määräaika ei ala ennen kuin päätös, jonka korkein oikeus on perustuslaillisuuden valvontamenettelyssä tehnyt soveltamatta jätetyn säädöksen osalta, on julkistettu.
2. Jos muutoksenhaun määräajan aikana asiassa tehdään täydentävä päätös, määräaika alkaa täydentävän päätöksen tiedoksiantamisesta uudestaan myös alun perin tehdyn päätöksen osalta. Jos täydennetään sellaista tuomiota, jossa ei ole kuvailevaa osaa tai perusteluosaa, muutoksenhaun määräaika alkaa puuttuvan osan osalta uudestaan täydellisen tuomion tiedoksiantamisesta.

Muutoksenhaun määräaikaa voidaan molempien osapuolten suostumuksella lyhentää tai pidentää niin, että se on enintään viisi kuukautta tuomion julkistamisesta.

13 Voivatko tuomioistuimet muuttaa määräaikaa, erityisesti paikalletulolle asetettua määräaikaa, tai asettaa erityisen määräpäivän paikalletuloa varten?

Siviiliprosessilain mukaan tuomioistuin vahvistaa oikeudenkäynnin ajankohdan heti pyynnön tai hakemuksen ja siihen annetun vastauksen saatuaan tai vastaukselle vahvistetun määräajan päätyttyä. Tuomioistuin voi vahvistaa oikeudenkäynnin ajankohdan myös ennen vastauksen saamista tai vastaukselle vahvistetun määräajan päättymistä, jos voidaan olettaa, että vastauksesta riippumatta asian ratkaisemiseksi tarvitaan oikeudenkäynti tai kun oikeudenkäynnin vahvistaminen on olosuhteiden vuoksi muista syistä järkevää. Jos tuomioistuin ei pyydä vastausta, tuomioistuin vahvistaa oikeudenkäynnin ajankohdan heti pyynnön tai hakemuksen saatuaan. Oikeudenkäynnin ajankohtaa vahvistettaessa kysytään myös osapuolten mielipidettä ja otetaan ne mahdollisuuksien mukaan huomioon.

Tuomioistuin voi peruuttaa oikeudenkäynnin ajankohdan tai muuttaa tai lykätä sen ajankohtaa ainoastaan perustelluista syistä (siviiliprosessilain 352 §:n 1 momentti).

14 Jos sellainen asiakirja, joka on osoitettu asuinpaikkansa vuoksi määräajan pidennykseen oikeutetulle asianosaiselle, annetaan tiedoksi hänelle sellaisessa paikassa, jossa asuvilla ei ole oikeutta määräajan pidennykseen, menettääkö kyseinen asianosainen oikeutensa määräajan pidennykseen?

Jos menettelyyn sovelletaan Viron prosessioikeutta, henkilö ei menetä oikeuttaan määräajan pidennykseen yksinomaan siitä syystä, että asiakirja annetaan hänelle tiedoksi sellaisessa paikassa, jossa asuvilla ei ole oikeutta määräajan pidennykseen.

15 Mitä seuraamuksia aiheutuu, jos määräaikoja ei noudateta?

Jos prosessitoimea ei toteuteta määräajassa, osapuolella ei ole oikeutta toteuttaa sitä myöhemmin, jollei tuomioistuin palauta laissa säädettyä määräaikaa, pidennä itse vahvistamaansa määräaikaa tai käsittele osapuolen esittämää pyyntöä, hakemusta, todistetta tai vastaväitettä. Tätä sovelletaan riippumatta siitä, onko osapuolta varoitettu tällaisista seuraamuksista etukäteen.

16 Jos määräaika ylitetään, mitä oikeuskeinoja niitä noudattamatta jättäneillä asianosaisilla on käytettävissään?

Jos tuomioistuin on antanut yksipuolisen tuomion, koska vastaaja ei ole saapunut oikeudenkäyntiin, vastaaja voi hakea takaisinsaantia (kaja) (siviiliprosessilain 415 §). Vastaaja voi hakea takaisinsaantia yksipuoliseen tuomioon, jos yksipuolisen tuomion perusteena oleva laiminlyönti johtuu perustelluista syistä.  Perusteltuja syitä sille, että vastaaja ei ole vastannut kanteeseen tai on jättänyt saapumatta oikeudenkäyntiin eikä ole ilmoittanut poisjäännistä, ovat ennen kaikkea liikennehäiriö, asianosaisen yllättävä sairastuminen tai omaisen yllättävä vaikea sairaus, jonka vuoksi vastaaja ei ole voinut reagoida kanteeseen, saapua oikeudenkäyntiin eikä lähettää tuomioistuimeen edustajaa (422 §:n 1 momentti).

Takaisinsaantihakemuksen voi tehdä riippumatta siitä, onko perusteltuja syitä olemassa, jos

1. haastehakemus on annettu vastaajalle tai tämän edustajalle tiedoksi muulla tavoin kuin henkilökohtaisesti kuittausta vastaan tai sähköisesti, kun kyseessä on kanteeseen vastaamatta jättäminen,
2. silloin kun kyseessä on tuomioistuimeen saapumatta jättäminen, kutsu saapua oikeudenistuntoon on annettu vastaajalle tai tämän edustajalle tiedoksi muulla tavoin kuin henkilökohtaisesti kuittausta vastaan oikeudenistunnossa tai sähköisesti,
3. lain mukaan yksipuolista tuomiota ei olisi pitänyt antaa.

Takaisinsaantihakemus on esitettävä 30 päivän kuluessa yksipuolisen tuomion tiedoksiantamisesta. Jos yksipuolinen tuomio annetaan tiedoksi julkisesti, takaisinsaantihakemuksen voi esittää 30 päivän kuluessa siitä, kun vastaaja on saanut tietää yksipuolisesta tuomiosta tai sen täytäntöönpanemiseksi aloitetusta täytäntöönpanomenettelystä. Jos oikeudenkäynnin uudelleen aloittamisen jälkeen vastaajan vahingoksi annetaan uusi yksipuolinen tuomio, vastaaja voi hakea siihen muutosta vain siihen vedoten, että yksipuolisen tuomion tekemisedellytykset on jätetty tarkistamatta.