Menettelyjen määräajat

Latvia
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Erityyppiset määräajat, joita sovelletaan siviiliasioita koskevien menettelyjen yhteydessä

Prosessuaalisella määräajalla tarkoitetaan aikaa, jonka kuluessa tietty prosessitoimi on tehtävä.

Määräajat voidaan jakaa luokkiin sen mukaan, ketä ne sitovat.

Määräajat, joita tuomioistuimen, tuomarin tai haastemiehen on noudatettava, on säädetty laissa, ja ne ovat tavallisesti lyhyitä. Siviilioikeudenkäynneissä nämä määräajat ovat 1–30 päivää. Esimerkiksi siviiliprosessilain 102 §:n 2 kohdassa määräaika on 15 päivää, 140 §:n 9 kohdassa 30 päivää ja 341.6 §:n 2 kohdassa 15 päivää. Tuomarin on päätettävä hakemuksen hyväksymisestä seitsemän päivän kuluessa sen vastaanottamisesta. Jos kuitenkin on kyse ulkomaille toimitettavasta hakemuksesta, jonka avulla halutaan palauttaa lapsi takaisin Latviaan, päätös on tehtävä suullisessa tuomioistuinkäsittelyssä 15 päivän kuluessa oikeudenkäynnin aloittamisesta. Päätös, joka koskee vaatimukseen liittyvää turvaamistointa, on annettava yhdessä päivässä oikeudenkäynnin aloittamisesta. Päätös väliaikaisen suojan myöntämisestä väkivaltaa vastaan on tehtävä seuraavana päivänä hakemuksen vastaanottamisesta, jollei ole tarpeen hankkia lisänäyttöä tai jos viivästys voisi vaikuttaa olennaisesti hakijan oikeuksiin. Muissa tapauksissa suojaa koskeva päätös on tehtävä 20 päivän kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta. Tietyille asiatyypeille on määräaikoja, joiden kuluessa asian tutkinta on aloitettava ja päätös annettava. Päätöksestä on lähetettävä oikeaksi todistettu jäljennös kolmen päivän kuluessa päätöksen julistamisesta, tai jos päätös on annettu tiivistelmänä, kolmen päivän kuluessa koko tuomion laatimisesta. Laissa on myös muita määräaikoja. Toisinaan tuomioistuimen tai haastemiehen on tehtävä tiettyjä asioita heti. Tietyissä laissa mainituissa tapauksissa tuomioistuin tai tuomari voi muuttaa yleisen määräajan erityiseksi määräajaksi. Tällöin tuomioistuin tai tuomari voi itse määrätä, minkä ajan kuluessa prosessitoimi on toteutettava. Monimutkaisissa asioissa tuomioistuin voi laatia päätöksestä tiivistelmän, jossa on vain johdanto ja tuomiolauselma. Koko tuomio laaditaan 14 päivän kuluessa. Tuomioistuin määrää päivän, jona koko tuomio on valmis. Siviiliprosessilaissa ei säädetä määräajasta, jonka kuluessa tuomioistuimen on valmisteltava ja annettava päätös siviilioikeudenkäynneissä. Tuomiovallasta annetun lain 28 §:n mukaan tuomioistuimen on kuitenkin – varmistaakseen, että kansalaiset saavat oikeussuojaa heidän oikeuksiensa loukkauksia vastaan – tutkittava asiat joutuisasti (savlaicīgi), millä tarkoitetaan sitä, että päätös on annettava niin pian kuin mahdollista. Samalla siviiliprosessilaissa säädetään poikkeuksena normaalista tuomioistuinmenettelystä erityisiä määräaikoja ja erityismenettelyjä tietyille siviiliprosessin asiatyypeille. Tuomarin on esimerkiksi annettava päätös riidattomien saatavien täytäntöönpanoa koskevissa asioissa (saistību bezstrīdus piespiedu izpildīšana) seitsemän päivän kuluessa hakemuksesta. Lisäksi on erityislainsäädäntöä, jonka mukaan tiettyihin asioihin on sovellettava erityismenettelyjä. Esimerkiksi asioille, joissa on kyse lasten oikeuksien ja etujen turvaamisesta lasten oikeuksien suojelusta annetun lain mukaisesti, on annettava etusija.

Siviiliprosessilaissa vahvistetaan määräajat myös oikeudenkäyntien asianosaisten prosessitoimille. Siten todistusaineisto on toimitettava 14 päivää ennen suullista tuomioistuinkäsittelyä, ellei tuomari ole määrännyt muuta määräaikaa. Liitännäisasiaa koskevaan oikeudenkäyntiväitteeseen (blakus sūdzība) sovelletaan 10 päivän määräaikaa. Valitus (apelācija) on tehtävä 20 päivän kuluessa. Useimmissa tapauksissa määräajat, joita oikeudenkäyntien asianosaisten on noudatettava, määrää kuitenkin tuomioistuin, tuomari tai haastemies. Nämä asettavat tarkat päivämäärät määräajoille, jotka lainsäädäntö määrittelee vain yleisesti. Ne voivat antaa määräajan myös itsenäisesti, ottaen asianmukaisesti huomioon oikeudenkäyntimenettelyn tyypin, etäisyyden henkilön asuin- tai olinpaikasta ja muut olosuhteet.

Määräajat henkilöille, jotka eivät ole oikeudenkäynnin asianosaisia, asettaa yksinomaan tuomioistuin tai tuomari.

Tärkeimmät määräajat ovat seuraavat:

  • Määräaika todisteiden toimittamiselle: ellei tuomari määrää toisin, todistusaineisto on toimitettava viimeistään 14 päivää ennen suullista tuomioistuinkäsittelyä. Kun suullinen tuomioistuinkäsittely on meneillään, todisteita voidaan esittää asianomaisen tai kolmannen osapuolen perustellusta pyynnöstä. Tämä on mahdollista seuraavissa tapauksissa: päätöksen antaminen asiassa ei tämän takia viivästy; tuomioistuin katsoo, että syyt, joiden vuoksi todisteita ei ole toimitettu ajoissa, ovat hyväksyttävät; tai todisteet koskevat seikkoja, jotka ovat tulleet ilmi vasta oikeudenkäynnin kuluessa. Päätökseen, jolla tuomioistuin on hylännyt todisteiden esittämistä koskevan pyynnön, ei voi hakea muutosta. Todisteita koskevasta päätöksestä voi kuitenkin valittaa samassa yhteydessä, kun haetaan muutosta valituksella (apelācija) tai kun tehdään oikeuskysymysvalitus (kasācija).
  • Määräaika vastaajan huomautuksille: kun oikeudenkäynti on alkanut, hakemus ja siihen liitettyjen asiakirjojen jäljennökset on lähetettävä vastaajalle välittömästi kirjattuna lähetyksenä ja vastaajalle on asetettava määräaika kirjallisten huomautusten esittämiseen. Määräaika on 15–30 päivää hakemuksen lähettämisestä vastaajalle.
  • Määräaika hakemukseen, joka koskee oikeudenkäynnin ja asian käsittelyn aloittamista uudelleen: jos on annettu yksipuolinen tuomio vastaajan poissa ollessa, tämä voi 20 päivän kuluessa päätöksen lähettämisestä pyytää, että tuomioistuin aloittaa oikeudenkäynnin ja asian käsittelyn uudelleen.

Oikeudenkäynnin lykkäystä koskevat määräajat:

  • Jos luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö esiintyy oikeudenkäynnissä asianosaisena tai itsenäistä vaatimusta ajavana väliintulijana ja tällainen luonnollinen henkilö kuolee tai oikeushenkilö lakkaa olemasta ja jos riidanalaiseen oikeussuhteeseen perustuvat oikeudet voidaan siirtää, oikeudenkäyntiä lykätään, kunnes on selvinnyt, kuka on luonnollisen henkilön perinnönsaaja tai oikeushenkilön laillinen edustaja.
  • Jos asianosainen tai väliintulija on menettänyt kykynsä edustaa itseään, oikeudenkäyntiä lykätään, kunnes henkilölle on määrätty laillinen edustaja.
  • Jos asianosainen tai väliintulija ei voi esiintyä oikeudenkäynnissä vakavan sairauden, iän tai vamman vuoksi, oikeudenkäyntiä lykätään, kunnes tuomioistuimen asettama määräaika edustajan nimittämiseen on kulunut.
  • Kun tuomioistuin on päättänyt saattaa hakemuksen perustuslakituomioistuimen käsiteltäväksi, kun perustuslakituomioistuin on kantajan tai hakijan vaatimuksesta aloittanut perustuslakiin liittyvän asian käsittelyn, kun tuomioistuin on päättänyt saattaa hakemuksen Euroopan tuomioistuimen käsiteltäväksi ennakkoratkaisun saamiseksi tai kun asiaa ei ole mahdollista ratkaista ennen kuin toisessa siviili-, rikos- tai hallintoasiassa on saatu tuomioistuimen päätös, oikeudenkäyntiä lykätään siihen asti, että perustuslakituomioistuimen, Euroopan tuomioistuimen tai toista siviili-, rikos- tai hallintoasiaa käsittelevän tuomioistuimen päätös saavuttaa lainvoiman.
  • Kun oikeudenkäynnin asianosainen tai itsenäistä vaatimusta ajava väliintulija on Latvian ulkopuolella pitkäaikaisella työ- tai virkamatkalla tai vastaajan löytämiseksi on julkaistu ilmoitus tai jos oikeudenkäynnin asianosainen tai itsenäistä vaatimusta ajava väliintulija ei voi osallistua oikeudenkäyntiin sairauden vuoksi tai jos tuomioistuin on tilannut asiantuntijaraportin, oikeudenkäyntiä lykätään, kunnes viivästystä aiheuttava asiaintila on lakannut.
  • Kun asianosaiset ovat sopineet menettelyn lykkäämisestä eikä itsenäistä vaatimusta ajava väliintulija vastusta lykkäystä, menettelyä lykätään, kunnes tuomioistuimen asettama määräaika on kulunut.
  • Kun vastaajaa vastaan on pantu vireille maksukyvyttömyysmenettely, oikeudenkäyntiä lykätään, kunnes maksukyvyttömyysmenettely on saatu päätökseen.

Valitus (apelācija) alioikeuden päätökseen on tehtävä 20 päivän kuluessa siitä, kun alioikeus on antanut päätöksensä. Jos annetaan päätöstiivistelmä, valitusaika alkaa kulua päivästä, jonka tuomioistuin on määrännyt koko päätöksen antamispäiväksi. Jos koko päätös kuitenkin annetaan tuomioistuimen määräämän päivän jälkeen, valitusaika päätökseen alkaa kulua päivästä, jona päätös on todellisuudessa annettu. Jos valitus jätetään valitusajan jo umpeuduttua, valitusta ei tutkita vaan se palautetaan lähettäjälle.

Liitännäisasiaa koskeva oikeudenkäyntiväite (blakus sūdzība) on tehtävä 10 päivän kuluessa päivästä, jona tuomioistuin teki väitteen kohteena olevan päätöksen, ellei siviiliprosessilaissa toisin säädetä. Jos liitännäisasiaa koskeva oikeudenkäyntiväite jätetään tämän määräajan jo umpeuduttua, sitä ei tutkita vaan se palautetaan lähettäjälle.

Määräajat hakemukselle, jossa pyydetään ottamaan huomioon vastikään tietoon tulleita seikkoja, alkavat kulua seuraavasti:

  • Jos seikka on käsiteltävän asian kannalta olennainen ja se oli olemassa oikeudenkäynnin aikana mutta hakijalla ei ollut eikä voinut olla siitä tietoa, hakemuksen määräaika alkaa kulua päivästä, jona seikka tuli tietoon.
  • Hakemuksen määräaika alkaa kulua päivästä, jona rikosasiassa annettu päätös saavuttaa lainvoiman, seuraavissa tilanteissa: on annettu tahallisesti vääriä todistajanlausuntoja, asiantuntijalausuntoja tai käännöksiä tai toimitettu väärennettyjä asiakirjoja tai väärennettyä fyysistä todistusaineistoa, ja lainvoiman saavuttanut päätös on annettu näiden väärien todisteiden pohjalta. Lainvoimaiseen rikosasiassa annettuun päätökseen liittyy rikollista toimintaa, jonka vuoksi on annettu laiton tai muuten perusteeton päätös.
  • Kun tuomioistuimen päätös kumotaan, määräaika alkaa kulua päivästä, jona siviili- tai rikosasiassa annetun päätöksen kumoamispäätös saavutti lainvoiman; kun toisen elimen päätös muodosti perustan tuomioistuimen päätökselle, jonka kumoamista haetaan vastikään tietoon tulleiden seikkojen vuoksi, ja tuon toisen elimen päätös kumotaan, määräaika alkaa päivästä, jona toisen elimen päätös kumottiin.
  • Kun havaitaan, että päätös asiassa on tehty sellaisen säädöksen perusteella, joka on ristiriidassa siihen nähden ensisijaisen säädöksen kanssa, määräaika alkaa sellaisen päätöksen lainvoimaiseksi tulopäivästä, jonka mukaan päätöksen perusteena ollut säädös lakkaa olemasta voimassa, koska se on ensisijaisen säädöksen vastainen.

Täytäntöönpanon perusteena oleva asiakirja on toimitettava ja hakemus sen täytäntöönpanemiseksi tehtävä kymmenen vuoden kuluessa päivästä, jona tuomioistuimen tai tuomarin päätös saavutti lainvoiman, ellei laissa ole säädetty muista määräajoista.

Kun oikeuden päätöksellä määrätään, että velka on maksettava toistuvaissuorituksina, täytäntöönpanon perusteena oleva asiakirja pysyy voimassa koko sen ajan, jonka kuluessa maksut on tehtävä. Mainittu kymmenen vuoden aika alkaa kuitenkin kulua kunkin maksuerän osalta siitä päivästä, jona maksuerä erääntyy.

2 Luettelo päivistä, jotka eivät ole 3. kesäkuuta 1971 annetussa asetuksessa (ETY, EURATOM) N:o 1182/71 tarkoitettuja työpäiviä

Yleisiä vapaapäiviä koskevan lain (Par svētku, atceres un atzīmējamām dienām) mukaan yleisiä vapaapäiviä ovat seuraavat:

  • 1. tammikuuta: uudenvuodenpäivä;
  • pitkäperjantai, ensimmäinen ja toinen pääsiäispäivä;
  • 1. toukokuuta: vapunpäivä, perustuslakia säätävän kokouksen koollekutsumisen muistopäivä;
  • 4. toukokuuta: itsenäisyysjulistuksen muistopäivä;
  • toukokuun toinen sunnuntai: äitienpäivä;
  • helluntai;
  • 23. kesäkuuta: juhannusaatto;
  • 24. kesäkuuta: juhannuspäivä;
  • Latvian laulu- ja tanssijuhlien viimeinen päivä;
  • 18. marraskuuta: itsenäisyyspäivä;
  • 24., 25. ja 26. joulukuuta – joulun yleiset vapaapäivät;
  • 31. joulukuuta: uudenvuodenaatto.

Ortodoksit, vanhoillisuskovaiset ja muiden uskontokuntien edustajat juhlivat pääsiäistä, helluntaita ja joulua heidän uskontonsa mukaisina päivinä.

Jos 4. toukokuuta, Latvian laulu- ja tanssijuhlien viimeinen päivä tai 18. marraskuuta sattuu lauantaille tai sunnuntaille, seuraavasta työpäivästä tulee vapaapäivä.

3 Mitä yleisiä sääntöjä sovelletaan erilaisten siviilimenettelyjen määräaikoihin?

Prosessitoimiin sovelletaan laissa säädettyjä määräaikoja. Jos määräaikaa ei ole asetettu laissa, sen asettaa tuomioistuin tai tuomari. Tuomioistuimen tai tuomarin asettaman määräajan tulee olla riittävän pitkä, jotta prosessitoimi voidaan tehdä.

Määräaika voidaan ilmaista täsmällisenä päivämääränä tai ajanjaksona, joka päättyy määrättynä päivämääränä, tai se määritellään vuosina, kuukausina, päivinä tai tunteina. Jos prosessitointa ei tarvitse tehdä tiettynä päivämääränä, se voidaan tehdä milloin tahansa asetetun ajanjakson aikana. Prosessitoimen tekemiseen tarkoitettu ajanjakso voidaan määritellä suhteessa tapahtumaan, jonka tiedetään välttämättä toteutuvan.

4 Kun teko tai virallinen toimi on suoritettava tietyn ajanjakson aikana, milloin ajanjakso alkaa?

Vuosina, kuukausina tai päivinä ilmaistu prosessuaalinen määräaika alkaa kulua seuraavana päivänä päivämäärästä tai tapahtumasta, jonka vuoksi määräaika alkaa kulua.

Tunteina ilmaistu prosessuaalinen määräaika alkaa kulua seuraavasta tunnista sen tapahtuman jälkeen, jonka vuoksi määräaika alkaa kulua.

5 Voiko määräajan kulumisen aloittavaan hetkeen vaikuttaa tai sitä muuttaa se tapa, jolla asiakirjat lähetetään tai annetaan tiedoksi (henkilökohtaisesti haastemiehen välityksellä tai postitse)?

Oikeudenkäyntiasiakirjat toimitetaan luonnolliselle henkilölle osoitteeseen, jonka henkilö on ilmoittanut asuinpaikakseen tai toiseksi osoitteekseen tai antanut tuomioistuimen kanssa käytävää kirjeenvaihtoa varten. Henkilöllä on velvollisuus olla tavoitettavissa jossakin näistä osoitteista. Jos vastaajalla ei ole ilmoitettua asuinpaikkaa eikä hän ole ilmoittanut osoitetta tuomioistuimen kanssa käytävää kirjeenvaihtoa varten, asiakirjat toimitetaan osoitteeseen, joka on vastaajan todellinen osoite kantajan ilmoituksen tai tuomioistuimen saamien selvitysten mukaan. Oikeudenkäyntiasiakirjat voidaan toimittaa myös henkilön työpaikalle.

Tuomioistuimen asiakirjat toimitetaan sähköpostitse, jos asianosainen on ilmoittanut tuomioistuimelle suostuvansa viestimään tuomioistuimen kanssa sähköpostitse. Tällöin oikeudenkäyntiasiakirjat lähetetään asianosaisen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. Jos tuomioistuin toteaa, että on olemassa teknisiä esteitä asiakirjojen toimittamiselle sähköpostitse, asiakirjat on toimitettava jollakin muulla edellä mainitun §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Jos asianosainen ilmoittaa tuomioistuimelle suostuvansa sähköiseen viestintään tuomioistuimen kanssa ja olevansa rekisteröitynyt verkkopalveluun, oikeudenkäyntiasiakirjat toimitetaan kyseisen palvelun välityksellä. Jos tuomioistuin toteaa, että on olemassa teknisiä esteitä asiakirjojen toimittamiselle verkkopalvelun kautta, asiakirjat toimitetaan jossakin muussa edellä mainitun §:n 2 momentissa tarkoitetussa muodossa, mutta itse haaste lähetetään asianosaisen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen.

Se, että oikeudenkäyntiasiakirjat on toimitettu osoitteeseen, jonka henkilö on ilmoittanut asuinpaikakseen tai toiseksi osoitteekseen tai antanut tuomioistuimen kanssa käytävää kirjeenvaihtoa varten, tai että ne on toimitettu oikeushenkilön rekisteröityyn toimipaikkaan ja että postitoimisto lähettää ilmoituksen postilähetyksen toimittamisesta tai että asiakirjat palautuvat lähettäjälle, ei itsessään anna perustetta päätellä, että oikeudenkäyntiasiakirjat olisi annettu tiedoksi. Vastaanottaja voi kiistää olettaman, jonka mukaan asiakirjat on annettu tiedoksi seitsemäntenä päivänä lähettämispäivästä, kun asiakirjat on lähetetty postitse, tai kolmantena päivänä lähettämispäivästä, kun ne on lähetetty sähköpostitse tai niistä on ilmoitettu verkossa, sellaisten objektiivisten seikkojen perusteella, jotka ovat hänestä riippumattomia ja joiden nojalla hän oli estynyt vastaanottamasta kyseisiä asiakirjoja ilmoitetussa osoitteessa.

Jos kuitenkin lähetti tai asianosainen toimittaa oikeudenkäyntiasiakirjat vastaanottajalle henkilökohtaisesti ja vastaanottaja vahvistaa tämän allekirjoituksellaan tai jos tällöin vastaanottajaa ei tavata asuinpaikassaan mutta hänen kanssaan asuva aikuinen perheenjäsen vastaanottaa asiakirjat, oikeudenkäyntiasiakirjat katsotaan annetuksi tiedoksi päivänä, jona vastaanottaja tai muu henkilö vastaanotti ne.

Jos vastaanottaja kieltäytyy vastaanottamasta oikeudenkäyntiasiakirjoja, niiden tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi päivänä, jona vastaanottaja kieltäytyi vastaanottamasta niitä.

Jos asiakirjat lähetetään postitse, niiden tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä lähettämisestä.

Jos asiakirjat lähetetään sähköpostitse, niiden tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä lähettämisestä.

6 Kun määräajan kuluminen alkaa jostakin tapahtumasta, lasketaanko määräaikaan mukaan päivä, jona tapahtuma ilmenee?

Ei. Jos prosessuaalisen määräajan kuluminen alkaa tietyn tapahtuman vuoksi, määräaika alkaa kulua seuraavana päivänä kyseisen tapahtuman jälkeen.

7 Kun määräaika on ilmaistu päivissä, tarkoittaako ilmoitettu päivien lukumäärä kalenteripäiviä vai työpäiviä?

Jos määräaika ilmaistaan päivinä, kaikki kalenteripäivät sisällytetään määräaikaan.

8 Entä jos määräaika on ilmaistu viikoissa, kuukausissa tai vuosissa?

Määräajat, jotka ilmaistaan vuosina, kuukausina tai päivinä, sisältävät kaikki kalenteripäivät.

9 Milloin viikoissa, kuukausissa tai vuosissa ilmaistu määräaika päättyy?

Vuosina ilmaistu määräaika päättyy määräajan viimeisen vuoden vastaavan kuukauden vastaavana päivänä.

Kuukausina ilmaistu määräaika päättyy määräajan viimeisen kuukauden vastaavana päivänä. Jos kuukausina ilmaistu määräaika päättyy kuukautena, jossa ei ole vastaavaa päivää, määräaika päättyy tuon kuukauden viimeisenä päivänä.

Määräaika, joka jatkuu tiettyyn päivään saakka, päättyy tuona päivänä.

  • Prosessitoimi, jonka määräaika on päättymässä, voidaan tehdä klo 24.00:ään mennessä määräajan viimeisenä päivänä.
  • Tuomioistuimessa tiettynä päivänä tehtävän menettelyn määräaika päättyy, kun tuomioistuimen työaika tuona päivänä päättyy. Kun hakemus, valitus tai muu asiakirja toimitetaan viestinvälittäjälle klo 24.00:ään mennessä määräajan viimeisenä päivänä, se katsotaan toimitetuksi ajoissa.

10 Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, pidennetäänkö sitä seuraavaan työpäivään?

Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai lakisääteisenä kansallisena vapaapäivänä, seuraavasta työpäivästä tulee määräajan viimeinen päivä.

11 Onko olemassa tilanteita, joissa määräaikaa pidennetään? Millä edellytyksillä määräaikaan voi saada pidennyksen?

Tuomioistuimen tai tuomarin asettamia määräaikoja voidaan pidentää asianosaisen pyynnöstä, mutta muita, lakisääteisiä määräaikoja ei voida pidentää. Tuomioistuin voi asianosaisen pyynnöstä kuitenkin palauttaa menetetyn lakisääteisen määräajan. Määräajan pidentämistä tai ylitettyjen määräaikojen uusimista koskeva hakemus on jätettävä sen tuomioistuimen käsiteltäväksi, jossa viivästyneen toimen olisi pitänyt tapahtua, ja hakemusta on tarkasteltava kirjallisen menettelyn kautta. Asianosaisille ilmoitetaan tästä kirjallisen menettelyn kautta tapahtuvasta tarkastelusta etukäteen ja samanaikaisesti heille lähetetään määräajan pidentämistä tai ylitetyn määräajan uusimista koskeva ilmoitus.  Menetetyn määräajan palauttamista koskevan hakemuksen yhteydessä on toimitettava asiakirjat, jotka vaaditaan prosessitoimen tekemiseen, sekä selostus määräajan palauttamisen perusteista.

Tuomarin asettamaa määräaikaa voidaan pidentää yhden tuomarin käsittelyssä. Sellaista tuomioistuimen tai tuomarin päätöstä vastaan, jonka mukaan määräaikaa ei pidennetä eikä palauteta, voidaan esittää liitännäisasiaa koskeva oikeudenkäyntiväite.

12 Mitä määräaikaa sovelletaan muutoksenhakuun?

Liitännäisasiaa koskeva oikeudenkäyntiväite on tehtävä kymmenen päivän kuluessa päivästä, jona tuomioistuin antoi väitteessä tarkoitetun päätöksen.

Jos päätös on annettu kirjallisessa menettelyssä, määräaika liitännäisasiaa koskevan oikeudenkäyntiväitteen jättämiselle alkaa kulua päivästä, jona päätös on annettu tiedoksi.

Jos päätös on annettu asianosaisen poissa ollessa (esimerkiksi päätös todisteiden vastaanottamisesta tai väliaikaisen suojelumääräyksen antamisesta), määräaika liitännäisasiaa koskevan oikeudenkäyntiväitteen jättämiselle alkaa kulua päivästä, jona päätös on annettu tiedoksi tai lähetetty.

Jos henkilön asuin- tai olinpaikka tai rekisteröity toimipaikka ei ole Latviassa mutta henkilön osoite on tiedossa, tuomioistuimen päätös voidaan lähettää Euroopan unionin lainsäädännön tai Latviaa sitovien kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Kyseinen henkilö voi tämän jälkeen toimittaa liitännäisasiaa koskevan oikeudenkäyntiväitteen 15 päivän kuluessa päivästä, jona hänelle annettiin tuomioistuimen päätöksen jäljennös, tai jos päätös oli annettu tiivistelmänä, päivänä, jona hänelle annettiin koko päätöksen jäljennös.

Tuomioistuimen päätöksestä tehtävä valitus (apelācija) on jätettävä 20 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Jos päätös annetaan tiivistelmänä, valitusaika alkaa päivästä, jonka tuomioistuin on määrännyt koko päätöksen antamispäiväksi. Jos koko päätös kuitenkin annetaan tuomioistuimen määräämän päivän jälkeen, valitusaika päätökseen alkaa kulua päivästä, jona päätös on todellisuudessa annettu.

Jos henkilön asuin- tai olinpaikka tai rekisteröity toimipaikka ei ole Latviassa mutta henkilön osoite on tiedossa, tuomioistuimen päätöksen jäljennös voidaan lähettää Euroopan unionin lainsäädännön tai Latviaa sitovien kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Kyseinen henkilö voi tämän jälkeen toimittaa valituksen 20 päivän kuluessa päivästä, jona hänelle annettiin päätöksen jäljennös.

Oikeuskysymysvalitus (kasācija) on jätettävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Jos päätös annetaan tiivistelmänä, valitusaika alkaa päivästä, jonka tuomioistuin on määrännyt koko päätöksen antamispäiväksi. Jos koko päätös kuitenkin annetaan tuomioistuimen määräämän päivän jälkeen, valitusaika päätökseen alkaa kulua päivästä, jona päätös on todellisuudessa annettu.

Jos henkilön asuin- tai olinpaikka tai rekisteröity toimipaikka ei ole Latviassa mutta henkilön osoite on tiedossa, tuomioistuimen päätöksen jäljennös voidaan lähettää Euroopan unionin lainsäädännön tai Latviaa sitovien kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Kyseinen henkilö voi tämän jälkeen toimittaa oikeuskysymysvalituksen 30 päivän kuluessa päivästä, jona hänelle annettiin päätöksen jäljennös.

Jos valitus tai oikeuskysymysvalitus jätetään määräajan jälkeen, sitä ei tutkita vaan se palautetaan lähettäjälle. Sellaista tuomarin päätöstä vastaan, jolla valitusta tai oikeuskysymysvalitusta ei ole otettu käsiteltäväksi, voi esittää liitännäisasiaa koskevan oikeudenkäyntiväitteen kymmenen päivän kuluessa tuomarin päätöksen antamisesta.

Tietyissä riita-asiatyypeissä, kuten asiassa, joka koskee ulkomaisen tuomioistuimen päätöksen tunnustamista, sovelletaan erityisiä valitusaikoja, jotka määrätään tapauskohtaisesti siviiliprosessisääntöjen mukaisesti.

13 Voivatko tuomioistuimet muuttaa määräaikaa, erityisesti paikalletulolle asetettua määräaikaa, tai asettaa erityisen määräpäivän paikalletuloa varten?

Tuomioistuimen on lykättävä asian käsittelyä ja määrättävä uusi päivä suulliselle tuomioistuinkäsittelylle, jos:

  • asianosainen on poissa suullisesta tuomioistuinkäsittelystä eikä hänelle ole ilmoitettu käsittelyn aikaa ja paikkaa;
  • asianosaiselle on ilmoitettu käsittelyn aika ja paikka mutta hän on siitä huolimatta poissa ja tuomioistuin pitää poissaolon syitä pätevinä;
  • hakemuksen jäljennöstä ei ole annettu vastaajalle ja tästä syystä vastaaja pyytää, että asian käsittelyä lykätään;
  • on tarpeen kutsua kuultavaksi asianosainen, jonka oikeuksiin tai laillisiin etuihin tuomioistuimen päätöksellä saattaisi olla vaikutusta;
  • tuomioistuin omasta aloitteestaan lykkää asian käsittelyä tarkoituksenaan auttaa puolisoita palaamaan yhteen tai saavuttamaan sovintoratkaisu. Jommankumman osapuolen pyynnöstä asian käsittelyä voidaan lykätä toistamiseen tätä tarkoitusta varten;
  • vastaajan asuin- tai olinpaikka ei ole Latviassa ja tieto suullisen tuomioistuinkäsittelyn ajasta ja paikasta on lähetetty vastaajalle ja vahvistus tiedoksiantamisesta saatu, mutta vastaaja ei ole saanut ilmoitusta ajoissa ja on poissa käsittelystä;
  • vastaajan asuin- tai olinpaikka ei ole Latviassa ja tieto suullisen tuomioistuinkäsittelyn ajasta ja paikasta tai hakemuksen jäljennös on lähetetty vastaajalle, mutta vahvistusta tiedoksiantamisesta ei ole saatu ja vastaaja on poissa käsittelystä;
  • osapuolten suostumus sovitteluun on vastaanotettu.

Tuomioistuin voi lykätä asian käsittelyä myös eräissä muissa tilanteissa.

Tuomioistuin voi lykätä asian käsittelyä, jos

  • kantaja, jolle on ilmoitettu käsittelyn aika ja paikka, on poissa käsittelystä eikä ole tiedossa, mistä tämä johtuu;
  • vastaaja, jolle on ilmoitettu käsittelyn aika ja paikka, on poissa käsittelystä eikä ole tiedossa, mistä tämä johtuu;
  • katsotaan, että asiassa on mahdotonta antaa päätöstä, koska todistaja, asiantuntija, tuomioistuimen järjestämä tulkki tai asianosainen, jonka läsnäolo on lain mukaan pakollista, on poissa;
  • asianosainen sitä pyytää voidakseen hankkia lisänäyttöä;
  • henkilö ei voi osallistua käsittelyyn videoneuvottelun välityksellä teknisistä tai muista tuomioistuimesta riippumattomista syistä;
  • tulkki on poissa käsittelystä ja tuomioistuin pitää poissaolon syitä pätevinä.

14 Jos sellainen asiakirja, joka on osoitettu asuinpaikkansa vuoksi määräajan pidennykseen oikeutetulle asianosaiselle, annetaan tiedoksi hänelle sellaisessa paikassa, jossa asuvilla ei ole oikeutta määräajan pidennykseen, menettääkö kyseinen asianosainen oikeutensa määräajan pidennykseen?

Ei. Kun toimitetaan ja annetaan tiedoksi oikeudenkäyntiasiakirjoja henkilölle, jonka asuin- tai olinpaikka on Latvian ulkopuolella, sovelletaan siviiliprosessisääntöjen mukaisesti toisenlaista menettelyä. Myös prosessioikeudelliset määräajat, jotka alkavat kulua asiakirjojen vastaanottamisesta, lasketaan eri tavalla.

Esimerkiksi alioikeuden päätöksestä tehtävä valitus voidaan pääsääntöisesti jättää 20 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Jos päätös on lähetetty asianosaiselle, jonka asuin- tai olinpaikka on Latvian ulkopuolella, hänellä on oikeus jättää valitus 20 päivän kuluessa siitä, kun oikeuden päätöksen jäljennös on annettu hänelle. Kun oikeudenkäynnin asianosaisten valitusajat, jotka koskevat alioikeuden päätöstä, päättyvät eri aikoina, päätös tulee lainvoimaiseksi, kun viimeisenä tehdystä päätöksen tiedoksiannosta laskettava valitusaika päättyy eikä valituksia ole tehty.

15 Mitä seuraamuksia aiheutuu, jos määräaikoja ei noudateta?

Oikeus prosessitoimen tekemiseen lakkaa laissa määrätyn tai tuomioistuimen asettaman määräajan päättyessä. Valituksia ja asiakirjoja, jotka toimitetaan määräajan päätyttyä, ei tutkita.

16 Jos määräaika ylitetään, mitä oikeuskeinoja niitä noudattamatta jättäneillä asianosaisilla on käytettävissään?

Tuomioistuin voi asianosaisen pyynnöstä palauttaa menetetyn määräajan, jos se katsoo, että prosessitoimi on viivästynyt perustellusta syystä.

Tuomioistuin voi palauttaa määräaikoja,

  • jotka ovat umpeutuneet;
  • jotka ovat laissa määrättyjä;
  • joiden kuluessa asianosaisilla on oikeus tehdä prosessitoimia.

Puhtaasti prosessuaalisia määräaikoja, joilla on liittymäkohta yleisiin vanhentumisaikoihin, ei kuitenkaan voida palauttaa. Siten ei ole mahdollista palauttaa esimerkiksi kymmenen vuoden määräaikaa, jonka kuluessa täytäntöönpanoon oikeuttavat asiakirjat on toimitettava täytäntöönpantaviksi ja joka alkoi kulua asiaan liittyvän tuomioistuimen päätöksen tulosta lainvoimaiseksi.

Ylitetyn määräajan uusiminen tarkoittaa, että tuomioistuimen on myös sallittava viivästyneen prosessitoimen toteuttaminen.

Tuomioistuimen, tuomarin tai haastemiehen asettamaa määräaikaa voidaan pidentää asianosaisen pyynnöstä ennen määräajan päättymistä. Laissa säädettyjä määräaikoja ei voida pidentää. Jos asianosainen ei saa prosessitointa tehdyksi tuomioistuimen, tuomarin tai haastemiehen hänelle asettamassa määräajassa, asianosainen voi pyytää uuden määräajan asettamista tuota prosessitointa varten.

Hakemus määräajan pidentämisestä tai palauttamisesta on toimitettava tuomioistuimelle, jossa viivästynyt prosessitoimi olisi tullut tehdä. Hakemukseen annetaan päätös suullisessa tuomioistuinkäsittelyssä, ja asianosaisille ilmoitetaan etukäteen käsittelyn aika ja paikka. Asianosaisen poissaolo ei estä päätöksen antamista hakemukseen.

Menetetyn määräajan palauttamista koskevan hakemuksen yhteydessä on toimitettava asiakirjat, jotka vaaditaan prosessitoimen tekemiseen, sekä selostus määräajan palauttamisen perusteista.

Tuomarin asettamaa määräaikaa voidaan pidentää yhden tuomarin käsittelyssä.

Sellaista tuomioistuimen tai tuomarin päätöstä vastaan, jonka mukaan määräaikaa ei pidennetä eikä palauteta, voidaan esittää liitännäisasiaa koskeva oikeudenkäyntiväite.

Päivitetty viimeksi: 16/04/2021

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.