Menettelyjen määräajat

Luxemburg
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Erityyppiset määräajat, joita sovelletaan siviiliasioita koskevien menettelyjen yhteydessä

Luxemburgin lainsäädännössä säädettyihin menettelyllisiin määräaikoihin kuuluvat muun muassa muutoksenhaun määräajat, menettelyihin liittyvien toimien toteuttamisen määräajat, oikeuteen saapumiselle asetetut määräajat ja pitkien välimatkojen vuoksi pidennetyt määräajat.

Koska vanhentumisaikoja ja oikeuden menettämisen uhalla noudatettavia määräaikoja ei voida niiden luonteen vuoksi pitää yksinomaan menettelyllisinä määräaikoina, niitä ei käsitellä tässä yhteydessä.

2 Luettelo päivistä, jotka eivät ole 3. kesäkuuta 1971 annetussa asetuksessa (ETY, EURATOM) N:o 1182/71 tarkoitettuja työpäiviä

Yleisiä vapaapäiviä ovat lauantain ja sunnuntain lisäksi seuraavat lakisääteiset juhlapyhät:

  • uudenvuodenpäivä, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, 9. toukokuuta, helatorstai, helluntain jälkeinen maanantai, kansallispäivä 23. kesäkuuta,
  • Neitsyt Marian taivaaseenastumisen päivä, pyhäinpäivä, joulupäivä ja tapaninpäivä.

3 Mitä yleisiä sääntöjä sovelletaan erilaisten siviilimenettelyjen määräaikoihin?

Menettelyjen määräajat voivat vaihdella aiheen ja menettelyn mukaan.

4 Kun teko tai virallinen toimi on suoritettava tietyn ajanjakson aikana, milloin ajanjakso alkaa?

Kaikki menettelylliset määräajat alkavat kulua seuraavasta vuorokaudesta sen jälkeen kun määräajan kulumisen käynnistävä toimi suoritetaan, tapahtuma ilmenee, päätös tehdään tai asia annetaan tiedoksi.

5 Voiko määräajan kulumisen aloittavaan hetkeen vaikuttaa tai sitä muuttaa se tapa, jolla asiakirjat lähetetään tai annetaan tiedoksi (henkilökohtaisesti haastemiehen välityksellä tai postitse)?

Kyllä. Jos laissa vaaditaan asiakirjan antamista tiedoksi haastemiehen välityksellä tai kirjaajan toimesta, tiedoksiannon voidaan katsoa tapahtuneen muuna päivänä kuin sinä päivänä, jona kyseinen henkilö saa sen todellisuudessa haltuunsa (esimerkiksi jos henkilö kieltäytyy ottamasta vastaan asiakirjaa, jos tiedoksianto toimitetaan kotiin jne.).

6 Kun määräajan kuluminen alkaa jostakin tapahtumasta, lasketaanko määräaikaan mukaan päivä, jona tapahtuma ilmenee?

Kaikki menettelylliset määräajat alkavat kulua seuraavasta vuorokaudesta sen jälkeen kun määräajan kulumisen käynnistävä toimi suoritetaan, tapahtuma ilmenee, päätös tehdään tai asia annetaan tiedoksi.

7 Kun määräaika on ilmaistu päivissä, tarkoittaako ilmoitettu päivien lukumäärä kalenteripäiviä vai työpäiviä?

Yleiset vapaapäivät, lauantait ja sunnuntait sisältyvät määräaikoihin.

8 Entä jos määräaika on ilmaistu viikoissa, kuukausissa tai vuosissa?

Yleiset vapaapäivät, lauantait ja sunnuntait sisältyvät määräaikoihin.

9 Milloin viikoissa, kuukausissa tai vuosissa ilmaistu määräaika päättyy?

Kaikki menettelylliset määräajat päättyvät määräajan viimeisenä päivänä vuorokauden vaihtuessa.

Kun määräaika ilmoitetaan viikkoina, se päättyy viimeisen viikon sinä viikonpäivänä, joka on sama kuin se viikonpäivä, jona määräajan kulumisen käynnistävä toimi suoritetaan, tapahtuma ilmenee, päätös tehdään tai asia annetaan tiedoksi.

Kun määräaika ilmoitetaan kuukausina tai vuosina, se päättyy viimeisen kuukauden tai viimeisen vuoden sinä päivänä, jonka päivämäärä on sama kuin sen päivän, jona määräajan kulumisen käynnistävä toimi suoritetaan, tapahtuma ilmenee, päätös tehdään tai asia annetaan tiedoksi. Ellei päivämäärältään vastaavaa päivää ole, määräaika päättyy kuun viimeisenä päivänä.

Kun päivämäärä ilmoitetaan kuukausina ja päivinä tai kuukauden murto-osina, ensin lasketaan kokonaiset kuukaudet ja tämän jälkeen päivät tai kuukauden murto-osat. Kuukauden murto-osia laskettaessa katsotaan, että kuukaudessa on 30 päivää.

10 Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, pidennetäänkö sitä seuraavaan työpäivään?

Jos sääntöjen mukaisesti laskettu määräaika päättyisi lauantaina, sunnuntaina, lakisääteisenä juhlapyhänä tai sen korvaavana yleisenä vapaapäivänä, sitä jatketaan ensimmäiseen seuraavaan arkipäivään. Sama koskee kunnantalolla (maison communale) tehtäviä tiedoksiantoja, jos kunnalliset laitokset ovat suljettuina yleisöltä määräajan viimeisenä päivänä.

11 Onko olemassa tilanteita, joissa määräaikaa pidennetään? Millä edellytyksillä määräaikaan voi saada pidennyksen?

Kun ulkomailla asuvaa tai oleskelevaa henkilöä vastaan on nostettu kanne jossakin Luxemburgin tuomioistuimessa, määräaikaa pidennetään pitkän välimatkan vuoksi. Pidennys on 15–35 päivää henkilön asuinpaikan mukaan.

12 Mitä määräaikaa sovelletaan muutoksenhakuun?

Muutoksenhakuaika on pääsääntöisesti 40 päivää. Ulkomailla asuvien tapauksessa tähän lisätään pitkän välimatkan vuoksi myönnettävä pidennys. Tuomioon, joka ei ole väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoinen, ei voi hakea muutosta ensimmäisen viikon aikana.

Vastaajan poissa ollessa annettuun tuomioon voi hakea muutosta 15 päivän kuluessa tuomion tiedoksiantamisesta.

Välipäätökseen voi hakea muutosta 15 päivän kuluessa sen tiedoksiantamisesta. Poissaolotuomiota voi vastustaa kahdeksan päivän kuluessa sen tiedoksiantamisesta. Tämä aika kuluu samaan aikaan muutoksenhakuajan kanssa.

13 Voivatko tuomioistuimet muuttaa määräaikaa, erityisesti paikalletulolle asetettua määräaikaa, tai asettaa erityisen määräpäivän paikalletuloa varten?

Välipäätösmenettelyssä kanteet nostetaan haasteella oikeudenkäynnissä, joka pidetään tätä varten kyseisille menettelyille tavanomaisena päivänä ja kellonaikana. Jos asia edellyttää pikaista ratkaisua, tuomioistuimen presidentti tai hänen sijaisenaan toimiva tuomari voi kuitenkin hyväksyä, että haaste kuullaan tiettyyn aikaan – jopa juhlapyhänä tai päivänä, joka ei ole tavallinen arkipäivä – oikeudenkäynnissä tai hänen kotonaan avoimin ovin.

14 Jos sellainen asiakirja, joka on osoitettu asuinpaikkansa vuoksi määräajan pidennykseen oikeutetulle asianosaiselle, annetaan tiedoksi hänelle sellaisessa paikassa, jossa asuvilla ei ole oikeutta määräajan pidennykseen, menettääkö kyseinen asianosainen oikeutensa määräajan pidennykseen?

Kun Luxemburgin ulkopuolella asuvalle henkilölle toimitetaan henkilökohtaisesti haaste suurherttuakunnan alueella, noudatetaan tavanomaisia määräaikoja. Tuomioistuin voi kuitenkin pidentää määräaikoja tarvittaessa.

15 Mitä seuraamuksia aiheutuu, jos määräaikoja ei noudateta?

Muutoksenhaulle asetetun määräajan umpeutuminen johtaa prekluusioon eli oikeuden menettämiseen. Menettelyihin liittyvien toimien toteuttamiselle asetettujen määräaikojen umpeutuminen johtaa pääsääntöisesti asian vanhentumiseen eli sen poistamiseen luettelosta.

16 Jos määräaika ylitetään, mitä oikeuskeinoja niitä noudattamatta jättäneillä asianosaisilla on käytettävissään?

Ellei henkilö toteuta tarvittavia oikeustoimia ilmoitetussa määräajassa, hänelle voidaan palauttaa kaikissa asioissa prekluusion jälkeen hänen oikeutensa toteuttaa kyseiset toimet, jos hän ei ole itsestään riippumattomasta syystä saanut hyvissä ajoin tietoa määräajan kulumisen käynnistäneestä asiakirjasta tai jos hän on ollut estynyt toimimasta. Hakemus voidaan ottaa vastaan vain, jos se on laadittu 15 päivän kuluessa siitä, kun henkilö sai tietää määräajan kulumisen käynnistäneestä asiakirjasta tai kun estyneisyyden syy päättyi. Hakemusta ei voida enää ottaa vastaan, kun asiakirjan mukaisen normaalin määräajan päättymisestä on kulunut yli vuosi. Näillä määräajoilla ei ole lykkäävää vaikutusta.

Ellei toimia jatketa kolmeen vuoteen, käsittely päättyy. Määräaikaa pidennetään kuudella kuukaudella asian käsittelyn uudelleen aloittamista koskevan hakemuksen tekemisen tai uuden asianajajan nimittämisen seurauksena. Vanhentuminen ei merkitse kanteen kumoutumista, vaan se johtaa yksinomaan menettelyn päättymiseen. Jos henkilö haluaa toteuttaa oikeustoimia, hänen on nostettava uusi kanne käyttääkseen oikeuksiaan – edellyttäen, ettei tälle asetettu määräaika ole päättynyt.

Määräykseen, joka koskee asian poistamista luettelosta siksi, että asianajajat eivät ole noudattaneet asetettuja määräaikoja, ei voida hakea muutosta.

Linkkejä

http://www.legilux.lu/

Päivitetty viimeksi: 11/01/2024

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.