

Kanteeseen vastaamisen määräaika
Court of Session ‑tuomioistuimen asioissa, joissa tiedoksianto tapahtuu Euroopassa tai Euroopan ulkopuolella, määräaika on 21 päivää tiedoksiantopäivästä. Tietyissä asioissa, joissa tiedoksiantoa ei ole suoritettu näissä säännöissä kuvatulla menettelyllä, määräaika on 42 päivää.
Sheriff Court ‑tuomioistuimen asioissa, joissa tiedoksianto tapahtuu Euroopassa, määräaika on 21 päivää tiedoksiantopäivästä. Kaikissa tapauksissa, joissa tiedoksianto tapahtuu Euroopan ulkopuolella, määräaika on 42 päivää tiedoksiantopäivästä.
Lisätietoa:
Enintään 5 000 punnan suuruisten määrien perintään sovelletaan yksinkertaista menettelyä ja nopeutettua menettelyä koskevia sääntöjä.
Määräajat ja vanhentumisajat
Skotlannin oikeudessa määräajat, joiden kuluessa asia on pantava vireille, määräytyvät vanhentumisajan ja negatiivisen määräajan (negative prescription) oikeudellisten käsitteiden perusteella. Vanhentumisaika on suojaava menettelysääntö, jonka mukaan tietyistä oikeuksista ja velvollisuuksista (vaikka ne ovat edelleen olemassa) tulee tietyn ajan kuluttua oikeudellisesti täytäntöönpanokelvottomia. Negatiivinen määräaika on aineellisen oikeuden sääntö, joka toimii siten, että henkilön oikeus ja/tai velvoite raukeaa tietyn ajan kuluttua.
Nykyinen laki sisältyy määräaikoja ja vanhentumisaikoja koskevaan Skotlannin lakiin vuodelta 1973 (Prescription and Limitation (Scotland) Act 1973), sellaisena kuin se on muutettuna.
Negatiivista määräaikaa koskevat säännökset ilmaisevat, milloin sopimukseen perustuvat oikeudet ja velvoitteet raukeavat. Määräajat vaihtelevat velvoitteen luonteen mukaan.
Laissa säädetään vahingonkorvauksia, henkilövahinkoja, kunnianloukkauksia ja tuotevastuuta koskevien kanteiden vanhentumisajasta. Vanhentumisaika on kolme vuotta vahinkoa koskevan tiedon saamisesta, mutta tuomioistuimet voivat harkintansa mukaan sallia kanteen nostamisen tämän määräajan päätyttyä, jos ne pitävät sitä kohtuullisena.
Myös muissa laeissa säädetään erilaisista vanhentumisajoista, esimerkiksi (henkilöiden tai tavaroiden) lento-, maantie-, meri- ja rautatiekuljetuksia koskevien kanteiden vanhentumisesta.
Asianajajalta tai kansalaisten neuvontapalvelulta (Citizens Advice Bureau) voi kysyä neuvoa siihen, sovelletaanko erityisiä määräaikoja sellaiseen asiaan, jonka tahdot panna vireille.
Skotlannissa vapaapäiviä ovat lauantain ja sunnuntain lisäksi seuraavat yleiset vapaapäivät:
Jos joulupäivä, tapaninpäivä, uudenvuodenpäivä tai 2. tammikuuta osuu viikonloppuun, seuraavasta arkipäivästä tulee vapaapäivä. Jos esimerkiksi 25. ja 26. joulukuuta ovat lauantai ja sunnuntai, maanantai ja tiistai ovat vapaapäiviä.
Kaikki päivämäärät on vahvistettu vuoden 1971 pankki- ja rahoitustoimintaa koskevan lain (Banking and Financial Dealings Act) taulukoissa 1 lukuun ottamatta spring bank holidaytä ja tapaninpäivää, joista määrätään kuninkaallisella julistuksella.
Määräajat ja vanhentumisajat
Määräaikoja ja vanhentumisaikoja koskevassa Skotlannin laissa vuodelta 1973, sellaisena kuin se on muutettuna, säädetään yksityiskohtaisesti eri määräaikojen ja vanhentumisaikojen laskemisesta, kuten kysymykseen 1 annetussa vastauksessa kuvataan.
Alkamisajankohta on tiedoksiannon päivämäärä. Postitse suoritettu tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi haasteen postittamista seuraavana päivänä. Jos haasteen määräajan viimeinen päivä osuu viikonloppuun, vapaapäivään tai sellaiseen päivään, jona tuomioistuin on suljettuna, määräaika pitenee automaattisesti joko seuraavaan työpäivään.
Alkamispäivä on aina tiedoksiannon suorittamispäivä riippumatta sen suoritustavasta. Tiedoksiannon päivämäärän määritelmän osalta katso vastaus kysymykseen 4.
Määräaika alkaa tapahtuman päivämäärästä. Ensimmäinen tiedoksiannon jälkeinen päivä on ensimmäinen päivä, joka lasketaan mukaan määräaikaan (ottaen huomioon vapaapäiviin liittyvät seikat, jotka on esitetty vastauksessa kysymykseen 4).
Kalenteripäiviä (ks. kuitenkin kysymys 4 muun muassa vapaapäivistä). Vaikka määräajan päättymispäivä ei voi olla vapaapäivä, määräaikaan lasketaan mukaan kaikki muut vapaapäivät.
Tuomioistuimen asiakirjoissa sanalla ’kuukausi’ tarkoitetaan kalenterikuukautta.
Määräajat päättyvät edellisissä kysymyksissä kuvattujen periaatteiden mukaisesti määräajan pituudesta riippuen sen viimeisenä päivänä pitäen mielessä, että määräaika alkaa kulua tiedoksiannon jälkeisestä päivästä.
Kyllä. Ks. vastaus kysymykseen 4.
Tuomioistuin voi pidentää tiedoksiannon määräaikaa, jos se on perusteltua ja tuomioistuin katsoo sen tarpeelliseksi.
Court of Sessionissa vastaajalla on lainvoimaisen päätöksen tai lainvoimaista päätöstä edeltävän päätöksen (interlocutor) antamisesta 14 päivää aikaa hakea päätökseen muutosta ja ilmoittaa aikomuksestaan tuomioistuimelle.
Määräaikaa, jonka kuluessa Sheriff Courtin tiettyihin päätöksiin voidaan hakea muutosta, pidennettiin 1. tammikuuta 2016 alkaen 14 päivästä 28 päivään. Nämä muutoksenhaut toimitetaan nyt suoraan muutoksenhakutuomioistuimeen (Sheriff Appeal Court).
Nopeutetun menettelyn ja yksinkertaisen menettelyn muutoksenhaut jätetään edelleen Sheriff Courtiin, ja muutoksenhakuaika on edelleen 14 päivää.
On huomattava, että jos lainsäädännössä säädetään säännöistä poikkeavista muutoksenhakuajoista tietyntyyppisiä muutoksenhakuja varten, sovelletaan laissa säädettyä määräaikaa.
Vain poikkeustapauksissa. Lyhennettyjen määräaikojen vähimmäismääräaika on 48 tuntia. Vaatimus ilmoittaa vastaajalle ennakkoon voidaan sivuuttaa kokonaan ainoastaan lastensuojelutapauksessa annettavan väliaikaiskiellon yhteydessä. Tällaisissa tapauksissa voidaan tietenkin järjestää kuuleminen jälkikäteen kaikille osapuolille tasapuolisen menettelyn turvaamiseksi.
Ei.
Jos vastaaja ei vastaa kanteeseen, voidaan antaa yksipuolinen tuomio, jos kantaja sitä pyytää. Vastaaja voi tietenkin hakea tuomioon muutosta, kuten vastauksessa kysymykseen 12 kuvataan.
Vastaaja voi pyytää tuomioistuimelta määräajan pidentämistä. Jos tuomio on jo annettu (yksipuolisesti), vastaaja voi pyytää tuomioistuinta kumoamaan toimen, jos sovellettava tuomioistuimen työjärjestys tämän sallii.
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.