Sähköinen asiointi tuomioistuinten kanssa

1 Voiko asian saattaa tuomioistuimen käsiteltäväksi internetin välityksellä?

Siviilioikeudellisissa menettelyissä kanne tai hakemus voidaan toimittaa tuomioistuimelle sähköisesti. Edellytyksenä on, että kanteessa tai hakemuksessa on vastuussa olevan henkilön pätevä allekirjoitus tai että vastuussa oleva henkilö (ainoastaan) allekirjoittaa sen ja toimittaa sen suojattua siirtotapaa käyttäen. Suojatut siirtotavat määritellään siviiliprosessilain 130 a §:n 4 momentissa.

2 Millaisissa asioissa sähköistä asiointia voidaan käyttää? Onko menettelyjä, joissa internetin käyttö on ainoa mahdollisuus?

Periaatteessa kaikissa siviilioikeudellisissa menettelyissä on mahdollista esittää tuomioistuimelle kanne tai hakemus sähköisesti kysymyksessä 1 kuvatulla tavalla. On myös menettelyjä, jotka voi hoitaa ainoastaan sähköisesti, esimerkiksi rekisteröinti- ja velkomismenettelyt.

3 Onko palvelu käytettävissä kaikkina aikoina (eli vuorokauden ympäri kaikkina viikonpäivinä)? Jos se on käytettävissä ainoastaan tiettyinä kellonaikoina, mitkä nuo ajat ovat?

Määräaikoja ei ole asetettu.

4 Onko kanne esitettävä tietyssä tiedostomuodossa?

Sähköisen asiakirjan on sovelluttava käsiteltäväksi. Tiedonsiirtoa ja käsittelyä koskevista teknisistä parametreista säädetään sähköisestä oikeudesta annetussa laissa.

5 Millä tavoin tiedot suojataan siirtämisen ja tallentamisen yhteydessä?

Tekniset parametrit vahvistetaan sähköisestä oikeudesta annetussa laissa.

6 Edellytetäänkö käyttäjiltä sähköistä allekirjoitusta ja/tai asiakirjojen lähetys- tai saapumisajankohdan kirjausta?

Sähköisenä asiakirjana toimitettavassa kanteessa tai hakemuksessa on oltava vastuussa olevan henkilön pätevä allekirjoitus tai vastuussa olevan henkilön on (ainoastaan) allekirjoitettava se ja toimitettava se suojattua siirtotapaa käyttäen (ks. kysymys 1).

7 Veloitetaanko tässä yhteydessä tuomioistuinmaksuja? Millä tavoin mahdolliset maksut voidaan suorittaa? Eroavatko ne maksuista, joita veloitetaan muista kuin sähköisistä menettelyistä?

Käytetyn viestintätekniikan luonne ei periaatteessa vaikuta oikeudenkäyntimaksujen suuruuteen. Maksutavat ovat lasku, suoraveloitus ja verkkomaksu. Osavaltion oikeusviranomaiset toimittavat lisätietoja.

8 Voidaanko internetin välityksellä vireille pantu kanne peruuttaa?

Tämä on mahdollista. Asiaan sovelletaan yleisiä säännöksiä.

9 Jos kantaja nostaa kanteen internetin välityksellä, voiko vastaaja toimittaa vastauksensa internetin välityksellä? Onko internetin käyttö tällöin pakollista?

Kanteen muodosta riippumatta asianajajilla, viranomaisilla ja julkisoikeudellisilla oikeushenkilöillä on yleinen velvollisuus toimittaa vastine tuomioistuimelle sähköisenä asiakirjana. Lisäksi menettelyn osapuolet voivat vapaasti toimittaa tuomioistuimelle huomautuksia sähköisenä asiakirjana.

10 Miten sähköinen menettely etenee, jos vastaaja vastaa kanteeseen?

Asiaan sovelletaan yleisiä säännöksiä. Ei ole olemassa erityistä, puhtaasti sähköistä siviilioikeudellista menettelyä.

11 Miten sähköinen menettely etenee, jos vastaaja ei vastaa kanteeseen?

Asiaan sovelletaan yleisiä säännöksiä. Ei ole olemassa erityistä, puhtaasti sähköistä siviilioikeudellista menettelyä.

12 Voiko asiakirjoja toimittaa tuomioistuimeen sähköisesti? Jos voi, millaisissa menettelyissä ja millä edellytyksillä tämä on mahdollista?

Asiakirjat voidaan tietyin edellytyksin lähettää tuomioistuimelle sähköisessä muodossa (ks. kysymys 1).

13 Voidaanko oikeudenkäyntiasiakirjoja – ja erityisesti tuomioita – antaa tiedoksi internetin välityksellä?

Oikeudenkäyntiasiakirjat, erityisesti päätökset, voidaan antaa tiedoksi sähköisesti suojattua siirtotapaa käyttäen (siviiliprosessilain 173 §:n 1 momentti). Asianajajien, notaarien, haastemiesten, viranomaisten, yhtiöiden ja julkisoikeudellisten laitosten on huolehdittava suojatusta siirtotavasta. Sähköinen asiakirja voidaan antaa tiedoksi muille henkilöille vain, jos kyseessä ovat luonnolliset henkilöt, jotka ovat antaneet suostumuksensa sähköisten asiakirjojen tiedoksiantoon kyseistä menettelyä varten tai oikeushenkilöt, jotka ovat antaneet yleisen suostumuksensa sähköisten asiakirjojen tiedoksiantoon (siviiliprosessilain 173 §:n 4 momentin ensimmäinen ja kolmas virke).

14 Voidaanko tuomioistuimen päätöksiä antaa sähköisesti?

Kyllä. Tuomioistuimen päätös on periaatteessa mahdollista antaa sähköisessä muodossa, kuten kysymyksessä 13 kuvataan.

15 Voidaanko muutoksenhakemus tehdä ja sitä koskeva päätös antaa tiedoksi sähköisesti?

Sovelletaan edellä kuvattuja sähköisten asiakirjojen lähettämistä ja tiedoksiantoa koskevia yleisiä sääntöjä (ks. kysymykset 1 ja 13).

16 Voidaanko täytäntöönpanomenettely käynnistää internetin välityksellä?

Täytäntöönpanomääräykset haastemiehelle ja täytäntöönpanohakemukset tuomioistuimelle voidaan lähettää myös sähköisesti, kuten kysymyksessä 1 kuvataan. Tietyt lähettäjät, erityisesti asianajajat ja viranomaiset, on velvoitettu toimittamaan hakemuksensa tai määräyksensä sähköisesti (siviiliprosessilain 753 §:n 5 momentti, 130 d §). Liiteasiakirjat voidaan toimittaa tai ne on toimitettava myös sähköisesti, paitsi jos laissa säädetään, että asiakirja on toimitettava kirjallisesti. Täytäntöönpanoasiakirjan jäljennös on periaatteessa lähetettävä kirjallisesti. Jos täytäntöönpanon mahdollistava asiakirja on täytäntöönpanomääräys, joka ei edellytä täytäntöönpanolauseketta, ja saatava on enintään 5 000 euroa, täytäntöönpanoasiakirja voidaan tietyin edellytyksin lähettää sähköisesti. Tämä koskee esimerkiksi sähköistä hakemusta, joka liittyy rahamääräisen saatavan takavarikointiin ja siirtämiseen (siviiliprosessilain 829 a §). Tämä pätee myös sähköisesti toimitettuun rahamääräisen saatavan täytäntöönpanomääräykseen (siviiliprosessilain 754a §).

17 Voivatko asianosaiset tai heidän oikeudelliset edustajansa seurata verkossa asioiden etenemistä? Jos voivat, miten tämä tapahtuu?

Yleensä eivät. Joissakin tapauksissa tiedot kiinteistörekisteri-/rekisteröintitapauksista ja siviilioikeudenkäyntien nimityksistä ovat saatavilla sähköisesti.