- 1 Voiko asian saattaa tuomioistuimen käsiteltäväksi internetin välityksellä?
- 2 Millaisissa asioissa sähköistä asiointia voidaan käyttää? Onko menettelyjä, joissa internetin käyttö on ainoa mahdollisuus?
- 3 Onko palvelu käytettävissä kaikkina aikoina (eli vuorokauden ympäri kaikkina viikonpäivinä)? Jos se on käytettävissä ainoastaan tiettyinä kellonaikoina, mitkä nuo ajat ovat?
- 4 Onko kanne esitettävä tietyssä tiedostomuodossa?
- 5 Millä tavoin tiedot suojataan siirtämisen ja tallentamisen yhteydessä?
- 6 Edellytetäänkö käyttäjiltä sähköistä allekirjoitusta ja/tai asiakirjojen lähetys- tai saapumisajankohdan kirjausta?
- 7 Veloitetaanko tässä yhteydessä tuomioistuinmaksuja? Millä tavoin mahdolliset maksut voidaan suorittaa? Eroavatko ne maksuista, joita veloitetaan muista kuin sähköisistä menettelyistä?
- 8 Voidaanko internetin välityksellä vireille pantu kanne peruuttaa?
- 9 Jos kantaja nostaa kanteen internetin välityksellä, voiko vastaaja toimittaa vastauksensa internetin välityksellä? Onko internetin käyttö tällöin pakollista?
- 10 Miten sähköinen menettely etenee, jos vastaaja vastaa kanteeseen?
- 11 Miten sähköinen menettely etenee, jos vastaaja ei vastaa kanteeseen?
- 12 Voiko asiakirjoja toimittaa tuomioistuimeen sähköisesti? Jos voi, millaisissa menettelyissä ja millä edellytyksillä tämä on mahdollista?
- 13 Voidaanko oikeudenkäyntiasiakirjoja – ja erityisesti tuomioita – antaa tiedoksi internetin välityksellä?
- 14 Voidaanko tuomioistuimen päätöksiä antaa sähköisesti?
- 15 Voidaanko muutoksenhakemus tehdä ja sitä koskeva päätös antaa tiedoksi sähköisesti?
- 16 Voidaanko täytäntöönpanomenettely käynnistää internetin välityksellä?
- 17 Voivatko asianosaiset tai heidän oikeudelliset edustajansa seurata verkossa asioiden etenemistä? Jos voivat, miten tämä tapahtuu?
Hae tietoja alueittain
1 Voiko asian saattaa tuomioistuimen käsiteltäväksi internetin välityksellä?
Latvia on kehittänyt sähköisen oikeustapausportaalin (e-lieta), jonka avulla voi panna vireille siviiliprosessilain mukaisen oikeudenkäynnin ja toimittaa oikeudenkäyntiasiakirjoja, seurata oikeudenkäynnin kulkua sekä vastaanottaa ja tarkastella oikeudenkäyntiasiakirjoja.
2 Millaisissa asioissa sähköistä asiointia voidaan käyttää? Onko menettelyjä, joissa internetin käyttö on ainoa mahdollisuus?
Yksilön oikeudet ja mahdollisuus panna vireille oikeudenkäynti verkkoportaalin kautta sekä siviili- että hallinto-oikeudellisissa menettelyissä. Kaikissa menettelyissä osapuolille annetaan myös mahdollisuus olla yhteydessä tuomioistuimeen ja tutustua asiakirja-aineistoon sähköisen oikeustapausportaalin kautta. Samalla asianosaisella säilyy siviili- ja hallinto-oikeudellisissa menettelyissä oikeus viedä asia tuomioistuimen käsiteltäväksi paperimuodossa, jos hän ei voi tai halua käyttää sähköisiä välineitä.
3 Onko palvelu käytettävissä kaikkina aikoina (eli vuorokauden ympäri kaikkina viikonpäivinä)? Jos se on käytettävissä ainoastaan tiettyinä kellonaikoina, mitkä nuo ajat ovat?
Oikeudenkäyntiasiakirjoja voidaan toimittaa ja niitä voidaan tarkastella sähköisesti ja verkossa milloin tahansa, mutta toimivaltainen tuomioistuin tai viranomainen tarkastaa ja käsittelee asiakirjat työaikanaan.
4 Onko kanne esitettävä tietyssä tiedostomuodossa?
Kanteen voi nostaa sähköisen oikeustapausportaalin kautta täyttämällä erityisen lomakkeen ja liittämällä mukaan kaikki lainsäädännön edellyttämät asiakirjat, mutta henkilö voi halutessaan myös ladata portaaliin itse laatimansa hakemuksen.
5 Millä tavoin tiedot suojataan siirtämisen ja tallentamisen yhteydessä?
Nykyisen sääntelykehyksen mukaisesti alustan ylläpitäjä varmistaa sähköisen oikeustapausalustan turvallisuusvaatimusten noudattamisen. Sähköinen oikeustapausportaali on yksi sähköisen oikeustapausalustan jaetuista ratkaisuista. Oikeushallinto (Tiesu administrācija) on sähköisen oikeustapausalustan ylläpitäjänä myös niiden henkilötietojen rekisterinpitäjä, jotka ovat tarpeen varmistettaessa pääsy sähköisen oikeustapausalustan toimintaorganisaatioon lainsäädännön mukaisesti. Muista kansallisista tietojärjestelmistä kerättyjen henkilötietojen osalta henkilötietojen käsittelystä sähköisellä oikeustapausalustalla vastaava rekisterinpitäjä on kuitenkin kansallinen viranomainen, joka vastaa henkilötietojen käsittelystä asiaankuuluvassa kansallisessa tietojärjestelmässä.
6 Edellytetäänkö käyttäjiltä sähköistä allekirjoitusta ja/tai asiakirjojen lähetys- tai saapumisajankohdan kirjausta?
Sähköisen oikeustapausportaalin käyttäminen edellyttää jotakin seuraavista todentamisvälineistä: sähköinen henkilökortti (eID karte), sähköinen allekirjoitus (eParaksts), sähköinen mobiiliallekirjoitus (eParaksts mobile) tai eIDAS-tunnistusväline.
7 Veloitetaanko tässä yhteydessä tuomioistuinmaksuja? Millä tavoin mahdolliset maksut voidaan suorittaa? Eroavatko ne maksuista, joita veloitetaan muista kuin sähköisistä menettelyistä?
Tuomioistuinmaksut voidaan maksaa sähköisessä oikeustapausportaalissa. Sähköisen menettelyn maksut eivät eroa maksuista, joita veloitetaan muista kuin sähköisistä menettelyistä.
8 Voidaanko internetin välityksellä vireille pantu kanne peruuttaa?
Kanteen nostaneella henkilöllä on oikeus peruuttaa se laissa säädetyissä tapauksissa riippumatta siitä, missä muodossa kanne on pantu vireille tuomioistuimessa.
9 Jos kantaja nostaa kanteen internetin välityksellä, voiko vastaaja toimittaa vastauksensa internetin välityksellä? Onko internetin käyttö tällöin pakollista?
Vastaajalla on oikeus valita, miten hän on yhteydessä tuomioistuimeen. Lainsäädännön mukaan viestintä on mahdollista sähköisen oikeustapausportaalin, sähköpostin tai vastaanottajan virallisen sähköisen osoitteen kautta tai paperimuodossa. Jos henkilö on suostunut käyttämään jotakin edellä mainituista sähköisistä viestintävälineistä yhteydenpitoon tuomioistuimen kanssa, hänen on oltava tavoitettavissa sähköisen oikeustapausportaalin, antamansa sähköpostiosoitteen tai virallisen sähköisen osoitteen kautta.
10 Miten sähköinen menettely etenee, jos vastaaja vastaa kanteeseen?
Voidakseen käyttää jotakin sähköistä viestintävälinettä vastaajan on ilmoitettava tuomioistuimelle suostuvansa käyttämään verkkojärjestelmää tai sähköpostia yhteydenpitoon tuomioistuimen kanssa. Toisaalta velvoitteiden tuomioistuinten ulkopuoliseen täytäntöönpanoon liittyvien menettelyjen yhteydessä velallisen vastaus on laadittava valtioneuvoston hyväksymän mallin mukaisesti. Velallinen voi vastata sähköisessä järjestelmässä olevalla verkkolomakkeella. Tällöin velallinen on suostunut käyttämään verkkojärjestelmää yhteydenpitoon tuomioistuimen kanssa.
11 Miten sähköinen menettely etenee, jos vastaaja ei vastaa kanteeseen?
Jos vastaaja ei ole antanut suostumustaan minkäänlaiseen sähköiseen yhteydenpitoon tuomioistuimen kanssa, hänen on oltava tavoitettavissa ilmoittamastaan asuinpaikasta, ilmoittamastaan lisäosoitteesta tai muusta tuomioistuimen kanssa tapahtuvaa yhteydenpitoa varten ilmoittamastaan osoitteesta. Jos oikeudenkäyntiasiakirjat on toimitettu ilmoitetun asuinpaikan osoitteeseen, ilmoitettuun lisäosoitteeseen tai tuomioistuimen kanssa tapahtuvaa yhteydenpitoa varten ilmoitettuun osoitteeseen ja postilta on saatu tiedoksiantoilmoitus tai asiakirjat on palautettu, tämä ei sinänsä vaikuta siihen, että asiakirjat katsotaan tiedoksi annetuiksi. Oletuksen mukaan asiakirjat on annettu tiedoksi seitsemäntenä päivänä lähetyspäivästä, jos ne on lähetetty postitse, tai kolmantena päivänä lähetyspäivästä, jos ne on lähetetty sähköisesti.
12 Voiko asiakirjoja toimittaa tuomioistuimeen sähköisesti? Jos voi, millaisissa menettelyissä ja millä edellytyksillä tämä on mahdollista?
Latviassa asiakirjoja voi lähettää sähköisesti.
Sähköisiä allekirjoituksia koskevista yhteisön puitteista 13. joulukuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/93/EY mukaisesti tuomioistuinten on hyväksyttävä sähköisesti allekirjoitetut asiakirjat.
Latvian sähköisiä asiakirjoja koskevassa laissa (Elektronisko dokumentu likums) säädetään, että sähköisten asiakirjojen aitouden varmistamiseksi niissä on oltava tietoja, jotka vahvistavat sekä asiakirjan aitouden että allekirjoittajan henkilöllisyyden. Jotta allekirjoittajan katsotaan allekirjoittaneen sähköiset asiakirjat itse, ne on lisäksi allekirjoitettava suojatulla sähköisellä allekirjoituksella. Sähköisiä asiakirjoja käytettäessä suojattujen sähköisten allekirjoituspalvelujen tarjoajat vastaavat tietoturvasta sähköisiä asiakirjoja koskevan lain ja Latvian tietosuojasääntöjen mukaisesti. Tuomioistuimen kanssa asioivan henkilön on annettava erikseen suostumuksensa sähköpostin käyttämiseen, minkä jälkeen tuomioistuin toimittaa hänelle laatimansa asiakirjat sähköisessä muodossa.
Lisäksi minkä tahansa oikeusasian vireillepanossa voidaan käyttää suojatulla sähköisellä allekirjoituksella varustettuja asiakirjoja, ellei laissa säädetä vireillepanoa koskevista erityismenettelyistä. Sähköisten asiakirjojen vaihtoa koskevaa menettelyä ei sovelleta tietyntyyppisiin kiinteistö-, perhe- tai perintöoikeudellisiin sopimuksiin eikä tietyntyyppisiin takaussopimuksiin.
Jos lainsäädännössä säädetään, että asiakirja edellyttää muiden vaatimusten lisäksi myös aikaleimaa, tämä vaatimus täyttyy sähköisen asiakirjan osalta, jos sähköisessä asiakirjassa on suojattu sähköinen allekirjoitus ja aikaleima. Myös pelkkä sähköinen allekirjoitus kelpaa, jos osapuolet ovat kirjallisesti sopineet, että sähköiset asiakirjat voidaan allekirjoittaa sähköisellä allekirjoituksella.
13 Voidaanko oikeudenkäyntiasiakirjoja – ja erityisesti tuomioita – antaa tiedoksi internetin välityksellä?
Kyllä, tuomioistuin voi antaa asiakirjoja, myös tuomioita, tiedoksi internetiä käyttäen, jos asianosaiset ovat antaneet siihen suostumuksensa. Lisäksi jos tuomioistuin katsoo, ettei tuomiota ole mahdollista antaa oikeuden istunnossa, se voi asettaa päivämäärän, jolloin tuomio laaditaan ja on saatavilla verkossa. Tuomioistuin asettaa päivämäärän, johon on enintään 30 päivää ja jolloin tuomio on saatavilla verkossa. Tuomion antamispäivänä pidetään päivää, jona tuomio on saatavilla verkkojärjestelmässä.
14 Voidaanko tuomioistuimen päätöksiä antaa sähköisesti?
Tuomioistuimen päätöksiä, kuten muitakin oikeudenkäyntiasiakirjoja, voidaan antaa tiedoksi sähköisesti, jos hakija on antanut hakemuksessaan suostumuksen sähköpostiasiointiin tuomioistuimen kanssa.
15 Voidaanko muutoksenhakemus tehdä ja sitä koskeva päätös antaa tiedoksi sähköisesti?
Kyllä, henkilö voi hakea muutosta ja vastaanottaa muutoksenhakupäätöksiä sähköisen oikeustapausportaalin kautta.
Tuomioistuimen kanssa asioivan henkilön on annettava erikseen suostumuksensa sähköpostin käyttämiseen, minkä jälkeen tuomioistuin toimittaa hänelle laatimansa asiakirjat sähköisessä muodossa.
16 Voidaanko täytäntöönpanomenettely käynnistää internetin välityksellä?
Kyllä, sähköisen oikeustapausjärjestelmän käyttöönoton myötä on otettu käyttöön ratkaisu tuomioistuimen antamien sähköisten täytäntöönpanoasiakirjojen toimittamiseksi. Tämä on nykyaikaistanut täytäntöönpanoasiakirjojen liikkumista tuomioistuimen, perintätoimistojen ja ulosottomiesten välillä. Täytäntöönpanoasiakirjat liikkuvat verkossa oikeustietojärjestelmän ja täytäntöönpanoasioiden rekisterin välillä. Tuomioistuin valmistelee täytäntöönpanomääräyksen laissa säädetyssä määräajassa ja asettaa sen saataville oikeustietojärjestelmässä. Ulosottomies käynnistää ulosottotoimen perintätoimiston kirjallisen hakemuksen perusteella. Hakemuksen voi toimittaa joko paperimuodossa, perintätoimiston allekirjoittamana, tai lähettämällä suojatulla sähköisellä allekirjoituksella varustetun hakemuksen ulosottomiehen viralliseen sähköiseen osoitteeseen tai sähköpostiosoitteeseen. Ulosottomies kirjaa täytäntöönpanoaineiston siirtämällä täytäntöönpanoasiakirjan jäsenneltyinä tietoina tuomioistuimen tietojärjestelmästä täytäntöönpanoasioiden rekisteriin.
17 Voivatko asianosaiset tai heidän oikeudelliset edustajansa seurata verkossa asioiden etenemistä? Jos voivat, miten tämä tapahtuu?
Asianosaiset ja heidän oikeudelliset edustajansa voivat tutustua asiakirja-aineistoon ja toimittaa oikeudenkäyntiasiakirjoja sähköisessä oikeustapausportaalissa.
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.