Sähköinen asiointi tuomioistuinten kanssa

1 Voiko asian saattaa tuomioistuimen käsiteltäväksi internetin välityksellä?

Siviiliprosessilain 199 §:n 1 momentin mukaan hakemus voidaan toimittaa tuomioistuimeen henkilökohtaisesti tai edustajan välityksellä, postitse, kuriiripalvelun kautta, faksilla tai skannattuna sähköpostilla tai sähköisesti.

2 Millaisissa asioissa sähköistä asiointia voidaan käyttää? Onko menettelyjä, joissa internetin käyttö on ainoa mahdollisuus?

Siviilioikeudellisissa asioissa hakemuksen voi toimittaa tuomioistuimeen skannattuna sähköpostilla tai sähköisesti. Sellaisia menettelyjä ei ole, joissa internetin käyttö olisi ainoa mahdollisuus.

3 Onko palvelu käytettävissä kaikkina aikoina (eli vuorokauden ympäri kaikkina viikonpäivinä)? Jos se on käytettävissä ainoastaan tiettyinä kellonaikoina, mitkä nuo ajat ovat?

Palvelu on käytettävissä kaikkina aikoina.

Siviiliprosessilain 199 §:n mukaan henkilökohtaisesti tai edustajan välityksellä, postitse, kuriiripalvelun kautta, faksilla tai skannattuna sähköpostilla tai sähköisenä asiakirjana toimitettu kanteen nostamista koskeva hakemus kirjataan ja siihen merkitään vastaanottamispäivämäärä saapumisleimalla. Kirjaamisen jälkeen hakemus ja sen liiteasiakirjat sekä tarvittaessa näyttö siitä, miten ne on toimitettu tuomioistuimelle, annetaan tuomioistuimen presidentille tai tämän nimittämälle henkilölle, joka ryhtyy välittömästi toimeen muodostaakseen satunnaisesti valitun kokoonpanon lainsäädännön mukaisesti.

4 Onko kanne esitettävä tietyssä tiedostomuodossa?

Siviiliprosessilaissa ei säädetä vakiomuotoisten hakemusten käytöstä oikeusvaateita varten. Siviiliprosessia koskevissa yleislainsäädännön säännöissä määritellään joidenkin siviilioikeudellisten hakemusten sisältö (esim. kanteen nostamista koskeva hakemus, vastine ja vastakanne).

5 Millä tavoin tiedot suojataan siirtämisen ja tallentamisen yhteydessä?

Tiedot suojataan siirtämisen ja tallentamisen yhteydessä sähköpostiohjelman omilla tietoteknisillä järjestelmillä, kuten palomuureilla, varmennuksilla, virustentorjunnalla ja eri rooleihin perustuvalla tietoihin pääsyn valvonnalla. Lisäksi sovelletaan alan hyviä käytäntöjä.

6 Edellytetäänkö käyttäjiltä sähköistä allekirjoitusta ja/tai asiakirjojen lähetys- tai saapumisajankohdan kirjausta?

Siviiliprosessilain 148 §:n 2 ja 5 momentin mukaan tuomioistuimille osoitettavat hakemukset voidaan esittää myös sähköisesti, mikäli laissa esitetyt edellytykset täyttyvät. Hakemuksessa on oltava hakemuksen esittäjän allekirjoitus. Allekirjoitus voidaan liittää sähköpostitse lähetettyyn skannattuun asiakirjaan. Allekirjoitus voi olla sähköinen, jos myös hakemus on toimitettu sähköpostitse sähköisenä asiakirjana.

7 Veloitetaanko tässä yhteydessä tuomioistuinmaksuja? Millä tavoin mahdolliset maksut voidaan suorittaa? Eroavatko ne maksuista, joita veloitetaan muista kuin sähköisistä menettelyistä?

Kyllä. Tuomioistuinmaksu suoritetaan leimaverosta annetun hallituksen erityisasetuksen nro 80/2013 mukaisesti, mutta sen määrä vaihtelee. Maksuvelvollinen suorittaa leimaveron käteisenä, tilisiirtona tai verkkomaksuna pankkitilille. Tili on erillinen aluehallintoyksikön paikallisesta leimaverotuloille tarkoitetusta pankkitilistä (Taxe judiciare de timbru și alte taxe de timbru). Se on tarkoitettu niille luonnollisille henkilöille, joilla on koti- tai asuinpaikka, ja niille oikeushenkilöille, joilla on toimipaikka aluehallintoyksikön alueella. Jos maksuvelvollisella ei ole koti-, asuin- tai toimipaikkaa Romaniassa, leimavero maksetaan sen aluehallintoyksikön pankkitilille, jossa kanteen tai vaatimuksen vastaanottavan tuomioistuimen toimipaikka sijaitsee.

8 Voidaanko internetin välityksellä vireille pantu kanne peruuttaa?

Kyllä, samoin edellytyksin kuin ne, joiden mukaan hakija voi peruuttaa kanteen. Siviiliprosessilain 406 §:n mukaan hakija voi peruuttaa kanteen milloin tahansa suullisesti tuomioistuimen istunnossa tai kirjallisella hakemuksella.

9 Jos kantaja nostaa kanteen internetin välityksellä, voiko vastaaja toimittaa vastauksensa internetin välityksellä? Onko internetin käyttö tällöin pakollista?

Vastaajan ei ole pakko käyttää internetiä.

Siviiliprosessilain 149 §:n 4 momentin ja 154 §:n 6 ja 6.1 momentin mukaan haastehakemuksien ja muiden oikeudenkäyntiasiakirjojen toimittamisesta vastaa viran puolesta menettelystä vastaava tuomioistuimen virkamies tai muu työntekijä tai sellaisen muun tuomioistuimen virkamies tai työntekijä, jonka tuomiopiirissä asiakirjan vastaanottaja oleskelee. Tuomioistuimen kirjaamo voi toimittaa haasteet ja muut oikeudenkäyntiasiakirjat myös faksilla, sähköpostilla tai muulla keinolla, jolla asiakirjan tekstin lähettäminen on mahdollista ja jolla lähettämisestä voi saada todisteen, mikäli osapuoli on toimittanut tuomioistuimelle yhteystiedot tätä varten. Oikeudenkäyntiasiakirjojen toimitukseen liitetään tuomioistuimen laajennettu sähköinen allekirjoitus. Sillä korvataan haasteen pakollisina viitetietoina käytetyt tuomioistuimen leima ja tuomioistuimen kirjaajan allekirjoitus. Jokaisella tuomioistuimella on yksi laajennettu sähköinen allekirjoitus haasteita ja oikeudenkäyntiasiakirjoja varten. Haaste ja muut oikeudenkäyntiasiakirjat katsotaan tiedoksiannetuiksi, kun käytetystä järjestelmästä saadaan viesti, jonka mukaan ne ovat saapuneet vastaanottajalle tämän antamien tietojen mukaisesti.

Tuomioistuimen päätökset annetaan tiedoksi sähköpostitse viran puolesta, jos osapuoli on antanut tuomioistuimelle tätä tarkoitusta varten tarvittavat tiedot suoraan tai tuomioistuimen nimenomaisesta pyynnöstä käsittelyn aikana. Tiedoksiantoon liitetään tuomioistuimen kehittynyt sähköinen allekirjoitus, jolla korvataan tuomioistuimen leima ja tuomioistuimen kirjaajan allekirjoitus. Tuomioistuimen päätökset katsotaan tiedoksiannetuiksi, kun käytetystä järjestelmästä on vastaanotettu viesti, jonka mukaan ne ovat saapuneet vastaanottajalle tämän antamien tietojen mukaisesti.

10 Miten sähköinen menettely etenee, jos vastaaja vastaa kanteeseen?

Vastine annetaan tiedoksi samalla tavoin kuin oikeudenkäyntiasiakirja. Ks. vastaus kysymykseen 9.

11 Miten sähköinen menettely etenee, jos vastaaja ei vastaa kanteeseen?

Siviiliprosessilain 208 §:n mukaan seuraamus siitä, ettei kanteeseen anneta vastinetta laissa vahvistetussa määräajassa, on sama riippumatta tavasta, jolla vastine on esitetty. Jos vastinetta ei ole esitetty, vastaaja menettää oikeutensa esittää todisteita ja perusteita, lukuun ottamatta oikeusjärjestyksen perusteisiin liittyviä väitteitä, ellei laissa toisin säädetä.

12 Voiko asiakirjoja toimittaa tuomioistuimeen sähköisesti? Jos voi, millaisissa menettelyissä ja millä edellytyksillä tämä on mahdollista?

Ks. vastaus kysymykseen 9.

13 Voidaanko oikeudenkäyntiasiakirjoja – ja erityisesti tuomioita – antaa tiedoksi internetin välityksellä?

Ks. vastaus kysymykseen 9.

14 Voidaanko tuomioistuimen päätöksiä antaa sähköisesti?

Ks. vastaus kysymykseen 9.

15 Voidaanko muutoksenhakemus tehdä ja sitä koskeva päätös antaa tiedoksi sähköisesti?

Ks. vastaus kysymyksiin 1 ja 9.

16 Voidaanko täytäntöönpanomenettely käynnistää internetin välityksellä?

Pakkotäytäntöönpanomenettelyn yhteydessä annettuihin oikeudellisiin asiakirjoihin sovelletaan samoja yleislainsäädännön sääntöjä kuin oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksiantoon. Ks. vastaus kysymykseen 1.

17 Voivatko asianosaiset tai heidän oikeudelliset edustajansa seurata verkossa asioiden etenemistä? Jos voivat, miten tämä tapahtuu?

Eivät voi. Tuomioistuinportaalin tai tiettyjen tuomioistuinten yhteydessä olevien neuvontapisteiden (Info chiosc) kautta voi kuitenkin tutustua asioita koskeviin lyhennelmiin viitenumeron, asian kohteen ja osapuolten nimien perusteella. On tarkoitus, että tulevaisuudessa tuomioistuimen aineistoon voi tutustua maksua vastaan myös kotoa.