Oikeudelliset ammatit

Belgia

Tässä osassa on tietoa oikeusalan ammateista Belgiassa.

Sisällön tuottaja:
Belgia

Oikeusalan ammatit – johdanto

Tässä osassa kerrotaan muun muassa seuraavista oikeusalan ammateista:

  • syyttäjät
  • tuomarit
  • asianajajat
  • notaarit
  • haastemiehet

Syyttäjälaitos

Organisaatio

Syyttäjälaitos (ministère public) muodostuu syyttäjistöön (parquet, auditorat) kuuluvista oikeusviranomaisista, jotka hoitavat virkatehtäviään siinä tuomioistuimessa (cour, tribunal), jossa he työskentelevät.

Arrondissement-tuomiopiireissä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimissa (tribunal de première instance) ja erityisesti nuoriso-oikeudessa, joka on ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen jaosto, syyttäjinä toimivat procureur du Roi (”kruununsyyttäjä”) ja apulaissyyttäjät. He hoitavat syyttäjäntehtäviä myös tuomiopiirinsä poliisituomioistuimissa ja kauppatuomioistuimessa.

Työtuomioistuimissa (tribunal du travail) syyttäjinä toimivat pääsyyttäjät (auditeur du travail), joita avustavat apulaissyyttäjät. He hoitavat näitä tehtäviä myös toimivaltaansa kuuluvissa rikosasioissa rikosoikeudessa, joka on ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen jaosto, ja poliisituomioistuimissa.

Muutoksenhakutuomioistuimissa (cour d’appel) ja toisen oikeusasteen työtuomioistuimissa (cour du travail) syyttäjäntehtäviä hoitaa procureur général, joka johtaa ja valvoo yleistuomioistuinten ja työtuomioistuimen syyttäjiä. Yleistuomioistuimessa syyttäjää avustavat apulaissyyttäjät (premier avocat général, avocats généraux ja substituts du procureur général). Työtuomioistuimessa syyttäjää avustavat apulaissyyttäjät (premier avocat général, avocats généraux ja substituts généraux).

Kassaatiotuomioistuimessa syyttäjänä toimii kassaatiotuomioistuimen pääsyyttäjä (procureur général) apulaissyyttäjineen (premier avocat général, avocats généraux). Vaikka nimitykset ovat samat, syyttäjäntehtävät kassaatiotuomioistuimessa ovat täysin erilaiset kuin muissa tuomioistuimissa. Kassaatiotuomioistuin ei nimittäin tutki asiaperusteita vaan oikeudellisten menettelyjen laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta.

Syyttäjä tekee tutkimuksiaan ja nostaa syytteitä riippumattomasti. Toimivaltaisella ministerillä on kuitenkin oikeus määrätä syyttäjä nostamaan kanteita ja antaa sitovia rikosoikeudellisia toimintaohjeita – myös tutkimusten tekemisen ja syytteennoston alalla.

Tehtävät

Syyttäjälaitoksella on useita tehtäviä, jotka liittyvät rikosasioiden ja siviili-asioiden käsittelyyn ja jatkotoimiin.

  • Rikosasioissa syyttäjät valvovat (yhteiskunnan edun nimissä), että rikosoikeudenkäynti etenee sääntöjenmukaisesti sekä asiaperusteiden käsittelyn että oikeudenkäyntiä edeltävän esitutkinta- ja tutkintamenettelyn osalta. Oikeuskäsittelyn aikana he valvovat rikosoikeuden soveltamista ja huolehtivat siitä, että rangaistusten täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet toteutetaan. Rikostuomioistuimessa (cour d’assises) syyttäjänä toimii muutoksenhakutuomioistuimen pääsyyttäjä (procureur général près la cour d'appel). Häntä voi kuitenkin edustaa rikostuomioistuimessa myös muu syyttäjistön jäsen.
  • Siviiliasioissa syyttäjän on toimittava viran puolesta laissa säädetyissä tapauksissa. Lisäksi syyttäjän on otettava siviilikanteet ajaakseen aina kun yleinen järjestys sitä edellyttää. Tällöin syyttäjäviranomaisen on annettava asiasta kirjallinen tai suullinen lausunto. Syyttäjäviranomaisen lausuntoa on pyydettävä asioissa, jotka liittyvät oikeudenkäyntilain (Code judiciaire) 764 §:n 1 momentissa lueteltuihin kysymyksiin. Syyttäjäviranomainen voi pyytää saada tiedon myös muista asioista lausunnon antamista varten, jos se katsoo tämän asianmukaiseksi, ja tuomioistuin voi myös tuoda asian sen tietoon viran puolesta (oikeudenkäyntilain 764 §:n 2 momentti).

Näiden varsinaisten päätehtäviensä lisäksi syyttäjistöllä on tuomiopiirissään myös valta panna täytäntöön rikosoikeutta koskevat poliittiset päätökset ja toimintaohjeet ja seurata niiden täytäntöönpanoa.

Oikeusministeri vahvistaa toimintaohjeet kuultuaan syyttäjäkollegiota (joka muodostuu viiden muutoksenhakutuomioistuimen pääsyyttäjistä).

Syyttäjäkollegio toimii oikeusministerin alaisuudessa ja tekee päätöksiä edistääkseen mahdollisimman johdonmukaista politiikkaa ja koordinointia sekä syyttäjistön toiminnan yleistä asianmukaisuutta.

Syyttäjäkollegion toimivalta kattaa koko maan, ja sen päätökset velvoittavat muutoksenhakutuomioistuinten pääsyyttäjiä ja kaikkia heidän alaisuudessaan toimivia syyttäjistön edustajia.

Lisätietoja on syyttäjälaitoksen verkkosivulla.

Tuomarit

Organisaatio

Belgian valtio perustuu vallanjaon periaatteeseen eli lainsäädäntövallan, toimeenpanovallan ja tuomiovallan erottamiseen toisistaan. Belgian oikeuslaitos on riippumaton.
Oikeuslaitos jakautuu tuomarikuntaan (magistrature assise, joka muodostuu tribunal- ja cour-tuomioistuinten tuomareista) ja syyttäjälaitokseen (magistrature debout, syyttäjistö, ks. edellä).
Oikeuslaitos koostuu tribunal- ja cour-tuomioistuimista, jotka ratkaisevat riita-asiat. Lisäksi oikeuslaitos valvoo toimeenpanovallan käyttäjän toimien lainmukaisuutta.
Yleensä tribunal-tuomioistuinten tuomareista käytetään nimitystä juge ja cour-tuomioistuinten tuomareista nimitystä conseiller.
Tuomarikunnan tehtävänä on soveltaa lakia siviilioikeudellisiin riita-asioihin sekä rikkomuksiin.
Tietyissä tuomioistuimissa päätöksentekoon osallistuu ammattituomareiden lisäksi maallikkotuomareita. Maallikkotuomareita toimii seuraavissa tuomioistuimissa:

  • kauppatuomioistuin (tribunal de commerce): ammattituomareita ja maallikkotuomareita.
  • työtuomioistuin (tribunal de travail): ammattituomareita ja maallikkotuomareita.
  • rangaistusten täytäntöönpanosta vastaava tuomioistuin (tribunal de l’application des peines): ammattituomareita ja asessoreja (assesseurs en application des peines).

Syyttäjälaitoksella on oikeusjärjestelmässä oma yhteiskunnallinen tehtävänsä, johon kuuluu rikosoikeudellisten sääntöjen noudattamisen lisäksi myös siviilioikeudellisia tehtäviä muun muassa sosiaali-, nuoriso- ja kauppaoikeuden alalla.

Hallinto ja tuki

Tuomioistuinten kollegio (Collège des cours et tribunaux)

Cour- ja tribunal-tuomioistuimet ovat osa oikeuslaitosta. Ne toimivat demokraattisen oikeusvaltion periaatteen mukaisesti ja edistävät lainsäätäjän antamien valtuuksien rajoissa konfliktien ratkaisemista tai ehkäisemistä riippumattomasti, puolueettomasti ja ammattimaisesti. Ne noudattavat oikeusnormeja, käyttävät saatavilla olevia resursseja ja pyrkivät huolehtimaan siitä, että kaikki toiminta on mahdollisimman laadukasta.
Kollegio avustaa tribunal- ja cour-tuomioistuimia niiden päätehtävässä seuraavasti:

  • se pyytää tarvittavia resursseja läpinäkyvästi, ammattimaisesti ja perusteltavissa olevalla tavalla ja varmistaa niiden optimaalisen käytön;
  • se toimii tuomioistuinten hallinnon tiedottajana suhteessa ulkopuolisiin toimijoihin;
  • se tukee tuomioistuinten hallintoa.

Syyttäjälaitoksen kollegio (Collège du ministère public)

Syyttäjälaitoksen kollegioon kuuluu viiden pääsyyttäjän lisäksi liittovaltion syyttäjä (procureur fédéral), kolme syyttäjäneuvoston (Conseil des procureurs du Roi) jäsentä ja yksi työtuomioistuimen pääsyyttäjien neuvoston (Conseil des auditeurs du travail) jäsen. Kollegio käsittelee yhdessä kaikkia syyttäjälaitoksen hyvään hallintotapaan liittyviä kysymyksiä.
Syyttäjäkollegion puheenjohtaja on myös syyttäjälaitoksen kollegion puheenjohtaja.
Syyttäjälaitoksen kollegio tukee syyttäjäkollegion määrittelemän kriminaalipolitiikan täytäntöönpanoa. Se huolehtii siitä, että syyttäjälaitoksen viestintä, tiedonhallinta, tietokoneistaminen, työmäärän mittaaminen, työprosessit, tilastot ja strateginen henkilöstöhallinto ovat mahdollisimman hyvällä tasolla. Lisäksi se antaa hallinnollista tukea lainkäyttöelimille eli yleistuomioistuimille, työtuomioistuimille (auditorats généraux du travail), yleisille syyttäjäviranomaisille (parquets du procureur du Roi), työsuojeluviranomaisille (auditorats du travail) ja liittovaltion syyttäjänvirastolle (parquet fédéral).
Syyttäjälaitoksen kollegio toteuttaa näiden tehtävien hoitamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja voi antaa sitovia suosituksia ja ohjeita.
Se kokoontuu kerran viikossa. Se kuulee säännöllisesti oikeusministeriä.

Lausunnot

Tuomarien ja syyttäjien neuvoa-antava neuvosto (Conseil consultatif de la Magistrature)

Tuomarien ja syyttäjien neuvoa-antava neuvosto edustaa tuomareita ja syyttäjiä suhteessa viranomaisiin asioissa, jotka liittyvät heidän asemaansa, työoloihinsa ja oikeuksiinsa.

Oikeuslaitoksen itsenäiset ja liittovaltiotason elimet

Korkea oikeusneuvosto (Conseil supérieur de la Justice)
Valvonta ja lausunnot

Korkean oikeusneuvoston tehtävänä on auttaa Belgian oikeuslaitosta tehostamaan toimintaansa. Sillä on keskeinen rooli tuomareiden ja syyttäjien valinnassa ja nimittämisessä, ja se hoitaa oikeuslaitoksen toiminnan ulkoista valvontaa erityisesti suorittamalla tarkastuksia ja yksittäisiä tutkintatoimia, käsittelemällä kanteluja ja antamalla lausuntoja.
Korkea oikeusneuvosto on parlamentista, hallituksesta ja oikeuslaitoksesta riippumaton elin.

Oikeusalan koulutuslaitos (Institut de formation judiciaire)

Koulutus

Oikeusalan koulutuslaitos on riippumaton liittovaltion elin, joka vastaa tuomareiden ja syyttäjien sekä oikeuslaitoksen henkilöstön kokonaisvaltaisen kehittämis- ja koulutuspolitiikan suunnittelusta ja toteutuksesta, jotta toiminta on mahdollisimman laadukasta.

Asianajajat

Tehtävät

Asianajaja on lain ja oikeuden ammattilainen. Hänen on noudatettava eettisiä sääntöjä, jotka takaavat täyden riippumattomuuden. Lisäksi häntä sitoo salassapitovelvollisuus.

Asianajaja on koulutettu toimimaan eri oikeudenaloilla, jotka ovat usein myös päällekkäisiä (yhtiöoikeus, hallinto-oikeus, kaupunkisuunnittelua koskeva oikeus, vero-oikeus, perheoikeus jne.). Asianajaja voi uransa aikana erikoistua yhteen tai useampaan oikeusalaan hankittuaan niitä koskevaa erityisosaamista.

Asianajajan tehtävä on avustaa asiakkaitaan sekä tuomioistuimissa että kaikissa sellaisissa tilanteissa, joissa tämä saattaa tarvita oikeudellista tukea, virallista edustajaa, tekstinlaatijaa tai yksinkertaisesti moraalista tukea.

Yleisesti ottaen asianajajalla on kolme tehtävää:

  • asianajaja neuvoo
  • asianajaja sovittelee
  • asianajaja hoitaa puolustusta.

Asianajaja voi puhua asiakkaansa puolesta ja edustaa häntä kaikissa Belgian tuomioistuimissa (poliisituomioistuin, rauhantuomioistuin, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin, kauppatuomioistuin, työtuomioistuin, muutoksenhakutuomioistuin, toisen oikeusasteen työtuomioistuin, rikostuomioistuin, korkein hallinto-oikeus) samoin kuin muissa Euroopan unionin valtioissa.

Asianajaja avustaa myös välimies- ja sovittelumenettelyissä, kaikkien vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen yhteydessä (méthode alternative de résolution des conflits, M.A.R.C.) sekä kaikissa kokoontumisissa ja kokouksissa.

Asianajajan tehtävät eivät rajoitu riitatilanteissa toimimiseen. He antavat myös neuvoja ja laativat tai mukauttavat sopimuksia niin, että oikeudenkäynnit voidaan usein välttää.

Asianajaja voi auttaa asiakastaan myös kiinteistön ostossa tai vuokraamisessa, yrityksen perustamisessa, velkojen hoitamiseen liittyvien vaikeuksien ratkaisemisessa, uuden työsopimuksen tekemisessä, onnettomuuden tai hyökkäyksen uhriksi joutumisen jälkeen, asiakkaan saatua kutsun oikeuteen, avioeron yhteydessä jne.

Asianajaja on kaikkia varten

Lain mukaan vähävaraiset henkilöt voivat saada oikeusapua (aikaisemmalta nimeltään pro deo) tai oikeudenkäyntiapua.

Oikeusapu merkitsee vapautusta asianajajakuluista joko kokonaan tai osittain. Järjestelmä on kaksitasoinen:

  • Ensivaiheen oikeusapua voi saada kuka tahansa ilman tulorajoja. Sen yhteydessä asianajajat pitävät vastaanottoja lyhyitä yhteydenottoja varten, joissa voi pyytää alustavaa neuvoa oikeudellisista kysymyksistä, kysyä tietoja tms.
    Toiminnasta vastaavat ensisijaisesti oikeusapulautakunnat (Commission d'Aide Juridique, C.A.J.).
  • Toisen vaiheen oikeusapua voivat saada henkilöt, jotka täyttävät tietyt taloudelliset edellytykset tai ovat tietynlaisessa tilanteessa. Tämä apu on tilanteen mukaan kokonaan tai osittain ilmaista ja sen myötä voi saada tuekseen asianajajan avustamaan oikeudellisessa tai hallinnollisessa menettelyssä, antamaan perusteellisempaa neuvontaa tai auttamaan sovittelussa.
    Toisen vaiheen oikeusavusta vastaavat oikeusaputoimistot (Bureaux d’Aide Juridique, B.A.J.).

Oikeudenkäyntiapu merkitsee osittaista tai täyttä vapautusta oikeudenkäyntikuluista (notariaattimaksut, siirtoleimavero, haastemiehen maksut, notaari- ja asiantuntijapalkkiot jne.). Asiakkaan on haettava tätä apua itse tai asianajajansa välityksellä oikeudenkäyntiaputoimistosta (bureau d’assistance judiciaire).

Vastuuviranomaiset

Kaikki asianajajat kuuluvat asianajajayhdistykseen; tällä hetkellä Belgiassa on 25 asianajajayhdistystä.

Belgian ranskankielisten ja saksankielisten asianajajayhdistysten liitto (L’Ordre des Barreaux Francophones et Germanophone, AVOCATS.BE) kattaa kaikki Belgian ranskankielisten ja saksankielisten yhteisöjen asianajajayhdistykset (11 ranskankielistä ja 1 saksankielinen asianajajayhdistys).

Belgian hollanninkielisten asianajajayhdistysten liitto (Orde van Vlaamse Balies, O.V.B.) kattaa kaikki Belgian hollanninkielisten yhteisöjen asianajajayhdistykset (13 asianajajayhdistystä).

Lisätietoja asianajajan ammatista annetaan seuraavilla verkkosivuilla:

Tietokannan käyttö on maksutonta.

Notaarit

Notaarit ovat kuninkaan nimittämiä virkamiehiä. Lain mukaan notaarin on vahvistettava tietyt asiakirjat, jotta niitä voidaan pitää osapuolten välisinä sopimuksina (viralliset asiakirjat). Siispä esimerkiksi kiinteistöä myytäessä on käännyttävä notaarin puoleen. Virallisiin asiakirjoihin liittyvien asioiden lisäksi notaarin puoleen voidaan kääntyä myös perinnönjakoon ja henkilökohtaisen sopimuksen laatimiseen liittyvissä asioissa, lausunnon saamiseksi jne.

Notaarit ovat toimivaltaisia pääasiassa kolmella tärkeällä alalla, jotka ovat

  • kiinteistöoikeus (kiinteistön myynti, laina jne.)
  • perheoikeus (avioehto, perinnöt, avioerot jne.)
  • liikeoikeus (yhtiöiden perustaminen jne.).

Belgiassa toimii myös kansallinen notaariyhdistys (Chambre nationale des notaires). Sen päätehtävänä on

  • edustaa Belgian notaareja suhteissa päättäjiin ja toimielimiin toimivaltansa rajoissa
  • laatia ammattieettisiä sääntöjä
  • antaa notaariyhdistyksille suosituksia kurinpidollisista toimista.

Belgiassa toimii myös provinssitason notaariyhdistyksiä. Ne ovat ammattikunnan kurinpitoelimiä, joiden päätehtävänä on valvoa ammattieettisten sääntöjen noudattamista ja selvitellä ammatillisluonteisia kiistoja (esimerkiksi käsitellä kanteluja). Kantelujen käsittelyä varten on perustettu myös notaarien sovittelupalvelu (www.ombudsnotaire.be).

Lisäksi notaarit kuuluvat kansalliseen notaariliittoon (Fédération Royale du Notariat Belge, Fednot). Fednot on notaarien ammattijärjestö, joka tukee notaaritoimistoja antamalla oikeudellisia lausuntoja, neuvontaa ja suosituksia notaaritoimiston hallinnoinnista, tarjoamalla tietoteknisiä ratkaisuja ja koulutusta sekä hoitamalla yleisölle tiedottamista. Fednot-verkostoon kuuluu 1 150 notaaritoimistoa, joissa työskentelee 1 550 notaaria ja 8 000 muun henkilöstön jäsentä.

Lisätietoja annetaan Fédération Royale du Notariat belgen verkkosivuilla.

Muut oikeusalan ammatit

Haastemiehet

Haastemies (huissier de justice) on oikeushallinnon virkamies. Haastemiehen ammatti luetaan kuitenkin vapaaksi ammatiksi (profession libérale). Toisin sanoen haastemies on toisaalta julkisen vallan edustaja, toisaalta hän hoitaa tehtäväänsä riippumattomasti.

Koska valtio on siirtänyt haastemiehille julkista valtaa, he ovat virkamiehiä. He eivät voi kieltäytyä toimeksiannosta, lukuun ottamatta tilanteita, joissa ammattieettiset säännöt tai laki edellyttävät kieltäytymistä. Näin on esimerkiksi silloin, kun haastemies on jäävi tai toimeksianto on laiton. Haastemies ei siis toimi koskaan omasta aloitteestaan vaan aina jonkun toimeksiannosta. Haastemiehen on noudatettava jokaisessa toimeksiannossaan erilaisia lakisääteisiä velvoitteita. Haastemies voi periä työstään maksun kulujensa kattamiseksi kokonaan tai osittain.

Vapaan ammatin harjoittajana haastemies toimii riippumattomasti ja puolueettomasti. Kuka tahansa voi hyödyntää hänen ammattikokemustaan. Tämä tarkoittaa sitä, ettei hän saa viranomaisilta minkäänlaista palkkaa, korvausta eikä maksua.

Haastemiehen tehtävät voidaan jakaa kahteen pääryhmään: muihin kuin oikeudellisiin tehtäviin (saatavan vapaaehtoinen perintä, virallinen pöytäkirja) ja oikeudellisiin tehtäviin (tiedoksianto, tuomion täytäntöönpano). Tehtäviään hoitaessaan haastemiehen on usein annettava kansalaisille tietoja siitä, miten he voivat käyttää oikeuksiaan. Hänen on esimerkiksi vastattava toimeksiantoa koskeviin kansalaisen kysymyksiin riippumatta siitä, onko tämä hänen asiakkaansa vai toimeksiannon kohde.

Kaikki saman arrondissement-tuomiopiirin haastemiehet kuuluvat samaan haastemiesyhdistykseen (chambre des huissiers). Yhdistyksen päätehtävänä on valvoa, että tuomiopiirin haastemiehet noudattavat kurinpitosääntöjä ja heihin sovellettavia lakeja ja asetuksia, sekä ratkaista haastemiesten välisiä kiistoja.

Belgiassa toimii myös kansallinen haastemiesliitto (Chambre nationale des huissiers de justice de Belgique), jonka päätehtävänä on

  • valvoa haastemiesten kurinpitosääntöjen ja ammattieettisten sääntöjen yhdenmukaisuutta
  • puolustaa jäsentensä etuja
  • edustaa jäseniään.

Lisätietoja annetaan Belgian haastemiesliiton Chambre nationale des huissiers de justice de Belgique verkkosivuilla.

Muita ammatteja

Tuomareiden ja syyttäjien tukena toimii useita muitakin hallinto- ja oikeusvirkamiehiä: kirjaajia, lakimiesavustajia, syyttäjän lakimiesavustajia, syyttäjän sihteerejä sekä hallintohenkilöstöä.

Jokaisessa oikeuskäsittelyssä tuomarin apuna toimii kirjaaja (greffier). Kirjaaja valmistelee tuomarin työtä esimerkiksi kokoamalla oikeuskäsittelyssä tarvittavat asiakirjat. Oikeuskäsittelyn aikana kirjaaja pitää kirjaa menettelyn kulusta ja puheenvuoroista ja huolehtii kaikkien asiakirjojen asianmukaisesta laadinnasta. Lisäksi kirjaaja hoitaa ja koordinoi tuomioistuimen kanslian (greffe) hallinto- ja kirjanpitotehtäviä. Jokaisessa tuomioistuimessa on kanslia, jota johtaa pääkirjaaja (greffier en chef). Tuomioistuimen koosta riippuen kussakin kansliassa toimii yksi tai useampi kirjaaja. Heillä on apunaan hallintohenkilöstöä.

Lakimiesavustajat (référendaires) ovat juristeja, jotka avustavat tuomareita tuomioistuimissa tuomioiden laadinnassa. He avustavat asioiden käsittelyssä yhden tai useamman tuomarin ohjeiden mukaan ja alaisuudessa. He tutustuvat asiaa koskeviin asiakirjoihin, tarkastelevat oikeudellisia kysymyksiä ja luonnostelevat tuomioita.

Syyttäjälaitoksen syyttäjät voivat käyttää juristeja asioiden oikeudelliseen valmisteluun. Syyttäjälaitoksen palveluksessa toimiessaan heitä kutsutaan syyttäjistön lakimiesavustajiksi (juristes de parquet). He suorittavat oikeudellista tutkintaa, ohjaavat tiedonkulkua tai valmistelevat oikeudenkäyntitoimia ja haasteita yhden tai useamman syyttäjänviraston syyttäjän toimeksiannosta ja alaisuudessa.

Kullakin syyttäjänvirastolla on sihteeristö, jota johtaa sihteeristön päällikkö (secrétaire en chef). Syyttäjistön sihteerit avustavat syyttäjäviranomaisia erityisesti tutkimus- ja dokumentointitehtävissä sekä asiakirjakokonaisuuksien kokoamisessa. He mm. pitävät asiakirjat ja rekisterit ajan tasalla ja hoitavat arkistoa. Sihteerien määrä riippuu syyttäjänviraston suuruudesta. Syyttäjäviranomaisen sihteerien apuna toimii hallintohenkilöstöä.

Tuomioistuimen kanslioissa ja syyttäjäviranomaisten sihteeristöissä toimii myös suuri määrä hallintohenkilöstöä. Sen tehtävänä on hoitaa käsiteltävänä olevien asioiden asiakirjakokonaisuuksia ja huolehtia tietojen syöttämisestä tietokantoihin. Lisäksi hallintohenkilöstö käsittelee postia, hoitaa arkistointia ja ohjaa kansliaan tai syyttäjänvirastoon saapuvia vieraita.

Lisätietoja näistä ammateista on asiakirjassa  PDF (378 Kb) fr.

Maksutonta oikeudellista neuvontaa antavat organisaatiot

Jokainen kansalainen voi saada maksutta alustavaa oikeudellista neuvontaa, jota antavat oikeusalan ammattilaiset. Kyse on ensivaiheen oikeusavusta, jossa oikeusalan ammattilaiset

  • antavat käytännön neuvoja
  • antavat oikeudellisia tietoja
  • esittävät alustavan oikeudellisen kannanoton
  • kehottavat kansalaista kääntymään erikoistuneen organisaation puoleen.

Asiaa ei ratkaista heti, vaan kyseessä on alustava neuvonta. Oikeudellisia päivystyksiä järjestetään oikeuspalatseissa (palais de justice), rauhantuomioistuimissa (justice de paix), oikeustaloissa (maison de justice), tietyissä kunnallishallinnon virastoissa, useimmissa julkisissa sosiaaliaputoimistoissa (CPAS) ja erilaisissa voittoa tavoittelemattomissa yhdistyksissä, joilla on oma oikeudellinen palvelu.

Lisätietoja annetaan verkko-oppaassa L'aide juridique: un meilleur accès à la justice, jossa käsitellään oikeusapua ja oikeussuojakeinoja.

Oikeudelliset tietokannat

Lisätietoja annetaan Belgian oikeusministeriön verkkosivuilla.

Päivitetty viimeksi: 10/01/2022

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.