Oikeuslaitoksen henkilöstö
Oikeuslaitoksen henkilöstöä ovat oikeuslaitoksen virkamiehet ja avustava henkilöstö.
Tuomarit
Tuomarit (sudac) ovat vakinaisessa virassa toimivia oikeuslaitoksen virkamiehiä. Tuomarin virkaan nimitettävän on oltava Kroatian kansalainen.
Kunnallisen tuomioistuimen (općinski sud), kauppatuomioistuimen (trgovački sud) ja hallintotuomioistuimen (upravni sud) tuomariksi voidaan nimittää henkilö, jolla on oikeudellisia virkamiehiä kouluttavassa valtion koulussa (Državna škola za pravosudne dužnosnike) suoritettu tutkinto tai joka on hoitanut oikeusviranomaisen tehtäviä.
Maakunnallisen tuomioistuimen (županijski sud) tuomariksi voidaan nimittää vähintään kymmenen vuotta oikeuslaitoksen virkamiehenä toiminut henkilö.
Kroatian ylimmän rikostuomioistuimen (Visoki prekršajni sud), ylimmän kauppatuomioistuimen (Visoki trgovački sud) ja korkeimman hallinto-oikeuden (Visoki upravni sud) tuomariksi voidaan nimittää vähintään 12 vuotta oikeuslaitoksen virkamiehenä toiminut henkilö.
Korkeimman oikeuden tuomariksi nimitettävältä henkilöltä vaaditaan vähintään 15 vuoden kokemusta oikeuslaitoksen virkamiehenä, asianajajana, notaarina tai oikeustieteen opettajana korkeakoulussa (jolloin kokemukseksi lasketaan asianajajatutkinnon jälkeen hankittu työkokemus). Vaihtoehtoisesti hänen on oltava hyvämaineinen lakimies, joka on suorittanut asianajajatutkinnon, jolla on vähintään 20 vuoden työkokemus ja joka on osoittanut pätevyytensä jollakin oikeustieteen osa-alueella esimerkiksi ammatillisilla tai tieteellisillä julkaisuillaan.
Tuomioistuinlaki (Zakon o sudovima)
Laki tuomarineuvostosta (Zakon o Državnom sudbenom vijeću)
Laki tuomareiden ja muiden oikeuslaitoksen virkamiesten palkkioista (Zakon o plaćama sudaca i drugih pravosudnih dužnosnika)
Tuomioistuinten henkilöstö
Ammatillisia, hallinnollisia ja teknisiä tehtäviä hoitavien oikeuslaitoksen virkamiesten ja avustavan henkilöstön määrästä päättää oikeusministeri.
Tuomioistuinten virkamiesten ja avustavan henkilöstön työhönottoa, työharjoittelua, kansallista erityistutkintoa koskevaa menettelyä ja ohjelmaa, palkkausta ja muita tehtävien hoitoon liittyviä oikeuksia, velvollisuuksia ja vastuita – muun muassa tapauksissa, joissa he ovat syyllistyneet virkavelvollisuuksien laiminlyöntiin – säännellään virkamiehiin ja avustavaan henkilöstöön sovellettavilla ja yleisillä työoikeuden määräyksillä.
Henkilön palkkaamiselle tuomioistuimeen tarvitaan oikeusministerin hyväksyntä.
Oikeuslaitoksen virkamiesten ja avustavan henkilöstön työhönotossa on huolehdittava kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden edustuksesta.
Oikeusministeri antaa myös säännökset oikeuslaitosten virkamiesten ja avustavan henkilöstön koulutusvaatimuksista.
Tuomioistuimen neuvonantajat (sudski savjetnik), vanhemmat neuvonantajat (viši sudski savjetnik) ja erikoistuneet vanhemmat neuvonantajat (viši sudski savjetnik – specijalist)
Neuvonantajaksi voidaan nimittää henkilö, joka on suorittanut oikeustieteen korkeakoulututkinnon tai alemman ja ylemmän tason korkeakouluopintoja yhdistävän oikeustieteen tutkinnon ja valtakunnallisen asianajajatutkinnon.
Tuomioistuimen vanhemmaksi neuvonantajaksi tai korkeimman oikeuden neuvonantajaksi voidaan nimittää henkilö, jolla on oikeustieteen korkeakoulututkinto tai alemman ja ylemmän tason korkeakouluopintoja yhdistävä oikeustieteen tutkinto, joka on suorittanut valtakunnallisen asianajajatutkinnon ja toiminut vähintään kaksi vuotta tuomioistuimen tai syyttäjänviraston neuvonantajana tai oikeuslaitoksen virkamiehenä, asianajajana tai notaarina tai joka on toiminut vähintään viisi vuotta muissa oikeudellisissa tehtävissä asianajajatutkinnon suorittamisen jälkeen.
Tuomioistuimen erikoistuneeksi vanhemmaksi neuvonantajaksi voidaan nimittää henkilö, jolla on oikeustieteen korkeakoulututkinto tai alemman ja ylemmän tason korkeakouluopintoja yhdistävä oikeustieteen tutkinto, joka on suorittanut valtakunnallisen asianajajatutkinnon ja toiminut vähintään neljä vuotta tuomioistuimen tai syyttäjäviraston neuvonantajana tai oikeuslaitoksen virkamiehenä, asianajajana tai notaarina tai joka on toiminut vähintään kahdeksan vuotta muissa oikeudellisissa tehtävissä asianajajatutkinnon suorittamisen jälkeen.
Korkeimman oikeuden vanhemmaksi neuvonantajaksi voidaan nimittää henkilö, jolla on oikeustieteen korkeakoulututkinto tai alemman ja ylemmän tason korkeakouluopintoja yhdistävä oikeustieteen tutkinto, joka on suorittanut valtakunnallisen asianajajatutkinnon ja toiminut vähintään neljä vuotta tuomioistuimen tai syyttäjänviraston neuvonantajana tai oikeuslaitoksen virkamiehenä, asianajajana tai notaarina tai joka on toiminut vähintään kahdeksan vuotta muissa oikeudellisissa tehtävissä asianajajatutkinnon suorittamisen jälkeen.
Korkeimman oikeuden erikoistuneeksi vanhemmaksi neuvonantajaksi voidaan nimittää henkilö, jolla on oikeustieteen korkeakoulututkinto tai alemman ja ylemmän tason korkeakouluopintoja yhdistävä oikeustieteen tutkinto, joka on suorittanut valtakunnallisen asianajajatutkinnon ja toiminut vähintään kuusi vuotta tuomioistuimen tai syyttäjänviraston neuvonantajana tai oikeuslaitoksen virkamiehenä, asianajajana tai notaarina tai joka on toiminut vähintään kymmenen vuotta muissa oikeudellisissa tehtävissä asianajajatutkinnon suorittamisen jälkeen.
Tuomioistuimen neuvonantajien ja vanhempien neuvonantajien toimivaltuudet
Tuomioistuimen neuvonantajat, vanhemmat neuvonantajat ja erikoistuneet vanhemmat neuvonantajat osallistuvat tuomioistuinkäsittelyyn. Heillä on valtuudet suorittaa tiettyjä oikeudellisia menettelyjä itsenäisesti, arvioida todisteita ja esittää tosiseikkoja. Menettelyjen päätyttyä he toimittavat tuomarille esityksen, jonka perusteella tuomari antaa päätöksensä. Tuomarin valtuutuksella he myös antavat päätöksen tiedoksi.
Asiassa sovellettavien tuomioistuinlain säännösten mukaisesti neuvonantajilla, vanhemmilla neuvonantajilla ja erikoistuneilla vanhemmilla neuvonantajilla on valtuudet suorittaa menettelyjä ja tehdä päätösehdotuksia seuraavissa tapauksissa:
- siviilioikeudelliset riita-asiat, joissa on kyse enintään 100 000 kunan saatavasta tai vahingonkorvauksesta, ja kauppaoikeudelliset riita-asiat, joissa riidanalainen määrä on enintään 500 000 kunaa
- työehtosopimuksia koskevat riita-asiat
- hallinnolliset riita-asiat, joissa päätös annetaan ennakkotapauksessa annetun lopullisen tuomion perusteella, joissa on kyse julkisoikeudellisen yhteisön toiminnasta tai laiminlyönnistä ja joissa riidanalainen määrä on enintään 100 000 kunaa
- täytäntöönpanoasiat
- perintöasiat
- kiinteistörekisteriasiat
- rikosasiat
- riidattomat asiat lukuun ottamatta asioita, joissa on kyse oikeustoimikelpoisuuden peruuttamisesta, asunto-osakeyhtiön purkamisesta, rajojen määrittelystä ja perhelain (Obiteljski zakon) piiriin kuuluvista asioista
- rekisteröintiasiat
- yksinkertaiset maksukyvyttömyysasiat
- oikeudenkäyntikuluihin liittyvät asiat.
Neuvonantajilla, vanhemmilla neuvonantajilla ja erikoistuneilla vanhemmilla neuvonantajilla on valtuudet toimia ja antaa päätöksiä tietyissä lailla säädetyissä menettelyissä.
Muutoksenhakumenettelyissä ja ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja käytettäessä tuomioistuimen neuvonantajat, vanhemmat neuvonantajat ja erikoistuneet vanhemmat neuvonantajat raportoivat asian edistymisestä ja laativat päätösluonnoksen.
Tuomariharjoittelijat
Oikeusministeri vahvistaa vuosittain tuomariharjoittelijoiden (sudački vježbenik) määrän valtion budjetissa tarkoitukseen varattujen määrärahojen puitteissa.
Tuomariharjoittelijoiden työhönottoehdoista ja -menetelmistä sekä harjoittelun kestosta ja käytännön järjestelyistä säädetään erillisessä laissa.
Asiantuntija-avustajat
Tuomioistuimissa voi työskennellä myös henkilöitä, jotka ovat suorittaneet asiaankuuluvia ammattiopintoja tai alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon ja joilla on vaadittavaa työkokemusta defektologiasta, sosiologiasta, pedagogiasta, taloudesta, kirjanpidosta, rahoitusalalta tai muulta asiaankuuluvalta alalta.
Asiantuntija-avustajat (stručni suradnik) ja erityisavustajat (stručni pomoćnik) avustavat tuomareita asioissa, joissa vaaditaan tietyn alan asiantuntemusta.
Maallikkotuomarit
Maallikkotuomarit (sudac porotnik) ovat Kroatian kansalaisia, jotka osallistuvat tiettyjen asioiden käsittelyyn tuomioistuimessa ja jotka eivät ole vakinaiselta ammatiltaan tuomareita. Tuomioistuimen jaoston jäseninä he ovat kuitenkin tuomareiden kanssa samassa asemassa ratkaistaessa asioita, joissa päätös annetaan rikosoikeudenkäynnissä.
Maallikkotuomariksi nimitettävän on oltava täysi-ikäinen Kroatian kansalainen ja sovelias hoitamaan kyseistä tehtävää.
Maallikkotuomarit nimitetään neljäksi vuodeksi, ja toimikautta on mahdollista jatkaa.
Kunnallisten ja maakunnallisten tuomioistuinten maallikkotuomarit nimittää maakuntavaltuusto (županijska skupština), Zagrebissa kuitenkin kaupunginvaltuusto (Gradska skupština). Nimitykset tehdään asianomaisen valtuuston, ammattiliittojen, työnantajajärjestöjen ja kauppakamarin tekemien ehdotusten perusteella.
Ennen maallikkotuomarin nimittämistä asianomaisen tuomioistuimen presidentiltä on saatava lausunto tehtävään ehdotetuista henkilöistä.
Hallintojohtaja
Tuomioistuimella, jossa työskentelee yli 15 tuomaria, on hallintojohtaja (ravnatelj sudske uprave).
Hallintojohtaja avustaa tuomioistuimen presidenttiä tuomioistuimen hallinnon tehtävissä ja erityisesti
- huolehtii tuomioistuimen henkilöresurssien suunnitteluun ja hallintoon liittyvistä erityistehtävistä
- organisoi oikeuslaitoksen virkamiesten ja avustavan henkilöstön työn ja valvoo tehtävien suorittamista
- suunnittelee oikeuslaitoksen virkamiesten ja avustavan henkilöstön koulutuksen ja seuraa sitä
- huolehtii tuomioistuinrakennuksen, tilojen ja laitteiden kunnossapidosta ja tarvittavista investoinneista
- organisoi vuotuisen hankintasuunnitelman valmistelun ja koordinoi sitä laissa säädetyllä tavalla ja tuomioistuimen tarpeiden mukaisesti
- järjestää julkiset hankintamenettelyt
- valvoo tuomioistuimen taloutta ja toimintaa sekä hallinnollisten ja teknisen tuen tehtävien suorittamista
- vastaa tuomioistuimen budjetin ja omien varojen käytöstä ja valvoo sitä
- osallistuu oikeushallinnon hankkeiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon ja valvoo niiden täytäntöönpanoa
- huolehtii siitä, että tuomioistuimen työtä koskevat tilastot laaditaan asianmukaisesti ja ajallaan
- tekee yhteistyötä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa tuomioistuimen laitehankinnoissa ja erityistehtäviin tarvittavien resurssien osoittamisessa
- hoitaa muita tuomioistuimen presidentin hänelle antamia tehtäviä.
Hallintojohtaja vastaa työstään tuomioistuimen presidentille.
Hallintojohtajaksi voidaan nimittää henkilö, jolla on oikeustieteen korkeakoulututkinto tai alemman ja ylemmän tason korkeakouluopintoja yhdistävä oikeustieteen tutkinto. Vaihtoehtoisesti hän voi olla henkilö, jolla on kauppatieteiden erityinen ammattitutkinto ja vähintään viiden vuoden kokemus alan tehtävistä.
Tuomioistuimen puheenjohtaja
Tuomioistuimella on puheenjohtaja (glasnogovornik suda).
Tuomioistuimen puheenjohtajana voi toimia tuomari, neuvonantaja tai tuomioistuimen presidentin vuotuisessa työohjelmassa nimeämä henkilö.
Maakunnallisen tuomioistuimen presidentti voi nimetä johtamansa tuomioistuimen tuomarin kyseisen tuomioistuimen ja sen lainkäyttöalueella sijaitsevien kunnallisten tuomioistuinten puheenjohtajaksi. Puheenjohtajan lisäksi voidaan nimetä varapuheenjohtaja.
Tuomioistuimen puheenjohtaja tiedottaa tuomioistuimen toiminnasta tuomioistuinlakia, tuomioistuimen työjärjestystä (Sudski poslovnik) ja tiedonvapauslakia (Zakon o pravu na pristup informacijama) noudattaen.
Syyttäjät
Pääsyyttäjäksi (Glavni državni odvjetnik) voidaan nimittää henkilö, joka täyttää varapääsyyttäjäksi (zamjenik Glavnog državnog odvjetnika) nimittämistä koskevat yleiset ja erityiset edellytykset.
Maakunnalliset syyttäjät (županijski državni odvjetnik) nimitetään niiden syyttäjien, apulaispääsyyttäjien, erityissyyttäjänvirastojen apulaissyyttäjien sekä maakunnallisten apulaissyyttäjien joukosta, jotka ovat hoitaneet maakunnallisen apulaissyyttäjän tehtäviä vähintään kahden vuoden ajan.
Syyttäjäneuvosto (Državnoodvjetničko vijeće) nimittää maakunnalliset syyttäjät neljän vuoden toimikaudeksi pääsyyttäjän ehdotuksesta ja yleisen syyttäjän viraston kollegiaalisen elimen (Kolegij Državnog odvjetništva) asiasta antaman lausunnon jälkeen.
Kunnalliset syyttäjät (općinski državni odvjetnik) nimitetään syyttäjien ja apulaissyyttäjien joukosta.
Syyttäjäneuvosto nimittää kunnalliset syyttäjät neljän vuoden toimikaudeksi pääsyyttäjän ehdotuksesta sen jälkeen, kun maakunnallisen syyttäjänviraston kollegiaalinen elin ja maakunnallinen syyttäjä ovat antaneet asiasta lausunnon.
Apulaissyyttäjät
Apulaissyyttäjät (zamjenik državnog odvjetnika) nimitetään sellaisella tavalla ja sellaisten edellytysten ja menettelyiden mukaisesti, joilla varmistetaan heidän asiantuntemuksensa, riippumattomuutensa ja kelpoisuutensa hoitaa syyttäjän tehtäviä.
Apulaissyyttäjäksi voidaan nimittää Kroatian kansalainen, jolla on valtakunnallinen asianajajatutkinto ja joka täyttää syyttäjäneuvostosta annetussa laissa (Zakon o državnoodvjetničkom vijeću) säädetyt erityisedellytykset.
Kunnalliseksi apulaissyyttäjäksi voidaan nimittää oikeudellisia virkamiehiä kouluttavassa valtion koulussa tutkinnon suorittanut henkilö.
Maakunnalliseksi apulaissyyttäjäksi voidaan nimittää oikeusalan toimea vähintään 10 vuotta hoitanut henkilö.
Kroatian apulaispääsyyttäjäksi nimitettävältä henkilöltä vaaditaan vähintään 15 vuoden kokemusta oikeuslaitoksen palveluksessa tai asianajajana, notaarina tai kansallisen asianajajatutkinnon suorittaneena oikeustieteen opettajana korkeakoulussa (jolloin kokemukseksi lasketaan asianajajatutkinnon jälkeen hankittu työkokemus). Vaihtoehtoisesti hänen on oltava kansallisen asianajajatutkinnon suorittanut hyvämaineinen lakimies, jolla on vähintään 20 vuoden työkokemus ja joka on osoittanut pätevyytensä jollakin oikeustieteen osa-alueella esimerkiksi ammatillisilla tai tieteellisillä julkaisuillaan.
Jotta henkilö voidaan nimittää ylemmän tason syyttäjänvirastossa apulaissyyttäjän tehtävään ja täyttääkseen laissa säädetyt edellytykset, hänen viimeisimmästä arvioinnistaan on käytävä ilmi, että hän on hoitanut tehtävänsä vähintään hyvin.
Syyttäjänvirastoon nimitetään yksi tai useampi apulaissyyttäjä, joka hoitaa toimea vakinaisesti.
Syyttäjien ja apulaissyyttäjien on toimittava siten, etteivät he heikennä omaa mainettaan tai syyttäjänviraston mainetta eivätkä aiheuta epäilyksiä puolueettomuudestaan tai syyttäjänviraston itsenäisyydestä ja riippumattomuudesta.
Syyttäjien ja apulaissyyttäjien on tehtäviään suorittaessaan ja suhteissaan valtion elimiin ja oikeushenkilöihin noudatettava laillisuuden, ammattimaisuuden ja puolueettomuuden periaatteita. Heidän on noudatettava tapausten käsittelyssä menettelyjen määräaikoja ja ensisijaisuussääntöjä.
Kun syyttäjät ja apulaissyyttäjät osallistuvat menettelyihin tuomioistuimessa tai hallintoelimessä, heidän on kunnioitettava ja vaalittava asianomaisen tuomioistuimen tai elimen ja syyttäjänviraston arvovaltaa sekä oman tehtävänsä arvokkuutta.
Syyttäjien ja apulaissyyttäjien on pidettävä salassa osapuolten tai muiden henkilöiden yksityiseen ja perhe-elämään liittyvät tiedot, jotka he saavat tehtäviään hoitaessaan ja joita ei ole luokiteltu lainsäädännössä salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluviksi, mikäli tästä ei aiheudu rikosta. Heidän on pidettävä salassa myös kaikki sellaiset tiedot, jotka eivät ole julkisia.
Syyttäjät ja apulaissyyttäjät eivät saa kuulua mihinkään poliittiseen puolueeseen eivätkä osallistua politiikkaan.
Kroatian pääsyyttäjää, apulaispääsyyttäjiä, syyttäjiä ja apulaissyyttäjiä ei voida pitää vastuussa mistään oikeudellisesta lausunnosta, joka on ilmaistu heidän käsiteltäväkseen annetussa asiassa. Poikkeuksena ovat tapaukset, joissa rikotaan lakia ja syyllistytään rikokseen.
Syyttäjänviraston neuvonantajat
Syyttäjänviraston neuvonantajat (državnoodvjetnički savjetnik), vanhemmat neuvonantajat (viši državnoodvjetnički savjetnik) ja erikoistuneet vanhemmat neuvonantajat (viši državnoodvjetnički savjetnik – specijalist) avustavat syyttäjää ja hänen apulaissyyttäjää heidän tehtäviensä hoitamisessa, laativat päätösluonnoksia sekä tallentavat yksityishenkilöiden antamat ilmoitukset ja lausunnot. Lisäksi he suorittavat muita laissa ja täytäntöönpanosäännöissä säädettyjä erityistehtäviä itsenäisesti tai valvonnassa ja syyttäjän ja apulaissyyttäjän ohjeiden mukaisesti.
Syyttäjänvirastojen rikosyksiköissä toimiessaan he voivat oikeuskäsittelyssä esittää syytteet rikoksista, joista on seuraamuksena sakko tai enintään viiden vuoden vankeusrangaistus.
Syyttäjänvirastojen siviili- ja hallintoyksiköissä toimiessaan he voivat olla läsnä tuomioistuimissa sekä hallintoelimissä ja muissa elimissä asiasta vastaavan syyttäjän antaman erityisen valtuutuksen perusteella seuraavissa tapauksissa:
- kunnallisten syyttäjänvirastojen riita-asiat, joissa riidanalainen määrä on enintään 100 000 kunaa
- maakunnallisten syyttäjänvirastojen riita-asiat, joissa riidanalainen määrä on enintään 500 000 kunaa.
Korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntavirasto
Korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntavirasto (Ured za suzbijanje korupcije i organiziranog kriminaliteta, USKOK) on koko Kroatian kattava erikoistunut syyttäjänvirasto, joka käsittelee korruptioon ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyviä rikoksia.
Ured za suzbijanje korupcije i organiziranog kriminaliteta
Gajeva 30a
10 000 Zagreb
Puhelin: (+385-1) 459 18 74
Faksi: (+385-1) 459 18 78
Sähköposti: tajnistvo@uskok.dorh.hr
Laki korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntavirastosta (Zakon o Uredu za suzbijanje korupcije i organiziranog kriminaliteta)
USKOKin johtaja
USKOKin työtä johtaa johtaja, jonka pääsyyttäjä nimittää oikeusministerin ja Kroatian yleisen syyttäjänviraston kollegiaalisen elimen antamien lausuntojen jälkeen. Johtaja nimitetään neljäksi vuodeksi, ja hänet voidaan nimittää uudelleen.
Lakimiehet – riippumaton ja itsenäinen palvelu
Lakimiehet ovat riippumattomia ja itsenäisiä. He antavat oikeudellista apua luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille näiden oikeuksien käytössä ja oikeudellisten etujen puolustamisessa.
Asianajajat
Asianajajat (odvjetnik) tarjoavat kaikenlaista oikeudellista apua.
He antavat oikeudellista neuvontaa, laativat asiakirjoja (esim. sopimuksia, testamentteja ja lausuntoja), kanteita, kanteluita, esityksiä, pyyntöjä ja hakemuksia, käyttävät ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja ja esittävät muita lausumia sekä edustavat asianosaisia.
Asianajajat voivat harjoittaa ammattiaan itsenäisesti, asianajotoimiston osakkaana tai lakitoimistossa. Heidän on pidättäydyttävä harjoittamasta toimintaa, joka on ristiriidassa asianajajan maineen ja riippumattomuuden kanssa.
Asianajajien on pidettävä salassa kaikki asiakkaidensa antamat tiedot ja heitä edustamalla muutoin saamansa tiedot. Myös kaikkien muiden henkilöiden, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet asianajotoimistossa, on säilytettävä tietojen luottamuksellisuus.
Asianajajalla on oikeus maksuun oikeudellisista palveluista ja suorittamaansa työhön liittyvien kustannusten korvaamiseen Kroatian asianajajaliiton (Hrvatska odvjetnička komora) vahvistaman ja oikeusministerin hyväksymän tariffin mukaisesti.
Kun asianajaja puolustaa henkilöä viran puolesta, oikeusministeriö vahvistaa korvauksen määrän.
Vain asianajaja voi edustaa vastaajaa maakunnallisessa tuomioistuimessa (županijski sud). Tämä tarkoittaa sitä, että ainoastaan asianajaja, jolla on vähintään kahdeksan vuoden kokemus asianajajana tai oikeuslaitoksen virkamiehenä, voi toimia viran puolesta tai valtion varoilla palkattuna puolustusasianajajana rikosoikeudellisessa menettelyssä, kun rikoksesta voidaan määrätä pitkä vankeusrangaistus.
Asianajajan on annettava asiakkaalle lasku suorittamistaan palveluista. Jos valtakirja peruutetaan tai kumotaan, asianajaja antaa laskun 30 päivän kuluessa päivästä, jolloin valtakirja peruutettiin tai kumottiin.
Asianajajien on oltava Kroatian asianajajaliiton jäseniä. Asianajajaliitto on itsenäinen ja riippumaton organisaatio. Sillä on oikeushenkilön asema, ja se edustaa asianajajien ammattikuntaa.
Oikeus harjoittaa asianajajan ammattia Kroatiassa edellyttää asianajajaksi rekisteröitymistä.
Hrvatska odvjetnička komora
Koturaška 53/II
10 000 Zagreb
Puhelin: (+385-1) 616 52 00
Faksi: (+385-1) 617 06 86
hok-cba@hok-cba.hr
http://www.hok-cba.hr/
Laki asianajajista (Zakon o odvjetništvu)
Notaarin palvelut
Notaarit
Notaarit (javni bilježnik) ovat julkista luottamusta nauttivia henkilöitä, jotka oikeusministeri nimittää Kroatian notaariliiton (Hrvatska javnobilježnička komora) järjestämän kilpailun perusteella.
He ovat päteviä asianajajia, joilla on valtakunnallinen asianajajatutkinto, notaaritutkinto ja tarvittava kokemus. He ovat riippumattomia ja itsenäisiä julkisen palvelun tarjoajia ja puolueettomia asiantuntijoita, joille asiakkaat ovat antaneet toimeksiantoja.
Notaareilla on valtuudet
- laatia ja antaa oikeustoimiin liittyviä julkisia asiakirjoja ja lausuntoja, joissa todetaan osapuolten oikeuksien perustana olevat tosiseikat
- laatia ja antaa asiakirjoja oikeustoimista, joita he ovat toteuttaneet tai joissa he ovat olleet läsnä
- laatia ja antaa todistuksia todistamistaan tosiseikoista
- ottaa säilöön asiakirjoja, rahaa, arvopapereita ja arvoesineitä toiselle henkilölle tai toimivaltaiselle elimelle luovuttamista varten (notaaritalletukset)
- todistaa oikeiksi yksityisiä asiakirjoja
- toteuttaa toimia ja tehdä päätöksiä tuomioistuimen määrääminä edunvalvojina perintöasioissa
- toteuttaa täytäntöönpanomenettelyjä virallisen asiakirjan perusteella
- edustaa asiakkaitaan tuomioistuimissa ja muissa julkisissa elimissä, mikäli kyseiset asiat liittyvät suoraan johonkin notaarin vahvistaman asiakirjan.
Se, että asianosaiset eivät voi muuttaa tuomioistuimen toimivaltaa perintöasioissa, tarkoittaa, etteivät asianosaiset voi valita notaaria tuomioistuimen määräämäksi edunvalvojaksi.
Asianosaista tuomioistuimessa tai muussa julkisessa elimessä edustavalla notaarilla on asianajajan oikeudet ja velvollisuudet.
Notaarit eivät saa kieltäytyä virkatehtävien suorittamisesta, ellei heillä ole pätevää syytä. Heidän on pidettävä salassa tehtäviä hoitaessaan saamansa tiedot.
Notaarit ovat oikeutettuja notaarimaksuihin ja toimivaltaansa kuuluvista virallisista toimista aiheutuvien kustannusten korvaamiseen notaarien väliaikaista tariffia koskevien sääntöjen (Pravilnik o privremenoj javnobilježničkoj tarifi), tuomioistuimen nimittäminä edunvalvojina perintömenettelyissä toimivien notaarien palkkioita ja kulukorvauksia koskevien sääntöjen (Pravilnik o visini nagrade i naknade troškova javnog bilježnika kao povjerenika suda u ostavinskom postupku) ja notaarien palkkioita ja kulukorvauksia täytäntöönpanomenettelyissä koskevien sääntöjen (Pravilnik o nagradama i naknadi troškova javnih bilježnika u ovršnom postupku) mukaisesti.
Kroatiassa notaareiden on oltava maan notaariliiton (Hrvatska javnobilježnička komora) jäseniä.
Notaariliitto ja oikeusministeriö valvovat notaarien työtä toimivaltansa puitteissa.
Notaarin työtä tuomioistuimen määräämänä edunvalvojana perintöasioissa valvoo notaarin nimittänyt tuomioistuin.
Hrvatska javnobilježnička komora
Koturaška 34/II
10 000 Zagreb
Puhelin: (+385-1) 455 65 66
Faksi: (+385-1) 455 15 44
Sähköposti: hjk@hjk.hr
http://www.hjk.hr/Uredi
Laki notaareista (Zakon o javnom bilježništvu)
Laki notaarien palkkioista (Zakon o javnobilježničkim pristojbama)
Oikeusakatemia
Oikeusakatemia (Pravosudna akademija) on riippumaton julkinen laitos, joka tarjoaa peruskoulutusta oikeusalan tehtävien suorittamisesta itsenäisesti, vastuullisesti ja riippumattomasti. Se tarjoaa ammatillista koulutusta harjoittelijoille, oikeuslaitosten neuvonantajille ja muulle henkilöstölle sekä täydennyskoulutusta oikeusviranomaisille. Oikeusakatemian johdossa on johtaja. Sen hallinnoinnista vastaa johtokunta, johon kuuluu yhdeksän jäsentä. Oikeusakatemian opetushenkilöstö koostuu tuomareista, syyttäjistä ja apulaissyyttäjistä, korkeakoululuennoitsijoista ja tarvittaessa myös muihin ammattikuntiin kuuluvista pätevistä henkilöistä.
Oikeusakatemia edistää aktiivisesti kansainvälistä yhteistyötä ja osallistuu Euroopan unionin hankkeisiin edunsaajana tai osallistujana. Näiden hankkeiden tarkoituksena on vahvistaa Oikeusakatemiaa instituutiona ja varmistaa sen kohderyhmien ammatillinen kehittyminen.
Laki Oikeusakatemiasta (Zakon o Pravosudnoj akademiji)
Tuomarineuvosto
Tuomarineuvosto (Državno sudbeno vijeće) on riippumaton ja itsenäinen elin, joka valvoo oikeuslaitoksen itsenäisyyttä ja riippumattomuutta. Se päättää itsenäisesti tuomareiden ja tuomioistuinten presidenttien – ei kuitenkaan korkeimman oikeuden presidentin – nimityksistä, ylennyksistä, siirroista ja erottamisista sekä heihin kohdistuvista kurinpitotoimista perustuslakia ja muita lakeja noudattaen. Tuomarineuvostossa on 11 jäsentä: seitsemän tuomaria, kaksi oikeustieteen professoria ja kaksi parlamentin jäsentä, joista toinen edustaa oppositiota.
Laki tuomarineuvostosta (Zakon o državnom sudbenom vijeću)
Syyttäjäneuvosto
Syyttäjäneuvosto (Državnoodvjetničko vijeće) on riippumaton ja itsenäinen elin, joka valvoo Kroatian syyttäjälaitoksen itsenäisyyttä ja riippumattomuutta.
Sen tehtävänä on nimittää ja erottaa apulaissyyttäjät sekä maakunnalliset ja kunnalliset syyttäjät, toteuttaa menettelyjä ja päättää apulaissyyttäjien kurinpidollisesta vastuusta, siirtää apulaissyyttäjiä, hallinnoida ja tarkastaa syyttäjien ja apulaissyyttäjien omaisuusilmoituksia ja suorittaa muita lain mukaisia tehtäviä.
Syyttäjäneuvostossa on 11 jäsentä: seitsemän apulaissyyttäjää, kaksi oikeustieteen professoria ja kaksi parlamentin jäsentä, joista toinen edustaa oppositiota.
Syyttäjäneuvoston jäsenet valitaan neljäksi vuodeksi, jonka päätteeksi heitä ei voida valita tehtävään uudestaan.
Laki syyttäjäneuvostosta (Zakon o Državnoodvjetničkom vijeću)
Perustuslakituomioistuin
Perustuslakituomioistuimen (Ustavni sud) perustamisesta, organisaatiosta ja toimivallasta määrätään Kroatian perustuslaissa (Ustava Republike Hrvatske) ja perustuslakituomioistuimen perustamisesta annetussa laissa (Ustavni zakon o Ustavnom sudu Republike Hrvatske).
Perustuslakituomioistuimessa on 13 Kroatian parlamentin valitsemaa tuomaria. Valinta tapahtuu parlamentin jäsenten kokonaismäärän kahden kolmasosan enemmistöllä arvovaltaisten oikeudellisten asiantuntijoiden – erityisesti tuomareiden, syyttäjien, asianajajien ja oikeustieteen professorien – joukosta perustuslain mukaisella tavalla ja siinä säädetyn menettelyn mukaisesti. Perustuslakituomioistuimen tuomarin toimikausi on kahdeksan vuotta. Sitä jatketaan poikkeuksellisissa tapauksissa enintään kuudella kuukaudella, jos toimikausi päättyy ennen kuin uusi tuomari on nimitetty tai aloittanut tehtävässään. Perustuslakiasioista vastaava parlamentin valiokunta vastaa perustuslakituomioistuimen tuomariehdokkaiden hakumenettelystä ja tekee esitykset ehdokkaiden nimeämiseksi. Perustuslakituomioistuin valitsee perustuslakituomioistuimen presidentin neljän vuoden toimikaudeksi.
Perustuslakituomioistuimen perustamisesta annetussa laissa säädetään perustuslakituomioistuimen tuomareiden nimitysedellytyksistä ja -menettelystä, toimikauden päättymisestä, lakien ja muiden säädösten perustuslainmukaisuuden arviointimenettelyn edellytyksistä ja määräajoista, päätöksentekomenettelystä ja päätösten oikeusvaikutuksista, perustuslain takaamien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien turvaamisesta sekä muista perustuslakituomioistuimen tehtävien ja työn suorittamisen kannalta olennaisista asioista.
Perustuslakituomioistuin varmistaa, että perustuslakia noudatetaan. Sen toiminta perustuu perustuslain ja perustuslakituomioistuimen perustamisesta annetun lain säännöksiin.
Perustuslakituomioistuin on riippumaton kaikista valtion viranomaisista. Se päättää itsenäisesti, miten sille kansallisessa talousarviossa varattua rahoitusta käytetään toiminnan varmistamiseksi vuotuisen talousarvion ja lain puitteissa. Perustuslakituomioistuimen sisäiseen organisaatioon sovelletaan perustuslakituomioistuimen työjärjestystä. Perustuslakituomioistuimen työ on julkista, ja sen tuomarit nauttivat parlamentin jäsenten tavoin koskemattomuutta.
Ustavni sud RH
Trg Svetoga Marka 4
10 000 Zagreb
Puhelin: (+385-1) 640 02 50
Faksi: (+3851) 455 10 55
Sähköposti: Ustavni_sud@usud.hr
https://www.usud.hr/
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.