Syyttäjät
Organisaatio
Tanskan syyttäjälaitos (den danske anklagemyndighed) on oikeusministeriön alaisuudessa. Syyttäjälaitokseen kuuluvat yleisten syyttäjien päällikkö (rigsadvokaten), yleiset syyttäjät (statsadvokaterne) ja poliisipäälliköt (politidirektørerne).
Yleisten syyttäjien päällikkö hoitaa korkeimmassa oikeudessa käsiteltäviä rikosoikeudenkäyntejä ja osallistuu lisäksi asioiden käsittelyyn erityisessä valitustuomioistuimessa (Den Særlige Klageret).
Yleisten syyttäjien päällikkö on muiden syyttäjien esimies ja valvoo näiden toimintaa. Lisäksi yleisten syyttäjien päällikkö käsittelee valituksia ensimmäisessä oikeusasteessa tehdyistä yleisten syyttäjien päätöksistä.
Rooli ja tehtävät
Syyttäjälaitoksen tehtävät ja organisaatio kuvataan oikeudenkäymislain (retsplejeloven) 10 luvussa (95–107 §).
Syyttäjälaitoksen tehtävänä on yhteistyössä poliisin kanssa ajaa syytteitä rikosasioissa oikeudenkäymislaissa säädettyjen sääntöjen mukaisesti. Lain 96 §:n 2 momentin mukaan syyttäjälaitoksen on edettävä kaikissa menettelyissä asian luonnetta vastaavalla nopeudella. Tässä yhteydessä syyttäjälaitoksen on varmistettava, että syytteen kohteena ovat rangaistavaan tekoon syyllistyneet eivätkä syyttömät henkilöt (objektiivisuusperiaate).
Rikosasioita – valitusasioita ja valamiesasioita – hoitavat ylemmän oikeusasteen tuomioistuimissa kuusi alueellista yleistä syyttäjää, jotka myös valvovat poliisipäälliköiden toimia rikosasioissa. Lisäksi alueelliset yleiset syyttäjät käsittelevät syyttämistä koskevista poliisipäälliköiden päätöksistä tehtyjä valituksia. Yleiset syyttäjät käsittelevät myös rikossyytteisiin liittyviä korvausasioita ja poliisia koskevia valituksia.
Vakavia talousrikoksia käsittelevä yleinen syyttäjä (Statsadvokaten for Særlig Økonomisk Kriminalitet) vastaa merkittäviin talousrikoksiin liittyvistä syyteasioista koko maan laajuisesti.
Erityistä kansainvälistä rikollisuutta käsittelevä pääsyyttäjä (Statsadvokaten for Særlige Internationale Straffesager) vastaa Tanskassa syyttämisestä ulkomailla tehdyistä kansainvälisistä rikoksista. Niihin kuuluvat kansanmurhaan, ihmisyyttä vastaan tehtyihin rikoksiin ja sotarikoksiin liittyvät asiat.
Poliisipäälliköt toimivat syyttäjinä käräjäoikeuksissa (ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimissa) ja vastaavat poliisin toiminnan johtamisen lisäksi poliisipiirille kuuluvasta tutkinnasta sekä paikallisen syyttäjälaitoksen toiminnasta.
Tuomarit
Organisaatio
Oikeudellisten nimitysten neuvosto (Dommerudnævnelsesrådet) esittää oikeusministerille henkilöitä nimitettäviksi kaikkiin oikeudellisiin tehtäviin korkeimman oikeuden presidentin virkaa lukuun ottamatta. Käytännössä oikeusministeri noudattaa aina neuvoston esityksiä.
Tuomareita ja muuta Tanskan tuomioistuinten palveluksessa olevaa oikeudellista henkilöstöä koskevia kurinpidollisia asioita käsittelee erityinen valitustuomioistuin (Den Særlige Klageret).
Tanskan tuomioistuinhallinnolla (Domstolsstyrelsen) on kokonaisvastuu tuomioistuinten oikeudellisen henkilöstön koulutuksesta.
Rooli ja tehtävät
Ammattituomarit eivät Tanskassa yleensä erikoistu mihinkään erikoisalaan. Tuomarit voidaan nimittää vakinaiseen tai väliaikaiseen (virkaa tekevään) tehtävään. Avustavat tuomarit (retsassessorer) ja sopimussuhteessa olevat tuomarit (dommerfuldmægtige) käsittelevät tavallisesti vähäisiä (kuten haastemiesten tai ulosottomiesten käsiteltäväksi esittämiä) asioita.
Maallikkotuomarit (lægdommere) osallistuvat joitakin merkittäviä poikkeuksia lukuun ottamatta kaikkien ensimmäisen ja toisen oikeusasteen tuomioistuimissa käsiteltävien rikosasioiden käsittelyyn. Ensimmäisen ja toisen oikeusasteen siviiliasioiden käsittelyssä avustajiksi voidaan pyytää asiantuntijoita (sagkyndige domsmænd). Maallikkotuomarit ja avustavat asiantuntijat nimitetään tehtäväänsä neljäksi vuodeksi.
Oikeudelliset tietokannat
Lisätietoa:
Tanskan tuomariliiton (Den Danske Dommerforening) verkkosivut
Avustavien tuomareiden liiton (Dommerfuldmægtigforeningen) verkkosivut
Tietoja tuomioistuinten virkailijahenkilöstöstä (361 Kb)
Oikeusalan ammattien organisaatio: juristit (advokater)
Juristit
Yksityiset asianajajat
Tanskan juristi- ja asianajajayhdistys (Advokatsamfundet) on perustettu vuonna 1919. Kaikki Tanskan juristit ovat yhdistyksen jäseniä.
Toisen palveluksessa olevat juristit ja juristiharjoittelijat (advokatfuldmægtige)
FAAF (Foreningen af Advokater og Advokatfuldmægtige) on juristien ja juristiharjoittelijoiden yhdistys, joka toimii osana Tanskan juristien ja ekonomistien yhdistystä (Danmark Jurist- og Økonomforbund – Djøf). Djøf on Tanskan suurin ammattiliitto sekä opiskelijoiden ja työntekijöiden edunvalvontajärjestö lain, hallinnon, valtionhallinnon, tutkimuksen, koulutuksen, viestinnän, talouden ja yhteiskuntatieteiden alalla. Siihen kuuluu noin 50 000 mainituilla aloilla toimivaa jäsentä. FAAF:n noin 1 500 jäsenestä noin 900 on ammatinharjoittajina toimivia juristeja.
Yritysjuristit
Yritysjuristit kuuluvat Tanskan juristi- ja asianajajayhdistykseen mutta voivat halutessaan liittyä myös Tanskan yritysjuristien liittoon (Danske Virksomhedsjurister – DVJ). Nykyisin noin kahdella kolmanneksella DVJ:n jäsenistä on juristin ammatin harjoittamiseen Tanskassa oikeuttava todistus. Yleisesti ottaen DVJ edustaa yritysjuristien ammatillisia etuja. Lisäksi liitto pyrkii edistämään yritysjuristien työn ja liike-elämän, viranomaisten, kansalaisjärjestöjen sekä koko yhteiskunnan kannalta kasvavan merkityksensä tunnustamista ja ymmärtämistä. DVJ kuuluu Euroopan yritysjuristien yhdistykseen (European Company Lawyers’ Association, ECLA).
Ammatinharjoittajina toimivat juristit vs. yritysjuristit
Tanskassa yritysjuristeja, joilla on Tanskassa juristin ammatin harjoittamiseen oikeuttava todistus, koskevat täsmälleen samat säännöt kuin ammatinharjoittajina toimivia juristeja. Oikeudenkäymislaissa juristeja ei erotella kahteen luokkaan, vaan molemmat kuuluvat Tanskan juristi- ja asianajajayhdistykseen.
Tästä syystä yritysjuristeilla on laajasti ottaen sama oikeudellinen asema kuin muillakin juristeilla ammatillisten käytännesääntöjen (advokatetiske regler), ammatillisten tietojen salassapidon, asiakkaan ja juristin välisen suhteen luottamuksellisuuden ja muiden vastaavien seikkojen osalta. Ammatillisia käytännesääntöjä on kuitenkin muutettu niin, että ne koskevat myös yritysjuristeja ja että niissä otetaan huomioon näiden työskentelyolosuhteiden erityispiirteet.
Näin ollen asiakkaan ja juristin välisen suhteen luottamuksellisuuden periaatteeseen sovelletaan yritysjuristien osalta samoja sääntöjä kuin ammatinharjoittajana toimivien juristien osalta. Kysymystä siitä, sovelletaanko yritysjuristeihin samaa vai matalampaa kynnystä kuin muihin juristeihin, ei ole vielä koeteltu oikeudessa.
Ainoa poikkeus yritysjuristien yhtäläisestä oikeudellisesta asemasta liittyy siihen, ketä yritysjuristi voi edustaa juristina. Mahdollisuus toimia yritysjuristina katsotaan hiljaisesti hyväksytyksi poikkeukseksi oikeudenkäymislain 124 §:n säännöksestä, jossa säädetään, minkä tyyppisten yritysten puolesta juristi voi toimia.
Näin ollen ellei yritysjuristilla ole työsuhteestaan erillistä lakiasiaintoimistoa, hän voi käyttää juristinimikettä vain edustaessaan työnantajayhtiötään tai -organisaatiotaan. Toisin sanoen jos työnantaja pyytää yritysjuristia antamaan oikeudellisia neuvoja asiakkaalle tai työnantajaorganisaation jäsenelle, yritysjuristi ei saa toimia tällöin juristina, ellei yritysjuristilla ole myös työsuhteestaan erillistä lakiasiantoimistoa ja ellei hän avusta asiakasta tai työnantajaorganisaation jäsentä oman yksityisen toimistonsa kautta.
Jos yritysjuristilla ei kuitenkaan ole työsuhteestaan riippumatonta lakiasiaintoimistoa ja hän antaa kuluttajan asemassa olevalle työnantajansa asiakkaalle tai työnantajaorganisaation jäsenelle oikeudellista neuvontaa, joka liittyy kaupallisiin tarkoituksiin, yritysjuristiin sovelletaan oikeudellista neuvontaa koskevaa lakia (lov om juridisk rådgivning) lukuun ottamatta yhtä poikkeusta: lakia ei sovelleta oikeudelliseen neuvontaan, jos juristin työnantaja on ammattiliitto tai kansalaisjärjestö. Poikkeuksen perusteena on, että tällaista neuvontaa ei anneta kaupallisessa tarkoituksessa. Sitä pidetään yleisesti palveluna, joka ylittää ammattiliiton toiminnan tarkoitukseen kuuluvan tavanomaisen jäsenpalvelun.
Ammattiliiton työntekijän (jolla on lupa harjoittaa juristin ammattia) kuluttajalle antamaan oikeudelliseen neuvontaan sovelletaan näin ollen ainoastaan sopimukseen perustumatonta vahingonkorvausta koskevia yleisiä sääntöjä ja vain välillisesti ammatillisia käytännesääntöjä. Viimeksi mainittuihin sääntöihin kuuluvan oikeudenkäymislain 126 §:n 4 momentin mukaan juristi ei saa (ammatillisten tehtäviensä ulkopuolella) käyttäytyä liiketoimintaan tai talouteen liittyvissä asioissa tavalla, joka ei ole sovelias juristille.
Oikeudellista neuvontaa koskeva laki
Kesäkuusta 2006 lähtien kuluttajille kaupallisessa tarkoituksessa tarjottavaan oikeudelliseen neuvontaan on sovellettu erillistä lakia neuvoja antavan henkilön koulutustaustasta riippumatta. Lakia ei nimenomaisesti sovelleta juristien riippumattoman juristin ammattinsa puitteissa tarjoamaan oikeudelliseen neuvontaan. Sitä ei myöskään sovelleta ammattiliittojen tai kansalaisjärjestöjen tarjoamaan oikeudelliseen neuvontaan, sillä kyseisenlaista neuvontaa ei pidetä luonteeltaan kaupallisena (ks. edellä). Myöskään rahoitusyrityksiä koskevan lain alaan kuuluvien rahoitusalan yritysten tarjoama oikeudellinen neuvonta ei kuulu oikeudellista neuvontaa koskevan lain soveltamisalaan, jos taloudellisesta ja liiketoiminnasta vastaava ministeri on antanut sääntöjä hyvistä käytännöistä kyseessä olevalla alalla.
Kuten aiemmin on mainittu, tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lakia ei sovellettaisi oikeudelliseen neuvontaan, jota tarjoavalla henkilöllä on juristin ammatin harjoittamiseen oikeuttava todistus. Jos yritysjuristi, jolla on juristin ammatin harjoittamiseen oikeuttava todistus, tarjoaa oikeudellista neuvontaa kuluttajalle (joka on siis muu kuin hänen työnantajansa) ja kyseisellä yritysjuristilla ei ole erillistä lakiasiaintoimistoa, hänen tarjoamaansa palveluun sovelletaan oikeudellista neuvontaa koskevaa lakia, jos neuvontaa katsotaan annettavan kaupallisessa tarkoituksessa.
Oikeudellista neuvontaa koskevan lain pääkohdat ovat seuraavat:
- Oikeudellisen neuvonantajan on käyttäydyttävä oikeudellisen neuvonnan hyvän käytännön mukaisesti. Tämä tarkoittaa hänen tehtäviensä suorittamista perusteellisesti, huolellisesti ja asiakkaan edun oikeutettujen vaatimusten mukaisesti. Neuvontaa on annettava riittävän nopeasti.
- Oikeudellisen neuvonnan tarjoamista koskevat sopimukset on tehtävä kirjallisina.
- Oikeudellinen neuvonantaja ei ole velvollinen hankkimaan vastuuvakuutusta, mutta tätä seikkaa koskeva tieto on oltava tehdyssä sopimuksessa.
- Oikeudellisen neuvonantajan on ilmoitettava asiakkaalle oikeudellisen neuvonnan hinta.
- Oikeudellinen neuvonantaja ei saa ottaa hoitoonsa asiakkaan omaisuutta.
- Oikeudellinen neuvonantaja ei saa ottaa vastaan tehtäviä, jotka liittyvät hänen henkilökohtaiseen tai taloudelliseen etuunsa.
- Oikeudellisen neuvonantajan on noudatettava oikeusministerin vahvistamia oikeudellisen neuvonnan hyvän käytännön sääntöjä. Kuluttaja-asiamies valvoo, että neuvonantajat noudattavat lakia ja hyvän käytännön sääntöjä.
Oikeudelliset tietokannat
Nämä tiedot ovat käytettävissä Tanskan juristi- ja asianajajayhdistyksen verkkosivuilla.
Verkkosivuilla on tietoa oikeusalan ammateista Tanskassa. Niillä on myös luettelo ammatissa toimivista juristeista.
Muut oikeusalan ammatit
Oikeusapua tarjoavat organisaatiot
Oikeusapua tarjoavia laitoksia on kaikkialla Tanskassa. Kuka tahansa oikeusapua tarvitseva henkilö voi ottaa yhteyttä siviiliasioiden osastoon (Civilstyrelsen), josta hänet ohjataan lähimpään oikeusapua tarjoavaan laitokseen. Osoite:
Siviiliasioiden osasto
Toldboden 2, 2. kerros
8800 Viborg
Puhelin: +45 33 92 33 34
Sähköposti: civilstyrelsen@civilstyrelsen.dk
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.