Syyttäjät
Organisaatio
Syyttäjälaitos (Openbaar Ministerie) on valtakunnallinen organisaatio, jolla on toimipisteitä kaikilla alueilla. Sen lisäksi maassa toimii valtakunnallinen syyttäjänvirasto (Landelijk Parket), joka keskittyy torjumaan (kansainvälistä) järjestäytynyttä rikollisuutta, ja toinen syyttäjänvirasto (Functioneel Parket), jonka tehtävänä on torjua ympäristö- ja talousrikoksia ja petoksia.
Piirisyyttäjänvirastoja (arrondissementsparket) on 10, ja niissä käsitellään vuosittain satoja tuhansia asioita. Syyttäjien apuna on hallinnon ja juridiikan asiantuntijoita. Tuomiot, joihin haetaan muutosta, käsitellään yhdessä neljästä alueellisesta syyttäjänvirastosta (ressortsparket), jossa syyttäjälaitosta edustaa erityinen syyttäjä, josta käytetään nimitystä advocaat-generaal. Syyttäjänvirastoja johtavat pääsyyttäjät (hoofdofficier van justitie) ja ylemmät syyttäjät (hoofdadvocaat-generaal). Syyttäjälaitoksen valtakunnallisesta johtamisesta vastaa Haagissa toimiva syyttäjälautakunta (College van procureurs-generaal). Poliittinen vastuu syyttäjälaitoksesta kuuluu oikeusministerille, joka yhdessä syyttäjälautakunnan kanssa määrittelee tutkinnan ja syytteeseenpanon painopisteet.
Tehtävät
Rangaistavaan tekoon syyllisiksi epäillyt henkilöt joutuvat tekemisiin syyttäjälaitoksen kanssa. Syyttäjälaitos on Alankomaiden ainoa instanssi, joka voi viedä epäillyt rikostuomioistuimeen. Syyttäjälaitos huolehtii siitä, että rangaistavat teot tutkitaan ja niistä nostetaan syyte.
Tämän vuoksi syyttäjälaitos tekee yhteistyötä poliisin ja muiden tutkintaa harjoittavien tahojen kanssa. Tutkintaa johtaa syyttäjä. Lisäksi syyttäjälaitos valvoo, että tuomareiden langettamat tuomiot pannaan asianmukaisesti täytäntöön – että sakot maksetaan, vapausrangaistukset istutaan ja yhdyskuntapalvelut suoritetaan. Syyttäjälaitos on yhdessä tuomareiden kanssa osa oikeuslaitosta. Syyttäjälaitos ei siis ole hollanninkielisestä nimestään huolimatta ministeriö sanan perinteisessä merkityksessä.
Tuomarit
Organisaatio
Tuomariksi voidaan nimittää henkilö, jolla on useiden vuosien työkokemus oikeusalalta. Lisätietoja vaatimuksista on täällä. Vaadittava työkokemus voidaan hankkia oikeuslaitoksen sisäisessä harjoittelussa tai muualla oikeusjärjestelmässä. Oikeuslaitos tarjoaa vaadittavan koulutuksen.
Kuningas nimittää tuomarit, ja nimityksistä on vastuussa oikeus- ja turvallisuusministeri. Tuomarin virkaan nimitettävän on oltava Alankomaiden kansalainen. Virkaan pyrkivältä edellytetään alankomaalaisessa yliopistossa suoritettua oikeustieteen tutkintoa.
Oikeuslaitoksen virkaan ehdokkaaksi asettaminen edellyttää suositusta valtakunnalliselta valintalautakunnalta, johon kuuluu eri tuomioistuinten jäseniä, syyttäjälaitoksen edustajia ja yhteiskunnassa aktiivisesti vaikuttavia henkilöitä.
Tuomari nimitetään tiettyyn tuomioistuimeen. Nimityksen ehtona on, että kyseinen tuomioistuin nimeää kyseisen tuomariehdokkaan. Tämän tarkoituksena on tehdä nimitysmenettelystä mahdollisimman objektiivinen.
Tuomari on erityisasemassa oleva valtion virkamies. Nimityksensä jälkeen tuomari ei voi enää ottaa vastaan virkaa muualta. Tuomari voi hoitaa virkaansa 70 vuoden ikään asti. Sitä ennen tuomarin voi erottaa virasta vastoin tämän tahtoa vain ylin oikeusaste, Alankomaiden korkein oikeus (Hoge Raad der Nederlanden) sen syyttäjän (procureur-generaal) esityksestä.
Tehtävät
Tuomarin tehtävänä on ratkaista puolueettomasti oikeudelliset riidat – myös asiat, joissa valtiovalta on osapuolena. Puolueettomuuden takaamiseksi suhteessa valtiovaltaan käytössä on erityinen valinta- ja nimitysjärjestelmä. Tästä syystä tuomarien oikeudellinen asema eroaa muiden valtion virkamiesten oikeudellisesta asemasta.
Alankomaiden perustuslaki velvoittaa tuomarit ratkaisemaan riita-asiat, ja se sisältää säännöksiä oikeuslaitoksen jäsenten oikeudellisesta asemasta.
Tuomarit voivat oman harkintansa mukaan ottaa tapauksia käsiteltäväksi voimassa olevaa lainsäädäntöä noudattaen. Tuomareilla on myös huomattava vaikutusvalta siihen, miten oikeudenkäynti etenee käytännössä (esim. oikeudenkäynnin tiettyjen osien kestoon).
Tuomareiden toiminnasta säädetään useassa lainkohdassa. Säännösten tarkoituksena on taata, että tuomarit tekevät työnsä puolueettomasti. Jos oikeudenkäynnin osapuoli epäilee tuomarin puolueettomuutta, hänellä on lain mukaan mahdollisuus vastustaa asiaa käsittelevää tuomaria. Toisinaan jokin osapuoli voi myös olla tyytymätön tuomarin toimintaan. Tällöin tehdään ero tuomioistuimen antaman tuomion ja tuomarin toiminnan välillä:
- Jos tyytymättömyys koskee tuomiota, tyytymätön osapuoli voi yleensä hakea siihen muutosta.
- Tuomarin toiminnasta voi valittaa sen tuomioistuimen kansliaan, jossa tuomarilla on virka. Jokaisella tuomioistuimella on menettelynsä ja sääntönsä valitusten käsittelemiseksi.
Tuomareiden on erikoistuttava vähintään kahteen alaan. Tavallisesti he käsittelevät ensin yhden alan asian ja vaihtavat sen jälkeen toisen lainkäyttöalueen asiaan. Tällä pyritään estämään se, etteivät tuomarit keskity liian pitkään ja intensiivisesti yhteen osa-alueeseen.
Tuomarit työskentelevät alioikeuksissa (rechtbank). Alioikeuksissa on neljä osastoa: siviilioikeus, rikosoikeus, hallinto-oikeus ja kantonioikeus. Kantonioikeuden tuomareista käytetään nimitystä kantonrechter ja muista tuomareista rechter. Ylioikeuden (gerechtshof) ja korkeimman oikeuden (Hoge Raad) tuomareista käytetään nimitystä raadsheer.
Tuomioistuinten kokoonpanot ovat asioita käsiteltäessä seuraavat:
- Kantonioikeuden tuomarit käsittelevät asiat yksin.
- Alioikeuden tuomarit käsittelevät asiat yleensä yksin, mutta joidenkin asioiden käsittely tapahtuu kolmen tuomarin kokoonpanossa.
- Ylioikeuden tuomarit käsittelevät asiat kolmen tuomarin kokoonpanossa lukuun ottamatta asioita, joissa riittää yksi tuomari. Asiaa koskevat säännöt on vahvistettu oikeuslaitoksen organisaatiosta annetussa laissa (Wet op de rechterlijke organisatie).
- Korkeimman oikeuden kokoonpanossa on aina viisi tuomaria.
Oikeusneuvosto (Raad voor de rechtspraak) vastaa tuomarien ammattikuntaa koskevista säännöistä.
Oikeudellinen tietokanta
Lisätietoja on kaikille avoimilla Alankomaiden tuomioistuinlaitoksen verkkosivuilla.
Oikeusalan ammattien organisaatio
Asianajajat
Alankomaiden asianajajaliitto (Nederlandse Orde van Advocaten) on Alankomaiden kaikkien asianajajien julkisoikeudellinen ammattijärjestö. Lain mukaan asianajajaliiton pääasiallisena tehtävänä on valvoa asianajopalvelujen laatua. Laadunvarmistustoimia ovat muun muassa seuraavat:
- laaja-alainen asianajajien koulutusohjelma
- asianajajia koskevien määräysten ja muiden sitovien sääntöjen laatiminen
- kurinpitomenettelyt
- jäsenille tarjottavat neuvontapalvelut ja muut palvelut
- Alankomaiden hallitukselle annettava poliittisia sitoumuksia ja lakiehdotuksia koskeva neuvonta.
Asianajajalaki (Advocatenwet) velvoittaa asianajajat liittymään asianajajaliiton jäseniksi. Rekisteröityjä asianajajia on tällä hetkellä yli 18 000.
Oikeudelliset neuvonantajat
Tätä ammattia ei säännellä keskitetysti.
Notaarit
Organisaatio
Alankomaiden kuninkaallinen notaarijärjestö (Koninklijke Notariële Beroepsorganisatie) valvoo notaarien etuja Alankomaissa ja huolehtii siitä, että he voivat tehdä työnsä asianmukaisesti.
Tehtävät
Lain mukaan tiettyihin sopimuksiin ja oikeustoimiin tarvitaan notaarin vahvistus. Niistä tärkeimpiä ovat
- kiinteistöjen luovutus Alankomaissa
- kiinnityksen tekeminen tai kuolettaminen
- julkis- tai yksityisoikeudellisen yhtiön perustaminen tai yhtiöjärjestyksen muuttaminen
- säätiön tai yhdistyksen (myös osuuskunnan) perustaminen tai sääntöjen muuttaminen
- testamentin laatiminen, muuttaminen ja toimeenpano
- avioehdon ja rekisteröityä parisuhdetta koskevan sopimuksen laatiminen tai muuttaminen
- rekisteröityjen osakkeiden siirto
- lahjan ja lahjoituksen vahvistaminen.
Käytännön syistä notaari suorittaa usein myös muuntyyppisiä oikeustoimia ja voi laatia muuntyyppisiä sopimuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi yhteistyösopimukset (kauppakumppanuudet, avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt), avopuolisojen väliset sopimukset sekä järjestelyt henkilöyhtiöiden suojaamiseksi kolmansilta osapuolilta.
Muut oikeusalan ammatit
Alankomaiden haastemiesten kuninkaalliseen ammattijärjestöön (Koninklijke Beroepsorganisatie van Gerechtsdeurwaarders, KBvG) sovelletaan haastemieslakia (Gerechtsdeurwaarderswet). Lain mukaan kaikkien Alankomaiden haastemiesten on kuuluttava KBvG:hen, jonka tehtävänä on edistää hyviä käytäntöjä haastemiesten ammattikunnassa.
Alankomaissa haastemiesten vastuulla on asiakirjojen vastaanottaminen ja toimittaminen oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa 13 päivänä marraskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1393/2007 mukaisesti. Alankomaissa tiedoksi annettavat asiakirjat on lähetettävä suoraan haastemiehelle. Tiedoksiantopyynnöt on lähetettävä joko hollanniksi tai englanniksi. Tiedoksiantopyyntöä ei voi toimittaa Alankomaiden keskuselimelle eli haastemiesten kuninkaalliselle ammattijärjestölle. Sen apua voidaan pyytää vain edellä mainitun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 3 artiklan c alakohdassa tarkoitetuissa poikkeustapauksissa.
Maksuton oikeusneuvonta
Ensivaiheen oikeudellista neuvontaa saa oikeusapupalvelun (Juridisch Loket) toimipisteistä, joissa jaetaan tietoa ja neuvoja erilaisissa oikeudellisissa asioissa.
Tarvittaessa asiakas ohjataan yksityisen lakimiehen tai sovittelijan puheille. Nämä vastaavat oikeusavun toisesta vaiheesta.
Kaikki oikeusapupalvelun tarjoamat palvelut ovat maksuttomia. Apua annetaan joko toimipisteessä tai konsultaatiokäynnin yhteydessä. Oikeusapupalveluun voi ottaa yhteyttä ongelmissa, jotka liittyvät siviili-, hallinto- tai rikosoikeuteen taikka ulkomaalaislainsäädäntöön (maahanmuuttoasiat).
Oikeusapupalvelulla on 44 toimipistettä ympäri maata, jotta jokainen Alankomaiden kansalainen saa tarvittaessa apua läheltä.
Lisätietoja on saatavilla oikeusapupalvelun verkkosivuilla.
Linkkejä
Alankomaiden tuomioistuinlaitos ja korkein oikeus
Alankomaiden kuninkaallinen notaarijärjestö
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.