

Hae tietoja alueittain
Mitä lapsen huolto tarkoittaa ja miten kauan se kestää
Lapsen huolto ja vanhempainvastuu tarkoittavat vanhemmille kuuluvia valtuuksia ja velvollisuuksia lastensa suhteen. Lapsi on huollettava, kunnes hänestä tulee täysi-ikäinen tai hänet julistetaan muuten täysivaltaiseksi. Lapsesta tulee täysi-ikäinen hänen täyttäessään 18. Täysivaltaiseksi voidaan julistaa 16 vuotta täyttänyt alaikäinen, joka menee naimisiin.
Lapsen huoltajan oikeudet ja velvollisuudet
Lapsen huoltajalla on seuraavat valtuudet ja velvollisuudet lapsen suhteen (siviililain (Código Civil) 1877 – 1920º-C §):
Näiden vastineeksi:
Poikkeuksellisesti sallittuja ovat
(Alaikäisen ammattiin, luovaan toimintaan tai elinkeinoon liittyvissä toimissa ja tällaista ammattia, luovaa toimintaa tai elinkeinoa harjoitettaessa suoritetuissa toimissa voidaan kuitenkin käyttää vain vapaasti alaikäisen käytettävissä olevaa omaisuutta.)
Vanhempien omaisuus:
Lapsen omaisuudesta saatavat tulot:
Lapsen huoltoa koskevat rajoitukset
Vanhemmat eivät voi hallita
Vanhemmat eivät voi lapsensa edustajina ilman tuomioistuimen lupaa
Vanhemmat eivät voi ilman tuomioistuimen lupaa
Omaisuuden hallinnan päättyminen
Lapsen huolto avioliitossa
Vain toisen vanhemmat suorittamat toimet
Lapsen toisen vanhemman ja tämän avio- tai avopuolison yhteishuoltajuus
Tuomioistuimen on kuultava lasta aina kun mahdollista.
Kyllä voidaan seuraavin edellytyksin:
Kun toinen vanhemmista tai kumpikaan vanhempi ei voi toimia huoltajana
Kun jompikumpi vanhemmista ei kykene toimimaan huoltajana poissaolon, vajaavaltaisuuden tai muun tuomioistuimessa vahvistetun esteen vuoksi, toimii huoltajana toinen vanhempi. Jos tuomioistuin katsoo, ettei toinenkaan vanhempi ei ole kykenevä lapsen huoltajaksi, huoltajaksi määrätään joku seuraavista henkilöistä seuraavassa järjestyksessä (siviililain 1903 §):
Näitä sääntöjä sovelletaan tarvittavin muutoksin myös silloin, kun vanhemmuus on vahvistettu vain toisen vanhemman osalta.
Vanhemman kuolema
Jos toinen vanhemmista kuolee, elossa olevasta vanhemmasta tulee yksinhuoltaja.
Alaikäiselle määrätään holhooja, jos (siviililain 1921 §)
Huom. Oikeus vanhempainvastuun käyttämiseen voidaan poistaa vain lapsen huollon tai omaisuuden hallinnan osalta taikka näiden molempien osalta.
Lapsen omaisuuden edunvalvontajärjestelmä perustetaan(siviililain 1921 §)
Viran puolesta tapahtuva huollon ja edunvalvonnan määrääminen
Jos alaikäinen on jossain edellä mainituista tilanteista, jonka perusteella lapselle on määrättävä holhooja tai omaisuuden hallinnasta vastaava edunvalvoja, on tuomioistuimen tehtävä huolto- tai edunvalvontapäätös viran puolesta.
Hallinto- tai oikeusviranomaisen sekä väestörekisteriviranomaisen, joka saa tehtäviensä hoidon yhteydessä tietoonsa tällaisen tilanteen, on ilmoitettava asiasta toimivaltaiselle tuomioistuimelle.
Miten alaikäisen huolto ja edunvalvonta tapahtuvat
Huollosta vastaavat holhooja ja holhouslautakunta. Holhoojalla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin vanhemmilla laissa säädetyin muutoksin ja rajoituksin (siviililain 1927–1950 §).
Omaisuuden hallinnasta vastaa yksi tai useampi edunvalvoja tai holhouslautakunta, jos holhouksesta on määrätty.
Tuomioistuin valvoo sekä holhousta että edunvalvontaa.
Tuomioistuimen on vahvistettava tai nimettävä holhoojat, edunvalvojat ja holhouslautakunnan jäsenet.
Kuka voi toimia holhoojana
Vanhemmat voivat nimetä lapselle holhoojan, joka tuomioistuimen on vahvistettava. Jos vanhemmat eivät ole nimenneet lapselleen holhoojaa tai tätä ei ole vahvistettu, tuomioistuimen on nimettävä holhooja holhouslautakuntaa kuultuaan.
Tuomioistuimen on kuultava lasta ennen holhoojan nimittämistä.
Tuomioistuimen on valittava holhooja seuraavista henkilöistä:
Kuka ei voi toimia holhoojana
Holhoojana ei voi toimia (siviililain 1933 §)
Kuka voi toimia edunvalvojana
Edellä kuvailtuja holhoojan valintaa ja holhoojana toimimisen kieltoa koskevia sääntöjä sovelletaan myös edunvalvojaan, ellei laissa toisin säädetä.
Lisäksi edunvalvojana ei voi toimia (siviililain 1970 §)
Huoltajuuden poistaminen vanhempien tosiasiallisen kykenemättömyyden vuoksi
Jos vanhemmat ovat tosiasiallisesti kykenemättömiä toimimaan huoltajina, syyttäjän on toteutettava tarvittavat toimenpiteet alaikäisen suojelemiseksi ja nimitettävä tätä varten henkilö, joka voi suorittaa alaikäisen puolesta oikeustoimia, jotka ovat kiireellisiä tai joista on ilmeistä hyötyä alaikäiselle.
Huoltajuuden rajoittaminen alaikäisen ollessa vaarassa huoltajan asemaa poistamatta
Jos alaikäisen turvallisuus, terveys, henkinen kehitys tai kasvatus on vaarassa, mutta vanhempainvastuuta ei ole välttämätöntä poistaa, tuomioistuin voi syyttäjän tai muun henkilön hakemuksesta määrätä tarvittavista toimenpiteistä alaikäisen suojelemiseksi (siviililain 1918 §).
Vaarassa olevien lasten ja nuorten suojelemisesta 1. syyskuuta 1999 annetun lain nro 147/99 (Lei de Protecção de Crianças e Jovens em Perigo) 35 §:ssä säädetään toimenpiteistä vaarassa olevien alaikäisten suojelemiseksi:
Kun vanhemmat ovat antaneet suostumuksensa eikä lapsi vastusta, lasten ja nuorten suojelulautakunnat (comissões de protecção de crianças e jovens) voivat toteuttaa edellä lueteltuja suojelutoimenpiteitä ilman tuomioistuimen päätöstä. Lapseksiottamistarkoituksessa tehtyä sijoittamista koskevan päätöksen tekeminen kuuluu kuitenkin yksin tuomioistuimille.
Lasten ja nuorten suojelulautakunnat ovat tuomioistuimen ulkopuolisia virallisia elimiä. Ne toimivat itsenäisesti ja pyrkivät edistämään lasten ja nuorten oikeuksia sekä ehkäisemään tilanteita tai estämään tilanteet, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti lasten ja nuorten turvallisuuteen, terveyteen, kasvatukseen, koulutukseen tai kokonaiskehitykseen.
Kun tuomioistuin tai lasten ja nuorten suojelulautakunta on päättänyt, että jokin edellä mainituista toimenpiteistä on toteutettava, vanhemmilla on edelleen huoltajan asema kaikessa, joka ei ole ristiriidassa toteutettavan toimenpiteen kanssa.
Jos alaikäinen on annettu ulkopuolisen henkilön huollettavaksi tai sijoitettu laitokseen, järjestellään vanhempien tapaamiset, ellei tapaamisten katsota poikkeuksellisesti olevan vastoin alaikäisen etua.
Vaarassa olevien lasten ja nuorten suojelemisesta annetun lain ajantasaisen versio on osoitteessa http://www.pgdlisboa.pt/leis/lei_mostra_articulado.php?nid=545&tabela=leis.
Huoltajuuden rajoittaminen alaikäisen omaisuuden ollessa uhattuna huoltajan asemaa poistamatta
Jos vanhemmat vaarantavat lapsen omaisuuden hoitamalla sitä huolimattomasti, mutta aihetta huoltajuuden poistamiseen ei ole, tuomioistuin voi syyttäjän tai jonkun lapsen sukulaisen hakemuksesta määrätä asianmukaiseksi katsomistaan toimenpiteistä.
Tuomioistuin voi omaisuuden arvon huomioon ottaen vaatia vanhemmilta esimerkiksi seuraavaa:
ja jos nämä toimenpiteet eivät ole riittäviä
Kun vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen ja avioliitto- tai avoliitto purkautuu ja omaisuus jaetaan, määräytyy vanhempainvastuu seuraavien periaatteiden mukaisesti (siviililain 1906 §):
Huoltajuussopimus on oikeudellisesti sitova, jos sen on hyväksynyt tuomioistuin tai väestörekisteriviranomainen kysymyksiin 6 ja 10 annetuissa vastauksissa esitetyllä tavalla.
Osapuolet voivat käyttää vaihtoehtoisia riidanratkaisukeinoja joko ennen asian viemistä oikeuteen tai tuomioistuinkäsittelyn aikana.
Sovittelu ennen tuomioistuinkäsittelyä
Vapaaehtoisen sovittelun periaate
Vanhemmat voivat käyttää julkista tai yksityistä perheasioiden sovittelua ja pyrkiä sovintoon lapsen huollosta ennen asian viemistä oikeuteen.
Portugalissa sovittelu on vapaaehtoista. Lapsiin liittyvän perheriidan osapuolet voivat käyttää yhteisestä sopimuksesta julkista tai yksityistä perheasioiden sovittelijaa ennen asian viemistä oikeuteen. Tuomioistuin voi siirtää asian soviteltavaksi myös oikeudenkäynnin aikana, muttei voi määrätä sitä, jos osapuolet eivät suostu siihen tai jos he vastustavat siirtämistä.
Sopimuksen pakollinen vahvistaminen
Kun sovittelussa on päästy sovintoon, sopimuksesta tulee sitova. Sopimus voidaan panna täytäntöön vasta sitten, kun osapuolet ovat hakeneet sen vahvistamista tapauksen mukaan joko tuomioistuimelta tai väestörekisteriviranomaiselta.
Väestörekisteriviranomaisen toimivaltaan kuuluvissa perheasioissa osapuolten on päästävä sopimukseen jo ennen asian viemistä viranomaisen käsiteltäväksi. Muussa tapauksessa asia siirtyy tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Väestörekisteriviranomainen on toimivaltainen vahvistamaan huoltajuussopimuksen vain, jos se on liitetty avio- tai asumuserosopimukseen molempien osapuolten suostumuksella. Syyttäjäviranomaisen on annettava lausunto sopimuksen siitä osasta, joka koskee alaikäisten huoltajuutta, ennen kuin väestörekisteriviranomainen voi vahvistaa sopimuksen.
Jos perhesovittelun puoleen käännytään ennen asian viemistä oikeuteen ja sen ainoana tarkoituksena on sopia alaikäisten lasten huoltajuudesta (eikä sopimusta ole liitetty avio- ja asumuserosopimukseen), osapuolten on pyydettävä toimivaltaista tuomioistuinta vahvistamaan sopimus.
Yksityinen sovittelu
Jos osapuolet käyttävät yksityisiä sovittelupalveluja, heidän on maksettava sovittelijan palkkio. Sovittelusta maksettava palkkio, säännöt ja aikataulu vahvistetaan sovittelupöytäkirjassa, jonka osapuolet ja sovittelija allekirjoittavat sovittelun alussa. Oikeusministeriö ylläpitää sovittelijoista luetteloa, josta osapuolet voivat valita haluamansa yksityisen sovittelijan. Luettelo julkaistaan verkkosivulla https://dgpj.justica.gov.pt/Portals/31/GRAL_Media%E7%E3o/Lista-mediadores-privada_18.09.2020.pdf.
Julkinen sovittelu
Jos osapuolet haluavat käyttää julkisia sovittelupalveluja, heidän on otettava yhteyttä oikeuspolitiikan keskusvirastoon (Direcção Geral da Política de Justiça) kuuluvaan vaihtoehtoisesta riitojenratkaisusta vastaavaan yksikköön (Gabinete de Resolução Alternativa de Conflitos) ja varattava aika sovittelua edeltävään alustavaan tapaamiseen. Ajanvarauspyynnön voi esittää puhelimitse, sähköpostitse tai sähköisellä lomakkeella. Sovittelua edeltävässä alustavassa tapaamisessa osapuolet ja sovittelija allekirjoittavat sovittelupöytäkirjan. Siinä vahvistetaan sovittelun kesto, tapaamisaikataulu ja menettelyn säännöt. Julkisen perhesovittelun kustannukset ovat 50 euroa osapuolta kohden riippumatta sovittelutapaamisten määrästä. Kummankin osapuolen on maksettava tämä 50 euron maksu sovittelun alussa. Osapuolet eivät maksa julkisessa sovittelussa sovittelijoiden palkkioita. Palkkiot maksaa oikeuspolitiikan keskusvirasto laissa vahvistetun taulukon mukaan.
Julkisten sovittelupalvelujen piiriin kuuluvat tapaamiset voidaan järjestää oikeuspolitiikan keskusviraston tiloissa tai osapuolten asuinkunnan tätä varten osoittamissa tiloissa.
Julkisessa sovittelussa osapuolet voivat valita sovittelijan viranomaisten laatimasta sovittelijoiden luettelosta. Sovittelijoiden luettelo on saatavilla edellä mainituilla verkkosivuilla. Jos osapuolet eivät valitse sovittelijaa, oikeuspolitiikan keskusvirastoon kuuluva vaihtoehtoisesta riitojenratkaisusta vastaava yksikkö osoittaa heille julkisten sovittelijoiden luettelosta sovittelijan, joka toimii osapuolten asuinpaikan lähellä. Yleensä sovittelijan nimittäminen tapahtuu sähköisesti.
Oikeusapu
Jos osapuolet saavat oikeusapua, se voi kattaa myös sovittelun kustannukset.
Sovittelu ja asiantuntijoiden kuultavaksi ohjaaminen tuomioistuinkäsittelyn aikana
Jos osapuolet vievät asiansa oikeuteen, käynnistetään siviilioikeudellinen huoltajuusmenettely, jonka tuomari aloittaa järjestämällä vanhempain tapaamisen.
Jos vanhemmat eivät pääse tapaamisessa yhteisymmärrykseen, tuomari keskeyttää menettelyn tapauksen mukaan enintään kolmeksi kuukaudeksi ja ohjaa vanhemmat sovitteluun (jos vanhemmat suostuvat tähän) tai asiantuntijoiden kuultaviksi (johon vanhemmat voidaan velvoittaa).
Määräajan päätyttyä tuomarille kerrotaan sovittelun tai asiantuntijoiden kuultavina olemisen tuloksesta. Vanhempain tapaamisen jatkamispäivä päätetään sopimuksen aikaan saamiseksi ja/tai vahvistamiseksi.
Elleivät vanhemmat pääse tämän vaiheen päätteeksi sopimukseen, seuraa oikeudenkäynti. Vanhempia pyydetään esittämään vaatimuksensa ja näyttö niiden tueksi. Tuomioistuin tutkii asian ja antaa ratkaisunsa.
Tietoa sovittelusta on saatavilla osoitteessa https://dgpj.justica.gov.pt/Resolucao-de-Litigios/Mediacao.
Aluksi on tärkeää korostaa, että Portugalissa avio- tai asumuseron taikka avioliiton purkamisen yhteydessä sekä tapauksissa, joissa vanhemmat eivät ole olleet avioliitossa tai asuneet yhdessä, huoltajuuspäätös kattaa kolme tärkeää kysymystä: lapsen huoltajuuden, tapaamisjärjestelyt ja elatusvelvollisuuden. Alaikäistä lasta koskevan elatusvelvollisuuden katsotaan toisin sanoen kuuluvan vanhempainvastuuseen, ja siitä päätetään lähtökohtaisesti yhdessä muiden vanhempainvastuuseen liittyvien oikeuksien ja velvollisuuksien kanssa. Joissakin tapauksissa päätöstä voidaan pyytää vain alaikäistä koskevan elatusvelvollisuuden vahvistamisesta tai muuttamisesta.
Tuomioistuin voi ratkaista seuraavat asiat:
Pääsääntöisesti ei. Vaikka lapsen huoltajuus on annettu vain toiselle vanhemmalle, vanhempainvastuu lapsen elämään liittyvissä erityisen tärkeissä kysymyksissä kuuluu molemmille vanhemmille, ellei tätä määrätä tuomioistuimen päätöksellä yksinomaan toiselle vanhemmalle (siviililain 1906 §).
Muilta osin kysymystä on käsitelty edellä vastauksessa kysymykseen 4.
Käytännössä yhteishuoltajuus tarkoittaa seuraavaa:
Vanhempainvastuuseen liittyvien kanteiden vireillepanomenettelyt
Lapsen suojelemiseen liittyvät menettelyt
Jos alaikäisen turvallisuus, terveys, henkinen kehitys tai kasvatus on vaarassa ja vanhempainvastuuta on rajoitettu jollakin edellä kysymykseen 3 annetussa vastauksessa luetelluista suojeluun liittyvistä toimenpiteistä, käynnistetään suojeluun liittyvä menettely, joka kuuluu tapauksen mukaan joko lasten ja nuorten suojelulautakunnan tai tuomioistuimen toimivaltaan.
Siviilioikeudellinen huoltajuusmenettely
Muissa vanhempainvastuusta määräämiseen liittyvissä tapauksissa, jotka on käyty läpi kysymykseen 7 annetussa vastauksessa, käynnistetään tuomioistuimen toimivaltaan kuuluva siviilioikeudellinen huoltajuusmenettely.
Väestörekisteriviranomaisen toimivaltaan kuuluvat menettelyt
Jos on olemassa sopimus huoltajuudesta ja vanhempainvastuun käyttämisestä, menettely käynnistetään väestörekisteriviranomaisessa. Tällainen sopimus on voitu liittää avio- tai asumuserosopimukseen, tai se voi olla niistä erillinen. Väestörekisteriviranomaisen on vahvistettava huoltajuussopimus syyttäjäviranomaista kuultuaan.
Huom. Kun avioeroasia on tullut vireille vain toisen aviopuolison hakemuksesta, on toimivalta tuomioistuimella ja asiassa noudatetaan vain toisen aviopuolison jättämän avioerohakemuksen käsittelyssä noudatettavaa erityistä menettelyä. Jos osapuolet pääsevät asian käsittelyn aikana sovintoon, tuomioistuin muuttaa menettelyn yhteisen avioerohakemuksen käsittelymenettelyksi ja vahvistaa sopimukset, myös huoltajuussopimuksen, jos osapuolilla on alaikäisiä lapsia.
Muodollisuudet ja liiteasiakirjat (vaihtelevat menettelyn muodon ja toimivaltaisen viranomaisen mukaan)
Lasten ja nuorten suojelulautakunnassa vireille pantu suojeluun liittyvä menettely
Suojeluun liittyvä menettely tuomioistuimessa
Siviilioikeudellinen huoltajuusmenettely
Väestörekisteriviranomaisen toimivaltaan kuuluvat menettelyt
Kun huoltajuussopimus on liitetty avio- tai asumuserosopimukseen, toimitaan seuraavasti:
Jos vanhemmat toivovat päätöstä molempien alaikäisten lasten huoltajuudesta riippumatta siitä, ovatko he olleet naimisissa, tai he haluavat muuttaa jo vahvistettua sopimusta, he voivat hakea tätä milloin tahansa mistä tahansa väestörekisteritoimistosta. Tätä varten on esitettävä seuraavat asiakirjat:
Tietoa väestörekisteriviranomaisen toimivallasta on saatavilla osoitteessa http://www.pgdlisboa.pt/leis/lei_mostra_articulado.php?nid=581&tabela=leis.
Viranomaiset, joihin asianosaisten on otettava yhteyttä (tapauksen mukaan tuomioistuin, lasten ja nuorten suojelulautakunta ja väestörekisteritoimisto)
Tuomioistuinten aineellinen ja alueellinen toimivalta
Huoltajuusasioissa aineelliselta kannalta toimivaltainen tuomioistuin on alioikeuden (tribunal de comarca) perheoikeutta ja lapsia koskevia asioita käsittelevä osasto (juízo de família e menores). Alueilla, joilla ei ole tällaista osastoa, toimivaltainen on siviilioikeudellisia asioita käsittelevä alioikeuden paikallisosasto (juízo local cível) tai yleisen toimivallan osasto(juízo de competência genérica).
Alueelliseen toimivaltaan sovelletaan seuraavia sääntöjä:
Lasten ja nuorten suojelulautakuntien aineellinen ja alueellinen toimivalta
Lasten ja nuorten suojelulautakunnat ovat aineellisesti toimivaltaisia menettelyissä, joissa on kyse vaarassa olevien lasten ja nuorten suojelemisesta ja joissa vanhemmat ovat päässeet sovintoon eikä alaikäinen vastusta sovintoa. Suojeluun liittyvien toimenpiteiden hyväksymisessä toimivaltainen on alaikäisen asuinpaikan lautakunta. Asuinpaikka määräytyy sillä perusteella, missä alaikäinen asuu lautakunnan saadessa tiedon tilanteesta.
Alueelliseen toimivaltaan sovelletaan seuraavia sääntöjä:
Väestörekisteriviranomaisten aineellinen ja alueellinen toimivalta
Väestörekisteriviranomainen on aineellisesti toimivaltainen vahvistamaan huoltajuussopimuksen, joka on toimitettu erikseen tai liitetty puolisoiden yhdessä jättämään avio- tai asumuserohakemukseen.
Väestörekisteriviranomainen on aineellisesti toimivaltainen käsittelemään ja ratkaisemaan puolisoiden yhdessä jättämät avio- tai asumuserohakemukset sekä vahvistamaan näihin liitetyt huoltajuussopimukset.
Alueellista toimivaltaa koskevat säännöt eivät koske väestörekisteriviranomaisia. Osapuolet voivat toisin sanoen ottaa yhteyttä mihin tahansa väestörekisteritoimistoon.
Liityntään perustuva toimivalta
Jos siviilioikeudellinen huoltajuusmenettely koskee useampaa kuin yhtä lasta, voidaan käynnistää yksi ainoa menettely. Jos menettelyjä on aloitettu useampia, ne kaikki voidaan liittää ensin aloitettuun menettelyyn, jos tämä on perhesuhteiden kannalta perusteltua.
Menettelyistä on kerrottu edellä kysymykseen10 annetussa vastauksessa.
Suojeluun liittyvät menettelyt ja siviilioikeudelliset huoltajuusmenettelyt voivat olla kiireellisiä siinä tapauksessa, että viivästyminen voi vahingoittaa lapsen etua. Tällöin asian käsittelyä jatketaan myös tuomioistuimen vapaapäivinä.
Kiireellisissä tilanteissa voidaan aina toteuttaa väliaikaisia toimenpiteitä.
Tuomioistuin menettelee kiireellisestä tapauksessa seuraavasti:
Tuomioistuimen ulkopuolella voidaan toteuttaa seuraavat kiireelliset menettelyt:
Kyllä. Oikeusapua on saatavilla tuomioistuimessa ja väestörekisteriviranomaisessa käytäviin menettelyihin.
Kyllä voi, edellä kysymykseen 10 annetun vastauksen mukaisesti.
Huoltajuuspäätöksen noudattamatta jättäminen
Jos toinen vanhemmista tai kolmas henkilö, jolle lapsi on uskottu, ei noudata lapsen tilanteen suhteen sovittua tai päätettyä ratkaisua, tuomioistuin voi viran puolesta taikka syyttäjän tai toisen vanhemman vaatimuksesta
Jos tuomioistuin on vahvistanut sopimuksen tai antanut ratkaisunsa, vaatimus liitetään asiaan, jota käsiteltäessä sopimus on tehty tai päätös on annettu. Jos toimivaltasääntöjen mukaan laiminlyöntiasiassa toimivaltainen on muu tuomioistuin, siirretään vaatimus sen käsiteltäväksi.
Kun vaatimus on esitetty ja liitetty aiempaan asiaan, tuomioistuin kutsuu vanhemmat tapaamiseen tai poikkeustapauksessa antaa asian vastaajalle tiedoksi ja pyytää tätä antamaan vastineensa viiden päivän kuluessa.
Vanhemmat voivat sopia tapaamisessa lapsen edun mukaisista muutoksista huoltajuussopimukseen.
Jos tapaamisjärjestelyjä ei ole noudatettu eikä vastaaja osallistu vanhempain tapaamiseen, esitä vastinettaan tai vastineessa esitetyt väitteet ovat ilmeisen perusteettomia, tuomioistuin voi määrätä lapsen luovutettavaksi tapaamisiin. Tuomioistuin myös täsmentää, missä tapaamisten tulisi tapahtua, ja määrää tuomioistuimen asiantuntijoiden läsnäolosta.
Vastaajalle ilmoitetaan, että lapsi on luovutettava määrätyn mukaisesti tapaamisiin sakon uhalla.
Ellei vanhempain tapaamista kutsuta koolle tai elleivät vanhemmat eivät pääse sovintoon, tuomioistuin ohjaa asianosaiset sovitteluun (jos vanhemmat suostuvat) tai erityisasiantuntijan kuultaviksi, ja tekee ratkaisunsa tämän jälkeen.
Jos sakko määrätään eikä sitä makseta kymmenen päivän kuluessa, siirrytään pakkotäytäntöönpanoon.
Tästä menettelystä säädetään huoltajuusmenettelystä 8. syyskuuta 2014 annetussa laissa nro 141/2014 (Regime Geral do Processo Tutelar Cível), joka on saatavilla osoitteessa http://www.pgdlisboa.pt/leis/lei_mostra_articulado.php?artigo_id=2428A0048&nid=2428&tabela=leis&pagina=1&ficha=1&so_miolo=&nversao=#artigo.
Elatusapuvaateiden täytäntöönpano
Elatusapuvaateiden täytäntöönpanossa voidaan käyttää kolmea vaihtoehtoista menetelmää: edellä mainittua huoltajuuspäätöksen noudattamatta jättämisessä sovellettavaa menettelyä, jäljempänä mainittua elatusapuvaateiden ennakkotäytäntöönpanomenettelyä ja viimeiseksi mainittua elatusapuvaateiden erityistä täytäntöönpanomenettelyä.
Elatusapuvaateiden ennakkotäytäntöönpanomenettely (huoltajuusmenettelystä annetun lain 48 §)
Kun henkilö, joka on tuomioistuimen määräyksestä elatusvelvollinen, ei suorita elatusmaksujaan kymmenen päivän kuluessa eräpäivästä, toimitaan seuraavasti:
Pidätetyillä määrillä katetaan myös aiemmin erääntyneet elatusmaksut, jotka suoritetaan suoraan elatusmaksut saaville henkilöille.
Elatusapuvaateiden erityinen täytäntöönpanomenettely
Jos elatusapuun oikeutettu on alaikäinen, velkoja voi vaihtoehtoisesti panna vireille elatusapuvaateiden erityisen täytäntöönpanomenettelyn, josta säädetään siviiliprosessilain (Código de Processo Civil) 933 §:ssä. Tällä tavoin velkoja voi yhden kanteen avulla periä kaikki elatussaatavansa riippumatta siitä, onko niiden maksu jo erääntynyt. Täytäntöönpanotoimia koskevassa kanteessa velkojalla on käytettävissään laajemmat pakkotoimet, kuten ulosmittaus ja velallisen tulojen tallettaminen.
Elatusapuvaateiden erityisessä täytäntöönpanomenettelyssä velkoja voi vaatia, että osa velallisen saamista tuloista, palkasta tai eläkkeistä siirretään velkojalle tai velallisen tuloja talletetaan maksujen maksamiseen. Tulojen siirtäminen tai tallettaminen tapahtuu ulosotosta riippumatta, ja sen tarkoituksena on kattaa erääntyneet tai erääntyvät maksut.
Mikäli velkoja vaatii rahamäärän, palkan tai eläkkeen siirtämistä, asia saatetaan sen tahon tietoon, joka vastaa maksamisesta tai asiaa koskevien asiakirjojen käsittelystä, jotta kyseinen taho toimittaisi kyseisen määrän suoraan velkojalle. Kyseinen määrä siirretään kuukausittain velkojan pankkitilille, jonka tilinumero on ilmoitettu vireillepanokanteessa.
Kun velkoja vaatii tulojen tallettamista, sen on ilmoitettava, mistä omaisuudesta talletukset on tehtävä. Täytäntöönpanoviranomainen suorittaa talletukset niiden määrien osalta, joita se pitää riittävinä erääntyneiden ja erääntyvien maksujen kattamiseen.
Velkoja voi myös vaatia velallisen omaisuuden ulosmittaamista. Ulosmittaus voi koskea kiinteää tai irtainta omaisuutta, pankkitalletuksia, luotto-oikeuksia, liikeyrityksiä tai yhtiöiden osakkuuksia.
Jos ulosmitattua omaisuutta on myyty elatusapuvelan maksamiseksi, täytäntöönpannun elatusavun ylittävää määrää ei saa määrätä palautettavaksi velalliselle ennen kuin on osoitettu, että erääntyvien maksujen maksamiseen on varattu tuomarin kohtuuden rajoissa asianmukaiseksi katsoma määrä, paitsi jos velallinen on antanut vakuudet tai muun asianmukaisen takeen.
Tiedoksianto velalliselle tapahtuu vasta ulosmittauksen tai varojen siirron tai tallettamisen jälkeen. Täytäntöönpanoa tai ulosmittausta ei keskeytetä velallisen vastustuksen perusteella.
Jos elatusavun muuttamista tai lopettamista koskeva hakemus esitetään samaan aikaan kun vireillä on elatusvaateiden erityinen täytäntöönpanomenettely, hakemus liitetään täytäntöönpanomenettelyyn.
Siviiliprosessilain ajantasainen versio on saatavilla osoitteessa http://www.pgdlisboa.pt/leis/lei_mostra_articulado.php?nid=1959&tabela=leis.
Tunnustaminen
Toisessa jäsenvaltiossa annettu huoltajuuspäätös, joka on sitova 27. marraskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 (Bryssel II a -asetus) mukaisesti, tunnustetaan automaattisesti. Mitään erityistä menettelyä päätöksen tunnustamiseksi ei siis tarvita.
Jotta Bryssel II a -asetuksessa tarkoitettu toisessa jäsenvaltiossa annettu huoltajuuspäätös voidaan panna Portugalissa täytäntöön, asianomaisen osapuolen on haettava tuomioistuimelta kyseisen päätöksen täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista.
Bryssel II a -asetuksen 40 artiklassa säädetään kuitenkin kahdesta tilanteesta, joissa täytäntöönpanokelpoisuutta ei tarvitse hakea, vaan toisessa jäsenvaltiossa annettu päätös voidaan panna täytäntöön, kun alkuperäinen tuomioistuin on antanut tuomiosta todistuksen Bryssel II a -asetuksessa säädetyn mukaisesti. Tämä koskee tapaamisoikeutta koskevia päätöksiä ja lapsen palauttamista koskevia päätöksiä, jotka toimivaltainen tuomioistuin on antanut sen jälkeen, kun lapsen palauttamatta jättämisestä on tehty päätös Haagissa vuonna 1980 kansainvälisestä lapsikaappauksesta tehdyn yksityisoikeuden alaa koskevan yleissopimuksen 13 artiklan nojalla.
Alueellinen toimivalta täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevassa hakemuksessa
Täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevaan hakemukseen liittyvästä alueellisesta toimivallasta on säädetty Bryssel II a -asetuksessa seuraavasti: hakemuksen käsittelee sen henkilön asuinpaikan tuomioistuin, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan; sen lapsen asuinpaikan tuomioistuin, johon elatusvelvollisuus kohdistuu, tai, jos näitä yhdistäviä tekijöitä ei ole, täytäntöönpanopaikan tuomioistuin.
Täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevan hakemuksen vaatimukset ja siihen liitettävät asiakirjat
Täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevan hakemuksen vaatimuksista ja siihen liitettävistä asiakirjoista on säädetty Bryssel II a -asetuksessa. Hakijan on liitettävä täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevaan hakemukseen seuraavat asiakirjat: oikeaksi todistettu jäljennös tuomiosta, todistus tuomiosta Bryssel II a -asetuksen liitteellä II ja yksipuolisen tuomion ollessa kyseessä asiakirja, joka osoittaa vastaajan hyväksyneen tuomion yksiselitteisesti.
Täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevaan hakemukseen sovellettava Bryssel II a -asetuksen mukainen menettely
Hakemukseen sovellettavassa menettelyssä noudatetaan Bryssel II a -asetuksen säännöksiä. Kaikessa muussa, josta ei ole säädetty kyseisessä asetuksessa, noudatetaan Portugalin siviilioikeuden säännöksiä.
Bryssel II a -asetuksen perusteella täytäntöönpanokelpoisuutta koskevaa päätöstä ei edellä kontradiktorinen menettely ja hakemus voidaan hylätä ainoastaan jollakin kyseisessä asetuksessa säädetyllä perusteella. Kumpi tahansa asianosaisista voi hakea muutosta täytäntöönpanokelpoisuutta koskevaan päätökseen Bryssel II a -asetuksessa säädetyissä määräajoissa. Portugalilainen tuomioistuin voi määrätä ulkomailla annetun päätöksen osittain täytäntöönpanokelpoiseksi, mutta se ei voi tarkastella uudelleen päätöksen asiasisältöä.
Sovellettavat Portugalin siviilioikeuden säännökset
Täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskeva hakemus on jätettävä perheoikeutta ja lapsia koskevia asioita käsittelevään alioikeuden osastoon (juízo de família e menores do tribunal de comarca). Alueilla, joilla ei ole tällaista osastoa, hakemus on jätettävä siviilioikeudellisia asioita käsittelevään alioikeuden paikallisosastoon (juízo local cível) tai yleisen toimivallan osastoon (juízo de competência genérica).
Hakemus käsitellään tavanomaisena kanteena noudattaen Portugalin siviiliprosessilakia. Bryssel II a -asetuksesta johtuvat erityispiirteet otetaan menettelyssä huomioon.
Koska muutoksenhakemus on otettava aina tutkittavaksi vaatimuksen arvosta riippumatta, asianajajan nimittäminen on pakollista.
Syyttäjä voi toteuttaa toimia ajaakseen alaikäisen etuja.
Alkuperäisessä hakemuksessa on ilmoitettava
Oikeudellinen edustaja toimittaa alkuperäisen hakemuksen ja liiteasiakirjat sähköisesti tuomioistuinten tietojärjestelmän kautta osoitteessa https://citius.tribunaisnet.mj.pt/.
Samaa menettelyä sovelletaan, kun kanteen nostaa syyttäjä alaikäisen etua ajaakseen. Syyttäjä on vapautettu maksuista, kun hän ajaa alaikäisen etua.
Tietojärjestelmän käyttö edellyttää, että asianajajat, asianajajaharjoittelijat ja toimistoasianajajat rekisteröityvät järjestelmän käyttöoikeuksista vastaavaan yhteisöön.
Jos asia ei edellytä edustajan nimittämistä eikä asianosaisella ole edustajaa tai jos asianosaisella on edustaja, mutta edustajalla on perusteltu syy olla suorittamatta menettelyyn liittyviä toimia tietojen toimittamiseksi sähköisesti, alkuperäinen hakemus ja liiteasiakirjat voidaan toimittaa jollakin seuraavista tavoista:
Alkuperäinen hakemus ja sen liiteasiakirjat kirjataan tuomioistuimessa vastaanotetuiksi ja jaetaan eteenpäin. Tuomari tarkistaa, että kaikki tarvittavat tiedot ja asiakirjat on toimitettu eikä Bryssel II a -asetuksen mukaisia hylkäämisperusteita ole, ja julistaa päätöksen täytäntöönpanokelpoiseksi. Täytäntöönpanokelpoisuutta koskeva päätös annetaan sitten tiedoksi asianosaisille.
Bryssel II a -asetuksen 21 artiklan mukaan asianosainen voi hakea toisessa jäsenvaltiossa annetun vanhempainvastuuta koskevan päätöksen tunnustamatta jättämistä jäsenvaltiossa.
Edellä kysymykseen 15 annetussa vastauksessa on kerrottu, mikä tuomioistuin on Portugalissa toimivaltainen ja mitä prosessioikeuden säännöksiä tässä sovelletaan. Tällöin kyseessä on kuitenkin yleinen negatiivinen vahvistuskanne (acção comum declarativa de simples apreciação negativa). Tämä vaikuttaa todistustaakkaa koskeviin sääntöihin, sillä Portugalin lainsäädännön mukaan negatiivisessa vahvistuskanteessa vastaajan on näytettävä toteen vaaditun oikeuden perustana olevat tosiseikat.
Vanhempien ja lasten välisessä suhteessa sovelletaan
tai jos tällaista ei ole
tai jos vanhemmat asuvat vakituisesti eri valtioissa
Tällä tarkoitetaan sen valtion lakia, jonka kansalainen lapsi on. Jos kyseessä on valtioton henkilö, sovelletaan sen valtion lakia, jossa henkilö asuu. Jos valtioton henkilö on alaikäinen tai julistettu vajaavaltaiseksi, sovelletaan hänen laillisen asuinpaikkansa lakia.
Huomautus:
Näillä tietosivuilla esitetyt tiedot eivät sido siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston yhteyspisteitä, tuomioistuimia tai muita viranomaisyksiköitä. Näistä tiedoista huolimatta on syytä perehtyä voimassa olevaan lainsäädäntöön. Säännöksiä ajantasaistetaan usein ja myös oikeuskäytäntö kehittyy ajan myötä.
Tämä verkkosivu on osa Sinun Eurooppasi -sivustoa.
Anna palautetta sisällön hyödyllisyydestä.
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.