Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn oikeuskulut

Itävalta

Tällä sivulla on tietoa Itävallan oikeudenkäyntimaksuista.

Sisällön tuottaja:
Itävalta
Johdanto

Mitä kuluja peritään?

Mikä on kulujen suuruus?

Mitä tapahtuu, jos kuluja ei maksa ajoissa?

Kuinka oikeuskulut voi maksaa?

Mitä maksamisen jälkeen on tehtävä?

Johdanto

Eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä annetun asetuksen (EY) N:o 861/2007 mukaan lainkäyttöasian vireillepanoasiakirjasta käytetään nimitystä ’vaatimus’ (Klage), kuten kansallisessa lainsäädännössä. Oikeudenkäyntimaksuja koskevassa Itävallan lainsäädännössä ei näin ollen ole erillisiä tämän asetuksen mukaista vaatimusta koskevia säännöksiä. Ensimmäisessä oikeusasteessa esitettyyn vaatimukseen ja siitä seuraavaan menettelyyn sovelletaan kaikkiin kotimaisiin siviilioikeudenkäynteihin sovellettavaa oikeudenkäyntimaksuja koskevan lain (Gerichtsgebührengesetz, GGG) maksutariffia 1 (TP 1).

Mitä kuluja peritään?

Eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä esitettyjä vaatimuksia koskevassa ensimmäisen oikeusasteen menettelyssä sovelletaan oikeudenkäyntimaksuja koskevan lain maksutariffia 1 kyseisen lain maksutariffia 1 koskevan huomautuksen 1 mukaisesti. Tämä kiinteä maksu on maksettava riippumatta siitä, saatetaanko menettely päätökseen. Jos vaatimus vedetään välittömästi takaisin tai hylätään ennen tiedoksiantoa vastapuolelle, maksua voidaan alentaa neljännekseen normaalimaksusta (oikeudenkäyntimaksuja koskevan lain maksutariffia 1 koskeva huomautus 3), ja jos riita-asiasta sovitaan ensimmäisessä istunnossa oikeudellisesti pätevästi, maksua voidaan alentaa puoleen normaalimaksusta (oikeudenkäyntimaksuja koskevan lain maksutariffia 1 koskeva huomautus 2). Itävallan oikeudenkäyntimaksujärjestelmässä maksu peritään ensimmäisen oikeusasteen siviilioikeudenkäynnissä periaatteessa vain menettelyn vireillepanon, tässä tapauksessa siis eurooppalaiseen vähäisiin vaatimuksiin sovellettavaan menettelyyn liittyvän vaatimuksen esittämisen yhteydessä. Ensimmäisessä oikeusasteessa käytävästä menettelystä ei aiheudu muita oikeudenkäyntimaksuja.

Oikeudenkäyntimaksuja koskevan lain 2 §:n 1 kohdan a alakohdan mukaan maksuvelvoite syntyy, kun tuomioistuimelle toimitetaan eurooppalaiseen vähäisiin vaatimuksiin sovellettavaan menettelyyn liittyvä vaatimus. Jos vaatimusta laajennetaan myöhemmin, velvoite syntyy oikeudenkäyntiasiakirjan saapuessa. Käsittelyn yhteydessä maksuvelvoite syntyy kirjattaessa vaatimuksen laajennus tai vaatimuksen kohteen ylittävä sovinto. Maksun on oltava suoritettu kyseisenä ajankohtana. Myös oikeudenkäyntimaksuista vapauttamiseksi myönnettävää oikeusapua (Verfahrenshilfe) koskeva hakemus on esitettävä viimeistään tänä ajankohtana, jos sen edellytykset täyttyvät.

Asetuksen 18 artiklassa tarkoitettu tuomion uudelleen tutkimista koskeva pyyntö on maksuton.

Mikä on kulujen suuruus?

Oikeudenkäyntimaksujen suuruus määräytyy ensimmäisen oikeusasteen osalta riita-asian arvon mukaan (alkuperäinen ja myöhemmin vaatimuksen laajentamisen myötä esitetty arvo) sekä osapuolten lukumäärän mukaan. Seuraavassa esitetään oikeudenkäyntimaksuja koskevan lain maksutariffin 1 mukaiset maksut (tilanne 1. elokuuta 2017 alkaen):

Maksutariffi 1

Riita-asian kohteen arvo

Maksu

enintään

150 euroa

23 euroa

yli

150 euroa mutta enintään

300 euroa

45 euroa

yli

300 euroa mutta enintään

700 euroa

64 euroa

yli

700 euroa mutta enintään

2 000 euroa

107 euroa

yli

2 000 euroa mutta enintään

3 500 euroa

171 euroa

yli

3 500 euroa mutta enintään

7 000 euroa

314 euroa

yli

7 000 euroa mutta enintään

35 000 euroa

743 euroa

yli

35 000 euroa mutta enintään

70 000 euroa

1 459 euroa

yli

70 000 euroa mutta enintään

140 000 euroa

2 919 euroa

yli

140 000 euroa mutta enintään

210 000 euroa

4 380 euroa

yli

210 000 euroa mutta enintään

280 000 euroa

5 840 euroa

yli

280 000 euroa mutta enintään

350 000 euroa

7 299 euroa

yli

350 000 euroa

1,2 % riita-asian arvosta, johon lisätään 3 488 euroa

Jos osapuolia on useampi kuin kaksi, oikeudenkäyntimaksuja koskevan lain 19a §:n mukaan maksua voidaan korottaa (10–50 %).

Mitä tapahtuu, jos kuluja ei maksa ajoissa?

Jos maksu myöhästyy, peritään oikeudenkäyntimaksuja koskevan lain 31 §:n mukaisesti tällä hetkellä 22 euron kiinteä lisämaksu (1. elokuuta 2017 alkaen). Oikeudenkäyntimaksun myöhästyminen ei kuitenkaan vaikuta oikeudenkäyntiin. Tuomioistuimen toimenpiteet eivät riipu oikeudenkäyntimaksujen maksamisesta, vaan ne ovat täysin riippumattomia maksuista.

Oikeusviranomaisten suorittamasta oikeudenkäyntimaksujen perimisestä säädetään tuomioistuinmaksujen perintää koskevassa laissa (Gerichtliches Einbringungsgesetz (GEG)). Jos oikeusviranomaisen on maksun laiminlyönnin vuoksi annettava tuomioistuinmaksujen perintää koskevan lain 6a §:n mukainen maksumääräys (täytäntöönpanoasiakirja oikeudenkäyntimaksujen perimiseksi), on maksettava lisäksi perintämaksu, jonka suuruus on tällä hetkellä 8 euroa (1. tammikuuta 2014 alkaen).

Kuinka oikeuskulut voi maksaa?

Maksutavoista säädetään oikeudenkäyntimaksuja koskevan lain (GGG) 4 §:ssä. Sen mukaan maksut voi maksaa pankkikortilla, jossa on Bankomat-toiminto, tai luottokortilla, tilillepanona tai tilisiirtona toimivaltaisen tuomioistuimen tilille taikka käteismaksuna kyseisessä tuomioistuimessa. Tuomioistuimen pankkiyhteystiedot julkaistaan liittovaltion oikeusministeriön verkkosivuilla otsikon ”Gerichte” (tuomioistuimet) alla).

Lisäksi kaikki maksut voi suorittaa myös suoraveloituksella, jos tuomioistuimelle (tai Itävallan oikeuslaitokselle yleisesti) on annettu valtuutus periä maksuvelvollisen ilmoittamalta tililtä oikeudenkäyntimaksuja tuomioistuimen tilille. Tässä tapauksessa pyynnössä (eurooppalaisen vähäisiin vaatimuksiin sovellettavan menettelyn yhteydessä vaatimuksessa) on ilmoitettava tiedot tilistä, jolta maksuja on tarkoitus veloittaa, sekä maksujen perintävaltuutus (esim. merkitsemällä lyhenne ”Gebühreneinzug!” (maksuveloitus) tai ”AEV!” (Abbuchungs- und Einziehungs-Verordnung). Jos valtuutusta halutaan rajoittaa, siinä voi määrittää myös veloituksen enimmäismäärän (suoraveloituksia koskevan asetuksen (Abbuchungs- und Einziehungs-Verordnung) 5 ja 6 §).

Jos eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä esitettävä vaatimus toimitetaan tuomioistuinten sähköisen asioinnin järjestelmän (ERV) kautta, maksut on maksettava suoraveloituksena. Tässä tapauksessa ei ole mahdollista ilmoittaa veloituksen enimmäismäärää.

Mitä maksamisen jälkeen on tehtävä?

Jos liittovaltion viranomaisilla on oikeus periä oikeudenkäyntimaksuja pyynnön (tässä tapauksessa eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä esitetyn vaatimuksen) esittämisen johdosta, eikä suoraveloitusvaltuutusta anneta, pyyntöön on liitettävä tosite maksujen suorittamisesta (tilisiirrosta) (oikeudenkäyntimaksuja koskevan lain 4 §). Jos säädetyt maksut maksetaan toimivaltaisen tuomioistuimen tilille pankkikortilla, luottokortilla, tilillepanona tai tilisiirtona tai suoraveloituksena osapuolen tililtä, liittovaltion kirjanpitoyksikkö ilmoittaa maksujen suorittamisesta tuomioistuimelle vasta myöhemmin. Oikeudenkäyntimaksuja koskeva menettely päättyy sen jälkeen, kun on esitetty todiste maksujen maksamisesta kokonaan.

Jos oikeudenkäyntimaksuja on maksettu liikaa, liikaa maksettu määrä on oikeus saada takaisin (tuomioistuinmaksujen perintää koskevan lain 6c §:n 1 momentin 1 kohta), jos pyyntö esitetään viiden vuoden kuluessa.

Päivitetty viimeksi: 21/04/2021

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.