Asian vieminen tuomioistuimeen

Ranska
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Onko asia välttämättä vietävä tuomioistuimeen vai onko olemassa muita vaihtoehtoja?

Joskus voi olla tarkoituksenmukaista käyttää vaihtoehtoisia riidanratkaisumenettelyjä. Katso lisätietoja aiheesta täältä.

2 Onko asian vireillepanolle jokin määräaika?

Vanhentumisajat vaihtelevat tapauksen mukaan. Vanhentumisaikoja koskevaan kysymykseen voi saada selvennystä juristilta tai julkishallinnon elimeltä, joka antaa tietoja oikeussuojakeinoista.

3 Onko asia vietävä tuomioistuimeen juuri tässä jäsenvaltiossa?

Katso sivu ”Minkä valtion tuomioistuin on toimivaltainen? - Ranska”.

4 Mihin tuomioistuimeen minun on vietävä asia tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon oma kotipaikkani ja vastapuolen kotipaikka ja muut kanteeni käsittelypaikkaan vaikuttavat tekijät?

Katso sivu ”Minkä valtion tuomioistuin on toimivaltainen? - Ranska”.

5 Mihin tuomioistuimeen minun on vietävä asia tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon kanteen sisältö ja sen rahamääräinen arvo?

Katso sivu ”Minkä valtion tuomioistuin on toimivaltainen? - Ranska”.

6 Voinko panna asian vireille itse vai onko minun otettava avuksi oikeudellinen neuvonantaja, esimerkiksi asianajaja?

  • Joskus asianajajan käyttäminen on pakollista oikeudenkäynnin alusta lähtien.

Yhdistetyssä tuomioistuimessa (tribunal judiciaire) on lähtökohtaisesti pakollista käyttää asianajajaa. Poikkeuksista on kuitenkin säädetty esimerkiksi liiketilojen vuokrasopimuksiin liittyvien kanteiden sekä muun muassa holhousasioita käsittelevän tuomioistuimen (juge des contentieux de la protection) toimivaltaan kuuluvien kanteiden osalta.

Perhetuomioistuimessa (juge aux affaires familiales) asianajajan käyttäminen ei ole pakollista asioissa, jotka koskevat huoltajuuden siirtoa, avioeron jälkeisiä menettelyjä, huoltajuutta, avioliittoon perustuvien etuuksien määrittämistä ja elatusvelvollisuutta.

Kauppatuomioistuimessa, täytäntöönpanosta vastaavassa tuomioistuimessa, nuorisotuomioistuimessa, sosiaaliturva-asioiden alioikeudessa, työtuomioistuimessa ja maatuomioistuimessa asianajajan käyttäminen ei ole pakollista.

  • Ranskan lainsäädännössä on kaksi kannemenettelyä.

Jos kanne on pantava vireille haasteella, haasteen voi toimittaa ainoastaan haastemies. Sen sijaan silloin, kun kanne voidaan panna vireille yksipuolisella tai osapuolten yhteisellä hakemuksella, haastemiestä ei tarvitse käyttää.

Kun kyse on välitoimista (référés), asia on saatettava tuomioistuimen käsittelyyn haasteella.

Avioero pannaan vireille haasteella tai yhteisellä hakemuksella.

Nuorisotuomioistuimessa (juge des enfants) asia pannaan vireille toisen vanhemman, huoltajan tai alaikäisen itsensä tekemällä hakemuksella.

Täytäntöönpanosta vastaavassa tuomioistuimessa (juge de l'exécution) on käytettävä haastetta muissa kuin karkottamista koskevien päätösten täytäntöönpanomenettelyissä.

Kauppatuomioistuimessa (tribunal de commerce) on käytössä maksamismääräysmenettely, jossa asia pannaan vireille hakemuksella ja joka koskee pankkivekseliin (traite), vekseliin (lettre de change), velkakirjaan (billet à ordre) tai saamisen siirtoon (bordereau de cession) perustuvia saatavia. Muut asiat pannaan vireille haasteella.

Kun kanne nostetaan työtuomioistuimessa (conseil de prud’homme), haastehakemus toimitetaan kirjattuna tai tavallisena kirjeenä.

Maatuomioistuimessa (tribunal paritaire des baux ruraux) asia saatetaan käsiteltäväksi hakemuksesta tai haastemiehen välityksellä. Osapuolet voivat myös panna asian vireille esittämällä tuomioistuimelle yhteisen hakemuksen, jossa ne esittävät vaateensa. Hakemus toimitetaan tuomioistuimen kansliaan.

7 Mihin on käytännössä otettava yhteyttä asian vireillepanoa varten: tuomioistuimen kansliaan, kirjaamoon vai johonkin muuhun hallintoelimeen?

Neuvoja saa kunkin tuomioistuimen vastaanotosta. Maksutonta oikeudellista neuvontaa on saatavilla useimmissa tuomioistuimissa, oikeuspalvelutaloissa (maisons de justice et du droit) ja kaupungintaloissa (mairies).

Kanteen nostamiseksi on otettava yhteyttä tuomioistuimen kirjaamoon.

8 Millä kielellä kanne laaditaan? Voiko sen tehdä suullisesti vai onko asia aina esitettävä kirjallisesti? Voiko kanteen toimittaa faksilla tai sähköpostilla?

Ainoa hyväksytty kieli on ranska. Tulkki voi avustaa osapuolta istunnossa, mutta tuomarilla ei ole velvollisuutta käyttää tulkkia, jos hän osaa osapuolen käyttämää kieltä.

Kanne on esitettävä kirjallisesti.

Nykyisen lainsäädännön mukaan asian vireillepano siviilituomioistuimessa faksitse tai sähköpostitse ei ole mahdollista.

Asian voi vuoden 2021 alusta lähtien panna vireille myös kansalaisille tarkoitetussa verkkopalvelussa (Portail du justiciable). Palvelu on tarkoitettu oikeuden istuntoa koskevan ilmoituksen jälkeisiä yksityisoikeudellisia asianomistaja-asioita varten, holhousasioita käsittelevälle tuomioistuimelle osoitettuja täysi-ikäisten suojelua koskevia hakemuksia varten sekä sellaisia perhetuomioistuinmenettelyjä varten, joissa ei ole pakollista käyttää asianajajaa.

9 Onko kanteen nostamista varten valmiita lomakkeita? Jos ei ole, mitä asiakirjoja tuomioistuimelle on toimitettava?

Kanne voidaan saattaa tuomioistuimen käsiteltäväksi CERFA-lomakkeella. Asiakirja-aineistoon kuuluvat kantajan ja vastapuolen tiedot ja kaikki riidan kohteeseen liittyvät asiakirjat. Ne esitetään kirjaamossa asian vireillepanon yhteydessä tai tuomarille oikeudenistunnossa.

10 Onko tuomioistuimelle maksettava jotain? Jos on, missä vaiheessa maksu peritään? Onko asianajajalle maksettava jo kanteen vireillepanosta alkaen?

Asian saattaminen käsiteltäväksi ensimmäisessä oikeusasteessa on maksutonta. Tuomioistuinmenettelyistä ei yleensä aiheudu minkäänlaisia valtiolle maksettavia maksuja. Kauppatuomioistuimet ovat poikkeus, koska ne veloittavat oikeudenkäyntimaksun.

Oikeudenkäyntikulut ovat kuluja, jotka aiheutuvat oikeudenkäyntimenettelystä. Ne sisältävät todistajien ja asiantuntijoiden palkkiot sekä haastemiesten ja asianajajien kulut, mutta ei palkkioita. Tietyt kulut voidaan maksaa menettelyn alussa tai sen aikana. Oikeudenkäynnin päätteeksi tuomioistuin määrää yleensä oikeudenkäyntikulut hävinneen osapuolen maksettaviksi, ellei se ole oikeutettu oikeusapuun.

Asianajaja ja asiakas sopivat, milloin ja miten asianajajan palkkio maksetaan. Asianajaja voi pyytää ennakkosuorituksen eli summan, joka maksetaan etukäteen tai sinä aikana, kun hän työskentelee asiakkaansa lukuun.

11 Voinko saada oikeusapua?

Jos oikeusavun hakijan tulot eivät ylitä vuosittain vahvistettua kynnysarvoa, hän voi saada oikeusapua (kynnysarvo oli vuonna 2020 täysimääräisen oikeusavun osalta 1 043 euroa ja osittaisen oikeusavun osalta 1 564 euroa). Kynnysarvoja voidaan muuttaa hakijan perhetilanteen mukaan (ks. ”Oikeusapu – Ranska”).

12 Mistä lähtien asian katsotaan olevan vireillä? Antavatko viranomaiset palautetta siitä, onko asia on pantu vireille asianmukaisella tavalla vai ei?

Asia pannaan vireille tuomioistuimessa

  • toimittamalla haasteen jäljennös kirjaamoon;
  • jättämällä tai kirjaamalla kanne tuomioistuimen kirjaamoon.

Kantaja ei saa erikseen vahvistusta asian vireillepanosta.

13 Onko mahdollista saada tarkempaa tietoa menettelyn etenemisen aikataulusta (esim. siitä, koska on saavuttava asian käsittelyyn)?

Tuomioistuimen kirjaamosta saa tiedot asian edistymisestä ja suullisen käsittelyn päivämäärän.

Linkkejä

Ranskan oikeusministeriön verkkosivut

Päivitetty viimeksi: 07/03/2022

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.