Asian vieminen tuomioistuimeen

1 Onko asia välttämättä vietävä tuomioistuimeen vai onko olemassa muita vaihtoehtoja?

Joskus voi olla tarkoituksenmukaista käyttää vaihtoehtoisia menettelyjä. Katso ”Vaihtoehtoiset riidanratkaisumenettelyt”.

2 Onko asian vireillepanolle jokin määräaika?

Vireillepanon määräajat vaihtelevat käsiteltävän asian mukaan. Vireillepanon määräaikoja koskevissa kysymyksissä voi pyytää neuvoa juristilta tai julkishallinnon elimeltä, joka antaa tietoja oikeussuojakeinoista.

3 Onko asia vietävä tuomioistuimeen juuri tässä jäsenvaltiossa?

Katso ”Tuomioistuinten toimivalta”.

4 Mihin tuomioistuimeen minun on vietävä asia tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon oma kotipaikkani ja vastapuolen kotipaikka ja muut kanteeni käsittelypaikkaan vaikuttavat tekijät?

Katso ”Tuomioistuinten toimivalta – Kreikka”.

5 Mihin tuomioistuimeen minun on vietävä asia tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon kanteen sisältö ja sen rahamääräinen arvo?

Katso ”Tuomioistuinten toimivalta – Kreikka”.

Menettely, jota on noudatettava vietäessä asia tuomioistuimeen.

6 Voinko panna asian vireille itse vai onko minun otettava avuksi oikeudellinen neuvonantaja, esimerkiksi asianajaja?

Asian vireillepanossa on käytettävä asianajajaa, paitsi 1) kun asia pannan vireille rauhantuomioistuimessa (Irinodikio), 2) kun on kyse turvaamistoimista, 3) välittömän vaaran välttämiseksi (siviiliprosessilain 94 §:n 2 momentti), 4) työoikeudellisia riitoja käsittelevässä oikeudenkäynnissä yhden tuomarin kokoonpanossa toimivassa alioikeudessa (Monomeles Protodikio) tai rauhantuomioistuimessa (siviiliprosessilain 665 §:n 1 momentti). Pääsääntönä on, että on käytettävä oikeudellista edustajaa. Tästä säännöstä on kuitenkin poikkeuksia, ja asianosainen voi edustaa itseään muun muassa turvaamistoimenpiteitä tai vähäisiä vaatimuksia koskevissa asioissa tai työoikeudellisissa riita-asioissa.

7 Mihin on käytännössä otettava yhteyttä asian vireillepanoa varten: tuomioistuimen kansliaan, kirjaamoon vai johonkin muuhun hallintoelimeen?

Oikeusmenettely alkaa hakemuksen jättämisestä toimivaltaisen tuomioistuimen kirjaamoon. Asianosaisen on otettava yhteyttä asianajajaan, joka laatii haastehakemuksen ja jättää sen toimivaltaisen tuomioistuimen kirjaamoon.

8 Millä kielellä kanne laaditaan? Voiko sen tehdä suullisesti vai onko asia aina esitettävä kirjallisesti? Voiko kanteen toimittaa faksilla tai sähköpostilla?

a) Kanne on laadittava kreikaksi.

b) Pääsääntönä on, että kanne nostetaan kirjallisella haastehakemuksella. Hakemuksen voi esittää myös suullisesti rauhantuomioistuimessa silloin kun tuomioistuimen toimipaikassa ei ole nimettyä asianajajaa eikä oikeudellista neuvonantajaa (dikolabos), jolloin asiasta on laadittava kertomus (siviiliprosessilain 111 ja 115 § sekä 215 §:n 2 momentti).

c) Haastehakemuksen voi toimittaa myös sähköisesti, kunhan se on varustettu kehittyneellä sähköisellä allekirjoituksella (siviiliprosessilain 117 §:n 2 momentti ja 119 §:n 4 momentti, presidentin asetus 25/2012).

9 Onko kanteen nostamista varten valmiita lomakkeita? Jos ei ole, mitä asiakirjoja tuomioistuimelle on toimitettava?

Kanteen nostamiseksi ei ole valmiita lomakkeita. Asianosainen toimittaa tuomioistuimelle tarvittaessa haastehakemuksen (mikä ei ole pakollista rauhantuomioistuimessa eikä turvaamistoimenpiteitä koskevissa asioissa) sekä kirjalliset todisteet.

10 Onko tuomioistuimelle maksettava jotain? Jos on, missä vaiheessa maksu peritään? Onko asianajajalle maksettava jo kanteen vireillepanosta alkaen?

Maksettavat maksut: asianosainen vastaa kustannuksista ja maksuista. Kantaja maksaa leimaverot ja maksut eri rahastoihin (kuten asianajajien rahasto (TN) ja Ateenan asianajajien hyvinvointirahasto (TPDA)). Ne maksetaan samalla kun asia pannaan vireille. Asianajaja ja asianosainen sopivat, milloin ja miten asianajajan palkkio maksetaan.

11 Voinko saada oikeusapua?

Kyllä, siviiliprosessilain 194–204 §:ssä säädetyin edellytyksin (silloin kun asianosainen ei pysty maksamaan oikeudenkäyntikuluja vaarantamatta omaa ja perheensä elatusta). Oikeusapuhakemukseen on liitettävä: 1. hakijan asuinkunnan kunnanhallituksen puheenjohtajan tai kunnanjohtajan antama todistus hakijan ammatillisesta ja taloudellisesta asemasta sekä perhesuhteista ja 2. todistus kiinteistöveron maksamisesta sen osoittamiseksi, että hakija on tehnyt tuloveroilmoituksen tai muun välillisen veroilmoituksen viimeisten kolmen vuoden aikana, sekä varmistus veroilmoituksen oikeellisuudesta.

Kanteen yhteydessä toteutetaan lisätoimenpiteitä.

12 Mistä lähtien asian katsotaan olevan vireillä? Antavatko viranomaiset palautetta siitä, onko asia on pantu vireille asianmukaisella tavalla vai ei?

Asian katsotaan olevan vireillä, kun haastehakemus on toimitettu sen tuomioistuimen kirjaamoon, jolle se on osoitettu, ja kun kopio hakemuksesta on toimitettu vastaajalle (siviiliprosessilain 215 §). Kertomuksen laatiminen ja esittäminen vahvistavat sen, että hakemus on toimitettu. Kun haastehakemus jätetään toimivaltaiseen tuomioistuimeen, se kirjataan ja kantajalle ilmoitetaan oikeudenkäyntipäivämäärä ja muita asiaa koskevia tietoja.

13 Onko mahdollista saada tarkempaa tietoa menettelyn etenemisen aikataulusta (esim. siitä, koska on saavuttava asian käsittelyyn)?

Toimivaltaisen tuomioistuimen kirjaamo määrää asialle käsittelypäivän ja asianosainen kutsutaan paikalle jokaiseen asiaa koskevaan oikeusistuntoon tai silloin kun toteutetaan asiaa koskevia toimenpiteitä. Jokaisella asianosaisella on oikeus osallistua aktiivisesti asian käsittelyyn. Myös asianosaisen asianajaja voi antaa neuvoja.

Kun asiaa käsitellään muutoksenhakutuomioistuimessa (Efetio), asianajajan läsnäolo on pakollista, vaikka oikeudellisen edustajan läsnäoloa ei edellytetä edellä mainituissa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimissa ensimmäisessä kysymyksessä tarkoitetuissa tapauksissa. Tätä sääntöä sovelletaan luonnollisesti myös oikeudenkäynteihin korkeimmassa oikeudessa (Arios Pagos).