Asian vieminen tuomioistuimeen

1 Onko asia välttämättä vietävä tuomioistuimeen vai onko olemassa muita vaihtoehtoja?

Sovittelu on vaihtoehtoinen riidanratkaisukeino, jonka avulla riidat voidaan tietyissä tapauksissa ratkaista ilman tuomioistuinkäsittelyä.

2 Onko asian vireillepanolle jokin määräaika?

Vanhentumisajat vaihtelevat tapauksen mukaan.

3 Onko asia vietävä tuomioistuimeen juuri tässä jäsenvaltiossa?

Ks. ”Minkä valtion tuomioistuin on toimivaltainen? – Luxemburg”.

4 Mihin tuomioistuimeen minun on vietävä asia tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon oma kotipaikkani ja vastapuolen kotipaikka ja muut kanteeni käsittelypaikkaan vaikuttavat tekijät?

Ks. ”Minkä valtion tuomioistuin on toimivaltainen? – Luxemburg”.

5 Mihin tuomioistuimeen minun on vietävä asia tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon kanteen sisältö ja sen rahamääräinen arvo?

Ks. ”Minkä valtion tuomioistuin on toimivaltainen? – Luxemburg”.

6 Voinko panna asian vireille itse vai onko minun otettava avuksi oikeudellinen neuvonantaja, esimerkiksi asianajaja?

Vastaus tähän kysymykseen riippuu vaateen suuruudesta ja siitä, mitä oikeudenalaa riita-asia koskee.

Järjestelmä toimii pääpiirteittäin seuraavasti, laissa säädettyjä erityistapauksia lukuun ottamatta:

• Jos riita-asian arvo on enintään 15 000 euroa, se kuuluu periaatteessa rauhantuomarin (justice de paix) toimivaltaan. Rauhantuomarin edessä osapuolet voivat esiintyä joko itse tai asiamiehensä edustamina. Jos asiamiehenä on muu kuin asianajaja, hänellä on oltava erityinen asiamiesvaltuutus.
• Jos riita-asian arvo on yli 15 000 euroa, se kuuluu periaatteessa piirituomioistuinten (tribunal d’arrondissement) toimivaltaan. Näissä tuomioistuimissa asianosaisten on käytettävä asianajajaa (asianajajapakko) kaikissa muissa asioissa paitsi välitoimissa (action en référé), kauppaoikeudellisissa menettelyissä, joissa riitapuolet voivat halutessaan joko esiintyä oikeudessa itse tai käyttää avustajaa tai asiamiestä, ja perheoikeudellisista asioista vastaavan tuomarin (juge aux affaires familiales) johtamissa menettelyissä (lukuun ottamatta avioeromenettelyä). Muutoksenhakutuomioistuimessa (Cour d’appel) on aina käytettävä asianajajaa.
• Tietyt asiat käsittelee aina rauhantuomari, vaikka vaateen arvo olisikin yli 15 000 euroa. Näitä ovat esimerkiksi vuokranantajan ja vuokralaisen väliset kiistat ja elatusvaateet, avio- tai asumuserohakemuksen yhteydessä esitettyjä elatusvaateita lukuun ottamatta. Rauhantuomarin käsiteltäväksi tulevat asiat pannaan yleensä vireille toimittamalla haastehakemus haastemiehen (huissier de justice) välityksellä. Haastehakemuksessa on tällöin noudatettava tiettyjä muotovaatimuksia erityisesti, jotta noudatetaan oikeutta tulla kuulluksi. Tietyissä tapauksissa osapuolet voivat kuitenkin panna asian vireille itse, haastemieheen turvautumatta, lähettämällä rauhantuomarille kannekirjelmän (requête; tämä on yksinkertaistettu ja edullisempi menettely kuin oikeudenkäynti piirituomioistuimessa). Kummassakin tapauksessa osapuolet voivat esiintyä rauhantuomarin edessä joko itse tai asiamiehensä edustamina. Jos asiamiehenä on muu kuin asianajaja, hänellä on oltava erityinen asiamiesvaltuutus.

7 Mihin on käytännössä otettava yhteyttä asian vireillepanoa varten: tuomioistuimen kansliaan, kirjaamoon vai johonkin muuhun hallintoelimeen?

Vastaus tähän kysymykseen riippuu edellisessä kohdassa mainitusta jaottelusta.

Jos riita-asian arvo on enintään 15 000 euroa, osapuolet voivat kääntyä alueellisesti toimivaltaisen rauhantuomioistuimen puoleen joko suoraan (lähettämällä kannekirjelmän) tai toimittamalla haastehakemuksen haastemiehen välityksellä. Käytännössä vireillepanoa koskevat hakemukset ottaa vastaan rauhantuomioistuimen kirjaamo.

Jos riita-asian arvo on yli 15 000 euroa, asianosaisten on periaatteessa käytettävä asianajajaa, joka haastaa vastapuolen oikeuteen asiakkaan puolesta haastemiehen välityksellä. Asianajaja jättää haastehakemuksen alueensa toimivaltaiseen piirituomioistuimeen tai muutoksenhakutuomioistuimeen.

8 Millä kielellä kanne laaditaan? Voiko sen tehdä suullisesti vai onko asia aina esitettävä kirjallisesti? Voiko kanteen toimittaa faksilla tai sähköpostilla?

Oikeudessa voi käyttää ranskan, saksan tai luxemburgin kieltä, mutta tiettyjen asioiden käsittelyssä noudatetaan erityisjärjestelyjä.

Asia viedään tuomioistuimeen esittämällä haaste (assignation / citation), lukuun ottamatta tapauksia, joissa riittää pelkkä hakemus. Joitakin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta haastehakemukset on yleensä esitettävä kirjallisesti. Faksilla tai sähköpostilla lähetettyjä asiakirjoja ei oteta käsiteltäväksi.

9 Onko kanteen nostamista varten valmiita lomakkeita? Jos ei ole, mitä asiakirjoja tuomioistuimelle on toimitettava?

Joissakin tapauksissa on mahdollista täyttää valmis lomake (esim. kun kyseessä on erääntyneistä saatavista tai maksamattomista laskuista esitettävä maksamismääräyshakemus). Periaatteessa rauhantuomioistuimeen tai piirituomioistuimeen jätetyissä haastehakemuksissa tai kannekirjelmissä sekä ylemmän oikeusasteen tuomioistuimille osoitetuissa muutoksenhakuasiakirjoissa on asiakirjan pätemättömyyden uhalla oltava tietyt pakolliset maininnat, ja ne on laadittava tarkan kaavan mukaisesti. Näitä varten ei ole olemassa valmiita lomakkeita.

Sen sijaan EU:n oikeuteen perustuvia hakemuksia varten on olemassa valmiita lomakkeita. Näistä mainittakoon esimerkkinä eurooppalaista maksamismääräystä koskevat hakemukset (asetus (EY) N:o 1896/2006) ja vähäisiin vaatimuksiin sovellettavaa eurooppalaista menettelyä koskevat hakemukset (asetus (EY) N:o 861/2007).

10 Onko tuomioistuimelle maksettava jotain? Jos on, missä vaiheessa maksu peritään? Onko asianajajalle maksettava jo kanteen vireillepanosta alkaen?

Periaatteessa oikeudenkäyntikulut maksetaan sen jälkeen, kun oikeudenkäynti on päättynyt. Tuomioistuin voi myös määrätä hävinneen osapuolen maksamaan voittaneelle osapuolelle ns. oikeudenkäyntikorvauksen (indemnité de procédure), jos olisi kohtuutonta jättää kaikki palkkiot ja muut kulut tämän osapuolen maksettavaksi. Tuomioistuin voi myös määrätä yhden tai useamman oikeudenkäynnin osapuolen maksamaan takuun tai ennakon (esim. silloin, kun tuomioistuin on määrännyt hankittavaksi asiantuntijalausunnon).

Asianajajan palkkio määräytyy asiakkaan kanssa tehdyn sopimuksen mukaan. Käytännössä palkkiosta on tapana suorittaa ennakko ennen oikeudenkäyntiä.

11 Voinko saada oikeusapua?

Ks. ”Oikeusapu – Luxemburg”.

12 Mistä lähtien asian katsotaan olevan vireillä? Antavatko viranomaiset palautetta siitä, onko asia on pantu vireille asianmukaisella tavalla vai ei?

• Jos kantaja on itse pannut asian vireille tuomioistuimessa (siinä tapauksessa, että laki tämän sallii), tuomioistuin ilmoittaa kantajalle, onko kanne otettu tutkittavaksi.
• Mikäli asianajaja nostaa kanteen asiakkaan puolesta, tuomioistuin ilmoittaa kannetta koskevista jatkotoimista asianajajalle, koska asianajaja on asiakkaan laillinen edustaja. Asianajaja voi tarvittaessa selvittää asiakkaalle oikeudenkäynnin aikataulua, jos menettelyn kulku on tiedossa tai ennakoitavissa.

13 Onko mahdollista saada tarkempaa tietoa menettelyn etenemisen aikataulusta (esim. siitä, koska on saavuttava asian käsittelyyn)?

Ks. myös edelliseen kysymykseen annettu vastaus.

Päivämäärä, jolloin osapuolten on saavuttava oikeuteen, vahvistetaan kirjallisten menettelyjen osalta periaatteessa laissa. Tämän lisäksi tuomioistuin voi määrätä muita päivämääriä, jolloin jotakin asianosaista tai kolmatta osapuolta kuullaan henkilökohtaisesti. Lakisääteiset määräajat vaihtelevat sen mukaan, mistä tuomioistuimesta on kyse ja asuuko vastaaja Luxemburgissa vai ulkomailla. Suullista käsittelyä varten kantajan on ilmoitettava vastaajalle tietty päivämäärä, jolloin tämän on saavuttava kuultavaksi.

Linkkejä

http://www.legilux.lu/