Asian vieminen tuomioistuimeen

1 Onko asia välttämättä vietävä tuomioistuimeen vai onko olemassa muita vaihtoehtoja?

Joskus voi olla jopa tarkoituksenmukaisempaa turvautua vaihtoehtoisiin riidanratkaisumenettelyihin, kuten sovitteluun.

2 Onko asian vireillepanolle jokin määräaika?

Joissain tapauksissa on annettu määräyksiä siitä, että asia on pantava vireille tietyssä määräajassa. Muutoin voi esimerkiksi olla liian myöhäistä vaatia saamisen maksamista. Vireillepanon määräaika vaihtelee sen mukaan, minkä tyyppisestä asiasta on kyse. Vireillepanon määräajoista voi kysyä esimerkiksi oikeudelliselta neuvonantajalta tai kuluttajaneuvojalta.

3 Onko asia vietävä tuomioistuimeen juuri tässä jäsenvaltiossa?

Tuomioistuinten toimivallasta on tietoa täällä.

4 Mihin tuomioistuimeen minun on vietävä asia tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon oma kotipaikkani ja vastapuolen kotipaikka ja muut kanteeni käsittelypaikkaan vaikuttavat tekijät?

Oma asuinpaikka, vastapuolen asuinpaikka ja muut olosuhteet voivat vaikuttaa tuomioistuimen valintaan. Lisätietoja

5 Mihin tuomioistuimeen minun on vietävä asia tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon kanteen sisältö ja sen rahamääräinen arvo?

Asian luonne ja arvo sekä muut olosuhteet voivat vaikuttaa siihen, minkä tyyppisessä tuomioistuimessa asia on pantava vireille. Lisätietoja

6 Voinko panna asian vireille itse vai onko minun otettava avuksi oikeudellinen neuvonantaja, esimerkiksi asianajaja?

Yksityiset ihmiset voivat ajaa itse asiaansa tuomioistuimessa. Ruotsissa ei siis ole pakko turvautua oikeudelliseen edustajaan tai asianajajaan. Ruotsissa ei myöskään ole asianajajamonopolia siinä mielessä, että oikeudenkäyntiasiamiehen tai -avustajan pitäisi olla asianajaja.

Asia on siis mahdollista panna vireille itse ilman asianajajaa.

7 Mihin on käytännössä otettava yhteyttä asian vireillepanoa varten: tuomioistuimen kansliaan, kirjaamoon vai johonkin muuhun hallintoelimeen?

Kanne on toimitettava tuomioistuimelle. Sen voi viedä tuomioistuimen kansliaan, jättää tuomioistuimen postiluukkuun tai -laatikkoon, antaa tuomioistuimen virkamiehelle tai lähettää tuomioistuimelle postitse.

8 Millä kielellä kanne laaditaan? Voiko sen tehdä suullisesti vai onko asia aina esitettävä kirjallisesti? Voiko kanteen toimittaa faksilla tai sähköpostilla?

Ruotsin tuomioistuimissa käytetään ruotsia. Kanne (haastehakemus) on sen vuoksi laadittava ruotsiksi. Jos asiakirja on laadittu jollain toisella kielellä, tuomioistuin voi kuitenkin joissain tapauksissa määrätä osapuolen käännättämään sen. Poikkeustapauksissa tuomioistuin voi kääntää asiakirjan itse.

Haastehakemus on laadittava kirjallisesti ja allekirjoitettava omakätisesti. Jos hakemusta ei ole allekirjoitettu omakätisesti vaan se on toimitettu esim. faksilla tai sähköpostilla, tuomioistuin pyytää, että hakemus vahvistetaan allekirjoitetulla asiakirjalla. Jos vahvistusta ei tule, hakemus hylätään.

9 Onko kanteen nostamista varten valmiita lomakkeita? Jos ei ole, mitä asiakirjoja tuomioistuimelle on toimitettava?

Kanteen nostamisessa ei edellytetä tietynlaisia lomakkeita. Riita-asioiden haastehakemuksia varten on kuitenkin olemassa lomake, jota voidaan käyttää riitakohteen arvosta riippumatta. Lomake löytyy Ruotsin tuomioistuinlaitoksen verkkosivuilta ruotsiksi ja englanniksi.

Haastehakemuksen on sisällettävä tiedot osapuolista, yksilöity vaatimus, vaatimuksen tausta, maininta todisteista, joihin vedotaan, ja tieto siitä, mitä kullakin todisteella on tarkoitus vahvistaa, sekä tieto olosuhteista, joiden perusteella tuomioistuin on toimivaltainen.

Kirjalliset todisteet on toimitettava yhtä aikaa hakemuksen kanssa.

Jos hakemus on puutteellinen, tuomioistuin pyytää täydentämään sitä. Jos täydennystä ei tule, hakemus hylätään.

10 Onko tuomioistuimelle maksettava jotain? Jos on, missä vaiheessa maksu peritään? Onko asianajajalle maksettava jo kanteen vireillepanosta alkaen?

Hakijan on maksettava riita-asiaa koskevasta hakemuksesta hakemusmaksu. Se maksetaan käräjäoikeudelle hakemusta toimitettaessa. Hakemusmaksun suuruus on tällä hetkellä 450 Ruotsin kruunua (noin 50 euroa). Jos hakemusmaksua ei makseta, tuomioistuin lähettää hakijalle maksua koskevan muistutuksen. Jos maksua ei edelleenkään makseta, hakemus hylätään.

Asianajokustannusten maksamisesta sovitaan asiakkaan ja asianajajan kesken. Sekä ennakkomaksun vaatiminen että tehdystä työstä laskuttaminen jälkikäteen on tavallista. Tapauksissa, joissa on myönnetty oikeusapua, sovelletaan erityisiä sääntöjä.

11 Voinko saada oikeusapua?

Lisätietoja

12 Mistä lähtien asian katsotaan olevan vireillä? Antavatko viranomaiset palautetta siitä, onko asia on pantu vireille asianmukaisella tavalla vai ei?

Ruotsissa asian katsotaan olevan vireillä päivänä, jona haastehakemus on saapunut tuomioistuimeen. Haastehakemuksen katsotaan saapuneen tuomioistuimeen päivänä, jona asiakirja tai saapumisilmoitus asiakirjan sisältävästä maksullisesta postilähetyksestä on saapunut tuomioistuimeen tai toimitettu toimivaltaiselle virkamiehelle.

Jos voidaan olettaa, että asiakirja tai sitä koskeva saapumisilmoitus on tiettynä päivänä jätetty tuomioistuimen kansliaan tai otettu tuomioistuinta varten erilleen postikonttorissa, sen katsotaan saapuneen tuona päivänä, jos toimivaltainen virkamies saa sen seuraavana arkipäivänä.

Asianmukaisesta vireillepanosta ei lähetetä automaattisesti vahvistusta. Asiaa voi kuitenkin tiedustella tuomioistuimesta esimerkiksi puhelimitse.

13 Onko mahdollista saada tarkempaa tietoa menettelyn etenemisen aikataulusta (esim. siitä, koska on saavuttava asian käsittelyyn)?

Ruotsin oikeudenkäymiskaaren säännösten mukaan tuomioistuimen on laadittava asian käsittelyn aikataulu mahdollisimman pian. Joidenkin asioiden yhteydessä aikataulun laatiminen olisi kuitenkin turhaa. Aikataulun laatiminen on useimmissa tapauksissa hankalaa ennen kuin kanteeseen on vastattu.

Asian käsittelyn etenemistä voi aina tiedustella tuomioistuimesta esimerkiksi puhelimitse.

Hyödyllisiä linkkejä

Oikeusministeriö

Tuomioistuinvirasto

Ruotsin verovirasto