Minkä valtion lainsäädäntöä sovelletaan?

Slovenia
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Voimassa olevien lainvalintasääntöjen lähteet

1.1 Kansalliset säännöt

Perussäädös, joka sisältää kansainvälisen yksityisoikeuden yleiset lainvalintasäännöt, on kansainvälisestä yksityisoikeudesta ja menettelystä annettu laki (Zakon o mednarodnem zasebnem pravu in postopku, ZMZPP, Slovenian tasavallan virallinen lehti nro 56/99). Lainvalintasääntöjä on myös joissakin alakohtaisissa laeissa (esimerkiksi rahoitustoimia, maksukyvyttömyysmenettelyjä ja pakollista purkamista koskeva laki (Zakon o finančnem poslovanju, postopkih zaradi insolventnosti in prisilnem prenehanju, ZFPPIPP).

1.2 Voimassa olevat monenväliset sopimukset

Ratifioituja ja julkaistuja yleissopimuksia sovelletaan Sloveniassa suoraan, ja ne ovat kansallisiin säännöksiin nähden ensisijaisia. Lainvalintasääntöihin sovelletaan sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista 17 päivänä kesäkuuta 2008 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 593/2008 (Rooma I), joka koskee sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista 19 päivänä kesäkuuta 1980 tehdyn Rooman yleissopimuksen muutoksiin sitoutuneita jäsenvaltioita, ja sopimukseen perustumattomiin velvoitteisiin sovellettavasta laista 11 päivänä heinäkuuta 2007 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 864/2007 (Rooma II). Lainvalintasääntöjä on myös kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin tekemissä monenvälisissä yleissopimuksissa, joiden sopimuspuoli Slovenia on.

1.3 Pääasialliset voimassa olevat kahdenväliset sopimukset

Lainvalintasääntöjä on myös kansainvälistä oikeusapua koskevissa kahdenvälisissä sopimuksissa, joita on tehty Bulgarian, Itävallan, Mongolian, Puolan, Ranskan, Romanian, Tšekin, Slovakian, Unkarin ja Venäjän kanssa. Luettelo sopimuksista on osoitteessa ministeriön verkkosivustoja.

2 Lainvalintasääntöjen soveltaminen

2.1 Tuomarin velvollisuus soveltaa lainvalintasääntöjä omasta aloitteestaan

Tuomaria sitovat lainvalintasääntöjä koskevan lain säännökset, joiden mukaan asianosaiset voivat myös itse päättää, minkä maan lakia heidän oikeudelliseen suhteeseensa sovelletaan. Siinä tapauksessa sovelletaan lakia, jonka asianosaiset ovat valinneet. Lakia, joka määräytyy ZMZPP:n perusteella, ei sovelleta, jos olosuhteet huomioon ottaen on selvää, että asialla ei ole läheisintä liittymää kyseiseen lakiin, vaan se liittyy läheisemmin johonkin muuhun lakiin.

2.2 Renvoi

Takaisin- ja edelleenviittauksesta säädetään ZMZPP:n 6 pykälässä. Jos vieraan valtion laissa, jonka mukaan määräytyy, minkä maan lakia on sovellettava, viitataan Slovenian lakiin, sovelletaan Slovenian lakia riippumatta siitä, mitä lakia Slovenian lain mukaan olisi sovellettava. Jos asianosaiset ovat valinneet sovellettavan lain, edellä mainittua ei sovelleta.

2.3 Liittymän muuttuminen

Yksittäisissä lainvalintasäännöissä, joissa säädetään liittymäperusteiden muuttumisesta, määritetään yleensä myös se, milloin ne on otettava huomioon. Joidenkin liittymäperusteiden osalta ajankohta, joka on lainvalinnan kannalta ratkaiseva, säädetään lainvalintasäännössä itsessään (esim. testamentintekijän kansalaisuus testamentin tekohetkellä). Joissakin tapauksissa taas liittymäperusteen muuttuminen voi tarkoittaa, että oikeudelliseen suhteeseen sovelletaan toista lakia. Pysyvissä suhteissa on siksi tärkeää, että kunnioitetaan saavutettujen etujen periaatetta.

2.4 Poikkeukset normaaliin lainvalintasääntöjen soveltamiseen

Lakia, johon ZMZPP:n säännökset viittaavat, ei sovelleta, jos sen soveltaminen olisi Slovenian oikeusjärjestyksen vastaista. Oikeusjärjestys on oikeusnormisto, joka ilmenee oikeuskäytännössä. Yleensä sillä tarkoitetaan valtion perustuslain periaatteita, kansallisen lainsäädännön perusperiaatteita ja moraalisia periaatteita.

2.5 Vieraan valtion lain sisällön selvittäminen

Jos on sovellettava vieraan valtion lakia, tuomioistuin tai muu toimivaltainen elin selvittää virkansa puolesta vieraan valtion lain sisällön. Selvitystä vieraan valtion laista voidaan pyytää oikeusasioista vastaavalta ministeriöltä tai sen sisältö voidaan selvittää muilla sopivilla keinoilla. Asianosaiset voivat asian ollessa vireillä esittää vieraan valtion toimivaltaisen elimen tai laitoksen laatiman julkisen tai muun asiakirjan vieraan valtion lain sisällöstä. Jos vieraan valtion lain sisältöä ei ole mahdollista selvittää, yksittäiseen oikeussuhteeseen sovelletaan Slovenian lakia.

3 Lainvalintasäännöt

3.1 Sopimusvelvoitteet ja oikeustoimet

Suhteessa toisiin sopimusvaltioihin sovelletaan sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista 17 päivänä kesäkuuta 2008 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 593/2008, jota Sloveniassa sovelletaan suoraan ja joka on samaa asiaa koskeviin kansallisiin säännöksiin nähden ensisijainen. Jos kysymys ei kuulu sen soveltamisalaan, sovelletaan mahdollista kahdenvälistä sopimusta. Jos sellaista ei ole, sovelletaan kansallista lakia, jota sovelletaan sopimusvelvoitteita koskeviin lainvalintasääntöihin (ZMZPP).

Yleinen lainvalintasääntö:

ZMZPP:ssä säädetään, että sopimukseen sovelletaan lakia, jonka sopimuspuolet ovat valinneet, ellei laissa tai kansainvälisessä sopimuksessa toisin määrätä. Sopimuspuolten valitsema laki voidaan mainita nimenomaisesti tai se täytyy käydä kiistatta ilmi sopimusehdoista tai muista seikoista. Lainvalintasopimuksen pätevyys arvioidaan valitun lain perusteella. Jos sopimuspuolet eivät ole valinneet sovellettavaa lakia, sovelletaan lakia, johon sopimussuhteella on läheisin liittymä. Elleivät asiaan liittyvät erityiset seikat edellytä toisen lain soveltamista, katsotaan, että liittymä on läheisin sen maan lakiin, jossa sopimuspuolella, joka on velvollinen suorittamaan sopimuksen kohteena olevan tehtävän, on pysyvä asuinpaikka tai kotipaikka.

Jos kyseessä on työsopimus, sovelletaan sen maan lakia, jossa työntekijä sopimuksen mukaisesti yleensä tekee työtään. Sopimuspuolet eivät voi jättää soveltamatta työtekijöiden oikeuksien suojelua koskevia pakollisia säännöksiä, jotka sisältyvät sen maan lakiin, jota olisi sovellettu, elleivät sopimuspuolet olisi valinneet lakia.

Kuluttajasopimus on sopimus, joka koskee esineen tai oikeuden luovutusta kuluttajalle tai palvelun suorittamista kuluttajalle. Kuluttaja on henkilö, joka hankkii tavaroita, oikeuksia ja palveluita lähinnä omaan käyttöönsä tai taloutensa käyttöön. Kuljetussopimuksia ja sopimuksia palvelun suorittamisesta kuluttajalle ei pidetä kuluttajasopimuksina, jos palvelut suoritetaan kokonaan muualla kuin maassa, jossa kuluttajalla on pysyvä asuinpaikka. Rajoittamatta ZMZPP:n muiden säännösten soveltamista kuluttajasopimukseen sovelletaan sen maan lakia, jossa kuluttajalla on pysyvä asuinpaikka, jos sopimuksen tekeminen on seurausta tarjouksesta, joka on tehty, tai mainoksesta, joka on esitetty kyseisessä maassa, ja jos kuluttaja on toteuttanut sopimuksen tekemisen edellyttämät toimet kyseisessä maassa; tai jos toinen sopimuspuoli tai tämän edustaja on saanut kuluttajan tilauksen kyseisessä maassa; tai jos myyntisopimus on tehty muussa maassa tai kuluttaja on tehnyt tilauksen muussa maassa edellyttäen, että myyjä on järjestänyt matkan sopimuksen tekemistä varten.

Edellä mainituissa tapauksissa lainvalintasopimuksen osapuolet eivät voi jättää soveltamatta kuluttajien oikeuksien suojelua koskevia pakollisia säännöksiä, jotka sisältyvät sen maan lakiin, jossa kuluttajalla on pysyvä asuinpaikka.

Jos sopimus koskee kiinteää omaisuutta, sovelletaan aina sen maan lakia, jossa omaisuus sijaitsee.

Elleivät sopimuspuolet ole toisin sopineet, yleisiä lainvalintasääntöjä sovelletaan sopimuspuolten suhteisiin myös määritettäessä ajankohta, josta lähtien irtaimen omaisuuden saajalla tai vastaanottajalla on oikeus omaisuudesta saataviin tuottoihin ja etuihin, sekä määritettäessä ajankohta, josta lähtien vastaanottaja tai kuljettaja kantaa omaisuuteen liittyvät riskit.

Elleivät sopimuspuolet ole toisin sopineet, omaisuuden luovutustapaan ja toimenpiteisiin, joita on toteutettava, jos omaisuuden luovutus kiistetään, sovelletaan sen maan lakia, jossa omaisuuden luovutuksen on määrä tapahtua.

Vaateen tai velan luovutuksen yhteydessä velalliseen tai velkojaan, joka ei ole osallistunut luovutukseen, sovelletaan samaa lakia kuin vaateeseen tai velkaan.

Liitännäisiin oikeustoimiin sovelletaan sen maan lakia, jota varsinaiseen oikeustoimeen sovelletaan, ellei ole muuta määrätty.

Yksipuolisiin oikeustoimiin sovelletaan velallisen pysyvän asuinpaikan lakia.

3.2 Sopimukseen perustumattomat velvoitteet

Mikäli kansainvälisissä sopimuksissa tai sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista 11 päivänä heinäkuuta 2007 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 864/2007 (Rooma II) ei ole sopimukseen perustumattomiin velvoitteisiin sovellettavia lainvalintasääntöjä, sovelletaan kansallisen oikeuden sääntöjä.

ZMZPP:ssä säädetään, että sopimukseen perustumattomiin velvoitteisiin sovelletaan sen maan lakia, jossa teko on tapahtunut. Jos se on vahingon kärsineelle edullisempaa, sovelletaan kuitenkin sen maan lakia, jossa seuraukset ovat tulleet esiin, mutta vain jos vahingon aiheuttaja on voinut tietää ja hänen on täytynyt tietää, missä seuraukset tulevat esiin. Jos näin määräytyvällä lailla ei ole läheisempää liittymää suhteeseen, vaan suhteella on selvä liittymä johonkin toiseen lakiin, sovelletaan viimeksi mainittua.

Jos vahingonkorvausvastuu syntyy tapahtumasta aluksella avomerellä tai lentokoneessa, pidetään vahingonkorvausvastuun synnyttävän teon tapahtumapaikan lakina sen maan lakia, jonka lipun alla alus purjehtii tai jossa lentokone on rekisteröity.

3.3 Henkilöoikeudellinen asema ja sen vaikutus henkilötietoihin (nimi, asuin- ja kotipaikka, oikeuskelpoisuus)

Jos Slovenian kansalaisella on myös jonkin muun maan kansalaisuus, ZMZPP:tä sovellettaessa katsotaan, että hänellä on ainoastaan Slovenian kansalaisuus. Jos henkilöllä, joka ei ole Slovenian kansalainen, on kahden tai useamman maan kansalainen, ZMZPP:tä sovellettaessa katsotaan, että hänellä on sen maan kansalaisuus, jonka kansalainen hän on ja jossa hänellä on pysyvä asuinpaikka. Jos henkilöllä ei ole pysyvää asuinpaikkaa missään niistä maista, jonka kansalainen hän on, ZMZPP:tä sovellettaessa katsotaan, että hänellä on sen maan kansalaisuus, jonka kansalainen hän on ja johon hänellä on kiinteimmät siteet.

Jos henkilöllä ei ole kansalaisuutta tai kansalaisuutta ei ole mahdollista todeta, sovelletaan hänen pysyvän asuinpaikkansa lakia. Jos henkilöllä ei ole pysyvää asuinpaikkaa tai pysyvää asuinpaikkaa ei ole mahdollista todeta, sovelletaan hänen tilapäisen asuinpaikkansa lakia. Jos kansalaisuudettoman henkilön tilapäistäkään asuinpaikkaa ei ole mahdollista todeta, sovelletaan Slovenian lakia.

Henkilön nimen määräytymiseen tai muuttamiseen sovelletaan sen maan lakia, jonka kansalainen henkilö on.

Luonnollisen henkilön oikeuskelpoisuuteen ja oikeustoimikelpoisuuteen sovelletaan sen maan lakia, jonka kansalainen hän on. Luonnollista henkilöä, joka on oikeustoimikelvoton sen maan lain mukaan, jonka kansalainen hän on, pidetään oikeustoimikelpoisena, jos hänellä on oikeustoimikelpoisuus sen maan lain mukaan, jossa velvollisuus on syntynyt. Luonnollisen henkilön oikeustoimikelpoisuuden menettämiseen ja rajoittamiseen sovelletaan sen maan lakia, jonka kansalainen hän on.

3.4 Vanhempi–lapsi-suhteen vahvistaminen, mukaan lukien adoptio

3.4.1 Vanhempi–lapsi-suhteen vahvistaminen

Huoltajuuden määräämiseen ja huoltajuuden lakkaamiseen sekä huoltajan ja huollettavan suhteeseen sovelletaan sen maan lakia, jonka kansalainen huollettava on. Muiden maiden kansalaisiin tai kansalaisuudettomiin henkilöihin, jotka ovat Sloveniassa, kohdistetaan Slovenian lain mukaisesti tilapäisiä suojatoimenpiteitä, jotka jatkuvat siihen asti, kunnes toimivaltainen maa päättää tarvittavista toimenpiteistä ja panee ne täytäntöön. Tämä koskee myös poissaolevan muun maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön Sloveniassa olevan omaisuuden suojelemista.

Vanhempien ja lasten välisiin suhteisiin sovelletaan sen maan lakia, jonka kansalaisia he ovat. Jos vanhemmat ja lapset ovat eri maiden kansalaisia, sovelletaan sen maan lakia, jossa heillä kaikilla on pysyvä asuinpaikka. Jos vanhemmat ja lapset ovat eri maiden kansalaisia eikä heidän pysyvä asuinpaikkansa ole samassa maassa, sovelletaan sen maan lakia, jonka kansalainen lapsi on.

Isyyden tai äitiyden tunnustamiseen, vahvistamiseen tai kiistämiseen sovelletaan sen maan lakia, jonka kansalainen lapsi on.

Verisukulaisten elatusvelvollisuuteen, vanhempia ja lapsia lukuun ottamatta, ja velvollisuuteen elättää avioliiton kautta tulleita sukulaisia sovelletaan sen maan lakia, jonka kansalainen se sukulainen on, jolta elatusta vaaditaan.

Aviolapseksi tunnustamiseen tai julistamiseen sovelletaan sen maan lakia, jonka kansalaisia vanhemmat ovat. Jos he eivät ole saman maan kansalaisia, sovelletaan sen vanhemman kansalaisuuden mukaan määräytyvää lakia, jonka nojalla aviolapseksi tunnustaminen tai julistaminen pätee. Lapsen, muun henkilön tai viranomaisen suostumukseen aviolapseksi tunnustamiseen tai julistamiseen sovelletaan sen maan lakia, jonka kansalainen lapsi on.

3.4.2 Adoptio

Adoption ehtoihin ja adoption purkamiseen sovelletaan sen maan lakia, jonka kansalaisia adoptoija ja adoptiolapsi ovat. Jos adoptoija ja adoptiolapsi ovat eri maiden kansalaisia, adoption ehtoihin ja sen purkamiseen sovelletaan kummankin maan lakia yhdessä. Jos puolisot adoptoivat yhdessä, sovelletaan adoption ehtoihin ja sen purkamiseen adoptiolapsen kansalaisuuden mukaan määräytyvän lain lisäksi myös niiden maiden lakeja, joiden kansalaisia puolisot ovat. Adoption muoto määräytyy sen maan lain mukaan, jossa adoptio tapahtuu. Adoption oikeusvaikutukset määräytyvät sen maan lain mukaan, jonka kansalaisia adoptoija ja adoptiolapsi ovat adoption tapahtuessa. Jos adoptoija ja adoptiolapsi ovat eri maiden kansalaisia, sovelletaan sen maan lakia, jossa heillä on pysyvä asuinpaikka.

3.5 Avioliitto, avoliitto, muu parisuhde, avioero, asumusero, elatusvelvollisuus

3.5.1 Avioliitto

Avioliiton solmimisen ehdot määräytyvät kunkin henkilön kohdalla sen maan lain mukaan, jonka kansalainen hän on avioliiton solmimishetkellä. Avioliiton muotoon sovelletaan sen maan lakia, jossa avioliitto solmitaan. Avioliiton pätemättömyys ratkaistaan sen maan aineellisten säännösten perusteella, jossa avioliitto on edellä mainittujen lainvalintasääntöjen mukaisesti solmittu.

3.5.2 Avoliitto ja muu parisuhde

ZMZPP:ssä ei ole avoliittoa ja muita parisuhteita koskevia säännöksiä. Koska avoliiton ja muiden parisuhteiden oikeusvaikutukset kuitenkin ovat samat kuin avioliiton, avioliittoa koskevia lainvalintasääntöjä voidaan soveltaa myös avoliittoon ja muihin parisuhteisiin.

Avoliitossa elävien varallisuussuhteisiin sovelletaan sen maan lakia, jonka kansalaisia he ovat. Jos henkilöt eivät ole saman maan kansalaisia, sovelletaan sen maan lakia, jossa heillä on yhteinen asuinpaikka. Avoliitossa elävien sopimusperusteisiin varallisuussuhteisiin sovelletaan lakia, jota sovellettiin heidän varallisuussuhteisiinsa sopimuksen tekohetkellä.

ZMZPP:ssä ei ole samaa sukupuolta olevien henkilöiden rekisteröityjä parisuhteita ja niiden ehtoja koskevia säännöksiä. Koska samaa sukupuolta olevien henkilöiden parisuhteiden oikeusvaikutukset kuitenkin ovat samat kuin avioliiton, niihin voidaan soveltaa samoja lainvalintasääntöjä kuin avioliittoon.

3.5.3 Avio- ja asumusero

Avioeroon sovelletaan sen maan lakia, jonka kansalaisia puolisot olivat avioerohakemuksen tekohetkellä. Jos puolisot ovat avioerohakemuksen tekohetkellä eri maiden kansalaisia, sovelletaan avioeroon kummankin maan lakia yhdessä. Jos avioliittoa ei edellä olevien lainvalintasääntöjen mukaisesti määräytyvän lain perusteella voida purkaa, avioeroon sovelletaan Slovenian lakia, jos jommallakummalla puolisoista on avioerohakemuksen tekohetkellä pysyvä asuinpaikka Sloveniassa. Jos jompikumpi puolisoista on Slovenian kansalainen, mutta hänen pysyvä asuinpaikkansa ei ole Sloveniassa, ja avioliittoa ei edellä olevien lainvalintasääntöjen mukaisesti määräytyvän lain perusteella voida purkaa, avioeroon sovelletaan Slovenian lakia.

ZMZPP:ssä ei ole samaa sukupuolta olevien parisuhteiden purkamista koskevia säännöksiä. Koska samaa sukupuolta olevien henkilöiden parisuhteen oikeusvaikutukset kuitenkin ovat samat kuin avioliiton, voidaan soveltaa samoja lainvalintasääntöjä kuin avioeroon.

3.5.4 Elatusvelvollisuus

Lasten ja vanhempien välisiin suhteisiin sovelletaan sen valtion lakia, jonka kansalaisia he ovat. Jos vanhemmat ja lapset ovat eri valtioiden kansalaisia, sovelletaan sen valtion lakia, jossa heillä on pysyvä asuinpaikka. Jos vanhemmat ja lapset ovat eri valtioiden kansalaisia eikä heillä ole pysyvää asuinpaikkaa samassa valtiossa, sovelletaan sen valtion lakia, jonka kansalainen lapsi on.

3.6 Avio-oikeuden alainen omaisuus

Puolisoiden henkilökohtaisiin oikeussuhteisiin ja aviovarallisuussuhteisiin sovelletaan sen maan lakia, jonka kansalaisia he ovat. Jos puolisot ovat eri maiden kansalaisia, sovelletaan sen maan lakia, jossa heillä on pysyvä asuinpaikka. Jos puolisot eivät ole saman maan kansalaisia eikä heidän pysyvä asuinpaikkansa ole samassa maassa, sovelletaan sen maan lakia, jossa he viimeksi yhdessä asuivat. Jos sovellettavaa lakia ei edellä esitetyllä tavalla voida määrittää, sovelletaan lakia, johon suhteella on läheisin liittymä.

Sopimusperusteisiin aviovarallisuussuhteisiin sovelletaan lakia, jota sopimuksen tekohetkellä sovellettiin puolisoiden henkilökohtaisiin oikeussuhteisiin ja aviovarallisuussuhteisiin. Jos kyseisessä laissa säädetään, että puolisot voivat valita lain, jota heidän aviovarallisuussuhteisiinsa sovelletaan, sovelletaan heidän valitsemaansa lakia.

Jos avioliitto on pätemätön tai purkautunut, puolisoiden henkilökohtaisiin oikeussuhteisiin ja aviovarallisuussuhteisiin sovelletaan henkilökohtaisiin oikeussuhteisiin ja aviovarallisuussuhteisiin sovellettavaa lainvalintasääntöä.

3.7 Testamentit ja perinnöt

Perintöihin sovelletaan sen maan lakia, jonka kansalainen perinnönjättäjä oli kuollessaan. Testamenttauskelpoisuuteen sovelletaan sen maan lakia, jonka kansalainen testamentintekijä oli testamentin tekohetkellä.

Testamentti on muodoltaan pätevä, jos sitä pidetään pätevänä jossakin seuraavista oikeusjärjestyksistä: testamentin tekopaikan laki; sen maan laki, jonka kansalainen testamentintekijä oli joko testamentin tehdessään tai kuollessaan; sen maan laki, jossa testamentintekijällä oli pysyvä asuinpaikka joko testamentin tehdessään tai kuollessaan; sen maan laki, jossa testamentintekijällä oli tilapäinen asuinpaikka joko testamentin tehdessään tai kuollessaan; Slovenian laki; kiinteän omaisuuden osalta myös sen maan laki, jossa omaisuus sijaitsee.

Testamentin peruuttaminen on muodoltaan pätevä, jos peruuttamista pidetään muodoltaan pätevänä jonkin sellaisen edellä mainitun lain mukaan, jonka perusteella testamenttia pidetään pätevänä.

3.8 Kiinteä omaisuus

Omistussuhteisiin ja muihin esineoikeuksiin sovelletaan sen maan lakia, jossa esine on. Esineitä siirrettäessä niiden omistussuhteisiin sovelletaan määrämaan lakia. Kuljetusvälineisiin liittyviin omistussuhteisiin sovelletaan sen maan lakia, johon kuljetusväline on rekisteröity, ellei Sloveniassa ole muuta säädetty.

3.9 Maksukyvyttömyys

Sloveniassa sovelletaan suoraan maksukyvyttömyysmenettelyistä 29 päivänä toukokuuta 2000 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1346/2000, jos kysymys kuuluu asetuksen soveltamisalaan ja koskee EU:n jäsenvaltioita. Jos asetusta ei sovelleta, sovelletaan Slovenian kansallista lakia eli rahoitustoimia, maksukyvyttömyysmenettelyjä ja pakollista purkamista koskevaa lakia (Zakon o finančnem poslovanju, postopkih zaradi insolventnosti in prisilnem prenehanju, ZFPPIPP, UL RS, ZFPPIPP-UPB7, nro 63/2013).

Tämän lain luvussa, joka koskee maksukyvyttömyysmenettelyjä, joihin sisältyy kansainvälinen tekijä, on yleisiä sääntöjä tällaisista menettelyistä, ja siinä säädetään ulkomaisten velkojien ja pesänhoitajien oikeussuojan saatavuudesta kansallisessa tuomioistuimessa sekä yhteistyöstä ulkomaisten tuomioistuinten ja pesänhoitajien kanssa. Siinä säädetään myös ulkomaisten maksukyvyttömyysmenettelyjen tunnustamisesta ja väliaikaisista toimenpiteistä, maksukyvyttömyydestä johtuvista rinnakkaisista menettelyistä ja laista, jota sovelletaan maksukyvyttömyysmenettelyjen oikeusvaikutuksiin.

Kansallinen tuomioistuin, jolla on asiallinen toimivalta kansallisissa maksukyvyttömyysmenettelyissä, voi päättää ulkomaisen menettelyn tunnustamisesta ja yhteistyöstä ulkomaisten tuomioistuinten kanssa. Alueellinen toimivalta päättää ulkomaisen menettelyn tunnustamisesta ja yhteistyöstä ulkomaisten tuomioistuinten kanssa määräytyy seuraavasti: 1) jos velallinen on kotimainen oikeushenkilö tai yrittäjä, jolla on kotipaikka Sloveniassa: sen alueen tuomioistuin, jossa velallisella on kotipaikka, 2) jos velallinen on ulkomainen henkilö, jolla on sivuliike Sloveniassa: sen alueen tuomioistuin, jossa velallisen sivuliikkeen kotipaikka on, ja 3) muissa tapauksissa: Ljubljanan alueellinen tuomioistuin (Okrožno sodišče v Ljubljani).

Maksukyvyttömyysmenettelyn oikeusvaikutuksiin sovellettavan lain valinnassa yleissääntönä on, että sovelletaan sen valtion lakia, jossa menettelyt on toteutettu, ellei jossain tietyssä tapauksessa laissa muuta säädetä. ZFPPIPP:ssä on sovellettavaan lakiin liittyviä sääntöjä, jotka koskevat kiinteän omaisuuden käyttöä ja luovutusta koskevia sopimuksia. Niiden mukaan sovelletaan sen valtion lakia, jossa kiinteä omaisuus sijaitsee. Lisäksi on erityisiä lainvalintasääntöjä, jotka koskevat rekisteriin kirjattuja oikeuksia (sen valtion laki, jolla on valtuudet hoitaa rekisteriä), maksujärjestelmiä ja rahoitusmarkkinoita (sen valtion laki, jota sovelletaan tällaisiin maksujärjestelmiin/rahoitusmarkkinoihin), korvaussopimuksia ja takaisinostosopimuksia sekä työsopimuksia.

Päivitetty viimeksi: 17/04/2018

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.