Uudelleenlaadittu Bryssel I -asetus

Latvia

Sisällön tuottaja:
Latvia

ETSI TOIMIVALTAISIA TUOMIOISTUIMIA

Seuraavan hakutoiminnon avulla voi hakea tuomioistuimia/viranomaisia, jotka ovat toimivaltaisia tietyn EU-tason oikeudellisen välineen suhteen. Huom. Vaikka annettujen tietojen täsmällisyys on pyritty varmistamaan kaikin mahdollisin keinoin, saattaa toimivallan määrittelyssä poikkeustapauksissa olla puutteita.

Latvia

Brussels I recast


*pakollinen kenttä

65 artiklan 3 kohta – Tiedot siitä, miten asetuksen 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuomioiden oikeusvaikutukset määritetään kansallisen lain mukaisesti

Kolmansien osallistumista siviiliprosessiin säännellään Latvian siviiliprosessilain 78–81 §:ssä. Siviiliprosessilain 78 §:n 1 momentin mukaan luonnollinen tai oikeushenkilö voi osallistua siviiliprosessiin kolmantena osapuolena, jos asiassa annettu tuomio voi vaikuttaa kyseisen osapuolen oikeuksiin tai velvollisuuksiin suhteessa jompaankumpaan riidan osapuoleen. Kolmannelle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oikeudenkäyntimenettelyyn sitä varten, että asiaan liittyvät tosiseikat voidaan selvittää perinpohjaisesti ja menettelyn tehokkuus voidaan varmistaa antamalla kolmannelle tilaisuus esittää täsmennyksiä ja tuoda esiin näkemyksensä menettelyssä esitetyistä väitteistä. Jos henkilö, jolla olisi saattanut olla oikeus osallistua menettelyyn kolmantena osapuolena, ei osallistu siihen, hän ei kuitenkaan menetä oikeuksiaan millään muulla tavoin eikä tämä estä häntä puolustamasta etujaan erillisellä vaateella. On kuitenkin syytä pitää mielessä, että kolmannen väliintulo saattaa vaikuttaa siihen, miten alkuperäinen kanne ratkaistaan. Tämä on tärkeää esimerkiksi silloin, kun harkittavaksi tulee myöhemmin esitetty vahingonkorvausvaade, sillä Latvian siviiliprosessilain sääntöjen mukaan myöhemmin esitettyjä vaateita voidaan tarkastella vasta kun alkuperäinen vaade on tutkittu, eikä tuomioistuin voi tarkastella uudelleen niitä tosiseikkoja, jotka on jo hyväksytty alkuperäistä vaadetta koskevan tuomion perusteluissa.

Kolmas voi liittyä oikeudenkäyntimenettelyyn niin kauan kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei ole ratkaissut pääasiaa. Kolmansia voidaan myös kutsua osallistumaan menettelyyn jommankumman osapuolen tai syyttäjän pyynnöstä. Kolmannet voidaan heidän intressiensä luonteen ja vakavuusasteen perusteella luokitella joko 1) kolmansiksi, joilla on itsenäinen vaade, tai 2) kolmansiksi, joilla ei ole itsenäistä vaadetta.

Kolmannet, jotka esittävät itsenäisen vaateen suhteessa riita-asian kohteeseen, voivat osallistua oikeudenkäyntimenettelyyn hakemuksesta: periaatteessa heidän itsenäinen vaateensa on osoitettu sekä vastaajalle että kantajalle. Kolmansilla on tässä tapauksessa samat oikeudet ja velvollisuudet kuin kantajalla (ks. siviiliprosessilain 79 §). Itsenäistä vaadetta ajavan kolmannen asema poikkeaa kantajaa tukevan osapuolen asemasta tai ns. yhteishakijasta siinä, että näiden osapuolten vaateet eivät kohdistu toisiaan vastaan, kun taas kolmannen osapuolen vaateen hyväksyminen periaatteessa estäisi kantajan vaateen täyttämisen.

Kolmannet, jotka eivät esitä itsenäistä vaadetta suhteessa riita-asian kohteeseen, voivat osallistua oikeudenkäyntimenettelyyn joko hakijan tai vastaajan puolella, jos asiassa annettu tuomio voi vaikuttaa kolmannen oikeuksiin tai velvollisuuksiin suhteessa jompaankumpaan riita-asian osapuoleen. Kolmansilla, jotka eivät esitä itsenäistä vaadetta, on samat prosessuaaliset oikeudet ja velvollisuudet kuin riita-asian osapuolilla, paitsi että he eivät voi muuttaa vaateen tai riita-asian kohteen perusteita, suurentaa tai pienentää vaateen laajuutta, peruuttaa kannetta, tunnustaa vaateita, tehdä sopimuksia tai vaatia tuomioistuimen tuomion täytäntöönpanoa. Asiakirjoissa, joissa kutsutaan kolmansia osapuolia osallistumaan menettelyyn tai joissa kolmannet osapuolet pyytävät saada osallistua menettelyyn joko kantajan tai vastaajan puolella, on esitettävä perustelut kolmansien osapuolten kutsumiselle tai heidän riita-asiaan osallistumisensa hyväksymiselle (siviiliprosessilain 80 §). Kolmannet osapuolet, jotka eivät esitä itsenäistä vaadetta, osallistuvat yleensä oikeudenkäyntimenettelyihin, joissa on olemassa mahdollisuus, että jompikumpi osapuolista saattaisi myöhemmin vaatia heiltä hyvitystä, tai alkuperäiseen menettelyyn liittyviin menettelyihin, tai menettelyihin, joissa kolmannet voivat itse nostaa myöhemmin kanteen alkuperäisen riita-asian tuloksesta riippuen.

Näin ollen siviiliprosessilain 78–81 §:n säännöksistä seuraa, että sellaisessa asiassa annettu tuomio, johon kolmas osapuoli osallistuu, sitoo myös kolmatta osapuolta, ja tuomio voidaan panna täytäntöön kolmatta osapuolta vastaan (tai kolmas osapuoli voi hakea tuomion täytäntöönpanoa) vain siinä tapauksessa, että kolmas osapuoli on esittänyt asiassa itsenäisen vaateen. Joka tapauksessa tuomiosta aiheutuu kolmannelle osapuolelle oikeusvaikutuksia siinä mielessä, että tuomiossa vahvistetut tosiseikat ovat sitovia suhteessa kaikkiin alkuperäisen oikeudenkäyntimenettelyn perusteella myöhemmin esitettäviin vaateisiin.

74 artikla - Kuvaus kansallisista täytäntöönpanosäännöistä ja -menettelyistä

Tuomioistuinten päätökset ja tuomioistuimen ulkopuolella tehdyt päätökset ovat täytäntöönpanokelpoisia niiden tultua lainvoimaisiksi, paitsi jos lainsäädännössä tai tuomioistuimen tuomiossa määrätään niiden välittömästä täytäntöönpanosta. Jos tuomioistuimen tuomion täytäntöönpanolle on vahvistettu vapaaehtoisen täytäntöönpanon määräaika eikä tuomiota panna täytäntöön, tuomioistuin laatii täytäntöönpanomääräyksen vapaaehtoisen täytäntöönpanon määräajan päätyttyä. Ulosottomiehillä on oikeus aloittaa täytäntöönpanomenettelyt täytäntöönpanoasiakirjan perusteella.

Täytäntöönpanomääräyksen antaa hakijan pyynnöstä asiaa kulloinkin käsittelevä tuomioistuin. Kustakin tuomiosta on annettava yksi täytäntöönpanomääräys. Jos tuomio pannaan täytäntöön eri paikoissa, jos jokin tuomion osa on pantava täytäntöön välittömästi tai jos tuomio annetaan useiden kantajien hyväksi tai useita vastaajia vastaan, tuomioistuimen on annettava useita täytäntöönpanomääräyksiä hakijan pyynnöstä. Annettaessa useita täytäntöönpanomääräyksiä täytäntöönpanon tarkka paikka tai tuomion osa, joka täytäntöönpanomääräyksen mukaan on pantava täytäntöön, on mainittava kussakin tällaisessa täytäntöönpanomääräyksessä, ja jos kyse on yhteisvastuullisista velvoitteista, on mainittava vastaaja, johon täytäntöönpano kyseisen täytäntöönpanomääräyksen mukaan kohdistuu.

75 artiklan a alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille 36 artiklan 2 kohdan, 45 artiklan 4 kohdan ja 47 artiklan 1 kohdan mukaiset hakemukset on toimitettava

- Latviassa: päätöksen täytäntöönpanossa toimivaltainen alioikeus (käräjäoikeus) (rajona (pilsētas) tiesa).

Hakemus tunnustamista tai tunnustamisesta kieltäytymistä koskevaksi päätökseksi (36 §:n 2 kohta ja 45 §) on lähetettävä siihen alioikeuteen, jonka lainkäyttöalueella päätökset pannaan täytäntöön, tai sen alueen alioikeuteen, jonka vastaaja on ilmoittanut asuinpaikakseen. Jos vastaaja ei ole ilmoittanut asuinpaikkaa, hakemus toimitetaan sen alueen alioikeuteen, jonka lainkäyttöalueella vastaajan koti sijaitsee tai jolla hänen virallinen osoitteensa on.

75 artiklan b alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskevasta hakemuksesta annettua päätöstä koskeva muutoksenhaku on osoitettava 49 artiklan 2 kohdan nojalla

- Latviassa: aluetuomioistuin (apgabaltiesa) sen alioikeuden kautta, jonka tekemään päätökseen haetaan muutosta.

75 artiklan c alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille mahdollinen jatkomuutoksenhaku on osoitettava 50 artiklan nojalla

Ei sovelleta.

75 artiklan d alakohta – Hyväksytyt kielet tuomioita, virallisia asiakirjoja ja tuomioistuimessa tehtyä sovintoa koskevien todistusten käännöksiä varten

Ei merkitystä.

76 artiklan 1 kohdan a alakohta – Asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tuomioistuimen toimivaltaa koskevat säännöt

Latviassa:

siviiliprosessilain 27 §:n 2 momentti – jos vastaajan asuinpaikka ei ole tiedossa tai vastaajalla ei ole pysyvää asuinpaikkaa Latviassa, kanne häntä vastaan voidaan panna vireille tuomioistuimessa, jonka alueella on vastaajalle kuuluva kiinteistö, tai vastaajan viimeisen tunnetun asuinpaikan tuomioistuimessa.

Siviiliprosessilain 28 §:n 3 momentti – kantaja voi nostaa henkilövahinkoon perustuvan kanteen myös asuinpaikkansa tai vahingon tapahtumispaikan perusteella.

Siviiliprosessilain 28 §:n 5 momentti – vaatimuksen omaisuuden palauttamisesta tai sen arvon palauttamisesta voi tehdä myös kantajan ilmoitetun asuinpaikan perusteella.

Siviiliprosessilain 28 §:n 6 momentti – merioikeudellisia vaateita koskeva kanne voidaan nostaa myös vastaajan aluksen takavarikointipaikan tuomioistuimessa.

Siviiliprosessilain 28 §:n 9 momentti – työsuhteeseen liittyvä kanne voidaan nostaa kantajan ilmoittaman asuinpaikan tai työpaikan perusteella.

76 artiklan 1 kohdan b alakohta – Asetuksen 65 artiklassa tarkoitetut oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävää ilmoitusta koskevat säännöt

Siviiliprosessilain 640 §:n mukaan ulkomaisen tuomioistuimen päätöksen tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskeva päätös tai tällaisen hakemuksen hylkäämistä koskeva päätös tehdään yhden tuomarin kokoonpanossa hakemuksen ja siihen liitettyjen asiakirjojen perusteella 10 päivän kuluessa menettelyn aloittamisesta. Asianosaisia ei kutsuta kuultavaksi.

76 artiklan 1 kohdan c alakohta – Asetuksen 69 artiklassa tarkoitetut yleissopimukset

  • Viron tasavallan, Latvian tasavallan ja Liettuan tasavallan välillä 11. marraskuuta 1992 tehty sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteista,
  • Latvian tasavallan ja Puolan tasavallan välillä 23. helmikuuta 1994 tehty sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteista siviili-, perhe-, työ- ja rikosasioissa.
Päivitetty viimeksi: 05/10/2021

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.