Eurooppalainen maksamismääräys

Romania

Sisällön tuottaja:
Romania

29 artiklan 1 kohdan a alakohta - Toimivaltaiset tuomioistuimet

Eurooppalaisten maksamismääräysten antamista koskevat hakemukset ratkaisee tuomioistuin, joka on toimivaltainen käsittelemään kyseessä olevan asian ensimmäisessä oikeusasteessa. Uudelleentutkimista koskevan pyynnön osalta toimivaltainen on se tuomioistuin, jonka päätökseen haetaan muutosta. Ratkaisu tehdään kahden tuomarin kokoonpanossa. Ks. tietyistä toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen tiettyjen yhteisön säädösten soveltamiseksi Romanian liityttyä Euroopan unioniin, annetun hallituksen erityisasetuksen nro 119/2006, joka on hyväksytty lailla nro 191/2007, sellaisena kuin se on muutettuna, I/9 §:n 1 ja 2 momentti.

Maksamismääräyksen antaa tuomioistuin, joka on toimivaltainen käsittelemään kyseessä olevan asian ensimmäisessä oikeusasteessa. Se voi olla jompikumpi seuraavista:

– alueellinen tuomioistuin (judecătorie), joka päättää ensimmäisenä oikeusasteena rahalliselta arvoltaan enintään 200 000 leun hakemuksista

– alioikeus (tribunal), joka päättää ensimmäisenä oikeusasteena kaikista hakemuksista, jotka eivät lain mukaan kuulu muiden tuomioistuinten toimivaltaan – myös hakemuksista, joiden rahallinen arvo on yli 200 000 leuta (uuden siviiliprosessilain 94 §:n 1 momentin k kohta ja 95 §:n 1 momentti); uuden siviiliprosessilain 1016 §:n mukaan velkoja voi tehdä maksamismääräystä koskevan hakemuksen tuomioistuimeen, jolla on toimivalta päättää pääasiasta ensimmäisessä oikeusasteessa.

29 artiklan 1 kohdan b alakohta - Uudelleentutkimismenettely

Yleislainsäädännön mukainen menettely

Lopulliseen tuomioon voidaan hakea muutosta kumoamiskanteella (contestația în anulare, joka on poikkeuksellinen muutoksenhakumenettely) silloin, kun muutoksenhakijaa ei ole kutsuttu lainmukaisesti oikeudenkäyntiin eikä hän ole ollut paikalla oikeudenkäynnissä. Kumoamiskanne voidaan panna vireille 15 päivän kuluessa tuomion tiedoksiantamisesta ja viimeistään vuoden kuluttua siitä, kun tuomiosta on tullut lopullinen. Kanteen perustelut on esitettävä edellä mainitun 15 päivän jakson aikana, muutoin se katsotaan mitättömäksi (uuden siviiliprosessilain 503 §:n 1 momentti ja 506 §).

Pääasiaa koskevaa tai siihen muutoin liittyvää päätöksen uudelleen tutkimista (revizuire, joka on erityinen muutoksenhakukeino) voidaan hakea, jos osapuoli on hänestä itsestään riippumattomista syistä estynyt olemasta läsnä oikeudenkäynnissä ja ilmoittamasta asiasta tuomioistuimelle. Tällöin myös päätöksiä, jotka eivät koske pääasiaa, tutkitaan uudelleen. Uudelleentutkimista on haettava 15 päivän kuluessa estymisen päättymisestä (uuden siviiliprosessilain 509 §:n 1 momentin 9 kohta ja 2 momentti ja 511 §:n 2 momentti).

Jos osapuoli ei noudata menettelyyn liittyvää määräaikaa, sitä voidaan pidentää ainoastaan, jos viivästymisen osoitetaan johtuvan asianmukaisesti perustellusta syystä. Tätä varten kyseisen osapuolen on suoritettava tarvittavat oikeudelliset menettelyt 15 päivän kuluessa viivästymiseen johtaneen olosuhteen päättymisestä ja pyydettävä määräajan pidentämistä. Jos kyseessä on muutoksenhaku, lykkäämishakemukseen sovelletaan samaa määräaikaa kuin muutoksenhakupyyntöjen tekemiseen. Määräajan pidentämisestä päättää se tuomioistuin, jolla on toimivalta ratkaista oikeuksien käyttämättä jättämistä määräajassa koskevat asiat (uuden siviiliprosessilain 186 §).

Maksamismääräyksiä koskeva erityismenettely

Uuteen siviiliprosessilakiin (1014–1025 §) sisältyy erityismenettely maksamismääräyksiä varten.

Velallinen voi tehdä maksamismääräyksen peruuttamista koskevan hakemuksen 10 päivän kuluessa maksamismääräyksen toimittamisesta tai tiedoksiantamisesta (uuden siviiliprosessilain 1024 §:n 1 momentti).

Velkoja voi tehdä uuden siviiliprosessilain 1021 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun päätöksen peruuttamista koskevan hakemuksen[1] ja/tai uuden siviiliprosessilain 1022 §:n 2 momentissa tarkoitetun maksamismääräyksen peruuttamista koskevan hakemuksen[2] 10 päivän kuluessa (uuden siviiliprosessilain 1024 §:n 2 momentti).

Peruuttamista koskevan hakemuksen käsittelee se tuomioistuin, joka on tehnyt maksamismääräystä koskevan päätöksen. Ratkaisu tehdään kahden tuomarin kokoonpanossa (uuden siviiliprosessilain 1024 §:n 4 momentti).

Jos toimivaltainen tuomioistuin hyväksyy peruuttamista koskevan hakemuksen kokonaan tai osittain, se peruuttaa maksamismääräyksen kokonaan tai osittain ja antaa asiassa lopullisen tuomion. Jos toimivaltainen tuomioistuin hyväksyy peruuttamista koskevan hakemuksen, se antaa asiassa lopullisen tuomion asettamalla maksamismääräyksen. Peruutushakemuksen hylkäämistä koskeva päätös on lopullinen (uuden siviiliprosessilain 1024 §:n 6 momentin ensimmäinen virke sekä 7 ja 8 momentti).

Asianomainen osapuoli voi hakea muutosta maksamismääräyksen pakkotäytäntöönpanoon yleislainsäädännön mukaisesti. Muutoksenhaussa voidaan vedota ainoastaan sääntöjenvastaisuuksiin täytäntöönpanomenettelyssä tai velvoitteen raukeamista koskeviin syihin, jotka ovat tulleet esiin sen jälkeen, kun maksamismääräyksestä on tullut lopullinen (uuden siviiliprosessilain 1025 §:n 2 momentti).


[1] ”1021 § Vaateiden riitauttaminen

1. Jos velallinen riitauttaa vaateen, tuomioistuin tarkastaa asiakirja-aineiston sekä osapuolten selvitysten ja täsmennysten perusteella, onko riitauttaminen perusteltua. Jos velallisen kanta on perusteltu, tuomioistuin hylkää velkojan hakemuksen ja antaa asiasta päätöksen.

2. Jos velallisen asiaväitteet edellyttävät muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen todisteiden käsittelyä ja nämä todisteet hyväksyttäisiin lain mukaan yleislainsäädännön mukaisessa menettelyssä, tuomioistuin hylkää velkojan maksamismääräystä koskevan hakemuksen ja antaa tästä päätöksen.

3. Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa velkoja voi tehdä hakemuksen asian vireillepanosta yleislainsäädännön mukaisesti.”

[2] Uuden siviiliprosessilain 1022 §:n 2 momentissa todetaan seuraavaa: ”Jos tuomioistuin toteaa asian todisteita tarkasteltuaan, että ainoastaan osa velkojan vaateista on perusteltuja, se antaa maksamismääräyksen ja asettaa sitä koskevan määräajan vain kyseisestä osasta. Tällöin velkoja voi tehdä hakemuksen asian vireillepanosta yleislainsäädännön mukaisesti, jotta velallinen velvoitettaisiin maksamaan loppuosa velasta.”

29 artiklan 1 kohdan c alakohta - Viestintävälineet

Yleislainsäädännön mukainen menettely

Haasteet ja muut oikeudenkäyntiasiakirjat annetaan tiedoksi uuden siviiliprosessilain 153–173 §:ssä vahvistettujen edellytysten mukaisesti. Seuraavassa on esimerkkejä haasteiden tiedoksiantamisesta:

– Haasteiden ja muiden oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksiantamisesta vastaa viran puolesta tuomioistuimen menettelystä vastaava virkamies tai muu työntekijä tai sellaisen muun tuomioistuimen virkamies tai työntekijä, jonka tuomiopiirissä tiedoksiannon saaja oleskelee (uuden siviiliprosessilain 154 §:n 1 momentti).

– Jos tiedoksiantaminen edellä esitetyllä tavalla ei ole mahdollista, se tapahtuu postitse kirjatulla kirjeellä, jonka sisältö ilmoitetaan ja vastaanottaminen vahvistetaan. Kirje on toimitettava suljetussa kuoressa, ja siihen liitetään vastaanottotodistus ja laissa säädetty ilmoitus (uuden siviiliprosessilain 154 §:n 4 momentti).

– Oikeudenkäyntiasiakirjat voidaan asianomaisen osapuolen pyynnöstä ja kyseisen osapuolen kustannuksella antaa tiedoksi suoraan haastemiesten välityksellä, jolloin on täytettävä laissa säädetyt menettelymuodollisuudet, tai kuriiripalvelun välityksellä (uuden siviiliprosessilain 154 §:n 5 momentti).

– Tuomioistuimen kirjaamo voi toimittaa haasteet ja muut oikeudenkäyntiasiakirjat myös faksilla, sähköpostilla tai muulla keinolla, jolla asiakirjan tekstin lähettäminen on mahdollista ja vastaanottamisesta voi saada todisteen, mikäli osapuoli on toimittanut tuomioistuimelle yhteystiedot tätä varten. Oikeudenkäyntiasiakirjojen toimitukseen liitetään tuomioistuimen kehittynyt sähköinen allekirjoitus. Sillä korvataan haasteen pakollisina viitetietoina käytetyt tuomioistuimen leima ja tuomioistuimen kirjaajan allekirjoitus. Jokaisella tuomioistuimella on yksi kehittynyt sähköinen allekirjoitus haasteita ja muita oikeudenkäyntiasiakirjoja varten (uuden siviiliprosessilain 154 §:n 6 momentti).

Maksamismääräyksiä koskeva erityismenettely

Maksamismääräys annetaan tiedoksi paikalla oleville osapuolille tai toimitetaan viipymättä kullekin osapuolelle lain mukaisesti (uuden siviiliprosessilain 1022 §:n 5 momentti).

29 artiklan 1 kohdan d alakohta - Hyväksytyt kielet

Lomakkeet on täytettävä romanian kielellä.

Päivitetty viimeksi: 22/05/2024

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.