Aviovarallisuussuhteet

1 Onko tässä jäsenvaltiossa lakiin perustuva aviovarallisuusjärjestelmä? Mitä siinä säädetään?

Kyllä, tällainen järjestelmä on olemassa. Siihen sisältyy sääntöjä puolisoiden elatusvelvoitteista avioliiton aikana ja sen jälkeen. Lisäksi siinä säädetään oikeuksista ja velvollisuuksista avioliiton aikana ja sen jälkeen. Ne koskevat puolisoiden erityyppisiä varoja, velkoja, yhteistä kotia ja kodin irtaimistoa sekä puolisoiden toisilleen antamia lahjoja.

2 Miten puolisot voivat järjestää aviovarallisuussuhteensa? Mitä muodollisia vaatimuksia tähän sovelletaan?

Puolisoilla voi olla kahdenlaista varallisuutta: aviovarallisuutta ja yksityistä omaisuutta. Aviovarallisuutta on yleensä kaikki puolisoiden omaisuus, jos toisin ei ole päätetty. Pääsääntönä on, että aviovarallisuus jaetaan, kun avioliitto purkautuu puolison kuoleman tai avioeron johdosta. Omaisuutta ei jaeta puolisoiden kesken, jos se on määrätty jommankumman puolison yksityiseksi omaisuudeksi

a) avioehtosopimuksella; avioehtosopimuksen on oltava kirjallinen, ja se on rekisteröitävä Ruotsin verovirastoon (Skatteverket),

b) asettamalla ehtoja lahjan yhteydessä,

c) kirjaamalla ehtoja testamenttiin,

d) kirjaamalla ehtoja henkilövakuutuksen, tapaturmavakuutuksen, sairausvakuutuksen tai yksilöllisten lisäeläkejärjestelyjen edunsaajamääräykseen.

3 Onko aviovarallisuussuhteiden järjestämistä rajoitettu?

Kyllä on. Esimerkkinä mainittakoon puolisoiden yhteistä kotia ja kodin irtaimistoa koskevat suojamääräykset, jotka ovat voimassa avioliiton jatkuessa. Puoliso ei saa myydä, vuokrata eikä muulla tavoin luovuttaa kotia ilman toisen puolison suostumusta. Määräykset ovat voimassa, vaikka omaisuus olisi avioehdon nojalla jommankumman puolison yksityistä omaisuutta. Omaisuuden jakamisen yhteydessä puolisoiden yhteinen koti ja irtaimisto annetaan sitä eniten tarvitsevalle puolisolle. Näin toimitaan myös siinä tapauksessa, että omaisuus on kokonaan toisen puolison omistuksessa. Jos tällä tavoin toiselle puolisolle jaettavan omaisuuden arvo ylittää toisen puolison osuuden arvon jaon yhteydessä, tällä on silti oikeus lunastaa osuuden ylimenevä osa itselleen, jos hän maksaa erotuksen puolisolle. Toisena esimerkkinä mainittakoon, että eloonjääneellä puolisolla on oikeus saada vähimmäisrahamäärä yhteisestä omaisuudesta. Tämä pätee myös, vaikka edesmenneen puolison omaisuus olisi yksityistä tai vaikka tämä olisi testamentannut kaiken omaisuutensa jollekin toiselle henkilölle.

4 Mitkä ovat avioeron, asumuseron tai avioliiton pätemättömäksi julistamisen oikeusvaikutukset aviovarallisuussuhteisiin?

Ruotsin lainsäädännön mukaan ainoastaan avioerolla on oikeusvaikutuksia aviovarallisuussuhteisiin. Avioeron oikeudellinen seuraus on omaisuuden jakaminen. Jommallakummalla puolisolla voi olla myös oikeus elatusapuun ainakin siirtymäkauden ajan.

5 Miten toisen puolison kuolema vaikuttaa aviovarallisuussuhteisiin?

Kuoleman seurauksena omaisuus on jaettava. Omaisuus jaetaan kuolleen puolison perillisten ja eloonjääneen puolison kesken. Yhteiset rintaperilliset saavat perintöä vasta kun molemmat puolisot ovat kuolleet.

6 Millä viranomaisella on toimivalta ratkaista aviovarallisuussuhteita koskeva asia?

Osapuolet voivat itse toteuttaa jaon. Jos osapuolet toimivat yhteisymmärryksessä, ainoa muodollinen vaatimus on, että omaisuuden jakaminen tehdään kirjallisesti ja molemmat osapuolet allekirjoittavat sen. Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen, tuomioistuin voi määrätä pesänjakajan. Osapuolet voivat hakea tuomioistuimelta muutosta pesänjakajan päätökseen.

7 Miten aviovarallisuusjärjestelmä vaikuttaa puolison ja kolmansien osapuolten välisiin oikeussuhteisiin?

Kumpikin puoliso vastaa itse omista veloistaan. Toisen puolison velkojilla ei siis ole oikeutta saada korvausta toisen puolison omaisuudesta, olipa kyse sitten aviovarallisuudesta tai toisen puolison yksityisestä omaisuudesta. On myös olemassa sääntöjä, joilla suojellaan velkojia siltä, että puolisot hankkiutuvat yhdessä eroon omaisuudestaan. Toinen puolisoista ei voi esimerkiksi päättää, että hänen yksityinen omaisuutensa sisällytetään omaisuuden jakoon, jos tarkoituksena on näin välttää velkojan saatavia.

8 Lyhyt kuvaus aviovarallisuuden jakautumisesta, mukaan lukien ositus, jako ja myynti, tässä jäsenvaltiossa.

Pääsääntönä on, että aviovarallisuus sisältyy omaisuuden jakoon. Tästä yleissäännöstä on kuitenkin useita poikkeuksia. Kummallakin puolisolla on oikeus veloittaa velkojaan vastaava osuus aviovarallisuudesta. Kumpikin puoliso saa myös ottaa vaatteet ja muun hänelle kuuluvan henkilökohtaisen omaisuuden, kuten lahjat. Omaisuuden jakamisen ulkopuolella on esimerkiksi oikeus työnantajalta tai yleisestä eläkejärjestelmästä saatavaan eläkkeeseen ja yksityiset eläkevakuutukset tietyiltä osin. Lopun avio-omaisuuden arvo jaetaan periaatteessa tasan puolisoiden kesken. Ositus tehdään ottaen huomioon, kenelle kyseinen omaisuus kuuluu. Kuten edellä mainittiin, on myös olemassa erityisiä suojamääräyksiä, jotka koskevat yhteistä kotia ja sen irtaimistoa.

9 Millä tavoin kiinteä omaisuus rekisteröidään ja mitä asiakirjoja tai tietoja siihen vaaditaan?

Kaikki kiinteän omaisuuden luovutukset on rekisteröitävä omistajuuden rekisteröintiä koskevalla hakemuksella maanmittausvirastoon (Lantmäteriet). Tällaisen rekisteröintihakemuksen tekee yleensä kiinteän omaisuuden ostaja. Alkuperäiset asiakirjat on toimitettava hakemuksen yhteydessä.