Rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudelliset vaikutukset

1 Onko tässä jäsenvaltiossa erimuotoisia rekisteröityjä parisuhteita? Miten ne eroavat toisistaan?

Avioliiton lisäksi Itävallassa tunnustetaan rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain (Eingetragene Partnerschaft-Gesetz, EPG) mukainen rekisteröity parisuhde.

Perustuslakituomioistuin poisti 4. joulukuuta 2017 antamallaan tuomiolla sääntelyerot samaa ja eri sukupuolta olevien parien väliltä. Tämä merkitsee sitä, että myös samaa sukupuolta olevat parit ovat voineet mennä naimisiin Itävallassa 1.1.2019 alkaen. Lisäksi eri sukupuolta olevat pariskunnat ovat siitä alkaen voineet solmia rekisteröidyn parisuhteen, joka oli aiemmin varattu samaa sukupuolta oleville pareille.

Rekisteröityjä parisuhteita koskevat säännöt eroavat aviopuolisoihin sovellettavista sääntöistä vain vähän. Erot koskevat esimerkiksi alaikärajaa (18 vuotta, esteettömyystodistusta ei vaadita yli 16-vuotiailta) tai purkamista (mahdollista kaikissa tapauksissa kolmen vuoden kuluttua yhteiselon päättymisestä, kun taas avioliitossa aikaraja on tietyissä tapauksissa kuusi vuotta).

2 Onko tässä jäsenvaltiossa lakiin perustuva rekisteröityjen parisuhteiden varallisuussuhteita koskeva järjestelmä? Mitä siinä säädetään? Mihin rekisteröidyn parisuhteen muotoihin sitä sovelletaan?

Rekisteröityihin parisuhteisiin sovelletaan avioliiton tavoin omaisuuden erillisyyden periaatetta (siviililain Allgemeines Bürgerliches Gesetzbuch 1217 §:n 2 momentti ja 1233 §). Kummallakin osapuolella säilyy omistusoikeus ennen parisuhteen rekisteröintiä hankkimaansa omaisuuteen, ja hän omistaa yksin sen aikana hankkimansa omaisuuden. Osapuolet ovat myös yksinään velallistensa velkojia ja velkojiensa velallisia.

3 Miten osapuolet voivat järjestää varallisuussuhteensa? Mitä muodollisia vaatimuksia tähän sovelletaan?

Rekisteröidyn parisuhteen osapuolet voivat säännellä varallisuussuhteitaan sopimuksella (Partnerschaftsvertrag) samoin edellytyksin kuin avioparit. Osapuolet voivat poiketa lakisääteisestä järjestelmästä sopimusjärjestelyillä. Sopimuksen pätevyys edellyttää notaarin vahvistamaa asiakirjaa (notaarin vahvistamia asiakirjoja koskevan lain Notariatsaktsgesetz 1 §).

4 Onko varallisuussuhteiden järjestämistä rajoitettu?

Säännöt ovat sisällöltään samat kuin aviopuolisoihin sovellettavat säännöt.

5 Mitkä ovat rekisteröidyn parisuhteen purkamisen tai mitätöinnin oikeusvaikutukset varallisuussuhteisiin?

Säännöt ovat sisällöltään samat kuin aviopuolisoihin sovellettavat säännöt (EPG:n 24 § ja sitä seuraavat pykälät).

6 Miten toisen osapuolen kuolema vaikuttaa rekisteröidyn parisuhteen varallisuussuhteisiin?

Säännöt ovat sisällöltään samat kuin aviopuolisoihin sovellettavat säännöt (EPG:n 24 § ja sitä seuraavat pykälät).

7 Millä viranomaisella on toimivalta ratkaista rekisteröidyn parisuhteen varallisuusoikeudellisia vaikutuksia koskeva asia?

Säännöt ovat sisällöltään samat kuin aviopuolisoihin sovellettavat säännöt.

8 Mitkä ovat rekisteröidyn parisuhteen varallisuusoikeudelliset vaikutukset parisuhteen osapuolen ja kolmansien osapuolten välisiin oikeussuhteisiin?

Säännöt ovat sisällöltään samat kuin aviopuolisoihin sovellettavat säännöt.

9 Lyhyt kuvaus rekisteröidyn parisuhteen varallisuussuhteiden jakautumisesta, mukaan lukien ositus, jako ja myynti, tässä jäsenvaltiossa.

Säännöt ovat sisällöltään samat kuin aviopuolisoihin sovellettavat säännöt.

10 Millä tavoin kiinteä omaisuus rekisteröidään ja mitä asiakirjoja tai tietoja siihen vaaditaan?

Kiinteistörekisteriin merkitsemistä koskeva hakemus on jätettävä siitä alueesta vastaavalle piirituomioistuimelle (Bezirksgericht), jossa rekisteröitävä kiinteistö sijaitsee.

Hakijan on allekirjoitettava kirjallinen hakemus. Allekirjoitusta ei yleensä tarvitse todistaa oikeaksi, ellei hakemus sisällä ilmoitusta tahdosta muuttaa kiinteistöön liittyviä oikeuksia (Aufsandungserklärung).

Hakemukseen on liitettävä virallinen asiakirja tai virallisesti vahvistamaton asiakirja, jossa on osapuolten oikeaksi todistetut allekirjoitukset ja joka sisältää omistusoikeuden hankkimisen oikeusperustan (esim. myyntisopimus). Kiinteistöä koskevien tarkkojen tietojen lisäksi virallisesti vahvistamattomassa asiakirjassa on oltava Aufsandungserklärung.

Aufsandungserklärung on ilmoitus, jossa henkilö, jonka oikeuksia rajoitetaan, rasitetaan, peruutetaan tai siirretään toiselle henkilölle, antaa tähän nimenomaisen suostumuksensa (myyntisopimuksen osalta tämä henkilö on myyjä). Ilmoitus on vahvistettava tuomioistuimessa tai notaarilla, ja ilmoituksen antajan on allekirjoitettava se. Ilmoitus voidaan tehdä myös kiinteistörekisterihakemuksessa, mutta hakemuksen allekirjoitukset on silti vahvistettava tuomioistuimessa tai notaarilla.

Hakemukseen on myös liitettävä verolain (Bundesabgabeordnung) 160 §:n mukainen verohallinnon todistus verojen maksusta (Unbedenklichkeitsbescheinigung). Se on veroviranomaisten vahvistus siitä, että kiinteistörekisteriin kirjaamiselle ole esteitä maksettavien verojen vuoksi.

Jos hakemuksen tekee asianajaja tai notaari, se on tehtävä sähköisesti. Tällöin liitteet on arkistoitava asiakirja-arkistoon, ja veroviranomaisten todistus voidaan korvata asianajajan tai notaarin tekemällä verolaskelmalla.