Rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudelliset vaikutukset

Suomi
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Onko tässä jäsenvaltiossa erimuotoisia rekisteröityjä parisuhteita? Miten ne eroavat toisistaan?

Suomessa on vain yhdenlaisia rekisteröityjä parisuhteita. Samaa sukupuolta olevien henkilöiden oli mahdollista rekisteröidä parisuhteensa vuoteen 2017 saakka.

Avioliittolain ja rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain muutokset tulivat voimaan maaliskuun 2017 alussa. Parisuhteen rekisteröinti ei enää sen jälkeen ole mahdollista Suomessa, mutta samaa sukupuolta olevat henkilöt voivat solmia avioliiton.

Rekisteröidyssä parisuhteessa elävä pari voi halutessaan muuttaa parisuhteensa avioliitoksi, jos parisuhde on rekisteröity Suomessa. Rekisteröityä parisuhdetta ei kuitenkaan ole pakko muuttaa avioliitoksi, vaan pari voi jatkaa rekisteröidyssä parisuhteessa niin halutessaan.

2 Onko tässä jäsenvaltiossa lakiin perustuva rekisteröityjen parisuhteiden varallisuussuhteita koskeva järjestelmä? Mitä siinä säädetään? Mihin rekisteröidyn parisuhteen muotoihin sitä sovelletaan?

Rekisteröidyn parisuhteen varallisuussuhteisiin sovelletaan samoja säännöksiä kuin avioliiton varallisuussuhteisiin.

3 Miten osapuolet voivat järjestää varallisuussuhteensa? Mitä muodollisia vaatimuksia tähän sovelletaan?

Rekisteröidyn parisuhteen osapuolet ovat voineet tehdä avioehtosopimuksen ennen parisuhteen rekisteröintiä tai voivat tehdä sen rekisteröidyn parisuhteen aikana. Rekisteröidyn parisuhteen muuttamisella avioliitoksi ei ole vaikutusta ennen parisuhteen rekisteröintiä tai rekisteröidyn parisuhteen aikana tehdyn avioehtosopimuksen pätevyyteen.

4 Onko varallisuussuhteiden järjestämistä rajoitettu?

Rekisteröidyn parisuhteen varallisuussuhteisiin sovelletaan samoja säännöksiä kuin avioliiton varallisuussuhteisiin.

5 Mitkä ovat rekisteröidyn parisuhteen purkamisen tai mitätöinnin oikeusvaikutukset varallisuussuhteisiin?

Rekisteröidyn parisuhteen purkamisen perusteella toimitettava omaisuuden ositus toimitetaan vastaavalla tavalla kuin avioeron perusteella toimitettava omaisuuden ositus.

Omaisuuden jakaminen eli ositus voidaan toimittaa jo rekisteröidyn parisuhteen purkamista koskevan asian harkinta-aikana, heti kun asia on tullut käräjäoikeudessa vireille. Kumpi tahansa rekisteröidyn parisuhteen osapuoli voi vaatia omaisuuden jakoa toimitettavaksi.

6 Miten toisen osapuolen kuolema vaikuttaa rekisteröidyn parisuhteen varallisuussuhteisiin?

Rekisteröidyn parisuhteen toisen osapuolen kuollessa ositus toimitetaan vastaavalla tavalla kuin avioliitossakin, ja eloonjääneellä osapuolella on vastaavat oikeudet kuin leskeksi jääneellä aviopuolisolla.

7 Millä viranomaisella on toimivalta ratkaista rekisteröidyn parisuhteen varallisuusoikeudellisia vaikutuksia koskeva asia?

Suomessa viranomainen ei aloita menettelyjä omasta aloitteestaan. Jos osapuolet eivät pääse osituksesta sopimukseen, käräjäoikeus määrää hakemuksesta pesänjakajan suorittamaan omaisuuden osituksen.

8 Mitkä ovat rekisteröidyn parisuhteen varallisuusoikeudelliset vaikutukset parisuhteen osapuolen ja kolmansien osapuolten välisiin oikeussuhteisiin?

Rekisteröidyn parisuhteen varallisuusoikeudelliset vaikutukset parisuhteen osapuolen ja kolmansien osapuolten välisiin oikeussuhteisiin ovat vastaavat kuin avioliiton varallisuusoikeudelliset vaikutukset tällaisiin oikeussuhteisiin.

9 Lyhyt kuvaus rekisteröidyn parisuhteen varallisuussuhteiden jakautumisesta, mukaan lukien ositus, jako ja myynti, tässä jäsenvaltiossa.

Ositus suoritetaan rekisteröidyn parisuhteen purkautumisen jälkeen vastaavalla tavalla kuin avioliiton purkautumisen jälkeen.

10 Millä tavoin kiinteä omaisuus rekisteröidään ja mitä asiakirjoja tai tietoja siihen vaaditaan?

Omistusoikeus kiinteistöön rekisteröidään hakemalla lainhuutoa. Lainhuuto merkitään julkiseen lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Tämän jälkeen omistaja näkyy lainhuutotodistuksesta.

Jos kiinteän omaisuuden omistus muuttuu omaisuuden osituksessa tai erottelussa, on lainhuudon hakemista varten toimitettava Maanmittauslaitokselle ositussopimus tai omaisuuden erottelusopimus alkuperäisenä, selvitys ositusperusteesta eli esimerkiksi käräjäoikeuden ilmoitus siitä, että parisuhteen purkamista koskeva asia on tullut vireille, sekä mahdollinen varainsiirtoverokuitti.

Ositukseen perustuvan kiinteistön saannon lainhuudatusaika alkaa siitä, kun ositus saa lainvoiman. Lainhuudatusaika on kuusi kuukautta.

Päivitetty viimeksi: 15/02/2024

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.