Tämän sivun alkukielistä versiota latvia on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Swipe to change

Asiakirjojen tiedoksianto – oikeudellisten asiakirjojen virallinen toimittaminen

Latvia
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Mitä tiedoksianto käytännössä tarkoittaa? Miksi asiakirjojen tiedoksiantoa varten on erityisiä sääntöjä?

Oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksiantamisella tarkoitetaan asiakirjojen toimittamista vastaanottajille sellaisessa muodossa, että heillä on riittävästi aikaa tutustua niihin oikeuksiensa toteuttamiseksi ja puolustamiseksi. Siviiliprosessilaissa (Civilprocesa likums) säädetään erilaisista tiedoksiantamisen muodoista, mukaan lukien tiedoksiannot kirjattuna kirjeenä, sähköisesti tai haastemiehen tai lähettipalvelun välityksellä. Jotta oikeudenkäyntiasiakirja voidaan katsoa toimitetuksi, tiedoksiantamisen on tapahduttava laissa säädettyjen muodollisten vaatimusten mukaisesti ja se on dokumentoitava tätä varten vahvistetussa muodossa.

2 Mitkä asiakirjat on annettava todisteellisesti tiedoksi?

Siviiliprosessilain (Civilprocesa likums) 56 pykälän 2 momentin mukaisesti oikeudellisia asiakirjoja ovat tuomiot, päätökset, ilmoitukset, haasteet, hakemukset tietyissä menettelyissä, muutoksenhaut, kassaatiovalitukset, kirjallisten selvennysten jäljennökset ja kaikki osapuolten laatimat asiakirjat, jotka on toimitettu tuomioistuimelle mutta jotka myöhemmin antaa tiedoksi tuomioistuin.

3 Kuka huolehtii asiakirjan tiedoksiannosta?

Ulkomaisten asiakirjojen tiedoksiantamisesta Latviassa huolehtivat haastemiehet.

Keskuselin on Latvijas Zvērinātu tiesu izpildītāju padome (Latvian haaste- ja ulosottomiesten yhdistys)

Osoite: Lāčplēša iela 27-32, Riika, LV-1011, Latvia

Puhelin: +371 67290005, Faksi: +371 62302503

Sähköposti: documents@lzti.lv

4 Osoitetiedustelut

4.1 Jos tiedoksiannettavien asiakirjojen vastaanottaja ei enää asu lähettävän viranomaisen tiedossa olevassa osoitteessa, pyrkiikö vastaanottava viranomainen oma-aloitteisesti selvittämään vastaanottajan olinpaikan oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa 13 päivänä marraskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1393/2007 (tiedoksiantoasetus) mukaisesti?

Pyynnön vastaanottanut viranomainen (haaste- ja ulosottomiesten yhdistys) toimitettujen tietojen lisäksi tarvittaessa tarkistaa (ja täsmentää), onko henkilöllä jokin muu väestörekisteriin ja/tai yritysrekisteriin merkitty osoite.

Latvian toimivaltaiset viranomaiset eivät pyri selvittämään oikeaa osoitetta vaan yrittävät ainoastaan tuoda asiaan lisäselvennystä.

4.2 Onko toisen jäsenvaltion oikeusviranomaisilla tai oikeudenkäyntimenettelyn asianosaisilla mahdollisuus tutustua maanne rekistereihin tai palveluihin henkilön nykyisen osoitteen selvittämiseksi? Jos on, millaisia rekistereitä tai palveluja on olemassa ja mikä on noudatettava menettely? Minkä suuruinen maksu tästä veloitetaan?

Perustietojen saaminen yritysrekisteriin merkitystä yrityksestä on maksutonta:

https://www.lursoft.lv/?l=en

Yksityishenkilön osoitteen selvittämiseksi voidaan esittää virallinen pyyntö sisäasiainministeriön (Iekšlietu ministrija) kansalaisuus- ja maahanmuuttoasioista vastaavalle yksikölle (Pilsonības un migrācijas lietu pārvalde). Pyynnössä on ilmoitettava, miksi tiedot ovat tarpeen, jotta tietojen käsittelijät voivat päättää, onko tietojen antaminen perusteltua. Väestörekisterin ylläpidosta vastaa sisäasiainministeriö:

http://www.pmlp.gov.lv/en/

4.3 Miten jäsenvaltioiden viranomaiset toimivat, kun ne vastaanottavat jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa 28 päivänä toukokuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1206/2001 mukaisesti lähetetyn pyynnön, jonka tarkoituksena on henkilön nykyisen osoitteen selvittäminen?

Latvian haaste- ja ulosottomiesten yhdistys ei yritä saada selville oikeaa osoitetta (eli löytää vastaajaa) vaan se pyrkii ainoastaan tuomaan asiaan lisäselvennystä. Pyynnöt on kuitenkin arvioitava yksittäin kiinnittäen erityistä huomioita seikkoihin, jotka koskevat lasten etuja.

5 Miten asiakirja yleensä annetaan tiedoksi? Onko käytettävissä vaihtoehtoisia menetelmiä (muita kuin jäljempänä kohdassa 6 tarkoitettu sijaistiedoksianto)?

Haastemies toimittaa asiakirjan vastaanottajalle.

6 Sallitaanko asiakirjojen sähköinen tiedoksianto (oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksianto sähköisten etäviestimien, kuten sähköpostin, suojatun verkkosovelluksen, faksin, tekstiviestin tms. välityksellä) siviilioikeudellisissa menettelyissä? Jos sallitaan, millaisissa menettelyissä tällaista tiedoksiantomenetelmää voidaan käyttää? Sovelletaanko tämän tiedoksiantomenetelmän käyttöön rajoituksia sen mukaan, millaiselle vastaanottajalle (esim. oikeusalan ammattilainen, oikeushenkilö, yritys tai muu elinkeinoelämän toimija) tiedoksianto on osoitettu?

Haaste lähetetään asianajajalle (advokāts), notaarille (notārs), haastemiehelle tai valtion tai kunnan viranomaiselle sähköpostiviestinä.

Tuomioistuin ilmoittaa asianajajalle laatimansa asiakirjat ja muut sähköisesti laaditut asiakirjat verkkopalvelun välityksellä.

Näistä asiakirjoista ilmoitetaan notaarille, haastemiehelle tai valtion tai kunnan viranomaiselle sähköpostitse, paitsi jos kyseessä oleva henkilö on ilmoittanut tuomioistuimelle rekisteröitymisestään verkkopalveluun.

Tuomioistuimen asiakirjat toimitetaan sähköpostitse, jos asianosainen on ilmoittanut tuomioistuimelle suostuvansa viestimään tuomioistuimen kanssa sähköpostitse. Tällöin oikeudenkäyntiasiakirjat lähetetään asianosaisen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. Jos tuomioistuin toteaa, että on olemassa teknisiä esteitä asiakirjojen toimittamiselle sähköpostitse, asiakirjat on toimitettava jollakin muulla edellä mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Jos asianosainen ilmoittaa tuomioistuimelle suostuvansa sähköiseen viestintään tuomioistuimen kanssa ja olevansa rekisteröitynyt verkkopalveluun, oikeudenkäyntiasiakirjat toimitetaan kyseisen palvelun välityksellä. Jos tuomioistuin toteaa, että on olemassa teknisiä esteitä asiakirjojen toimittamiselle verkkopalvelun kautta, asiakirjat toimitetaan jossakin muussa edellä mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetussa muodossa, mutta itse haaste lähetetään asianosaisen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen.

7 Sijaistiedoksianto

7.1 Salliiko maanne laki muiden tiedoksiantomenetelmien käyttämisen silloin, kun asiakirjoja ei ole voitu toimittaa vastaanottajalle (esim. ilmoitus kotiosoitteeseen tai haastemiehelle, postitiedoksianto tai kuulutustiedoksianto).

Jos vastaanottaja ei ole oikeudenkäyntiasiakirjan tiedoksiantajan tavattavissa, asiakirjat annetaan tiedoksi vastaanottajan kanssa samassa taloudessa asuvalle aikuiselle perheenjäsenelle. Jos vastaanottaja ei ole oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksiantajan tavattavissa työpaikallaan, tämä voi jättää asiakirjat työpaikan johdon haltuun, jotta ne voidaan myöhemmin antaa vastaanottajalle. Näissä tapauksissa henkilön, joka ottaa vastaan oikeudenkäyntiasiakirjat, on ilmoitettava oma nimensä (etu- ja sukunimi), vastaanottoaika- ja päivä ja suhde vastaanottajaan tai asema työpaikalla ja toimitettava asiakirjat vastaanottajalle viipymättä.

Sanomalehdessä julkaistu haaste oikeuteen

1) Jos vastaajan osoitetta ei voida varmuudella selvittää siviiliprosessilain 54.1 pykälän mukaisesti tai jos asiakirjoja ei voida antaa tiedoksi osapuolen ilmoittamaan osoitteeseen siviiliprosessilain 54.1 pykälän 1 momentin mukaisesti tai jos asiakirjoja ei voida antaa tiedoksi siviiliprosessilain 56.2 pykälän mukaisesti, vastaajalle voidaan esittää virallinen haaste oikeuteen Latvian virallisessa lehdessä (Latvijas Vēstnesis).

2) Vaikka haaste oikeuteen julkaistaan virallisessa lehdessä, kantajalla on oikeus julkaista se omalla kustannuksellaan myös muissa sanomalehdissä.

3) Sanomalehdessä julkaistun ilmoituksen sisällön on vastattava itse haasteen tekstiä.

4) Tuomioistuin voi käsitellä asiaa vastaajan poissa ollessa, jos on kulunut vähintään yksi kuukausi siitä päivästä, jona haaste oikeuteen julkaistiin Latvian virallisessa lehdessä.

5) Sen lisäksi, että haaste oikeuteen julkaistaan sanomalehdessä, se on lähetettävä myös paikkaan, jossa sijaitsee vastaajan kiinteää omaisuutta, jos kantaja on ilmoittanut tällaisen paikan.

7.2 Jos muita menetelmiä käytetään, milloin tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen?

1. sinä päivänä, jona vastaanottaja tai muu henkilö on ne vastaanottanut siviiliprosessilain 56 pykälän 3, 7 tai 8 momentin mukaisesti;

2. sinä päivänä, jona henkilö on kieltäytynyt vastaanottamasta niitä (57 pykälä);

3. seitsemäntenä päivänä lähettämispäivästä, jos asiakirjat on lähetetty postitse;

4. kolmantena päivänä lähettämispäivästä, jos asiakirjat on lähetetty sähköpostitse;

5. kolmantena päivänä lähettämispäivästä, kun ilmoitus tehdään verkossa.

2) Se, että oikeudenkäyntiasiakirjat on toimitettu luonnollisen henkilön ilmoitettuun asuinpaikkaan, ilmoituksessa annettuun lisäosoitteeseen, luonnollisen henkilön tuomioistuimen kanssa käytävää viestintää varten ilmoittamaan osoitteeseen tai oikeushenkilön rekisteröityyn toimipaikkaan ja postin välityksellä saadaan ilmoitus asiakirjojen antamisesta vastaanottajalle tai asiakirjat palautetaan, ei itsessään vaikuta siihen, että asiakirjat on annettu tiedoksi. Vastaanottaja voi kiistää olettaman, jonka mukaan asiakirjat on annettu tiedoksi seitsemäntenä päivänä lähettämispäivästä, kun asiakirjat on lähetetty postitse, tai kolmantena päivänä lähettämispäivästä, kun ne on lähetetty sähköpostitse tai niistä on ilmoitettu verkossa, sellaisten objektiivisten seikkojen perusteella, jotka ovat hänestä riippumattomia ja joiden nojalla hän oli estynyt vastaanottamasta kyseisiä asiakirjoja ilmoitetussa osoitteessa.

57 pykälä. Oikeudenkäyntiasiakirjojen vastaanottamisesta kieltäytymisen seuraukset

1) Jos vastaanottaja kieltäytyy vastaanottamasta asiakirjoja, niiden tiedoksiantaja tekee niihin asianmukaiset merkinnät ja ilmoittaa kieltäytymisen syyt, päivämäärän ja kellonajan.

2) Asiakirjojen vastaanottamisesta kieltäytyminen ei estä asian käsittelyä.

7.3 Jos yksi mahdollinen menetelmä on asiakirjojen jättäminen tiettyyn paikkaan (esim. postiin), miten asia saatetaan vastaanottajan tietoon?

Jos oikeudenkäyntiasiakirjat toimitetaan postiin, tästä on jätettävä tai lähetettävä vastaanottajan osoitteeseen kirjallinen ilmoitus. Jos tämä ei ole mahdollista, ilmoitus on kiinnitettävä vastaanottajan kodin, vastaanottajan yrityksen toimitilojen tai vastaanottajan muun asuinpaikan oveen taikka annettava tiedoksi lähellä asuvalle henkilölle, joka toimittaa ilmoituksen vastaanottajalle myöhemmin. Ilmoituksesta on käytävä selvästi ilmi, että tiedoksi annettu asiakirja on tuomioistuimelta.

7.4 Mitkä ovat seuraukset, jos vastaanottaja kieltäytyy vastaanottamasta asiakirjoja? Katsotaanko asiakirjat tosiasiallisesti tiedoksiannetuiksi, jos vastaanottajalla ei ollut laillista perustetta kieltäytyä niiden vastaanottamisesta?

57 pykälä. Oikeudenkäyntiasiakirjojen vastaanottamisesta kieltäytymisen seuraukset

1) Jos vastaanottaja kieltäytyy vastaanottamasta asiakirjoja, niiden tiedoksiantaja tekee niihin asianmukaiset merkinnät ja ilmoittaa kieltäytymisen syyt, päivämäärän ja kellonajan.

2) Asiakirjojen vastaanottamisesta kieltäytyminen ei estä asian käsittelyä.

8 Postitiedoksianto ulkomailta (tiedoksiantoasetuksen 14 artikla)

8.1 Jos posti toimittaa ulkomailta lähetetyn asiakirjan maassanne olevalle vastaanottajalle tilanteessa, jossa edellytetään saantitodistusta (tiedoksiantoasetuksen 14 artikla), toimittaako posti asiakirjan ainoastaan vastaanottajalle itselleen vai saako se postinjakelua koskevien kansallisten sääntöjen mukaan luovuttaa asiakirjan myös samassa osoitteessa asuvalle toiselle henkilölle?

Erityisestä pyynnöstä asiakirjat voidaan antaa tiedoksi tuomioistuimen tiloissa vastaanottajan ollessa kutsuttuna paikalle.

Asiakirja voidaan antaa tiedoksi postitse, jos se lähetetään kirjattuna kirjeenä. Lähetys toimitetaan postitoimistoon tai postin toimituspalvelun välityksellä, ja vastaanottajan tai sen edustajan on allekirjoitettava se vastaanoton yhteydessä todistaen henkilöllisyytensä. Tällaista postipalvelua käyttävä osapuoli voi myös ohjeistaa, että lähetys voidaan toimittaa vain tietylle henkilölle henkilökohtaisesti.

8.2 Miten tiedoksiantoasetuksen 14 artiklan mukainen asiakirjojen tiedoksianto toisesta jäsenvaltiosta tapahtuu (mahdollisuuksien mukaan postinjakelua koskevia kansallisia sääntöjänne noudattaen, ks. edellinen kysymys), jos toimitusosoitteessa ei tavoiteta vastaanottajaa eikä ketään muutakaan valtuutettua henkilöä?

Jos tiedoksianto kirjattuna kirjeenä ei onnistu, muita mahdollisuuksia tiedoksiantamiseen postitse ei ole.

8.3 Varaako posti tietyn ajan asiakirjojen noutamista varten ennen kuin se palauttaa ne lähettäjälle sillä perusteella, että vastaanottajaa ei ole tavoitettu? Jos varaa, miten vastaanottajalle saadaan tieto siitä, että hänelle on saapunut kirje, joka on noudettavissa postista?

Kirjattuna kirjeenä lähetetyn asiakirjan vastaanottajalle lähetetään asiasta ilmoitus vastaanottajan kotiosoitteeseen. Lähetystä säilytetään postissa 30 päivän ajan sen vastaanottamisesta. Vastaanottajaa on pyydettävä hakemaan lähetys postista vähintään kaksi kertaa.

9 Laaditaanko tiedoksiannosta kirjallinen todistus?

Jos oikeudenkäyntiasiakirjat lähetetään postitse, tiedoksiantaminen kirjataan ilmoittamalla, missä ja milloin asiakirja on annettu tiedoksi, ja tekemällä merkintä postin asiakirjaan.

10 Mitä tapahtuu, jos asiakirjan vastaanottaja ei saa asiakirjaa tai jos tiedoksianto on tapahtunut säännösten vastaisesti (asiakirja on esimerkiksi toimitettu sivulliselle)? Voiko tiedoksianto silti olla pätevä (voidaanko säännösten rikkominen korjata) vai täytyykö asiakirja antaa uudelleen tiedoksi?

Tuomioistuin ottaa vastaanottajan pyynnöstä yhteyttä kyseessä olevaan vieraaseen maahan joko suoraan tai keskusviranomaisen välityksellä ja pyytää sitä lähettämään uuden haastepyynnön.

11 Maksaako asiakirjan tiedoksianto ja jos maksaa, niin kuinka paljon?

Ei, maksuja ei peritä.

Päivitetty viimeksi: 30/03/2022

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.