Yksityisoikeuden alalla ennen siirtymäkauden päättymistä meneillään olevat menettelyt ja vireille pannut oikeudenkäynnit jatkuvat EU:n lainsäädännön mukaisesti. Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa yhteisesti sovitun mukaisesti Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevat tiedot säilytetään Euroopan oikeusportaalissa vuoden 2022 loppuun.

Asiakirjojen tiedoksianto – oikeudellisten asiakirjojen virallinen toimittaminen

Pohjois-Irlanti
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Mitä tiedoksianto käytännössä tarkoittaa? Miksi asiakirjojen tiedoksiantoa varten on erityisiä sääntöjä?

Tämä on yleinen termi toimenpiteille, joita tarvitaan tuomioistuinasiakirjojen saattamiseksi asianosaisten tietoon.

Sääntöjen päätarkoituksena on varmistaa, että asianosaiset saavat tiedon oikeusmenettelyn alkamisesta ja että heille tiedotetaan asian etenemisestä. Oikeudenkäyntisäännöissä asetetaan erityisiä määräaikoja sen varmistamiseksi, että tuomioistuinasiakirjoihin tutustuminen ja tarvittaessa niihin vastaaminen on mahdollista. Määräajat auttavat myös varmistamaan tiettyjen toimien toteuttamisen tietyn ajan kuluessa ja siten oikeusmenettelyn etenemisen. Tuomioistuin vaatii yleensä todisteen tiedoksiannosta ennen asian käsittelyä.

2 Mitkä asiakirjat on annettava todisteellisesti tiedoksi?

Yleisesti ottaen tiedoksianto koskee kaikkia oikeusmenettelyyn liittyviä asiakirjoja, joita ovat muun muassa

  • menettelyn käynnistävä asiakirja (esim. haastekirjelmä, vireille paneva haaste tai pyyntö, vetoomus tai siviilioikeudellinen kanne)
  • tietyt asiakirjat asian käsittelyn aikana (esim. vhaaste (memorandum of appearance), vastine tai todistus siitä, että asia on valmis käsiteltäväksi oikeudessa (certificate of readiness)
  • ilmoitus tuomiosta/määräyksestä.

Tietyissä siviilioikeudellisissa menettelyissä on annettava tiedoksi erityisiä asiakirjoja (esimerkiksi tieliikenneasioissa vastaajan vakuutuksenantajalle on ilmoitettava asiasta).

3 Kuka huolehtii asiakirjan tiedoksiannosta?

Yleensä osapuolet vastaavat tiedoksiannon suorittamisesta. Käytössä on kuitenkin useita eri menetelmiä, ja osassa niistä tiedoksiannon hoitaa joku muu (esimerkiksi haastemies (process server, ks. jäljempänä), asianajajat tai postihenkilöstö).

4 Osoitetiedustelut

4.1 Jos tiedoksiannettavien asiakirjojen vastaanottaja ei enää asu lähettävän viranomaisen tiedossa olevassa osoitteessa, pyrkiikö vastaanottava viranomainen oma-aloitteisesti selvittämään vastaanottajan olinpaikan oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa 13 päivänä marraskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1393/2007 (tiedoksiantoasetus) mukaisesti?

Tällaista käytäntöä ei tällä hetkellä ole käytössä.

Antaessaan asiakirjoja tiedoksi yksityishenkilöille Pohjois-Irlannin oikeushallinto (Northern Ireland Courts and Tribunals Service) toteuttaa tiedoksiannon kolmannen osapuolen eli haastemiehen (summons server) avulla. Tämä pyrkii suorittamaan tiedoksiannon pyynnön esittäneen viranomaisen ilmoittamassa osoitteessa. Jos tiedoksiannon vastaanottamisesta kieltäydytään sen perusteella, että vastaanottaja on muuttanut, asiakirjat yleensä palautetaan. Vain jos uudet asukkaat antavat vastaanottajan uuden osoitteen tai haastemies saa kyselyjen aikana tietoonsa vaihtoehtoisen osoitteen, tiedoksiantoa voidaan yrittää uudelleen, ja tämä mainitaan tiedoksiantotodistuksessa.

4.2 Onko toisen jäsenvaltion oikeusviranomaisilla tai oikeudenkäyntimenettelyn asianosaisilla mahdollisuus tutustua maanne rekistereihin tai palveluihin henkilön nykyisen osoitteen selvittämiseksi? Jos on, millaisia rekistereitä tai palveluja on olemassa ja mikä on noudatettava menettely? Minkä suuruinen maksu tästä veloitetaan?

Tällaista käytäntöä ei tällä hetkellä ole käytössä.

4.3 Miten jäsenvaltioiden viranomaiset toimivat, kun ne vastaanottavat jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa 28 päivänä toukokuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1206/2001 mukaisesti lähetetyn pyynnön, jonka tarkoituksena on henkilön nykyisen osoitteen selvittäminen?

Tällaista käytäntöä ei tällä hetkellä ole käytössä. Todisteiden vastaanottamista koskevan pyynnön tarvitaan osoite tiedoksiantoa varten.

5 Miten asiakirja yleensä annetaan tiedoksi? Onko käytettävissä vaihtoehtoisia menetelmiä (muita kuin jäljempänä kohdassa 6 tarkoitettu sijaistiedoksianto)?

Tiedoksiannon yleisistä säännöistä säädetään oikeudenkäyntisäännöissä. Muissa säädöksissä voidaan kuitenkin vahvistaa tietyissä tapauksissa sovellettavia erityissääntöjä (esimerkiksi oikeushenkilölle annettavan tiedoksiannon osalta).

Yleensä ylemmän oikeusasteen siviilituomioistuimen (High Court) haaste voidaan antaa tiedoksi

  • lähettämällä jäljennös tavanomaisella ennakkoon maksetulla ykkösluokan kirjeellä vastaajan tavanomaiseen tai viimeiseen tiedossa olevaan osoitteeseen
  • henkilökohtaisesti, jolloin tiedoksiannon suorittajan on oltava vakuuttunut vastaanottajan henkilöllisyydestä, annettava sitten asiakirja hänelle ja selitettävä, mikä se on
  • jättämällä jäljennös kyseisessä osoitteessa olevaan postilaatikkoon (jäljennöksen on oltava vastaajalle osoitetussa suljetussa kirjekuoressa)
  • asianajajalle, joka palauttaa alkuperäisen haasteen ja liittää siihen lausunnon, että hän hyväksyy tiedoksiannon vastaajan puolesta
  • sopimusehdon mukaisesti (tässä voidaan määritellä, kenelle tiedoksianto annetaan ja missä/miten tiedoksianto suoritetaan)
  • jos kanne koskee maanomistusta, toimittamalla jäljennös vastaajan aviopuolisolle, sukulaiselle tai työntekijälle (jos tämä on ilmeisesti yli 16-vuotias) vastaajan asuin- tai toimipaikkaan. Jos tuomioistuin on vakuuttunut siitä, että maa ei ole kenenkään hallussa ja että asiakirjaa ei voida muutoin antaa tiedoksi vastaajalle, tuomioistuin voi antaa luvan suorittaa tiedoksianto siten, että kannekirjelmän jäljennös kiinnitetään näkyvään paikkaan maa-alueella.
  • jos vastaaja on alaikäinen, hänen vanhemmalleen, holhoojalleen tai hänen kanssaan asuvalle henkilölle
  • jos vastaaja on potilas, mielenterveyslainsäädännön nojalla valtuutetulle henkilölle tai henkilölle, jonka kanssa vastaaja asuu
  • valtiovallalle (kruunulle) tavallisessa postissa tai jättämällä sen kruunun asiamiehen (Crown Solicitor) viraston työntekijälle tai edustajalle
  • yritykselle kirjatulla kirjeellä sen rekisteröityyn toimipaikkaan.
  • Kaikki muut High Courtin asiakirjat, joita ei tarvitse antaa tiedoksi henkilökohtaisesti, voidaan jättää tai postittaa tiedonannon kohteena olevan henkilön osoitteeseen
  • antaa tiedoksi faksilla ja sitä seuraavalla kirjeellä, jos molempia osapuolia edustaa asianajaja
  • antaa tiedoksi asiakirjavaihdon (DX) kautta.

Alemman oikeusasteen siviilituomioistuimessa (County Court) voidaan, jollei toisin määrätä, antaa siviilioikeudellinen kanne tiedoksi

  • oikeusvirkamiehen toimesta (Kullekin hallintotuomioistuimen jaostolle (Administrative Court Division) nimetään oikeusvirkamies, joka merkitsee tiedoksiannon tiedot alkuperäiseen siviilioikeudelliseen kanteeseen ja palauttaa sen mahdollisimman pian kantajan asianajajalle.)
  • asianajajan tai tämän palveluksessa olevan (yli 16-vuotiaan) henkilön kautta tavanomaisena ykkösluokan kirjeenä
  • jättämällä jäljennös osoitteessa olevaan postilaatikkoon (jäljennöksen on oltava vastaajalle osoitetussa suljetussa kirjekuoressa)
  • asianajajalle, jos tällä on valtuutus ottaa tiedoksianto vastaan ja tämä allekirjoittaa tätä koskevan lausunnon alkuperäiseen asiakirjaan.

Kaikki muut asiakirjat, joita ei tarvitse antaa tiedoksi henkilökohtaisesti, voidaan

  • toimittaa tai lähettää asianajajalle, jos osapuoli toimii asianajajan edustamana
  • antaa tiedoksi faksilla ja sitä seuraavalla kirjeellä, jos molempia osapuolia edustaa asianajaja
  • antaa tiedoksi asiakirjavaihdon (DX) kautta.

Pohjois-Irlannin ulkopuolella suoritettavaa tiedoksiantoa koskevaa kannetta tai haastetta ei voida toimittaa ilman tuomioistuimen lupaa, ellei tuomioistuimella ole toimivaltaa, joka perustuu johonkin seuraavista:

  • vuonna 1982 siviilioikeudellisesta toimivallasta ja tuomioista annettu laki (Civil Jurisdiction and Judgments Act 1982)
  • tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22 päivänä joulukuuta 2000 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 44/2001 tai tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 12 päivänä joulukuuta 2012 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1215/2012 (uudelleenlaadittu)
  • jokin muu säädös.

Lisäksi on täytettävä muita vaatimuksia (esimerkiksi sama asia ei saa olla vireillä muulla asiaa käsittelevällä lainkäyttöalueella).

6 Sallitaanko asiakirjojen sähköinen tiedoksianto (oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksianto sähköisten etäviestimien, kuten sähköpostin, suojatun verkkosovelluksen, faksin, tekstiviestin tms. välityksellä) siviilioikeudellisissa menettelyissä? Jos sallitaan, millaisissa menettelyissä tällaista tiedoksiantomenetelmää voidaan käyttää? Sovelletaanko tämän tiedoksiantomenetelmän käyttöön rajoituksia sen mukaan, millaiselle vastaanottajalle (esim. oikeusalan ammattilainen, oikeushenkilö, yritys tai muu elinkeinoelämän toimija) tiedoksianto on osoitettu?

Sähköistä tiedonantoa ei sallita Pohjois-Irlannin siviilioikeudellisissa menettelyissä.

7 Sijaistiedoksianto

7.1 Salliiko maanne laki muiden tiedoksiantomenetelmien käyttämisen silloin, kun asiakirjoja ei ole voitu toimittaa vastaanottajalle (esim. ilmoitus kotiosoitteeseen tai haastemiehelle, postitiedoksianto tai kuulutustiedoksianto).

Jos säännöissä edellytetään, että asiakirja annetaan tiedoksi henkilökohtaisesti (esimerkiksi tuomioiden täytäntöönpanosta (Pohjois-Irlanti) vuonna 1981 annetun asetuksen (Judgments Enforcement (Northern Ireland) Order 1981) 107 §:n mukainen täytäntöönpanoa tai vangitsemismääräystä koskeva siviilioikeudellinen kanne), tuomioistuimelle voidaan tehdä ex parte ‑hakemus, jossa pyydetään sallimaan vaihtoehtoinen tiedoksiantotapa. Tuomioistuin voi esimerkiksi määrätä, että sijaistiedoksianto suoritetaan

  • postitse
  • kuuluttamalla
  • ystävälle
  • sukulaiselle
  • vakuutusyhtiölle.

Jos vastaaja on Pohjois-Irlannin ulkopuolella, tuomioistuin voi määrätä sijaistiedoksiannon, jos se on vakuuttunut vastaajan lähteneen välttääkseen oikeudenkäynnin.

7.2 Jos muita menetelmiä käytetään, milloin tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen?

Jos käytössä on jokin muu tiedoksiantotapa, se ilmoitetaan tuomioistuimen määräyksessä. Asiakirjojen tiedoksiannon ajankohta riippuu tästä tiedoksiantotavasta.

7.3 Jos yksi mahdollinen menetelmä on asiakirjojen jättäminen tiettyyn paikkaan (esim. postiin), miten asia saatetaan vastaanottajan tietoon?

Asiakirjojen jättäminen tiettyyn paikkaan ei ole tavanomainen tiedoksiantotapa Pohjois-Irlannissa.

7.4 Mitkä ovat seuraukset, jos vastaanottaja kieltäytyy vastaanottamasta asiakirjoja? Katsotaanko asiakirjat tosiasiallisesti tiedoksiannetuiksi, jos vastaanottajalla ei ollut laillista perustetta kieltäytyä niiden vastaanottamisesta?

Jos vastaanottaja kieltäytyy tiedoksiannon vastaanottamisesta (esimerkiksi kiistää henkilöllisyyden), haastemiehellä on oikeus antaa asiakirjat tiedoksi toiselle henkilölle, mikäli hän tuntee kyseisen henkilön ja tämä on vähintään 16-vuotias (esimerkiksi vastaanottajan puoliso). Jos toinen henkilö ei voi ottaa vastaan tiedoksiantoa, laaditaan todistus tiedoksiannon epäonnistumisesta. Jos todisteita henkilöllisyydestä ei saada, asiakirjoja ei katsota annetun tiedoksi (vaikka kieltäytyminen olisi perusteeton).

8 Postitiedoksianto ulkomailta (tiedoksiantoasetuksen 14 artikla)

8.1 Jos posti toimittaa ulkomailta lähetetyn asiakirjan maassanne olevalle vastaanottajalle tilanteessa, jossa edellytetään saantitodistusta (tiedoksiantoasetuksen 14 artikla), toimittaako posti asiakirjan ainoastaan vastaanottajalle itselleen vai saako se postinjakelua koskevien kansallisten sääntöjen mukaan luovuttaa asiakirjan myös samassa osoitteessa asuvalle toiselle henkilölle?

Royal Mailin (Yhdistyneen kuningaskunnan postipalvelun) kirjattu kirje toimitetaan osoitteeseen eikä henkilölle. Siksi on mahdollista, että joku muu kuin vastaanottaja saa asiakirjat, jos hän asuu samassa osoitteessa.

8.2 Miten tiedoksiantoasetuksen 14 artiklan mukainen asiakirjojen tiedoksianto toisesta jäsenvaltiosta tapahtuu (mahdollisuuksien mukaan postinjakelua koskevia kansallisia sääntöjänne noudattaen, ks. edellinen kysymys), jos toimitusosoitteessa ei tavoiteta vastaanottajaa eikä ketään muutakaan valtuutettua henkilöä?

Jos kukaan pyydetyssä osoitteessa ei voi allekirjoittaa asiakirjoja, ne palautetaan osoitteen mukaiseen paikalliseen postitoimipaikkaan. Jos niitä ei haeta määräajassa (ks. jäljempänä), ne palautetaan lähettäjälle.

8.3 Varaako posti tietyn ajan asiakirjojen noutamista varten ennen kuin se palauttaa ne lähettäjälle sillä perusteella, että vastaanottajaa ei ole tavoitettu? Jos varaa, miten vastaanottajalle saadaan tieto siitä, että hänelle on saapunut kirje, joka on noudettavissa postista?

Jos toimitus kyseiseen osoitteeseen ei ole ollut mahdollista, sinne jätetään kortti tiedoksi toimituksen yrityksestä. Tässä kortissa kerrotaan vastaanottajalle, mistä asiakirjat voi hakea, sekä määräaika, jonka kuluessa ne on haettava. Yhdistyneen kuningaskunnan sisältä peräisin olevan kirjatun postin kohdalla asiakirjat on haettava viikon kuluessa. Kansainvälisen kirjatun postin kohdalla määräaika on kolme viikkoa.

9 Laaditaanko tiedoksiannosta kirjallinen todistus?

Tiedoksiannosta voidaan vaatia High Courtissa valaehtoinen lausunto, josta käy ilmi seuraavat seikat:

  • kuka suoritti tiedoksiannon
  • kuka vastaanotti tiedoksiannon (viitteenä voi olla vastaanottajan valokuva tai se, että tämä on todistanut henkilöllisyytensä)
  • missä ja miten tiedoksianto suoritettiin
  • tiedoksiannon päivämäärä.

Haastemiehen tulee kirjoittaa tiedoksiannon tiedot alkuperäiseen asiakirjaan.

Postitse lähetetyn tai postilaatikkoon jätetyn tiedoksiannon kohdalla on laadittava valaehtoinen lausunto, jonka mukaan asiakirjan uskotaan tulevan vastaajan tietoon eikä sitä ole palautettu sillä perusteella, että vastaanottajaa ei ole tavoitettu.

Kiireellisissä tapauksissa tiedoksianto voidaan todistaa suullisesti.

County Courtissa

  • oikeusvirkamies esittää haastepäiväkirjansa, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot tiedonannosta, ja vannoo valan tiedoksiantoa koskevien tietojen oikeellisuudesta
  • asianajajan suorittama tiedoksianto todistetaan siviilioikeudellisen kanteen ensilehdelle liitetyllä todistuksella postituksesta.

Sekä High Courtissa että County Courtissa

  • ykkösluokan postissa tiedoksi annettu asiakirja katsotaan tiedoksi annetuksi seitsemännen arkipäivän jälkeen (tosin näytön avulla voidaan osoittaa, että se on saapunut aiemmin)
  • arkipäivänä klo 16.00 jälkeen lähetetty faksi katsotaan annetun tiedoksi seuraavana päivänä
  • DX:n tiedoksi antama asiakirja katsotaan annetun tiedoksi toisena arkipäivänä sen jälkeen, kun se jätettiin DX-laatikkoon.

10 Mitä tapahtuu, jos asiakirjan vastaanottaja ei saa asiakirjaa tai jos tiedoksianto on tapahtunut säännösten vastaisesti (asiakirja on esimerkiksi toimitettu sivulliselle)? Voiko tiedoksianto silti olla pätevä (voidaanko säännösten rikkominen korjata) vai täytyykö asiakirja antaa uudelleen tiedoksi?

Jos asianajajalla ei ole valtuuksia ottaa vastaan tiedoksiantoa vastaajan puolesta, kaikki menettelyt keskeytetään. Muutoin tuomari voi todeta suoritetun tiedoksiannon riittäväksi, jos on näyttöä siitä, että vastaaja on tosiasiallisesti saanut asiakirjan tai että tiedoksianto on teknisesti puutteellinen. Sillä, että asiakirja on annettu puutteellisesti tiedoksi tai sitä ei ole annettu ollenkaan tiedoksi, ei ole merkitystä, jos vastaaja kuitenkin esittää asiassa vastineen, jonka mukaan hän aikoo vastustaa kannetta.

11 Maksaako asiakirjan tiedoksianto ja jos maksaa, niin kuinka paljon?

Postitse tapahtuvasta tiedoksiannosta aiheutuu ykkösluokan postikuluja. Henkilökohtaisen tiedoksiannon osalta oikeusvirkamiehen veloittamat maksut on vahvistettu lakisääteisesti. Siviilioikeudellisen kanteen henkilökohtaisesta tiedoksiannosta tällä hetkellä perittävä maksu on 12 puntaa ja haasteen kohdalla 45 puntaa.

Päivitetty viimeksi: 19/08/2021

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.