Tämän sivun alkukielistä versiota portugali on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Swipe to change

Asiakirjojen tiedoksianto – oikeudellisten asiakirjojen virallinen toimittaminen

Portugali
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Mitä tiedoksianto käytännössä tarkoittaa? Miksi asiakirjojen tiedoksiantoa varten on erityisiä sääntöjä?

Haastetiedoksiannolla (citação) tarkoitetaan sitä, että henkilölle (vastaajalle, vastapuolelle, osapuolelle, jota vastaan täytäntöönpanoa on haettu) annetaan tieto siitä, että häntä vastaan on pantu vireille asia tuomioistuimessa. Haastetiedoksiannolla kyseinen henkilö kutsutaan asiassa ensimmäisen kerran oikeuteen puolustamaan itseään. Sitä käytetään myös, kun oikeuteen kutsutaan ensimmäisen kerran joko kantajan tai vastaajan tueksi henkilö, joka ei ole ollut alun perin osallisena oikeudenkäynnissä mutta jolla on asiaan liittyvä etu (siviiliprosessilain (Código de Processo Civil) 219 §:n 1 momentti).

Muuta tiedoksiantoa (notificação) käytetään, kun henkilö kutsutaan saapumaan oikeuteen tai kun henkilölle annetaan tieto jostakin asiasta (siviiliprosessilain 219 §:n 2 momentti).

Portugalin siviiliprosessilaissa on erityissäännöksiä siitä, miten eri tiedoksiannot tulisi toimittaa. Siviiliprosessilaissa täsmennetään, miten tieto on toimitettava vastaanottajasta riippuen, millaisia tietoja annetaan ja mikä on tietojen toimittamisen tarkoitus (siviiliprosessilain II kirjan I osaston II luvun II jakso). Näillä säännöksillä varmistetaan, että viesti todella tavoittaa vastaanottajan ja että vastaanottajalle taataan puolustautumisoikeus, jos hän on oikeudenkäynnissä asianosaisena.

2 Mitkä asiakirjat on annettava todisteellisesti tiedoksi?

Seuraavia tietoja annetaan tiedoksi haastetiedoksiannolla (citação):

  • kaksoiskappale alkuperäisestä menettelyn vireillepanoasiakirjasta ja jäljennökset sen liitteistä, jotka toimitetaan vastaajalle (siviiliprosessilain 227 §:n 1 momentti);
  • tieto siitä, että henkilö on kutsuttu oikeuteen kyseisessä asiassa (siviiliprosessilain 227 §:n 1 momentti);
  • tieto siitä, missä tuomioistuimessa, osastossa ja jaostossa asia käsitellään, vastinekirjelmän esittämisen määräaika sekä laillisen edustajan nimittämisen tarve, jos laillisen edustajan nimittäminen on pakollista (siviiliprosessilain 227 §:n 1 ja 2 momentti);
  • varoitus siitä, mitä seurauksia puolustautumatta jättämisellä voi olla (siviiliprosessilain 227 §:n 2 momentti).

Seuraavia tietoja annetaan tiedoksi muulla tiedoksiannolla (notificação):

  • tuomioistuimen määräykset ja tuomiot (siviiliprosessilain 220 §:n 1 momentti);
  • asianosaisten oikeudenkäyntiasiakirjat, asiakirja-aineistoon sisältyvät hakemukset ja asiakirjat sekä määräaika, johon mennessä asianosaisten on käytettävä prosessuaalisia oikeuksiaan (siviiliprosessilain 220 §:n 2 momentti);
  • kutsu asianosaiselle, todistajalle, asiantuntijalle, tekniselle asiantuntijalle tai asianajajalle saapua oikeudenkäyntiin (siviiliprosessilain 220 §:n 1 momentti);
  • asiantuntijalausuntoa, muuta näyttöä tai muita tietoja koskeva pyyntö elimille, joilla on velvollisuus tehdä yhteistyötä tuomioistuimen kanssa (siviiliprosessilain 220 §:n 2 momentti).

3 Kuka huolehtii asiakirjan tiedoksiannosta?

Meneillään olevissa oikeudenkäynneissä haastetiedoksiannon ja muun tiedoksiannon suorittaa yleensä haastemies, ulosottomies tai jommankumman asianosaisen laillinen edustaja kyseessä olevan tapauksen mukaan (ks. vastaus kysymykseen 5).

Haastetiedoksiannon ja muun tiedoksiannon voi suorittaa notaari, kun kyseessä on omaisuuden ositukseen liittyvä menettely (13. syyskuuta 2019 annetun lain nro 117/2019 liitteessä hyväksyttyjen pesänselvitystä koskevien sääntöjen 2 §:n 1 ja 3 momentti).

Muun tiedoksiannon voi suorittaa asianajaja, toimistoasianajaja tai ulosottomies jo ennen kuin asia on edes tullut vireille (uuden kaupunkikiinteistöjen vuokrausta koskevan lain (NRAU, Novo Regime do Arrendamento Urbano) 9 §:n 7 momentin b kohta).

Haastetiedoksiannon ja muun tiedoksiannon voi suorittaa väestörekisterivirkamies, kun kyseessä on väestörekisteritoimistossa käsiteltävä hakemuslainkäyttömenettely (erityisesti perhe- ja nuoriso-oikeuteen liittyvät asiat) (yleisen syyttäjän viraston ja väestörekisteritoimiston toimivaltaan liittyviä menettelyjä koskevan asetuksen 5 §:n 1 momentti ja 7 §).

4 Osoitetiedustelut

4.1 Jos tiedoksiannettavien asiakirjojen vastaanottaja ei enää asu lähettävän viranomaisen tiedossa olevassa osoitteessa, pyrkiikö vastaanottava viranomainen oma-aloitteisesti selvittämään vastaanottajan olinpaikan oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa 13 päivänä marraskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1393/2007 (tiedoksiantoasetus) mukaisesti?

Portugalin lainsäädännön mukaan haastemiehellä on velvollisuus toteuttaa viran puolesta ja ilman tuomioistuimen määräystä kaikki tarvittavat toimet tiedoksiannon suorittamiseksi (siviiliprosessilain 226 §:n 1 momentti).

Tätä varten haastemiesten on tutustuttava muissa valtionhallinnon yksiköissä sähköisesti saatavilla oleviin tietoihin ja selvitettävä, onko tiedoksiannon vastaanottajan osoite muuttunut ja mikä on hänen nykyinen osoitteensa (siviiliprosessilain 236 §:n 1 momentti). Näin haastemies noudattaa viran puolesta toteutettavia tiedoksiantotoimia koskevaa sääntöä.

Samaa sääntöä sovelletaan tietyissä laissa nimenomaisesti säädetyissä tapauksissa, jotka koskevat tiedoksiantoa asianosaisille tai heidän edustajilleen.

Myös ulosottomiehillä on oikeus käyttää tiettyjä valtionhallinnon yksikköjen tietokantoja, joista he voivat tarkistaa esimerkiksi haastetun osapuolen asuinpaikan täytäntöönpanomenettelyn yhteydessä (siviiliprosessilain 749 §:n 1–4 momentti ja haastetun osapuolen ja takavarikoitavien varojen / julkisten laitosten tunnistamista koskevan määräyksen 2 §:n 1 momentti).

Tietokantoihin tutustuminen edellyttää kuitenkin tuomioistuimen ennakolta myöntämää lupaa.

Kun asianosainen osoittaa, että hänellä on ollut vakavia vaikeuksia saada tietoa tiedoksiannon vastaanottajaksi merkityn henkilön asuinpaikan muuttumisesta ja tämä vaikuttaa menettelyyn liittyvän oikeuden, velvollisuuden tai vaatimuksen tosiasialliseen käyttämiseen, täyttämiseen tai esittämiseen, tuomioistuin voi Portugalin lainsäädännön mukaan määrätä kenen henkilön tai minkä yksikön tahansa tekemään yhteistyötä kyseisten tietojen hankkimiseksi. Näillä henkilöillä tai yksiköillä on velvollisuus tehdä yhteistyötä tuomioistuimen kanssa ja antaa tuomioistuimen vaatimat tiedot riippumatta siitä, ovatko ne asianosaisina oikeudenkäynnissä (siviiliprosessilain 417 §:n 1 momentti).

4.2 Onko toisen jäsenvaltion oikeusviranomaisilla tai oikeudenkäyntimenettelyn asianosaisilla mahdollisuus tutustua maanne rekistereihin tai palveluihin henkilön nykyisen osoitteen selvittämiseksi? Jos on, millaisia rekistereitä tai palveluja on olemassa ja mikä on noudatettava menettely? Minkä suuruinen maksu tästä veloitetaan?

Ei ole. Tällainen mahdollisuus on ainoastaan kysymykseen 4.1 annetussa vastauksessa mainituilla kansallisilla viranomaisilla ja yksiköillä.

4.3 Miten jäsenvaltioiden viranomaiset toimivat, kun ne vastaanottavat jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa 28 päivänä toukokuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1206/2001 mukaisesti lähetetyn pyynnön, jonka tarkoituksena on henkilön nykyisen osoitteen selvittäminen?

Kuten kysymykseen 4.1 annetussa vastauksessa mainitaan, tuomioistuimet etsivät tietoa valtionhallinnon muiden yksiköiden tietokannoista. Jos tämä ei riitä, ne määräävät muita henkilöitä, yksikköjä tai tarvittaessa poliisiviranomaisia hankkimaan ja/tai antamaan tietoa henkilön nykyisestä osoitteesta.

5 Miten asiakirja yleensä annetaan tiedoksi? Onko käytettävissä vaihtoehtoisia menetelmiä (muita kuin jäljempänä kohdassa 6 tarkoitettu sijaistiedoksianto)?

Tässä kerrotaan erilaisista tavoista toimittaa tiedoksianto. Kysymykseen 1 annetussa vastauksessa on eritelty tilanteet, joissa käytetään haastetiedoksiantoa, ja tilanteet, joissa käytetään muuta tiedoksiantoa.

Haastetiedoksianto (citação)

Haastetiedoksiannossa asiakirja voidaan antaa tiedoksi henkilökohtaisesti tai kuuluttamalla. Kumpaa tahansa tiedoksiantotapaa voidaan käyttää, kun vastaanottajana on luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Luonnollisten henkilöiden kohdalla sovellettavia tiedoksiantosääntöjä sovelletaan soveltuvin osin oikeushenkilöihin, ellei joistakin oikeushenkilöille toimitetun haastetiedoksiannon näkökohdista ole säädetty nimenomaisesti erikseen, jolloin on sovellettava kyseistä erityissäännöstä (siviiliprosessilain 246 §:n 1 momentti).

Henkilökohtaisesti toimitettava haastetiedoksianto

Käytännössä asiakirja voidaan antaa henkilökohtaisesti tiedoksi

  • siirtämällä se sähköisesti esimerkiksi syyttäjänvirastoon, jos syyttäjänvirasto on asiassa osapuolena (siviiliprosessilain 225 §:n 2 momentin a kohta);
  • postitse saantitodistuskirjeenä, joka osoitetaan haastetiedoksiannon vastaanottajaksi merkityn luonnollisen henkilön kotiosoitteeseen tai työpaikan osoitteeseen taikka oikeushenkilörekisteriin kirjattuun oikeushenkilön toimipaikkaan (siviiliprosessilain 225 §:n 2 momentin b kohta ja 246 §:n 2 momentti);
  • ulosottomiehen henkilökohtaisella yhteydenotolla haastetiedoksiannon vastaanottajaksi merkittyyn henkilöön, jos postin välityksellä tapahtuva tiedoksianto on mahdotonta tai jos kantaja toivoo tätä menettelyn vireillepanoasiakirjassa (siviiliprosessilain 225 §:n 2 momentin c kohta);
  • haastemiehen henkilökohtaisella yhteydenotolla haastetiedoksiannon vastaanottajaksi merkittyyn henkilöön, jos kantaja ilmoittaa toivovansa tätä menettelyn vireillepanoasiakirjassa ja maksaa tästä veloitettavan maksun (siviiliprosessilain 225 §:n 2 momentin c kohta);
  • laillisen edustajan välityksellä (siviiliprosessilain 225 §:n 3 momentti):
    • Laillisten edustajien on ilmoitettava jo menettelyn vireillepanoasiakirjassa hoitavansa haastetiedoksiannon itse, toisen laillisen edustajan kautta tai toimistoasianajajan kautta (siviiliprosessilain 227 §:n 2 momentti).
    • Laillinen edustaja voi pyytää, että hän voi itse toimittaa haastetiedoksiannon myöhemmin, jos muut tiedoksiantotavat osoittautuvat mahdottomiksi toteuttaa (siviiliprosessilain 237 §:n 2 momentti).
    • Laillisen edustajan toimittamaan haastetiedoksiantoon sovelletaan ulosottomiesten tai haastemiesten toimittamaa haastetiedoksiantoa koskevia sääntöjä (siviiliprosessilain 237 §:n 1 momentti).

Henkilökohtaisesti toimitettava haastetiedoksianto voidaan osoittaa

  • vastaanottajaksi merkitylle henkilölle;
  • muulle kuin vastaanottajaksi merkitylle henkilölle, jonka velvollisuutena on välittää asiakirjan sisältö vastaanottajalle, laissa säädetyissä tapauksissa (siviiliprosessilain 225 §:n 4 momentti);
  • vastaanottajan lailliselle edustajalle, jolla on alle neljä vuotta aiemmin annettu asianajovaltakirja, jolla hänelle on siirretty erityinen valtuus ottaa haastetiedoksianto vastaan (siviiliprosessilain 225 §:n 4 momentti);
  • tuomioistuimen nimittämälle vastaanottajan tilapäiselle edunvalvojalle, kun ulosottomies tai haastemies on tietoinen siitä, että haastetiedoksiannon vastaanottaja ei pysty vastaanottamaan asiakirjaa oikeustoimikelvottomuuden vuoksi (tiedossa oleva mielenterveysongelma tai muu tilapäinen tai pysyvä oikeustoimikelvottomuus) (siviiliprosessilain 234 §:n 3 momentti).

Kuuluttamalla toimitettava haastetiedoksianto

Käytännössä haastetiedoksianto voi tapahtua kuuluttamalla

  • kun vastaanottajaksi merkityn henkilön olinpaikka ei ole tiedossa eikä henkilöä löydetä;
  • kun vastaanottajan henkilöllisyys ei ole tiedossa.

(Siviiliprosessilain 225 §:n 6 momentti.)

Kuuluttamalla toimitettava haastetiedoksianto tapahtuu

  • kiinnittämällä ilmoitus nähtäville vastaanottajan viimeisen asuinpaikan tai rekisteröidyn toimipaikan oveen Portugalissa (siviiliprosessilain 240 §:n 2 momentti);
  • julkaisemalla tämän jälkeen ilmoitus julkisesti saatavilla olevilla verkkosivuilla laissa säädetyllä tavalla (siviiliprosessilain 240 §:n 1 momentti ja tuomioistuinmenettelyjen sähköistä käsittelyä koskevan määräyksen 24 §).

Tiedoksianto (notificação)

Oikeudenkäyntien aikana tiedoksianto voi tapahtua jollakin seuraavista tavoista:

  • Laillisen edustajan ja/tai toimistoasianajajan nimenneelle asianosaiselle osoitetut tiedoksiannot toimitetaan aina ensin mainitulle, kuten kysymykseen 6 annetussa vastauksessa selitetään (siviiliprosessilain 247 §:n 1 momentti).
  • Tiedoksiannot, joilla on tarkoitus kutsua asianosainen henkilökohtaisesti oikeuteen, lähetetään asianosaiselle saantitodistuskirjeenä (sen lisäksi tiedoksianto toimitetaan lailliselle edustajalle kysymykseen 6 annetussa vastauksessa selitetyllä tavalla) (siviiliprosessilain 247 §:n 2 momentti).
  • Tiedoksiannot asianosaisille, jotka eivät ole nimittäneet laillista edustajaa, lähetetään asianosaiselle itselleen kotiosoitteeseen, rekisteröityyn toimipaikkaan tai tätä tarkoitusta varten ilmoitettuun paikkaan osoitetulla kirjatulla kirjeellä (siviiliprosessilain 249 §:n 1 momentti).
  • Tuomioistuimen lopullisia tuomioita koskevat tiedoksiannot toimitetaan asianosaisille aina kotiosoitteeseen, rekisteröityyn toimipaikkaan tai tätä tarkoitusta varten ilmoitettuun osoitteeseen osoitetulla kirjatulla kirjeellä (siviiliprosessilain 249 §:n 5 momentti).
  • Tiedoksiannot, joilla kutsutaan todistajia, asiantuntijoita tai muita henkilöitä saapumaan oikeuteen, toimitetaan saantitodistuskirjeenä (siviiliprosessilain 251 §:n 1 momentti).
  • Tiedoksiantoja ei lähetetä, jos asianosainen sitoutuu lähettämään paikalle henkilön itseään edustamaan. Asianosainen voi kuitenkin pyytää, että tuomioistuimen kirjaamo lähettää hänelle ilmoitukset, jotka koskevat paikalle lähetettäviä henkilöitä (siviiliprosessilain 251 §:n 2 momentti).
  • Lopulliset tuomiot annetaan joka tapauksessa aina tiedoksi syyttäjänvirastolle, kuten kysymykseen 6 annetussa vastauksessa mainitaan (siviiliprosessilain 252 §:n 1 momentti).
  • Kuten kysymykseen 6 annetussa vastauksessa selitetään, syyttäjänvirastolle annetaan tiedoksi välipäätökset, joihin voi hakea lain mukaisesti muutosta (siviiliprosessilain 252 §:n 1 momentti).
  • Oikeudenkäyntiasiakirjoissa asiaankuuluville osapuolille lähetetyt ilmoitukset ja kutsut katsotaan tiedoksiannoiksi, jos ne on dokumentoitu ja jos asiasta vastaava yksikkö on näin määrännyt (siviiliprosessilain 254 §).
  • Laillisten edustajien välisistä tiedoksiannoista huolehtivat lailliset edustajat itse joko sähköisesti tai muulla keinolla (ks. vastaus kysymykseen 6) (siviiliprosessilain 255 §).

6 Sallitaanko asiakirjojen sähköinen tiedoksianto (oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksianto sähköisten etäviestimien, kuten sähköpostin, suojatun verkkosovelluksen, faksin, tekstiviestin tms. välityksellä) siviilioikeudellisissa menettelyissä? Jos sallitaan, millaisissa menettelyissä tällaista tiedoksiantomenetelmää voidaan käyttää? Sovelletaanko tämän tiedoksiantomenetelmän käyttöön rajoituksia sen mukaan, millaiselle vastaanottajalle (esim. oikeusalan ammattilainen, oikeushenkilö, yritys tai muu elinkeinoelämän toimija) tiedoksianto on osoitettu?

Seuraavat hoidetaan mieluiten sähköisesti tuomioistuimen tietojärjestelmän kautta:

  • asiakirjojen haastetiedoksianto syyttäjänvirastolle;
  • tiedoksianto syyttäjänvirastolle, asianajajille, toimistoasianajajille, ulosottomiehille, pesänhoitajille/selvittäjille (maksukyvyttömyys-, akordi- ja elvytysmenettelyissä) ja notaareille (pesänselvitysmenettelyissä) (siviiliprosessilain 252 §:n 2 momentti, siviiliprosessilain 248 §:n 1 momentti, tuomioistuinmenettelyjen sähköistä käsittelyä koskevan määräyksen 31 §:n 1 momentti);
  • oikeudenkäyntiasiakirjojen sekä asianajajien, toimistoasianajajien, ulosottomiesten, pesänhoitajien ja notaarien asiakirjojen toimittaminen tuomioistuimelle (siviiliprosessilain 144 §:n 1 momentti ja tuomioistuinmenettelyjen sähköistä käsittelyä koskevan määräyksen 15A §);
  • tosite (oikeudenkäyntikuluihin kuuluvan) tuomioistuinmaksun suorittamisesta ennakkoon (siviiliprosessilain 145 §:n 4 momentin a kohta ja tuomioistuinmenettelyjen sähköistä käsittelyä koskevan määräyksen 9 §:n 4 momentti);
  • oikeusapua koskeva todistus tai hakemus (siviiliprosessilain 145 §:n 4 momentin a kohta ja tuomioistuinmenettelyjen sähköistä käsittelyä koskevan määräyksen 9 §:n 5 momentti).

Jos toimitettavana olevan oikeudenkäyntiasiakirjan koko ei salli sähköisen tiedonsiirron käyttämistä (tuomioistuinmenettelyjen sähköistä käsittelyä koskevan määräyksen 10 §:n 1 momentti), jos toimitettavat asiakirjat ovat olemassa ainoastaan paperilla (siviiliprosessilain 144 §:n 11 momentti), jos tapaus ei edellytä laillisen edustajan nimittämistä eikä asianosainen ole nimittänyt tällaista (siviiliprosessilain 144 §:n 2 momentti) tai jos kyseessä on jokin muu perusteltu este (siviiliprosessilain 144 §:n 8 momentti)

  • oikeudenkäyntiasiakirjat voidaan toimittaa tuomioistuimen kirjaamoon postitse tai faksilla (siviiliprosessilain 144 §:n 7 ja 8 momentti);
  • oikeudenkäyntiasiakirjat voidaan antaa tiedoksi saantitodistusta vastaan postitse tai faksilla.

Lisäksi tuomioistuimen yksiköt

  • voivat välittää mitä tahansa viestejä postitse, faksilla tai sähköisesti (siviiliprosessilain 172 §:n 5 momentti);
  • voivat käyttää sähkeitä, puhelinta ja muita televiestintävälineitä kiireellisissä tapauksissa (siviiliprosessilain 172 §:n 5 momentti);
  • dokumentoivat puhelinkeskustelut aina asiakirja-aineistoon, minkä jälkeen ne vahvistetaan kirjallisesti (siviiliprosessilain 172 §:n 6 momentti);
  • voivat välittää oikeudenkäynnin asianosaisille puhelimitse ainoastaan prosessitoimiin liittyviä haasteita tai peruuttaa tällaisia haasteita (siviiliprosessilain 172 §:n 6 momentti).

Näitä sääntöjä sovelletaan alioikeuksissa käsiteltäviin siviili- tai kauppaoikeudellisiin asioihin liittyvissä oikeudenkäynneissä. Niitä sovelletaan joissakin tapauksissa myös notaarin edessä käsiteltävissä asioissa (esimerkiksi perintöasiat) tai väestörekisteritoimistoissa käsiteltävissä asioissa (esimerkiksi perheoikeudelliset asiat, joista on päästy sovintoon).

7 Sijaistiedoksianto

7.1 Salliiko maanne laki muiden tiedoksiantomenetelmien käyttämisen silloin, kun asiakirjoja ei ole voitu toimittaa vastaanottajalle (esim. ilmoitus kotiosoitteeseen tai haastemiehelle, postitiedoksianto tai kuulutustiedoksianto).

Portugalin laissa säädetään myös haastetiedoksiannosta ilmoitettuna ajankohtana:

  • Tätä menettelyä käytetään, kun kyseessä on henkilökohtaisesti toimitettava haastetiedoksianto ja ulosottomies tai haastemies saa selville, että vastaanottaja asuu tai työskentelee tietyssä paikassa, muttei pysty suorittamaan haastetiedoksiantoa, koska ei tavoita kyseistä henkilöä (siviiliprosessilain 232 §:n 1 momentti).
  • Tällöin jätetään ilmoitus, josta käy ilmi ajankohta, jolloin tiedoksianto tullaan toimittamaan (siviiliprosessilain 232 §:n 1 momentti).
  • Ilmoitus voidaan toimittaa henkilölle, joka pystyy parhaiten välittämään haastetiedoksiannon vastaanottajalle. Jos tämä ei ole mahdollista, ilmoitus on kiinnitettävä nähtäville sopivimmaksi katsottuun paikkaan (siviiliprosessilain 232 §:n 1 momentti).
  • Ilmoituksessa mainittuna päivänä ja kellonaikana ulosottomies tai haastemies toimittaa haastetiedoksiannon vastaanottajalle. Jos vastaanottajaa ei tavoiteta, haastetiedoksianto toimitetaan sellaiselle kolmannelle osapuolelle, joka pystyy parhaiten välittämään kirjeen vastaanottajalle ja jonka tehtäväksi kirjeen välittäminen on päätetty antaa (siviiliprosessilain 232 §:n 2 momentti).
  • Jos kolmansien osapuolten yhteistyö ei ole mahdollista, haastetiedoksianto toimitetaan kiinnittämällä ilmoitus sopivimmaksi katsottuun paikkaan kahden todistajan läsnä ollessa. Ilmoituksessa mainitaan, että haastetiedoksianto on toimitettu kyseiselle henkilölle, ja kerrotaan, missä tuomioistuimessa oikeudenkäynti on meneillään. Siinä mainitaan myös, että kaksoiskappale ja asiakirjat ovat vastaanottajan saatavilla tuomioistuimen kirjaamossa (siviiliprosessilain 232 §:n 4 momentti).

Huomautus:

Tapauksessa, jossa

i) vastaanottaja ei allekirjoita saantitodistusta (postilähetys),

ii) tietyksi ajankohdaksi ilmoitettu henkilökohtaisesti annettava haastetiedoksianto toimitetaan kolmannelle tai

iii) tietyksi ajankohdaksi ilmoitettu haastetiedoksianto toimitetaan kiinnittämällä haastetiedoksiantoa koskeva ilmoitus nähtäville,

ulosottomiehen tai tuomioistuimen kirjaamon on aina lähetettävä vastaanottajalle kahden arkipäivän kuluessa kirjattu kirje, jossa ilmoitetaan soveltuvin osin seuraavat asiat:

  • päiväys ja tiedoksiantotapa, jolla haastetiedoksianto oli määrä toimittaa;
  • puolustautumisen määräaika ja puolustautumatta jättämisen seuraukset;
  • tiedoksiannettavan haasteen kaksoiskappaleen ja muiden asiakirjojen säilytyspaikka;
  • sen henkilön henkilöllisyys, jolle haastetiedoksianto on toimitettu. (Siviiliprosessilain 233 §.)

7.2 Jos muita menetelmiä käytetään, milloin tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen?

Haastetiedoksianto postitse katsotaan suoritetuksi sinä päivänä, jona saantitodistuskirje on allekirjoitettu. Allekirjoituksen on voinut antaa joko vastaanottajaksi merkitty henkilö tai muu henkilö (tällöin oletetaan, että kyseinen muu henkilö on toimittanut kirjeen vastaanottajaksi merkitylle henkilölle, ellei toisin todisteta) (siviiliprosessilain 230 §).

Henkilökohtaisesti toimitettu haastetiedoksianto, kun sen on toimittanut ulosottomies, haastemies tai laillinen edustaja, katsotaan suoritetuksi sinä päivänä, jona tiedoksiantotodistus laaditaan (siviiliprosessilain 230 §).

Haastetiedoksianto kiinnittämällä haastetiedoksiantoa koskeva ilmoitus nähtäville katsotaan suoritetuksi ilmoitukseen merkittynä päivänä (siviiliprosessilain 232 §:n 4 momentti).

7.3 Jos yksi mahdollinen menetelmä on asiakirjojen jättäminen tiettyyn paikkaan (esim. postiin), miten asia saatetaan vastaanottajan tietoon?

Jos haastetiedoksianto tai muu tiedoksianto toimitetaan kirjattuna kirjeenä (joko saantitodistuskirjeenä tai ilman saantitodistusta), postilaatikkoon jätetään saapumisilmoitus, ellei postin toimittava henkilö tavoita ketään ilmoitetusta osoitteesta.

(Siviiliprosessilain 228 §:n 5 momentti.)

Saapumisilmoituksessa vastaanottajalle kerrotaan, että kirje on jätetty postitoimipaikkaan, ja ilmoitetaan postitoimipaikan osoite, aukioloajat ja noutamisen määräaika (siviiliprosessilain 228 §:n 5 momentti).

Ellei kirjettä noudeta ilmoitetun määräajan kuluessa (eikä kyseisen määräajan jatkamista tai kirjeen lähettämistä edelleen toiseen osoitteeseen ole pyydetty), kirje palautetaan lähettäjälle (siviiliprosessilain 230 §:n 2 momentti).

7.4 Mitkä ovat seuraukset, jos vastaanottaja kieltäytyy vastaanottamasta asiakirjoja? Katsotaanko asiakirjat tosiasiallisesti tiedoksiannetuiksi, jos vastaanottajalla ei ollut laillista perustetta kieltäytyä niiden vastaanottamisesta?

Kun haastetiedoksianto suoritetaan postitse ja vastaanottajan voidaan osoittaa kieltäytyneen vastaanottamasta kirjettä tai allekirjoittamasta saantitodistusta, haastetiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seuraavalla tavalla seuraavissa olosuhteissa:

  • Postin toimittavan henkilön laatima ilmoitus todistaa luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön edustajan tai työntekijän kieltäytyneen allekirjoittamasta saantitodistusta tai vastaanottamasta kirjettä (siviiliprosessilain 228 §:n 6 momentti ja 246 §:n 3 momentti).
  • Jos asianosaisilla on oikeus sopia tiedoksianto-osoitteesta:
    • i) sovittuun osoitteeseen jätetään toinen saantitodistuskirje, jos ensimmäinen kyseiseen osoitteeseen lähetetty saantitodistuskirje on palautettu tai
    • ii) postin toimittava henkilö laatii ilmoituksen, joka todistaa vastaanottajan kieltäytyneen vastaanottamasta kirjettä tai allekirjoittamasta saantitodistusta, kun kirje on lähetetty sovittuun osoitteeseen

(siviiliprosessilain 229 §:n 3 ja 4 momentti).

Kun haastetiedoksiannon toimittaa henkilökohtaisesti ulosottomies tai haastemies ja vastaanottajan voidaan osoittaa kieltäytyneen allekirjoittamasta vastaanottotodistusta tai vastaanottamasta kaksoiskappaletta, haastetiedoksiannon katsotaan tapahtuneen. Tällöin

  • ulosottomies tai haastemies ilmoittaa vastaanottajalle, että kaksoiskappale on tämän saatavilla tuomioistuimen kirjaamossa, ja mainitsee tiedoksiantotodistuksessa tämän tiedon sekä sen, että vastaanottaja on kieltäytynyt vastaanottamasta tiedoksiantoa (siviiliprosessilain 231 §:n 4 momentti);
  • lisäksi kirjaamosta ilmoitetaan vastaanottajalle kirjatulla kirjeellä, että menettelyn vireillepanoasiakirjan kaksoiskappale liiteasiakirjoineen on tämän saatavilla kirjaamossa (siviiliprosessilain 231 §:n 5 momentti).

Haastetiedoksiannon ei katsota tapahtuneen ainoastaan siinä tapauksessa, että kieltäytyminen on perusteltua. Kieltäytyminen on perusteltua, jos vastaanottajaa ei tavoiteta siksi, ettei hän asu ilmoitetussa osoitteessa tai ettei hänen toimipaikkansa ole siellä, tai jos kolmas osapuoli ilmoittaa, ettei pysty toimittamaan kirjettä.

Samat säännöt pätevät muutamissa tapauksissa, kun laissa säädetään, että henkilökohtainen tiedoksianto asianosaisille tai heidän edustajilleen on toimitettava haastetiedoksiannon muodollisuuksia noudattaen.

8 Postitiedoksianto ulkomailta (tiedoksiantoasetuksen 14 artikla)

8.1 Jos posti toimittaa ulkomailta lähetetyn asiakirjan maassanne olevalle vastaanottajalle tilanteessa, jossa edellytetään saantitodistusta (tiedoksiantoasetuksen 14 artikla), toimittaako posti asiakirjan ainoastaan vastaanottajalle itselleen vai saako se postinjakelua koskevien kansallisten sääntöjen mukaan luovuttaa asiakirjan myös samassa osoitteessa asuvalle toiselle henkilölle?

Kun postitse saantitodistuskirjeenä toimitettu haastetiedoksianto tai muu tiedoksianto on peräisin ulkomailta, Portugalin posti voi toimittaa kirjeen ja asiakirjat vastaanottajalle tai samassa osoitteessa olevalle kolmannelle osapuolelle, joka ilmoittaa pystyvänsä luovuttamaan kirjeen vastaanottajalle.

8.2 Miten tiedoksiantoasetuksen 14 artiklan mukainen asiakirjojen tiedoksianto toisesta jäsenvaltiosta tapahtuu (mahdollisuuksien mukaan postinjakelua koskevia kansallisia sääntöjänne noudattaen, ks. edellinen kysymys), jos toimitusosoitteessa ei tavoiteta vastaanottajaa eikä ketään muutakaan valtuutettua henkilöä?

Ks. vastaus kysymykseen 7.3.

8.3 Varaako posti tietyn ajan asiakirjojen noutamista varten ennen kuin se palauttaa ne lähettäjälle sillä perusteella, että vastaanottajaa ei ole tavoitettu? Jos varaa, miten vastaanottajalle saadaan tieto siitä, että hänelle on saapunut kirje, joka on noudettavissa postista?

Vastaanottajalla on kuusi arkipäivää aikaa noutaa asiakirjat postitoimipaikasta.

Vastaanottajalle ilmoitetaan tästä määräajasta sekä siitä, että asiakirjat voidaan noutaa postitoimipaikasta saapumisilmoituksella, jonka postin toimittava henkilö jättää postilaatikkoon, jos osoitteesta ei tavoiteta ketään.

9 Laaditaanko tiedoksiannosta kirjallinen todistus?

Haastetiedoksiannon kohdalla saantitodistus, tiedoksiantotodistus ja tiedoksiantoilmoitus ovat kirjallisia todisteita tiedoksiannon suorittamisesta.

Muun tiedoksiannon kohdalla vastaanotosta tehty merkintä, kirjeestä tehty merkintä tai oikeudenkäynnissä tehty merkintä tai laadittu aineisto ovat kirjallisia todisteita tiedoksiannon suorittamisesta.

Jos haastetiedoksianto tai muu tiedoksianto tapahtuu sähköisesti, tuomioistuimen tietojärjestelmä vahvistaa tiedoksiannon päiväyksen ja kellonajan (tuomioistuinmenettelyjen sähköistä käsittelyä koskevan määräyksen 13 §:n a kohta).

10 Mitä tapahtuu, jos asiakirjan vastaanottaja ei saa asiakirjaa tai jos tiedoksianto on tapahtunut säännösten vastaisesti (asiakirja on esimerkiksi toimitettu sivulliselle)? Voiko tiedoksianto silti olla pätevä (voidaanko säännösten rikkominen korjata) vai täytyykö asiakirja antaa uudelleen tiedoksi?

Haastetiedoksiannon laiminlyönti on niin merkittävä puute, että koko menettely on pätemätön menettelyn vireillepanoasiakirjaa lukuun ottamatta (siviiliprosessilain 187 §).

Haastetiedoksianto katsotaan laiminlyödyksi seuraavissa tapauksissa:

  • haastetiedoksiantoa ei ole suoritettu lainkaan (siviiliprosessilain 188 §:n 1 momentin a kohta);
  • vastaanottajan tunnistamisessa on tapahtunut virhe (siviiliprosessilain 188 §:n 1 momentin b kohta);
  • kuulutustiedoksianto on tapahtunut epäasianmukaisesti (siviiliprosessilain 188 §:n 1 momentin c kohta);
  • haastetiedoksianto on suoritettu vastaanottajana olevan luonnollisen henkilön kuoleman jälkeen tai oikeushenkilön lopetettua toimintansa (siviiliprosessilain 188 §:n 1 momentin d kohta);
  • todiste osoittaa, ettei vastaanottaja saanut tietoa asiakirjasta itsestään riippumattomasta syystä (siviiliprosessilain 188 §:n 1 momentin e kohta).

Tällainen laiminlyönti katsotaan korjatuksi vain, jos vastaaja tai syyttäjänvirasto (jos se on osapuoli) toteuttaa toimia oikeudenkäynnissä eikä tee välittömästi väitettä haastetiedoksiannon laiminlyönnistä (siviiliprosessilain 189 §).

Haastetiedoksianto on pätemätön myös, jos lainsäädännössä säädettyjä muodollisuuksia ei ole noudatettu (siviiliprosessilain 191 §).

Muissa tapauksissa haastetiedoksiantoa tai muuta tiedoksiantoa koskevan laissa vaaditun teon tai muodollisuuden laiminlyönti katsotaan pelkäksi sääntöjenvastaisuudeksi. Jos sääntöjenvastaisuus otetaan esille tai se tulee tuomioistuimen tietoon menettelyn aikana, tuomioistuin määrää sen korjattavaksi. Muissa tapauksissa tiedoksiantoon liittyvä sääntöjenvastaisuus tekee teosta pätemättömän vain, jos laissa näin säädetään tai jos tämä saattaa vaikuttaa asian tutkimiseen tai asiassa annettavaan ratkaisuun. Tällöin muut prosessitoimet, joihin pätemätön toimi ei vaikuta, ovat edelleen päteviä (siviiliprosessilain 195 §:n 1 ja 2 momentti).

11 Maksaako asiakirjan tiedoksianto ja jos maksaa, niin kuinka paljon?

Alla luetelluissa tapauksissa haastetiedoksiannosta ja muusta tiedoksiannosta veloitettavat maksut arvioidaan laskentayksikköinä (LY).

LY päivitetään vuosittain ja automaattisesti sosiaaliturvaindeksin mukaisesti ottaen huomioon edeltävän vuoden LY:n arvon (26. helmikuuta 2008 annetun asetuksen nro 34/2008 liitteessä hyväksytyn menettelykustannuksia koskevan asetuksen 5 §:n 2 momentti).

LY:n arvo vuonna 2021 oli 102 euroa. Vuonna 2020 voimassa ollut kustannusten arvo pysyy voimassa vuonna 2021 LY:n automaattisen päivityksen lykkäämisen seurauksena valtion vuoden 2021 talousarviota koskevan lain 232 §:n mukaisesti.

Näin ollen

  • ulosottomiehen suorittamasta henkilökohtaisesta tiedoksiannosta veloitetaan tiedoksiannon onnistuessa 0,5 LY ja epäonnistuessa 0,25 LY (29. elokuuta 2013 annettuun määräykseen nro 282/2013 liitetty taulukko VII ja saman säädöksen 50 §:n 1 momentti);
  • haastemiehen toimittamasta tiedoksiannosta henkilölle taikka kuuluttamalla tapahtuvasta tiedoksiannosta veloitetaan tiedoksiannon onnistuessa 0,5 LY, mutta epäonnistuneesta tiedoksiannosta ei veloiteta mitään (menettelykustannuksia koskevan asetuksen 9 §:n 1 momentti);
  • jos tiedoksiannon suorittaa haastemies, kyseiseen määrään lisätään tarvittaessa matkakulut ja arvonlisävero (menettelykustannuksia koskevan asetuksen 9 §:n 1 momentti).

HUOMAUTUS: Haastetiedoksiantoja ja muita postitse toimitettavia tiedoksiantoja koskevien muodollisuuksien poikkeukselliset ja väliaikaiset järjestelyt covid-19-pandemian takia

  • Allekirjoitusta ei vaadita kirjattua kirjettä luovutettaessa.
  • Allekirjoittaminen korvataan vastaanottajan suullisella tunnistamisella ja henkilökortin tai muun henkilöllisyystodistuksen kirjaamisella. Vastaanottaja esittää henkilökorttinsa tai muun henkilöllisyystodistuksensa, ja sekä numero että sen kirjaamispäivämäärä kirjataan ylös.
  • Jos edellä mainittuja henkilöllisyystodistuksia ei esitetä tai edellä mainittuja tietoja ei anneta, lähetyksen toimittavan henkilön on kirjattava tapahtuma ylös saantitodistukseen ja palautettava todistus lähettäjälle.
  • Edellä tarkoitetuissa tapauksissa tapahtuman kirjaaminen katsotaan tiedoksiannoksi.
  • Saantitodistuskirjeellä suoritettujen tiedoksiantojen katsotaan tapahtuneen sinä päivänä, jona henkilökortin tai muun laillisen henkilöllisyystodistuksen numero on kirjattu ylös.
  • Tätä järjestelyä sovelletaan tarvittavin mukautuksin henkilökohtaisesti toimitettaviin tiedoksiantoihin.

Oikeusperusta: Laki nro 10/2020, annettu 18. elokuuta 2020

Sovellettava lainsäädäntö:

Siviiliprosessilaki

Pesänselvitystä koskeva säännöstö

Uusi kaupunkikiinteistöjen vuokrausta koskeva laki

Syyttäjänviraston ja väestörekisteritoimiston toimivaltaan kuuluvat menettelyt

Haastetun osapuolen ja takavarikoitavien varojen / julkisten laitosten tunnistaminen

Tuomioistuinmenettelyjen sähköinen käsitteleminen

Menettelykustannuksia koskeva asetus

Valtion vuoden 2021 talousarviota koskeva laki

Määräys nro 282/2013, annettu 18. huhtikuuta 2020

Huomautus:

Tällä sivulla olevat tiedot ovat yleisluonteisia. Ne eivät ole tyhjentäviä eivätkä sido Portugalin yhteysviranomaisia, siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellista verkostoa, tuomioistuimia tai muita tahoja. Asiassa sovellettavaan voimassa olevaan lainsäädäntöön on aina perehdyttävä.

Päivitetty viimeksi: 29/03/2022

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.