Oikeusapu

Kroatia
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Mitä kustannuksia oikeudenkäyntiin liittyy, ja kuka ne yleensä maksaa?

Siviiliprosessilain (Zakon o parničnom postupku) 151 §:ssä säädetään, että oikeudenkäyntikuluihin sisältyvät kulut, joita aiheutuu oikeudenkäynnin aikana tai sen yhteydessä. Oikeudenkäyntikuluja ovat muun muassa todistelukulut, tuomioistuinmaksut, julkaisukulut, tuomareiden ja kirjureiden päivärahoista ja matkakuluista aiheutuvat kulut, osapuolten oikeuden istuntoon osallistumisesta aiheutuvat matkakulut ja muut vastaavat kulut. Oikeudenkäyntikuluihin voivat sisältyä myös asianajajien ja muiden lain mukaan palkkioon oikeutettujen henkilöiden työstä maksettavat palkkiot.

Siviiliprosessilain 152 §:n nojalla jokaisen osapuolen on maksettava etukäteen omista toimistaan aiheutuvat kulut. Kun osapuoli esittää todisteita, hänen on maksettava tuomioistuimen määräyksestä etukäteen summa, joka kattaa todisteiden esittämisestä aiheutuvat kulut. Se, kenen on lopulta maksettava oikeudenkäyntikulut, määritetään lähtökohtaisesti jutun lopputuloksen perusteella. Siviiliprosessilain 154 §:n ensimmäisessä momentissa säädetään, että jutun kokonaan hävinneen osapuolen on korvattava oikeudenkäynnistä aiheutuneet vastapuolen ja tämän väliintulijan kulut. Hävinnyttä osapuolta avustaneen väliintulijan on kannettava omista toimistaan aiheutuneet kulut. Siviiliprosessilain 154 §:n toisessa momentissa säädetään, että jos osapuoli voittaa oikeudenkäynnin osittain, tuomioistuin päättää kulujen korvaamisesta sen perusteella, missä määrin juttu on voitettu suhteessa kanteen lopullisiin vaatimuksiin. Erityisiä sääntöjä sovelletaan tapauksissa, joissa oikeudenkäyntikulut aiheutuvat jommankumman osapuolen syystä tai osapuolelle sattuneesta tapahtumasta, joissa tuomio annetaan tunnustuksen perusteella, joissa kantaja peruuttaa kanteen tai luopuu siitä ja joissa tuomioistuin ratkaisee riita-asian ja osapuolet osallistuvat sen ratkaisuun (siviiliprosessilain 156–161 §).

2 Mitä oikeusavulla tarkoitetaan?

Maksuttomasta oikeusavusta annetun lain (Zakon o besplatnoj pravnoj pomoći) mukaan oikeusavun tarkoituksena on taata yhdenvertaisuus lain edessä sekä tarjota Kroatian kansalaisille ja muille henkilöille tehokas oikeussuoja ja mahdollisuus kääntyä tuomioistuimen ja muiden julkisoikeudellisten elinten puoleen yhdenvertaisin edellytyksin kyseisen lain säännösten mukaisesti.

Oikeusapu jaetaan ensisijaiseen ja toissijaiseen oikeusapuun.

Ensisijaiseen oikeusapuun kuuluu

  • yleisten oikeudellisten tietojen tarjoaminen
  • oikeudellinen neuvonta
  • kirjallisten lausuntojen laatiminen julkisoikeudellisille elimille, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle ja kansainvälisille organisaatioille kansainvälisten sopimusten ja näiden elinten toimintasääntöjen mukaisesti
  • edustaminen oikeudenkäynnissä julkisoikeudellisissa elimissä
  • oikeudellinen avustaminen tuomioistuimen ulkopuolisissa riidanratkaisumenettelyissä.

Ensisijaista oikeusapua tarjoavat maakunnissa toimivat valtion hallintotoimistot ja Zagrebin kaupungin toimivaltainen hallintoelin, jäljempänä ’toimistot’, sekä valtuutetut yhdistykset ja oikeusapuklinikat. Ensisijaista oikeusapua tarjotessaan toimistoilla on valtuudet antaa yleisiä oikeudellisia tietoja ja oikeudellista neuvontaa sekä laatia lausuntoja.

Toissijaiseen oikeusapuun kuuluu

  • oikeudellinen neuvonta
  • kirjallisten lausuntojen laatiminen työnantajalle työntekijöiden oikeuksia koskevissa asioissa
  • kirjallisten lausuntojen laatiminen oikeudenkäynnissä
  • edustaminen oikeudenkäynnissä
  • oikeudellinen avustaminen riita-asioiden sovintoratkaisumenettelyissä.

Toissijaista oikeusapua tarjoavat asianajajat.

Toissijaiseen oikeusapuun kuuluu myös

  • vapautus oikeudenkäyntikulujen maksamisesta
  • vapautus tuomioistuinmaksujen maksamisesta.

3 Kuka voi saada oikeusapua?

Seuraavat henkilöt ovat oikeutettuja maksuttomaan oikeusapuun:

  • Kroatian kansalaiset
  • lapset, joilla ei ole Kroatian kansalaisuutta ja jotka tavataan Kroatian alueelta ilman heistä lain mukaan vastuussa olevaa aikuista
  • ulkomaalaiset, joilla on väliaikainen oleskelulupa vastavuoroisuuden perusteella tai pysyvä oleskelulupa
  • tilapäistä suojelua saavat ulkomaalaiset
  • maassa laittomasti asuvat ulkomaalaiset ja ulkomaalaiset, joilla on lyhytaikainen oleskelulupa, karkotus- ja palauttamismenettelyissä
  • turvapaikanhakijat, toissijaista suojelua saavat ulkomaalaiset ja heidän perheenjäsenensä, jotka oleskelevat laillisesti Kroatiassa, oikeudenkäynneissä, joissa oikeusapua ei tarjota tietyn lain nojalla.

Toissijaista oikeusapua voidaan myöntää, jos seuraavat taloudelliset edellytykset täyttyvät:

  1. hakijan ja hänen ruokakuntansa kuukausittaiset kokonaistulot eivät ylitä laskentaperusteen määrää (3 326 kunaa) ruokakunnan jäsentä kohti ja
  2. hakijan ja hänen ruokakuntansa omaisuuden kokonaisarvo ei ylitä laskentaperusteen määrää kerrottuna 60:llä (199 560 kunaa).

Toissijaista oikeusapua voidaan myöntää määrittämättä taloudellista tilannetta, jos hakija on

  1. lapsi, joka pyrkii käyttämään oikeuttaan elatukseen
  2. väkivaltarikoksen uhri, joka hakee oikeudenkäynnissä korvausta rikoksen aiheuttamasta vahingosta
  3. henkilö, joka on oikeutettu tukietuuteen sosiaaliturvajärjestelmän mukaisia oikeuksia säätelevän lainsäädännön mukaisesti, tai
  4. henkilö, joka on oikeutettu etuuksiin Kroatian itsenäisyyssodan veteraanien ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista annetun lain (Zakon o pravima hrvatskih branitelja iz Domovinskog rata i članova njihovih obitelji) tai sodassa vammautuneiden sotilaiden ja siviilien suojelusta annetun lain (Zakon o zaštiti vojnih i civilnih invalida rata) nojalla.

Oikeusapua voidaan myöntää myös rajat ylittäviin riita-asioihin. Rajat ylittävä riita-asia on riita-asia, jossa oikeusavun hakijan kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka on muussa kuin siinä EU:n jäsenvaltiossa, jossa oikeudenkäynti pidetään tai jossa tuomio on pantava täytäntöön.

Oikeusapua myönnetään rajat ylittäviin siviili- ja kauppaoikeudellisiin riita-asioihin sekä sovitteluun ja tuomioistuinten ulkopuolisiin sovintoratkaisuihin, virallisten asiakirjojen täytäntöönpanoon ja tällaisia menettelyitä koskevaan oikeudelliseen neuvontaan. Rajat ylittävää oikeusapua koskevia säännöksiä ei sovelleta verotus-, tulli- eikä muihin hallinto-oikeudellisiin menettelyihin.

Rajat ylittävässä riita-asiassa oikeusavun hakijalle myönnetään oikeusapua, jos hän täyttää maksuttomasta oikeusavusta annetussa laissa säädetyt edellytykset. Oikeusapua voidaan poikkeuksellisesti myöntää hakijalle, joka ei täytä maksuttomasta oikeusavusta annetussa laissa säädettyjä edellytyksiä, mikäli hakija näyttää toteen, että hän ei kykene maksamaan oikeudenkäyntikuluja asuinjäsenvaltion ja Kroatian erilaisten elinkustannusten vuoksi.

4 Myönnetäänkö oikeusapua kaikenlaisiin oikeudenkäynteihin?

Ensisijaista oikeusapua voidaan myöntää kaikenlaisiin oikeudellisiin asioihin:

  • jos hakijalla ei ole riittävää tietämystä ja kykyä käyttää oikeuttaan
  • jos hakijalle ei ole tarjottu oikeusapua erityisten säännösten perusteella
  • jos toimitettu hakemus ei ole ilmeisen perusteeton ja
  • jos hakijan taloudelliset olosuhteet ovat sellaiset, että ammattimaisesta oikeusavusta maksaminen voisi vaarantaa hakijan ja hänen ruokakuntansa toimeentulon.

Asianajajien tarjoamaa toissijaista oikeusapua ja vapautus oikeudenkäyntikulujen maksamisesta voidaan myöntää seuraavantyyppisissä menettelyissä:

  • esineoikeutta koskevissa menettelyissä lukuun ottamatta kiinteistörekisteriä koskevia menettelyitä
  • työsuhdetta koskevissa menettelyissä
  • perhesuhteita koskevissa menettelyissä lukuun ottamatta menettelyitä, jotka koskevat avioeroa puolisoiden yhteisestä hakemuksesta, silloin kun puolisoilla ei ole yhteisiä tai adoptoituja alaikäisiä lapsia tai lapsia, joiden huoltajina he toimivat lapsen tultua täysi-ikäiseksi
  • täytäntöönpano- ja turvaamismenettelyissä sellaisen vaatimuksen täytäntöönpanemiseksi tai turvaamiseksi, joka on tulosta oikeudenkäynnistä, johon voidaan myöntää oikeusapua maksuttomasta oikeusavusta annetun lain säännösten mukaisesti
  • riita-asioiden sovintoratkaisumenettelyissä
  • poikkeuksellisesti kaikissa muissa hallinto- ja siviilioikeudellisissa menettelyissä, mikäli se on perusteltua hakijan ja hänen ruokakuntansa elämäntilanteen vuoksi ja maksuttomasta oikeusavusta annetun lain perustarkoituksen mukaista.

Asianajajien tarjoamaa toissijaista oikeusapua voidaan myöntää edellä mainittuihin oikeudenkäynteihin, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

  • oikeudenkäynti on luonteeltaan monimutkainen
  • hakija ei kykene edustamaan itseään
  • hakijan taloudelliset olosuhteet ovat sellaiset, että ammattimaisesta oikeusavusta maksaminen voisi vaarantaa hakijan ja hänen ruokakuntansa toimeentulon maksuttomasta oikeusavusta annetun lain 14 §:ssä säädettyjen erityisedellytysten mukaisesti
  • menettelyä ei ole aloitettu haitantekotarkoituksessa
  • hakemuksen toimittamispäivää edeltävien kuuden kuukauden kuluessa ei ole hylätty hakijan toimittamaa aiempaa hakemusta sillä perusteella, että hakija ilmoitti tahallisesti virheellisiä tietoja ja
  • hakijalle ei ole tarjottu oikeusapua erityisten säännösten nojalla.

Vapautus tuomioistuinmaksuista voidaan myöntää kaikissa oikeudenkäynneissä (siviilioikeudellisissa menettelyissä ja hallinnollisissa riita-asioissa), jos hakijan taloudelliset olosuhteet ovat sellaiset, että tuomioistuinmaksujen maksaminen voisi vaarantaa hakijan ja hänen ruokakuntansa toimeentulon, maksuttomasta oikeusavusta annetun lain 14 §:ssä säädettyjen erityisedellytysten mukaisesti. Päätöstä tehtäessä kiinnitetään erityistä huomiota tuomioistuinmaksujen suuruuteen menettelyssä, jossa vapautusta on pyydetty.

5 Onko kiireellisten tapausten varalle olemassa erityismenettelyä?

Toimiston on tehtävä päätös toissijaisen oikeusavun myöntämisestä 15 päivän kuluessa hakemuksen toimittamisesta. Jos hakija menettää määräajan umpeutumisen vuoksi oikeutensa toimiin, joita varten hän hakee oikeusapua, toimiston on tehtävä hakemusta koskeva päätös lyhyemmässä ajassa niin, että hakija voi toteuttaa toimen määräajassa.

6 Mistä saan lomakkeen oikeusavun hakemista varten?

Ensisijaista oikeusapua haetaan ottamalla yhteyttä suoraan sen tarjoajaan (valtuutettuun yhdistykseen, oikeusapuklinikkaan tai toimistoon); erillistä hakemuslomaketta ei tarvita.

Toissijaista oikeusapua haetaan toimittamalla oikeusapuhakemus siihen tarkoitetulla lomakkeella toimivaltaiselle toimistolle. Oikeusapuhakemuslomakkeita on saatavilla toimistoissa sekä toimistojen ja oikeusministeriön verkkosivuilla.

Oikeusapuhakemukset rajatylittävissä riita-asioissa ja hakemukset oikeusapuhakemuksen siirtämiseksi rajatylittävissä riita-asioissa on toimitettava lomakkeilla, jotka on vahvistettu seuraavilla komission päätöksillä: komission päätös 2004/844/EY, tehty 9 päivänä marraskuuta 2004, oikeussuojakeinojen parantamisesta rajat ylittävissä riita-asioissa vahvistamalla oikeusapuun kyseisissä riita-asioissa liittyvät yhteiset vähimmäisvaatimukset annetun neuvoston direktiivin 2003/8/EY mukaisen vakiolomakkeen laatimisesta oikeusapuhakemuksia varten ja komission päätös 2005/630/EY, tehty 26 päivänä elokuuta 2005, oikeusapuhakemusten siirtoon tarvittavan lomakkeen laatimisesta neuvoston direktiivin 2003/8/EY mukaisesti. Molemmat päätökset on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Rajat ylittävissä riita-asioissa lomakkeet ja kaikki niiden liitteet on toimitettava kroaatin kielelle käännettyinä, uutoin hakemus hylätään.

7 Mitä asiakirjoja oikeusapuhakemukseen on liitettävä?

Kun hakemus toimitetaan toimivaltaiseen toimistoon, siihen on liitettävä hakijan ja hänen ruokakuntansa jäsenten kirjallinen suostumus, jossa sallivat tutustumisen kaikkiin tuloja ja varallisuutta koskeviin tietoihin. Suostumuksessa hakija vahvistaa, että annetut tiedot ovat täsmälliset ja kattavat.

Perheväkivallan uhrit toimittavat suostumuksen, jossa sallivat tutustumisen vain kaikkiin omia tulojaan ja varallisuuttaan koskeviin tietoihin. Suostumusta eivät toimita sellaiset ruokakunnan jäsenet, jotka osallistuvat oikeudenkäyntiin vastaajan ominaisuudessa tai joiden edut ovat ristiriidassa hakijan etujen kanssa.

Rajat ylittävissä riita-asioissa oikeusapuhakemukseen liitetään hakemusta koskevan päätöksen tekemiseksi tarvittavat asiakirjat.

8 Minne oikeusapuhakemus toimitetaan?

Ensisijaista oikeusapua haetaan ottamalla yhteyttä suoraan ensisijaisen oikeusavun tarjoajaan (valtuutettuun yhdistykseen, oikeusapuklinikkaan tai -toimistoon); erillistä hakemuslomaketta ei tarvitse täyttää. Toissijaista oikeusapua haetaan toimittamalla hakemus toimivaltaiselle toimistolle, jonka alueella hakijan kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka sijaitsee.

Hakija, jonka kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka sijaitsee Euroopan unionin jäsenvaltiossa ja joka hakee oikeusapua rajatylittävään riita-asiaan, joka ratkaistaan Kroatiassa toimivassa tuomioistuimessa, toimittaa oikeusapuhakemuksen Kroatian oikeusministeriöön (vastaanottava viranomainen).

Osapuoli, jonka kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka sijaitsee Kroatiassa ja joka hakee oikeusapua rajatylittävään riita-asiaan, joka ratkaistaan toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa toimivassa tuomioistuimessa, toimittaa hakemuksen kotipaikkansa tai vakituisen asuinpaikkansa toimivaltaiseen toimistoon.

9 Miten saan tietää, onko minulla oikeus saada oikeusapua?

Toissijaista oikeusapua myönnetään hakijalle, joka täyttää oikeusavun myöntämisen edellytykset. Oikeusavun myöntämisestä tehdään päätös. Toimiston on tehtävä hakemusta koskeva päätös 15 päivän kuluessa sen toimittamisesta.

10 Miten minun tulee toimia, jos minulla on oikeus saada oikeusapua?

Oikeusapupäätös antaa oikeuden käyttää joitain tai kaikkia toissijaisen oikeusavun muotoja tietyntyyppisessä ja -tasoisessa menettelyssä. Se sisältää oikeusavun saajan henkilötiedot, lyhyen kuvauksen asiasta, johon oikeusapu on myönnetty, hyväksytyn oikeusavun muodon ja laajuuden, tiedot oikeusavun tarjoavasta asianajajasta ja muut päätöksen kannalta olennaiset tiedot.

Kun hakija toimittaa oikeusapuhakemuksen, joka koskee vapauttamista tuomioistuinmaksuista, hänen on ilmoitettava hakemuksesta tuomioistuimelle lausunnossa tai toteuttaessaan jonkin muun oikeudenkäyntiin liittyvän toimen. Lisäksi hänen on toimitettava päätös tuomioistuinmaksuista vapauttamisesta kuuden kuukauden kuluessa lausunnon kirjaamisesta tai jonkin muun oikeudenkäyntiin liittyvän toimen toteuttamisesta.

11 Jos oikeusapua on myönnetty, kuka valitsee asianajajan?

Toissijaisen oikeusavun myöntämispäätöksessä ilmoitetaan myös asianajaja, joka tarjoaa saajalle oikeusapua. Oikeusavun saajan on toimitettava päätös kyseiselle asianajajalle. Poikkeuksellisesti toimisto nimittää oikeusavun saajalle toisen asianajajan tämän etukäteen antamalla suostumuksella, joka on liitetty oikeusapuhakemukseen.

12 Kattaako oikeusapu kaikki menettelyyn liittyvät kustannukset?

Kuten edellä on todettu, oikeusavun myöntämispäätös antaa oikeuden käyttää joitain tai kaikkia toissijaisen oikeusavun muotoja tietyntyyppisessä ja -tasoisessa menettelyssä. Päätöksen nojalla oikeusavun saaja voidaan vapauttaa täysin tai osittain asianajajien palkkioista, oikeudenkäyntikuluista (vapautus todistajien, tulkkien, asiantuntijoiden, selvitysten ja tuomioistuimen julkaisujen kulujen ennakkomaksuista) ja tuomioistuinmaksuista.

Oikeusapu myönnetään täysimääräisenä, jos hakija saa toimeentulotukea sosiaaliturvajärjestelmän mukaisten oikeuksien käytöstä annettujen säännösten nojalla – toisin sanoen jos hän saa tukea Kroatian itsenäisyyssodan veteraanien ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista annetun lain nojalla tai sodassa vammautuneiden sotilaiden ja siviilien suojelusta annetun lain nojalla – tai jos hakijan ja hänen ruokakuntansa kokonaistulot ovat enintään 50 prosenttia laskentaperusteen kuukausimäärästä ruokakunnan jäsentä kohti.

Mikäli hakijan ja hänen ruokakuntansa kokonaistulot nousevat yli 50 prosenttiin laskentaperusteesta ruokakunnan jäsentä kohti, oikeusavun määrää vähennetään niin, että jokainen tulojen 10 prosentin lisäys pienentää oikeusapua 10 prosentilla, mutta kuitenkin niin, että oikeusavun määrä on vähintään 50 prosenttia oikeusapua varten määritetyistä kuluista.

Jos oikeusapua ei ole myönnetty täysimääräisenä, hakija voi tehdä oikeusministeriölle valituksen päätöksen siitä osasta, jossa oikeusapu hylättiin. Valituksen tekeminen ei viivästytä myönnetyn oikeusavun käyttämistä. Jos oikeusministeriö hylkää valituksen, sen päätöstä vastaan voidaan panna vireille hallinnollinen menettely.

13 Jos oikeusavun määrää on rajoitettu, kuka vastaa lopuista kustannuksista?

Kun myönnetyn oikeusavun määrää on rajoitettu, ylimenevän osan kuluista maksaa oikeusavun saaja. Jos oikeusavun saaja voittaa jutun, tuomioistuin määrää vastapuolen korvaamaan oikeudenkäynnin kustannukset saajalle.

14 Kattaako oikeusapu myös muutoksenhakuvaiheen?

Oikeusapuhakemuksessa voi pyytää oikeusapua siviilioikeudellisen menettelyn molempiin vaiheisiin. Ylimääräisten oikeussuojakeinojen valmistelemiseksi on tehtävä erillinen hakemus, jonka perusteella tehdään erillinen, vain kyseistä oikeustoimea koskeva päätös.

15 Voidaanko oikeusapu peruuttaa ennen kuin oikeudenkäynti on päättynyt (tai jopa periä takaisin oikeudenkäynnin päätyttyä)?

Jos oikeusavun saajan ja hänen ruokakuntansa taloudellinen tilanne kohenee oikeudenkäynnin aikana siinä määrin, että jos tämä kohentunut tilanne olisi vallinnut hakemushetkellä, se olisi vaikuttanut hakijan oikeuteen saada oikeusapua ja tämän oikeusavun laajuuteen, toimivaltainen toimisto kumoaa oikeusapupäätöksen kokonaan tai osittain. Oikeusavun saajien on ilmoitettava toimistolle taloudellisen tilanteensa kohentumisesta kahdeksan päivän kuluessa päivästä, jolloin muutos tuli heidän tietoonsa. Oikeusavun saaja voi tehdä oikeusministeriölle valituksen päätöksestä, jolla päätös oikeusavun myöntämisestä kumotaan, 15 päivän kuluessa sen vastaanottamisesta. Oikeusministeriön päätöstä vastaan voidaan panna vireille hallinnollinen menettely.

16 Voiko oikeusavun epäämistä koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Oikeusavun hakija tai saaja voi tehdä valituksen toimiston tekemästä oikeusavun epäämistä koskevasta päätöksestä tai päätöksen siitä osasta, jolla oikeusavun myöntäminen täysimääräisenä evätään, 15 päivän kuluessa päätöksen vastaanottamisesta. Oikeusministeriön on tehtävä päätös valituksesta kahdeksan päivän kuluessa perustellun valituksen vastaanottamisesta. Oikeusministeriön päätöstä vastaan voidaan panna vireille hallinnollinen menettely.

Lisätietoja:

Oikeusministeriön verkkosivusto

Maksuttomasta oikeusavusta annettu laki (Kroatian virallisen lehden (Narodne novine, NN) nrot 143/13 ja 98/19)

Siviiliprosessilaki (NN, nrot 53/91, 91/92, 58/93, 112/99, 88/01, 117/03, 88/05, 02/07, 84/08, 96/08, 123/08, 57/11, 148/11 – konsolidoitu teksti, 25/13, 89/14, 70/19)

Päivitetty viimeksi: 24/06/2021

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.