Oikeusapu

1 Mitä kustannuksia oikeudenkäyntiin liittyy, ja kuka ne yleensä maksaa?

Jokaisen, joka haluaa panna tai on jo pannut asian vireille tuomioistuimessa, on vastattava seuraavista kuluista:

1. palkkiot asianajajan nimittämisestä, joka laatii ja toimittaa oikeusapuhakemuksen tai muita oikeussuojakeinoja, osallistuu sovitteluistuntoihin, osallistuu oikeudenkäynteihin kantajan asianajajana tai avustajana asiaankuuluvassa menettelyssä, toimittaa oikeudenkäyntiasiakirjat, toimittaa asiakirjoja haastemiehen (dikastikos epimelitis) tiedoksiantoa varten ja antaa täytäntöönpanomääräyksen haastemiehelle tuomion täytäntöönpanoa varten
2. haastehakemuksen tiedoksiannosta tai muista oikeussuojakeinoista aiheutuvat kulut;
3. käännös- ja/tai tulkkauskustannukset rajat ylittävissä tapauksissa;
4. asiantuntijoiden kuulemisesta aiheutuvat kulut, jos asiantuntijat nimitetään tuomioistuimen määräyksestä tai asianomaisen pyynnöstä;
5. oikeudenkäyntikulut asiakirjojen toimittamisesta ja täytäntöönpanotoimien aloittamisesta;
6. maksettaviksi määrätyt vastapuolen oikeudenkäyntikulut.

2 Mitä oikeusavulla tarkoitetaan?

Se tarkoittaa, että henkilöllä on oikeus hakea taloudellista tukea oikeuskäsittelyn aloittamiseksi tai osallistuakseen heitä vastaan nostettuihin oikeuskäsittelyihin. Oikeusapu kattaa myös oikeudellisen edustuksen toisen oikeusasteen tuomioistuimessa, notaarin (symvolaiografos) ja haastemiehen kulut sekä täytäntöönpanokulut.

Oikeusavun sisällöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa säädetään oikeusavun antamisesta pienituloisille ja muista säännöksistä annetussa laissa 3226/2004, sellaisena kuin se on muutettuna, jäljempänä ’laki’.

Oikeusapua voidaan antaa myös nimittämällä lakimies antamaan oikeudellista neuvontaa rajat ylittävän riita-asian ratkaisemiseksi ennen sen viemistä oikeuteen (lain 10 §:n c momentti).

3 Millä perusteella oikeusapua voidaan myöntää?

Lain 11 §:ssä säädetään, että kaikilla Euroopan unionin kansalaisilla voi olla oikeus saada oikeusapua. Lisäksi oikeusapua voivat saada Euroopan unionin ulkopuolisten maiden kansalaiset ja kansalaisuudettomat henkilöt, jotka oleskelevat laillisesti tai joilla on vakituinen asuinpaikka Euroopan unionissa ja jotka pystyvät osoittamaan, että asiaankuuluvat edellytykset täyttyvät.

Oikeusapua myönnetään, jos laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Lain 1 §:n 2 momentin mukaan henkilöt, joiden tulot ovat enintään kaksi kolmasosaa laissa säädetyistä vähimmäistulosta, ovat oikeutettuja oikeusapuun. Perheensisäisissä riita-asioissa vastapuolen (puolison) tuloja ei katsota osaksi oikeusapua hakevan tuloja,

Henkilöihin, joiden kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka on toisessa jäsenvaltiossa, sovelletaan erityissääntöjä. Lain 10 §:n mukaan edellä mainittu (minimi)raja ei ole pakollinen, jos hakija osoittaa alkuperämaan ja Helleenien tasavallan välillä vallitsevan elinkustannusten eron, minkä vuoksi kantaja ei voi vastata oikeussuojan kustannuksista.

4 Myönnetäänkö oikeusapua kaikenlaisiin oikeudenkäynteihin?

Kyllä, eli siviili-, perhe-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa menettelyissä.

5 Onko kiireellisten tapausten varalle olemassa erityismenettelyä?

Menettelystä säädetään lain 2 §:ssä. Oikeusavun antamista koskeva menettely käynnistyy heti, kun tuensaaja toimittaa hakemuksen, joka sisältää yhteenvedon menettelyn tai toimen kohteesta ja todisteet avun saamisen edellytysten täyttymisestä.

Hakemukseen on liitettävä tarvittavat liiteasiakirjat, todisteet hakijan taloudellisesta tilanteesta (erityisesti jäljennös veroilmoituksesta tai veroviranomaisen todistus veroilmoituksesta vapauttamisesta, jäljennös varallisuusselvityksestä, veroselvitystodistus, hakijan verotunnistenumero (AFM), sosiaaliturvaa koskevat todistukset, valaehtoiset vakuutukset) ja Euroopan unionin ulkopuolisen maan kansalaisen oleskelua tai asuinpaikkaa koskevat todisteet 1 §:n 1 momentin mukaisesti.

Hakemus liiteasiakirjoineen on toimitettava vähintään 15 vuorokautta ennen oikeuskäsittelyä tai tointa, jota varten oikeusapua haetaan. Tätä määräaikaa voidaan lyhentää myöhemmän haasteen yhteydessä. Hakumenettelystä ei peritä maksua, eikä asianajajan mukanaolo ole välttämätön.

Lain 8 §:n 1 momentissa säädetään, että oikeusapuhakemukset on toimitettava niille ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimille (protodikeia), jotka ovat alueellisesti ja asiallisesti toimivaltaisia sekä toimivaltaisia tutkimaan ne.

Mikäli kyseessä on asia, johon ei liity tuomioistuinkäsittelyä, toimivaltainen tuomioistuin on hakijan asuinpaikan alueellinen rauhantuomioistuin (Eirinodikeio).

Hakija voi hakea muutosta tuomarin päätökseen, ja hakemus käsitellään välitoimimenettelyssä (diadikasia ton asfalistikon metron). Hakemuksen hyväksymiseksi riittää alustava näyttö, eikä täydellistä dokumentointia vaadita. Tuomioistuimella on laaja harkintavalta todisteiden keräämisessä.

6 Mistä saan lomakkeen oikeusavun hakemista varten?

Kaikilla Kreikan tuomioistuimilla on erityinen toimisto, joka auttaa maksuttomaan oikeusapuun oikeutettuja pienituloisia henkilöitä oikeudellisen menettelyn aloittamisessa. Osalla tuomioistuimista on hakemuslomake verkossa, ks. esimerkiksi Patraksen alueellinen siviilituomioistuin (Eirinodikeio Patras): https://www.eirinodikeio-patras.gov.gr/nomiki-voithia.

7 Mitä asiakirjoja oikeusapuhakemukseen on liitettävä?

Hakijoiden on toimitettava todisteet taloudellisesta tilanteestaan. Asiaankuuluvista liiteasiakirjoista säädetään laissa (ks. kysymys 5).

8 Minne oikeusapuhakemus toimitetaan?

Hakemus on toimitettava tuomioistuimelle (ks. kysymys 5).

9 Miten saan tietää, onko minulla oikeus saada oikeusapua?

Oikeusavun saamisen perusteet vahvistetaan laissa. Lain 1 §:n 2 momentin mukaan oikeusapuun oikeutettuja pienituloisia ovat henkilöt, joiden perheen vuotuiset tulot ovat enintään kaksi kolmasosaa yleisessä kansallisessa työehtosopimuksessa (Ethniki Geniki Syllogiki Symvasi Ergasias) määritetystä vuotuisesta henkilökohtaisesta vähimmäistulosta. Perheensisäisessä riita-asiassa riidan toisen osapuolen tuloja ei oteta huomioon.

Erityisjärjestelyjä sovelletaan, jos oikeusapua siviili- tai kauppaoikeudellisessa asiassa hakeva oleskelee tai hänen vakituinen asuinpaikkansa on toisessa jäsenvaltiossa. Lain 10 §:n mukaan perheen enimmäistulorajaa ei ole välttämätöntä soveltaa, jos hakija voi osoittaa, että hän ei pysty suorittamaan oikeudenkäyntikuluja sen jäsenvaltion, jossa hän oleskelee tai jossa hänellä on asuinpaikka, ja Kreikan välisten elinkustannusten erojen vuoksi.

Tällaisen hakemuksen rajat ylittävän luonteen vuoksi oikeusapua voidaan antaa myös kattamaan tulkkauskustannukset, riidan ratkaisemiseksi tarvittavien asiakirjojen virallisesta kääntämisestä aiheutuvat kulut ja hakijalle koituneet, hänen asiansa ajamiseen liittyvän henkilön matkakulut, jos tämän henkilökohtainen läsnäolo tuomioistuimessa on tarpeen ja jos tuomioistuin päättää, että tämä ei muutoin voi osallistua menettelyyn. Oikeusapu voi tarkoittaa myös asianajajan määräämistä antamaan oikeudellista neuvontaa riita-asian ratkaisemiseksi ennen sen viemistä oikeuteen.

10 Miten minun tulee toimia, jos minulla on oikeus saada oikeusapua?

Asianosaisen on käännyttävä toimivaltaisen tuomioistuimen puoleen (ks. kysymys 5).

Jos tuomioistuin myöntää oikeusapua, edunsaajalla on oikeus kysymykseen 2 annetussa vastauksessa tarkoitettuihin oikeudellisiin palveluihin.

11 Jos oikeusapua on myönnetty, kuka valitsee asianajajan?

Menettelystä säädetään lain 5 §:ssä. Jos määrätään asianajaja oikeudellista neuvontaa varten, hänet on valittava asianomaisen asianajajayhdistyksen (dikigorikos syllogos) laatimasta luettelosta. Julkiset oikeusavustajat (synigoroi ypiresias) osoitetaan aakkosjärjestyksessä asianajajayhdistyksen asianomaisesta luettelosta, ja oikeusavun myöntävä tuomioistuin vahvistaa valinnan. Asianajaja voi kieltäytyä puolustamasta asianosaista. Jos asianajaja kieltäytyy, sama tuomioistuin osoittaa toisen asianajajan.

12 Kattaako oikeusapu kaikki menettelyyn liittyvät kustannukset?

Lain, sellaisena kuin se on muutettuna, 9 §:ssä säädetään oikeusavun piiriin kuuluvista kustannuksista. Ks. myös vastaukset kysymyksiin 1 ja 2.

Sopimusavioeron (synainetiko diazygio) yhteydessä myönnettävä oikeusapu käsittää vapautuksen velvollisuudesta maksaa notaarin hoitamien menettelyjen kulut tai osa niistä sekä hakijoita kyseisessä menettelyssä edustavan asianajajan palkkio.

Oikeusavun saaminen ei vaikuta velvollisuuteen maksaa kuluja, jotka on määrätty toiselle osapuolelle.

13 Jos oikeusavun määrää on rajoitettu, kuka vastaa lopuista kustannuksista?

Tästä ei säädetä laissa. Yhtenä vaihtoehtona on, että kansalaisjärjestöt huolehtivat muista kuluista, ensisijaisesti tapauksissa, jotka koskevat maahanmuuttajia ja pakolaisia.

14 Kattaako oikeusapu myös muutoksenhakuvaiheen?

Kyllä. Lain 9 §:n 3 momentissa säädetään, että oikeusapu myönnetään erikseen jokaista oikeudenkäyntiä varten, että sitä sovelletaan kaikissa tuomioistuimissa ja että se kattaa myös tuomion täytäntöönpanon.

15 Voidaanko oikeusapu peruuttaa ennen kuin oikeudenkäynti on päättynyt (tai jopa periä takaisin oikeudenkäynnin päätyttyä)?

Lain 4 §:n 2 ja 3 momentin mukaan oikeusapu voidaan peruuttaa tai sitä voidaan rajoittaa toimivaltaisen tuomarin viran puolesta tekemällä päätöksellä tai syyttäjän (eisangeleas) ehdotuksesta, jos todetaan, että tuen myöntämisen edellytykset eivät täyttyneet, ne eivät enää täyty tai ne ovat olennaisesti muuttuneet. Hakijan, jolle on myönnetty oikeusapua virheellisen hakemuksen tai virheellisten tietojen perusteella, on korvattava kustannukset, joista hänet oli vapautettu.

16 Voiko oikeusavun epäämistä koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Lain 8 §:n 2 momentin mukaan hakija voi valittaa ensimmäisen oikeusasteen useamman tuomarin kokoonpanossa toimivaan tuomioistuimeen (Polymeles Protodikeio) rauhantuomarin (eirinodikis), ensimmäisen oikeusasteen yhden tuomarin kokoonpanossa toimivan tuomioistuimen (Monomeles Protodikeio) tuomarin tai ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen puheenjohtajan päätöksestä viiden (5) päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Valitus käsitellään välitoimimenettelyssä (siviiliprosessilain (Kodikas Politikis Dikonomias) 682 § ja sitä seuraavat pykälät). Muutosta ei saa hakea korkeimmalta oikeudelta (Areios Pagos). Jos tosiseikat muuttuvat, voidaan toimittaa uusi hakemus (lain 2 §:n 5 momentti).

17 Keskeyttääkö oikeusapuhakemus vanhentumisajan kulumisen?

Oikeusavusta annetussa laissa ei ole tätä koskevaa säännöstä.