Sisällön tuottaja:
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto
SIVUN SISÄLTÖ
- 1 Onko kansallisen lain nojalla järjestettävä ennakkokuuleminen ja saatava hyväksyntä ennen kuin lapsi voidaan sijoittaa toiseen maahan? Onko tästä poikkeuksia?
- 2 Jos ennakkokuuleminen ja suostumus vaaditaan, mitä viranomaista on kuultava ja minkä viranomaisen on annettava hyväksyntänsä?
- 3 Lyhyt kuvaus kuulemis- ja hyväksyntämenettelystä (vaaditut asiakirjat, määräajat, menettelyn kulku ja muut asiaankuuluvat tiedot).
- 4 Mitä kansallisessa lainsäädännössä tarkoitetaan ”sijaisperheellä”?
- 5 Kattaako ”sijaisperheen” määritelmä myös sukulaiset? Jos kattaa, ketkä sukulaiset?
Hae tietoja alueittain
1 Onko kansallisen lain nojalla järjestettävä ennakkokuuleminen ja saatava hyväksyntä ennen kuin lapsi voidaan sijoittaa toiseen maahan? Onko tästä poikkeuksia?
Käytännössä keskusviranomaisen on varmistettava lapsen sijoitusmahdollisuudet toimivaltaiselta paikalliselta lastensuojeluviranomaiselta.
2 Jos ennakkokuuleminen ja suostumus vaaditaan, mitä viranomaista on kuultava ja minkä viranomaisen on annettava hyväksyntänsä?
Keskusviranomainen antaa suostumuksensa toimivaltaisen paikallisen lastensuojeluviranomaisen kuulemisen jälkeen. Suostumus annetaan epävirallisesti keskusviranomaisen kirjallisena lausuntona.
3 Lyhyt kuvaus kuulemis- ja hyväksyntämenettelystä (vaaditut asiakirjat, määräajat, menettelyn kulku ja muut asiaankuuluvat tiedot).
Keskusviranomainen ottaa yhteyttä toimivaltaiseen paikalliseen lastensuojeluviranomaiseen (ns. laajennetun toimivallan kuntien (obec s rozšířenou působností) kunnalliseen lastensuojeluviranomaiseen), joka päättää, onko lapsen sijoittaminen mahdollista ja mihin hänet voidaan sijoittaa (sijaisperheeseen vai hoitolaitokseen).
4 Mitä kansallisessa lainsäädännössä tarkoitetaan ”sijaisperheellä”?
Jos kumpikaan vanhemmista ei voi huolehtia lapsesta, tuomioistuin voi antaa lapsen huoltajuuden holhoojalle (jos vanhemmilta on poistettu vanhempainvastuu, vanhempainvastuuta on rajoitettu tai molemmat vanhemmat ovat kuolleet) tai sijaisvanhemmalle tai nk. ”muulle henkilölle”. Sekä sijaisvanhemmalla että holhoojalla on oikeus tarkoin määritettyihin sosiaalietuuksiin. ”Muulla henkilöllä” ei ole oikeutta näihin etuuksiin.
Sijaisvanhemmalla on velvollisuus ja oikeus huolehtia lapsesta henkilökohtaisesti. Sijaisvanhemmalla on lapsen kasvatuksessa kohtuullisessa määrin vanhempien velvollisuudet ja oikeudet. Hänellä on velvollisuus ja oikeus päättää vain lapsen juoksevista asioista, toimia lapsen edustajana näissä asioissa ja hoitaa hänen omaisuuttaan. Hän on velvollinen pitämään lapsen vanhemmat ajan tasalla tärkeistä lapseen liittyvistä asioista. Olosuhteiden niin vaatiessa tuomioistuin määrää sijaisvanhemmalle muita velvollisuuksia ja oikeuksia.
Jos lapsen sijoittaminen ei ole mahdollista edellä kuvatuilla tavoilla, tuomioistuin voi määrätä lapsen sijoittamisesta laitoshuoltoon.
5 Kattaako ”sijaisperheen” määritelmä myös sukulaiset? Jos kattaa, ketkä sukulaiset?
Kyllä, merkittävä osa sijaisvanhemmista Tšekissä on lapsen sukulaisia. Sukulaisuusastetta tai muita rajoituksia ei ole määritelty Tšekin lainsäädännössä sijaishoitotarkoituksia varten.
Päivitetty viimeksi:
28/07/2021
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.