Tämän sivun alkukielistä versiota ranska on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Swipe to change

Perusoikeuskirjan tuntemuksen ja käytön edistäminen jäsenvaltioissa

Ranska

Julkiset toimet, joilla edistetään perusoikeuskirjan käyttöä ja tunnettuutta lainsäätäjän, hallinnon, lainvalvontaelinten ja oikeuslaitoksen keskuudessa.

Sisällön tuottaja:
Ranska
Tätä sivua ei ole käännetty valitsemallesi kielelle.
Halutessasi voit tutustua sivun konekäännökseen. Huomaa, että konekäännös on vain suuntaa antava. Sivun ylläpitäjä ei ole vastuussa eikä vahingonkorvausvelvollinen konekäännöksen laadusta.

1. Ranskan tuomarikorkeakoulu

Perusoikeuskirjaa käsitellään Ranskan tuomarikorkeakoulussa (École nationale de la magistrature) ranskalaisten tuomareiden perus- ja täydennyskoulutuksessa laajasti.

1.1.1 Peruskoulutuksessa

Perusoikeuskirjaa esitellään tuomareiden peruskoulutuksessa teemakohtaisilla opintojaksoilla (oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, puolueeton tuomioistuin, oikeudenkäynnin kohtuullinen kesto, oikeudenkäyntiä ohjaavat periaatteet).

Vuodesta 2019 perusoikeuskirjaa on käsitelty erityisesti Euroopan unionin tuomioistuinta koskevalla opintojaksolla (unionin oikeuslähteet, Euroopan unionin tuomioistuimen organisaatio, toiminta ja tehtävät sekä unionin tuomioistuimen harjoittama valvonta, ennakkoratkaisupyyntöjärjestelmä ja ennakkoratkaisukysymyksen laatimismenetelmä, unionin tuomioistuimen Curia-sivuston ja Euroopan oikeudellisen verkoston kaltaisten työkalujen käyttö).

1.1.2 Täydennyskoulutuksessa

  • Erityisesti perusoikeuskirjaa käsittelevä koulutus

Perusoikeuskirjaan on vuodesta 2019 kiinnitetty erityistä huomiota, jotta tuomarit saataisiin paremmin tiedostamaan tämän välineen käyttö.

Perusoikeuskirjan voimaantulosta tuli vuonna 2019 kuluneeksi kymmenen vuotta, ja vuosipäivään liittyvän koulutuksen lisäksi laadittiin erityiskoulutusta perusoikeuskirjasta ja sen soveltamisesta riita-asioiden oikeudenkäynneissä yhteistyössä Grenoble-Alpesin yliopiston (Université Grenoble-Alpes) oikeustieteellisen tiedekunnan (Jean Monnet ‑oppituoli) kanssa. Tällä yhden päivän koulutuksella oli useita pedagogisia tavoitteita: perusoikeuskirjan esittely ja merkitys perusoikeuksien suojelun parantamisessa sekä sen käytännön soveltaminen Ranskan oikeusjärjestyksessä. Aamupäivällä perusoikeuskirjaa käsiteltiin teoreettisesti, ja iltapäivällä järjestettiin työpajoja, joissa käsiteltiin käytännön tapauksia erityisesti sosiaaliselta kannalta ja eurooppalaisten pidätysmääräysten yhteydessä. Moniammatillisen koulutuksen edistämiseksi kyseinen koulutusjakso oli avoin myös asianajajille.

Terveyskriisin takia koulutus järjestettiin vuonna 2020 etäopetuksena. Koulutus jaettiin kahteen osaan: osallistujien piti tutustua sisältöön Ranskan tuomarikorkeakoulun opetusalustalla (aihekohtainen videoluento ja asiakirja-aineisto), minkä jälkeen virtuaaliluokkahuoneessa käsiteltiin käytännön tapauksia sekä kyselytutkimuksissa ja kokeissa esitettyjä kysymyksiä ja käytiin keskustelua osallistujien välillä. Koulutukseen osallistui kolmisenkymmentä henkilöä, ja mukana oli sekä tuomareita että asianajajia moniammatillisen näkökulman huomioon ottamiseksi. Koulutus on tarkoitus järjestää lähiopetuksena vuodesta 2021 eteenpäin.

  • Perusoikeuskirjaan liittyvä eurooppaoikeuden koulutus

Perusoikeuskirjaan tutustutaan myös neljässä eurooppaoikeuden opetuskokonaisuudessa, joita tuomareille tarjotaan täydennyskoulutuksen osana.

  • Tuomarikunta ja Euroopan yhdentyminen: Tässä kolmen päivän koulutuksessa käsitellään erityisesti Euroopan unionin toimielimiä ja Euroopan unionin tuomioistuimen ajankohtaista oikeuskäytäntöä. Perusoikeuskirjaa käsitellään kolmella luennolla (unionin oikeuden soveltaminen rikosoikeudellisissa menettelyissä, Euroopan unionin perusoikeuskirja ja ennakkoratkaisumenettely).
  • Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja Euroopan ihmisoikeussopimus: Tällä jaksolla käsitellään erityisesti perusoikeuskirjan yhteyksiä Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Siinä esitellään sekä unionin tuomioistuimen että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä, samoin kuin ylimpien kansallisten oikeusasteiden oikeuskäytäntöä eurooppalaisen oikeuskäytännön yhtenäisyyden kannalta.
  • Tuomarikunta ja kansainvälinen toimintaympäristö: Opintojaksolla pohditaan tuomarien tehtävää suhteessa eurooppalaisen ja kansainvälisen oikeuden nykykehitykseen. Tässä yhteydessä perusoikeuskirjaa käsitellään eurooppalaisena välineenä, jolla parannetaan perusoikeuksien ensisijaista asemaa oikeuden kehittämisessä.
  • Oikeus ja sananvapaus ‑luentosarja: Luentosarja on osa hanketta ”JUST FREE – 2020–2022”, jonka komission oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosasto rahoittaa. Luentosarjaa on alettu toteuttaa syyskuussa 2020, ja siihen kuuluu kolme seminaaria, joissa käsitellään muun muassa sananvapauden rajoja, yleisön tiedonsaantioikeutta ja oikeusalan toimijoiden ammattietiikkaa yhdistettynä suoraan perusoikeuskirjaan ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Tämän hankkeen kaikkien osien tukena on erillinen sovellus.

2. Ranskan vankeinhoitoviranomaisten korkeakoulu (École nationale de l’administration pénitentiaire)

Euroopan unionin perusoikeuskirja mainitaan viitteenä ja tukena vankeinhoitoviranomaisten henkilöstön perehdyttämisessä ihmisoikeuksien ja erityisesti vankien oikeuksien eurooppalaiseen suojeluun.

Perusoikeuskirjan ja sen soveltamistarkoitusten ymmärtämistä helpottavat välineet

  • Toimijoille (lainsäätäjät, hallinto, lainvalvonta, oikeuslaitos, oikeusalan ammattilaiset)

Ranskan tuomarikorkeakoulun tuomarikuntaa varten kehittämät välineet

Ranskan tuomarikorkeakoulun opetusalustalla tuomarien perus- ja täydennyskoulutuksessa olevat saavat käyttöönsä Euroopan unionin perusoikeuskirjaa koskevan aihekohtaisen alueen ja oppimateriaalikokonaisuuden (historia, oikeuskäytäntöä koskeva tutkimus jne.). Alustalla viitataan erityisesti Euroopan unionin perusoikeusviraston kehittämiin perusoikeuskirjaa koskeviin välineisiin (Käsikirja. Euroopan unionin perusoikeuskirjan soveltaminen kansallisessa lainsäädännössä ja päätöksenteossa, 2018).

  • Kansalaisille

Oikeusneuvontakeskusten verkosto

Koko Ranskan valtion alueella on 141 oikeusneuvontakeskusta (maisons de la justice et du droit), jotka ottavat vastaan kansalaisia ja kuuntelevat heitä sekä antavat kansalaisten oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia neuvoja ja tietoja maksutta ja luottamuksellisesti. Keskusten kautta varmistetaan tuomiovallan paikallinen läsnäolo, ja ne osallistuvat rikollisuuden ehkäisyyn, tukevat uhrien auttamista ja tarjoavat oikeudellisia palveluja. Oikeusneuvontakeskukset voivat tukeutua perusoikeuskirjaan muun muassa koulutustoimissa, joita ne tarjoavat kouluille tavoitteenaan kohentaa nuorten mahdollisuuksia saada oikeudellisia palveluja.

Muiden EU-maiden tai muiden EU:ssa toimivien sidosryhmien kehittämien välineiden käyttö ja edistäminen

I Oikeusasiamies

Ranskassa oikeusasiamies (Défenseur des Droits) on riippumaton hallintoviranomainen, joka on perustettu 29. maaliskuuta 2011 annetulla orgaanisella lailla nro 2011‑333 ja kirjattu myös Ranskan perustuslakiin sen uudistuksessa vuonna 2008. Oikeusasiamiehen tehtävänä on käsitellä kanteluja oikeusasiamiehen toimivaltaan kuuluvilta viideltä alalta: julkisten palvelujen käyttäjien oikeuksien ja vapauksien puolustaminen, lapsen oikeuksien ja lapsen edun puolustaminen ja edistäminen, syrjinnän torjunta ja yhdenvertaisuuden edistäminen, turvallisuusammateissa toimivien henkilöiden ammattietiikan noudattamisen valvonta sekä väärinkäytösten paljastajille annettava neuvonta ja heidän suojelunsa.

Kuka tahansa luonnollinen tai oikeushenkilö, joka katsoo oikeuksiaan loukatun, voi viedä asian suoraan oikeusasiamiehen käsiteltäväksi. Kantelu voidaan toimittaa koko valtion alueelle yli 800 päivystyspisteeseen hajautettujen yli 500 apulaisoikeusasiamiehen välityksellä tai suoraan päätoimipaikkaan internet-lomakkeella tai maksutta postitse.

Oikeusasiamiehellä on huomattavat tutkintavaltuudet. Hän voi vaatia miltä tahansa julkiselta tai yksityiseltä organisaatiolta selvityksiä ja tiedonantoja kaikista riita-asioiden tutkinnan ja ratkaisemisen kannalta hyödyllisistä tiedoista.

Tutkinnan päättyessä oikeusasiamies pyrkii ensisijaisesti sovintoratkaisuun. Lähes 80 prosenttia oikeusasiamiehen esittämistä sovintoratkaisuista päättyy suotuisasti.

Oikeusasiamies voi lisäksi tehdä päätöksen, jossa hän antaa yksilöllisiä tai yleisiä suosituksia. Jos asia viedään tuomioistuimeen, oikeusasiamies voi myös esittää kaikissa oikeusasteissa huomautuksia riita-asian ulkopuolisena väliintulijana (amicus curiae). Oikeuksien suojelun lisäksi oikeusasiamies pyrkii edistämään yhdenvertaisuutta ja oikeuksien toteutumista.

Oikeusasiamies soveltaa perusoikeuskirjaa suhteellisen rajoitetusti, sillä sitä sovelletaan vain silloin kun valtio soveltaa unionin oikeutta (perusoikeuskirjan 51 artikla). Ensin esitettävä näyttöä siitä, että on kyse juuri tällaisesta tilanteesta, mikä ei ole aina yksinkertaista. Oikeusasiamiehen on helpompi vedota Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön, jota on erittäin paljon, tai syrjintää koskeviin Euroopan unionin direktiiveihin.

Toisinaan oikeusasiamies kuitenkin vetoaa perusoikeuskirjaan, joskus muiden yleissopimusten (kuten vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen tai Euroopan ihmisoikeussopimuksen) lisäksi. Oikeusasiamies voi soveltaa perusoikeuskirjaa käsitellessään kanteluja, jotka koskevat syrjintää, sillä se on yksi oikeusasiamiehen toimivaltaan kuuluvista erikoisaloista.

Seuraavassa annetaan joitakin esimerkkejä päätöksistä, joissa oikeusasiamies on oikeudellisissa perusteluissaan viitannut perusoikeuskirjaan.

Esimerkki 1: Palkansaajaa kiellettiin lopettamasta vanhempainlomaa suunniteltua aikaisemmin ja siirtymästä äitiyslomalle

Oikeusasiamiehelle oli tehty kantelu tapauksesta, jossa palkansaajan työnantaja (paikallinen sairausvakuutuskassa) kielsi palkansaajalta mahdollisuuden keskeyttää vanhempainlomansa suunniteltua aikaisemmin ja siirtyä äitiyslomalle, koska hän oli uudelleen raskaana ensimmäisen lapsen saatuaan. [1]

Oikeusasiamiehen kuulustelussa työnantaja myönsi, että Euroopan unionin tuomioistuin oli kolmesti vahvistanut, että palkansaajan kieltäminen keskeyttämästä vanhempainlomaansa ja siirtymästä äitiyslomalle oli sukupuoleen perustuvaa syrjintää. [2]

Työnantaja kieltäytyi kuitenkin noudattamasta tätä oikeuskäytäntöä sillä perusteella, että sitä ei ollut saatettu osaksi Ranskan oikeutta. Ranskan työlain (code du travail) L.1225-52 §:n mukaan työnantaja ei saa kieltää keskeyttämästä vanhempainlomaa suunniteltua aikaisemmin ainoastaan kahdessa tapauksessa:

  • lapsen kuolema
  • tai talouden rahavarojen merkittävä pieneneminen.

Työlaissa ei kuitenkaan suljeta pois mahdollisuutta keskeyttää vanhempainloma suunniteltua aikaisemmin muusta syystä sillä edellytyksellä, että osapuolet pääsevät asiasta sopimukseen.

Oikeusasiamies muistutti näin ollen paikallista sairausvakuutuskassaa, että syrjinnän kielto on ehdoton oikeusjärjestyksen perusteisiin kuuluva kielto (prohibition d’ordre public), josta yksikään työnantaja ei voi poiketa. Oikeusasiamies totesi siis lopuksi, että kantelijan kieltäminen keskeyttämästä vanhempainlomaansa ja siirtymästä äitiyslomalle oli sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Oikeusasiamies tukeutui päätöksensä perusteluissa osittain Euroopan perusoikeuskirjan määräyksiin:

Perusoikeuskirjan 33 artiklassa taataan perheen suoja sekä perhe- ja työelämän yhteensovittaminen. Tästä syystä 33 artiklan 2 kohdassa määrätään seuraavasti: ”Voidakseen sovittaa yhteen perhe- ja työelämänsä jokaisella on oikeus – – palkalliseen äitiyslomaan”.

Perusoikeuskirjan 21 artiklassa kielletään kaikenlainen syrjintä, joka perustuu muun muassa sukupuoleen, ja sen 23 artiklassa taataan naisten ja miesten välinen tasa-arvo kaikilla aloilla.

Tämä esimerkki osoittaa, että kun asia kuuluu Euroopan unionin oikeuden soveltamisalaan, oikeusasiamies voi hyödyntää perusoikeuskirjaa, joka on suoraan sovellettavissa kansallisessa oikeudessa. Näin on tässä tapauksessa, kun on kyse sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta työelämässä ja tarkemmin direktiivistä 2006/54.

Esimerkki 2: Vammaisten oli mahdotonta hyödyntää tarjouksia, jotka olivat saatavilla ainoastaan junalippujen myyntisivuston kautta internetissä.

Oikeusasiamiehelle tehtiin kantelu, joka liittyi siihen, että vammaisten oli mahdotonta hyödyntää tarjouksia, jotka olivat saatavilla ainoastaan junalippujen myyntisivuston kautta internetissä. Oikeusasiamies totesi, että tilanne oli seurausta syrjivästä käytännöstä, joka rikkoi samalla kertaa sekä

  • rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista annettua asetusta, jonka mukaan ”rautatieyritys, lipunmyyjä tai matkanjärjestäjä ei saa kieltäytyä tekemästä vammaisen tai liikuntarajoitteisen henkilön pyytämää varausta eikä myymästä lippua tällaiselle henkilölle” [3]
  • että myös perusoikeuskirjan 21 artiklaa
  • ja lisäksi 27. toukokuuta 2008 annettua Ranskan lakia nro 2008-496.

Oikeusasiamies suosittelikin lipunmyyntisivustoa internetissä hoitavalle yhtiölle, että vammaisten olisi saatava käyttöönsä kaikki tarjoushinnat, myös kansainvälisiä matkoja koskevat. Perusoikeuskirjalla on tässä tapauksessa perusteluna sekä täydentävä että määräävä luonne:

  • täydentävä sikäli, että unionin oikeudessa ei ole laaja-alaista direktiiviä, jolla kiellettäisiin vammaisten syrjintä hyödykkeiden ja palvelujen saatavuudessa, ja matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista annettu asetus on soveltamisalaltaan melko rajattu; perusoikeuskirjan 21 artiklassa tuodaan kuitenkin esiin syrjintäkiellon tärkeimmät periaatteet, eli vammaisia ei saa syrjiä hyödykkeiden saatavuudessa
  • ja määräävä sikäli, että perusoikeuskirjalla tuetaan suosituksia ja korjauskehotuksia, koska sitä sovelletaan suoraan.

Lisäksi oikeusasiamies edistää oikeusvaltiota ja perusoikeuksia seuraavien kollegaverkostojen kautta: Euroopan oikeusasiamiehen johtama Euroopan oikeusasiamiesten verkosto, Euroopan lapsiasiavaltuutettujen verkosto, kansallisten tasa-arvoelinten eurooppalainen verkosto, poliisivoimien riippumattomien ulkoisten valvontajärjestelmien epävirallinen IPCAN-verkosto (Independent Police Complaints Authorities’ Network) ja epävirallinen NEIWA-verkosto (Network of European Integrity and Whistleblowing Authorities), joka mahdollistaa tietojenvaihdon unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta 23. lokakuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1937 saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Oikeusasiamies hyödyntää tässä työssä Euroopan ihmisoikeussopimuksen lisäksi merkityksellisiä direktiivejä ja varsin järjestelmällisesti myös perusoikeuskirjaa. Oikeusasiamies tekee verkostojen puitteissa paljon yhteistyötä Euroopan perusoikeusviraston kanssa. Virasto on näissä yhteyksissä perusoikeuskirjan todellinen liikkeelle paneva voima.

II Kansallinen neuvoa-antava ihmisoikeuskomitea

Kansallinen neuvoa-antava ihmisoikeuskomitea (Commission nationale consultative des droits de l’Homme) on Ranskan kansallinen elin, joka puolustaa ja suojelee ihmisoikeuksia. Ihmisoikeuskomitea on perustettu vuonna 1947, ja se voidaan rinnastaa riippumattomaan hallintoviranomaiseen (Autorité administrative indépendante). Kyseessä on valtion elin, jonka tehtävänä on antaa hallitukselle ja parlamentille täysin riippumattomasti neuvoja ja ehdotuksia seuraavilla aloilla: ihmisoikeudet, humanitaarinen oikeus ja toiminta sekä kansalaisvapauksien käyttöä koskevien perustavien takeiden kunnioittaminen. Ihmisoikeuskomiteaan kuuluu 64 henkilöä ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen edustajaa, ja se tuo esiin ihmisoikeuksiin ja kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen liittyviä kysymyksiä koskevien mielipiteiden kirjon Ranskassa. Komitean tehtäviin kuuluu herätellä julkista mielipidettä ja saattaa suuri yleisö tietoiseksi mahdollisista ongelmakohdista. Komitea kannustaa myös osallistumaan ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevaan koulutukseen.

Ihmisoikeuskomitea toteutti vuonna 2018 yhteistyössä Euroopan perusoikeusviraston kanssa kahden minuutin videon, jolla esitellään perusoikeuskirjaa:

2 minutes pour comprendre la Charte des Droits Fondamentaux Youtube (Opi ymmärtämään perusoikeuskirjaa 2 minuutissa)

2-minutes-pour-comprendre-la-charte-des-droits-fondamentaux-de-lunion-europeenne Site CNCDH

On huomattava, että perusoikeuskirja esitetään ihmisoikeuskomitean uudella verkkosivustolla ”resurssien” osana, johon liittyy avautuva kuvaileva ikkuna. Komitea viittaa perusoikeuskirjaan säännöllisesti raporteissaan ja lausunnoissaan.



[1] Päätös 2019-183, 24. lokakuuta 2019, työnantajan kieltäytymisestä antaa palkansaajan keskeyttää vanhempainvapaa suunniteltua aiemmin ja siirtyä äitiyslomalle.

[2] Unionin tuomioistuin, tuomio, 20.9.2007, C-116/06, Kiiski v. Tampereen kaupunki; unionin tuomioistuin, 3. jaosto, tuomio 13.2.2014, C-512/11, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry ja C-513/11, Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry; unionin tuomioistuin, 1. jaosto, tuomio 8.5.2019, C-486/18, Praxair MRC.

[3] Asetus (EY) N:o 1371/2007, annettu 23. lokakuuta 2007, 19 artiklan 2 kohta.

Päivitetty viimeksi: 24/02/2022

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.