Perusoikeuskirjan tuntemuksen ja käytön edistäminen jäsenvaltioissa

Perusoikeuskirja on erottamaton osa Kreikan oikeusjärjestystä, ja kreikkalaiset tuomarit ottavat sen huomioon myös omasta aloitteestaan. Sen rikkomisesta voidaan nostaa kanne korkeimmassa hallinto-oikeudessa (Symvoulio tis Epikrateias) ja korkeimmassa oikeudessa (Areios Pagos). Kaikilla virkamiehillä ja erityisesti poliisin edustajilla lainvalvontaviranomaisina on myös velvollisuus soveltaa tarkasti perustuslailla säädettyjä, rikosoikeudellisia ja menettelyä koskevia säännöksiä, joilla turvataan ihmisoikeudet.

Kreikka tekee tiivistä yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen valvontaelinten kanssa ja pyrkii kaikin keinon takaamaan ihmisoikeudet. Tässä yhteydessä se tekee säännöllisesti institutionaalisia aloitteita tehdäkseen selväksi, että ihmisoikeuksien suojelua koskevista kansainvälisistä yleissopimuksista, kuten perusoikeuskirjasta, johtuvia vaatimuksia ja sitoumuksia noudatetaan. Tyypillinen esimerkki tästä on laki 4443/2016 yksilöiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamisesta rotuun tai etniseen alkuperään katsomatta. Laissa viitataan suoraan EU:n perusoikeuskirjan vaatimuksiin ja erityisesti sen 21 artiklaan.

Perusoikeuskirjan ja sen soveltamistarkoitusten ymmärtämistä helpottavat välineet

Korkeimman oikeuden syyttäjänvirasto (Eisangelia Areiou Pagou) lähettää Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) kanssa tekemänsä yhteistyön yhteydessä kaikille Kreikan muutoksenhakutuomioistuinten syyttäjänvirastoille (Eisangelies efeton) ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten syyttäjänvirastoille (Eisangelies Protodikon) perusoikeusviraston painettuja oppaita, jos niitä on saatavilla, ja toimittaa – kreikkalaisen asiantuntijan ilmoitettua asiasta perusoikeusvirastolle – sähköpostitse linkkejä perusoikeusviraston viime aikoina julkaisemiin oppaisiin, jotka koskevat muun muassa eristysvankeutta ja vaihtoehtoisia toimenpiteitä, väkivaltarikosten uhreja, alaikäisiä sekä muita heikommassa asemassa olevien ryhmien ja vähemmistöjen suojelua. Lisäksi perusoikeusviraston vuosikertomus lähetetään sähköpostitse kaikille Kreikan muutoksenhakutuomioistuinten syyttäjänvirastoille ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten syyttäjänvirastoille.

Korkeimman oikeuden syyttäjänviraston ja Euroopan juridisen koulutusverkoston (EJTN) välisen yhteistyön jatkotoimena Kreikan syyttäjät voivat osallistua EU:n toimielimiin, kuten Euroopan unionin tuomioistuimeen, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ja Euroopan unionin perusoikeusvirastoon, tehtäviin opintovierailuihin.

Korkeimman oikeuden syyttäjänviraston kiertokirjelmät, joita annetaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksistä ja jotka on osoitettu Kreikan muutoksenhakutuomioistuinten syyttäjänvirastoille ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten syyttäjänvirastoille, julkaistaan korkeimman oikeuden syyttäjänviraston verkkosivustolla. Tavoitteena on antaa yleisiä ohjeita ja ehkäistä näin rikkomuksia, jotka liittyvät kyseisissä päätöksissä tarkoitettuihin Euroopan ihmisoikeussopimuksen artikloihin.

Kreikan poliisi antaa aika ajoin henkilöstölleen yksityiskohtaisempia määräyksiä, oppaita ja ohjeita ihmisoikeuksien suojelusta ja kunnioittamisesta.

Kreikan poliisiylijohtajan 8. marraskuuta 2014 antamassa määräyksessä nro 7100/25/14-δ΄, joka koskee rasismin, muukalaisvihan ja syrjinnän torjuntaa poliisityössä ("Η αντιμετώπιση του ρατσισμού, της ξενοφοβίας και των διακρίσεων κατά την αστυνομική δράση"), todetaan, että valtio ja etenkin sen eri elimet ovat julkista valtaa käyttäessään velvollisia olemaan loukkaamatta ihmisarvoa yleisesti, henkilön mahdollisiin erottaviin piirteisiin katsomatta, ja toteuttamaan aktiivisia toimenpiteitä tällaisen rikoksen ehkäisemiseksi.

Samalla lainvalvontaviranomaisten käytännesäännöistä annetussa presidentin asetuksessa 254/2004 säädetään paitsi yleisestä velvollisuudesta kunnioittaa ihmisarvoa ja suojella ihmisoikeuksia myös tarkemmin lainvalvontaviranomaisten toiminnasta poliisityön aikana, jossa on aina otettava huomioon ihmisoikeusnäkökulma.

Kreikan poliisin henkilöstölle on jaettu ajoittain erilaisia oppaita, kuten käsikirja poliisin asianmukaisesta toiminnasta uskonnollisia ja heikommassa asemassa olevia yhteiskuntaryhmiä kohtaan, Kreikan oikeusministeriön Euroopan neuvoston tuella rahoittama vihapuhetta ja rasismia julkisessa keskustelussa koskeva opas, Euroopan neuvoston opas homoihin, lesboihin, biseksuaaleihin, transihmisiin ja intersukupuolisiin (hlbti) kohdistuvia viharikoksia koskevasta poliisitoiminnasta, Kreikan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen neuvoston julkaisema opas julkishallinnon toimintatavasta suhteessa rasistisiin rikoksiin sekä Kreikan turvallisuustutkimuskeskuksen monikulttuurista koulutusta koskeva käsikirja.

Tässä yhteydessä on myös syytä mainita rasistisen väkivallan torjuntaan osallistuvat osastot ja virastot, jotka toiminnallaan pyrkivät ehkäisemään vaikuttavasti ja tehokkaasti väkivaltaa, jolla näyttää olevan rasistisia vaikuttimia tai rasistinen tausta ja joka kohdistuu tiettyihin yksilöihin tai henkilöryhmiin. Lisäksi kaikkialla Kreikassa on perustettu perheväkivaltaa torjuvia yksiköitä, joiden tarkoituksena on puuttua tehokkaasti perheväkivaltatapauksiin ja suojella uhreja.

Poliisin henkilöstön kouluttamisesta ihmisoikeuksien suojeluun liittyvissä asioissa on syytä huomata, että Kreikan poliisipäällystö- ja poliisikoulujen opetussuunnitelmaan sisältyy perustasolla ihmisoikeuksia koskeva opintokokonaisuus itsenäisenä oppiaineena (opetussuunnitelma sisältää ohjeellisesti muun muassa seuraavat aiheet: perusoikeuksien kansainvälinen suojelu, oikeuksien suojelu EU:ssa, perusoikeuselimet ja perusoikeuksien nauttijat, rasismi ja muukalaisviha, henkilökohtainen vapaus ja turvallisuus, lasten, naisten ja työsuhteiden suojelu, kidutuksen kieltäminen ja vähemmistöt).

Ammatillisen täydennyskoulutuksen osalta Kreikan poliisin henkilöstö osallistuu säännöllisesti sekä Kreikassa että ulkomailla järjestettävään erityiskoulutukseen ja seminaareihin, jotka koskevat ihmisoikeuksien suojelua koskevaa lainsäädäntökehystä (esimerkiksi rasistisen väkivallan motiivien tunnistaminen; ihmisoikeudet ja poliisitoiminnan etiikka; perusoikeudet ja poliisin eetos; heikommassa asemassa olevia sosiaaliryhmiä koskeva lähestymistapa ja hallinnointi; perheväkivaltaan puuttuminen ja uhrien suojelu jne.).

Edellä mainitun lisäksi Kreikan poliisi tekee yhteistyötä muiden elinten ja viranomaisten kanssa, joiden tavoitteena on varmistaa ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja suojelu poliisityössä (esim. Euroopan neuvoston eurooppalainen komitea kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen estämiseksi (CPT), mielivaltaista vangitsemista käsittelevä Yhdistyneiden kansakuntien työryhmä, Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA), Kreikan oikeusasiamiehen (Synigoros tou Politi) mielivaltaisten rikosten tutkinnasta vastaava kansallinen mekanismi, perhepolitiikan ja tasa-arvoasioiden pääsihteeristö, Kreikan kansallinen ihmisoikeuskomissio (Ethniki Epitropi gia ta Dikaiomata tou Anthropou) sekä erilaiset kansalaisjärjestöt, kuten The Smile of the Child ja European Anti-Violence Network, jotka kaikki toimivat perheväkivallan torjumiseksi).

Osana uutta perusoikeuskirjaa koskevaa strategiaa komissio on kehottanut jäsenvaltioita muun muassa nimeämään perusoikeuskirjan yhteyspisteitä koordinoinnin ja yhteistyön helpottamiseksi. Vastauksena komission kehotukseen Kreikan oikeusministeriö perusti ministeriöön yhteyspisteen, jonka tehtävänä on vahvistaa ministeriön osallistumista ja panosta perusoikeuskirjan täytäntöönpanoon Kreikan kansallisissa elimissä. Yhteyspisteeksi nimettiin oikeusministeriön ihmisoikeuksista ja armahduksista vastaava osasto. Aloite perustuu oikeus- ja ulkoministeriön (Euroopan unionin oikeutta käsittelevä ulkoministeriön osasto) yhteistyöhön, ja yhteyspisteen tavoitteena on yhtäältä helpottaa perusoikeuskirjaa koskevien tietojen ja parhaiden käytäntöjen siirtoa ja toisaalta koordinoida toimia perusoikeuskirjan tehokasta täytäntöönpanoa Kreikassa koskevien aloitteiden kehittämiseksi. Kreikkaa kiitettiin tästä aloitteesta perusoikeuksien, kansalaisoikeuksien ja henkilöiden vapaan liikkuvuuden työryhmän (FREMP) videoneuvottelussa, ja myös muita jäsenvaltioita kannustettiin omaksumaan tämä käytäntö.

Koska EU:n perusoikeuskirjan tehokas täytäntöönpano komission uudessa strategiassa esitettyjen suositusten perusteella on Kreikan ensisijainen tavoite, harkinnassa on myös muita aloitteita tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tällaisia aloitteita ovat esimerkiksi seuraavat: perustetaan yhteyspistettä tukeva mekanismi, johon osallistuu useiden ministeriöiden edustajia; lisätään oikeusalan ammattilaisten tietämystä perusoikeuskirjan täytäntöönpanoon liittyvistä kysymyksistä järjestämällä aiheeseen erikoistuneiden kreikkalaisten ja ulkomaalaisten oikeusalan ammattilaisten sekä Euroopan unionin tuomioistuimen tuomarien pitämiä seminaareja ja luentoja; seurataan jatkuvasti Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä sen kansallista tasoa koskevien vaikutusten kehityksen osalta; tehdään jatkuvaa yhteistyötä Kreikan muiden ihmisoikeuselinten kanssa; korostetaan voimakkaammin sääntelyn vaikutusanalyysin täydentämistä perusoikeuskirjaa koskevien säännösten osalta täytäntöönpanoa hakevan ministeriön kuulemisen perusteella.

Muiden EU-maiden tai muiden EU:ssa toimivien sidosryhmien kehittämien välineiden käyttö ja edistäminen

Yhteistyö sidosryhmien kanssa EU:n perusoikeuskirjan käytön ja tunnettuuden lisäämiseksi

Esimerkkejä oikeuksien puolustajien ja kansallisten viranomaisten yhteistyöstä, jolla edistetään perusoikeuskirjan tunnettuutta ja käyttöä

Oikeusministeriö

Perhepolitiikan ja tasa-arvoasioiden pääsihteeristö – Väkivallan kohteeksi joutuneiden naisten neuvontakeskukset

Kreikan oikeusasiamies

Sukupuolten tasa-arvon tutkimuskeskus (Kentro Erevnon gia Themata Isotitas – KETHI)

Sosiaalisen yhteisvastuun kansallinen keskus (Ethniko Kentro Koinonikis Allilenguis – EKKA)

Kreikan pakolaisneuvosto (Elliniko Symvoulio gia tous Prosfyges)

Greek Helsinki Monitor -järjestö (Elliniko Paratiritirio ton Symfonion tou Elsinki)

Amnesty International -järjestön Kreikan osasto (Diethnis Amnistia – Elliniko Tmima)

Esimerkkejä kansallisten viranomaisten ja tiedemaailman edustajien yhteistyöstä, jolla edistetään perusoikeuskirjan tunnettuutta ja käyttöä

–

Esimerkkejä valtiosta riippumattomista aloitteista, joilla edistetään perusoikeuskirjan käyttöä ja tunnettuutta maassasi

Kreikan tietosuojaviranomainen (Arhi Prostasias Dedomenon Prosopikou Haraktira) toimii tietosuojaa koskevan tietyn lainsäädäntökehyksen puitteissa. Tässä yhteydessä ja erityisesti antaessaan lausuntoja ja tutkiessaan tapauksia tietosuojaviranomainen tukeutuu ja viittaa pääasiassa henkilötietojen suojaa koskevaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 artiklaan sekä siihen liittyvään yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamista koskevaan oikeuteen, joka on kirjattu 7 artiklaan.

Lisäksi tietosuojaviranomainen on tehnyt jo pitkään yhteistyötä EU:n perusoikeusviraston kanssa, joka on perusoikeuksien suojelusta ensisijaisesti vastaava EU:n elin. Tämä yhteistyö muodostuu avusta, jota tietosuojaviranomainen antaa kommentoimalla perusoikeusviraston henkilötietojen suojaa koskevia oppaita ja käännättämällä ne, sekä Kreikan kansallisen yhteyspisteen kautta määräajoin annettavasta panoksesta perusoikeusviraston laatimien neljännesvuosittaisten/kuukausittaisten raporttien sisältöön samoin kuin näiden raporttien seurannasta.

Tietosuojaviranomainen hyödyntää myös rutiininomaisesti perusoikeusviraston kehittämiä välineitä, kuten turvapaikka-asioista vastaaville kansallisille viranomaisille tarkoitettua tietokoostetta (perusoikeusviraston ja Eurodacin valvonnan koordinointiryhmän välisen yhteistyön tulos, johon Kreikan tietosuojaviranomainen osallistuu), jota Kreikan tietosuojaviranomainen parhaillaan kääntää, jotta tietokooste voidaan julkaista sen verkkosivustolla ja lähettää kyseisille viranomaisille.