1. Julkinen politiikka, jolla edistetään perusoikeuskirjan käyttöä ja tunnettuutta lainsäätäjän, hallinnon, lainvalvontaelinten ja oikeuslaitoksen keskuudessa

Hallitus esitti vuoden 2020 kansallisessa ihmisoikeustoimintasuunnitelmassaan, miten se aikoo suojella ja edistää ihmisoikeuksia Alankomaissa. Perusoikeuskirja sisältyy toimintasuunnitelmassa kuvattuun ”ihmisoikeusinfrastruktuuriin”, joka on ihmisoikeuksien suojeluun Alankomaissa osallistuville (julkisille) organisaatioille ja henkilöille tarkoitettu oikeudellinen kehys. Sen mukaan perusoikeuskirja on perustuslakiin ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen verrattuna nykyaikaisin ja kattavin perusoikeuksien kokonaisuus. Siinä myös selitetään, miten nämä perusoikeuksia käsittelevät asiakirjat liittyvät toisiinsa.

Kattava arviointikehys (Integraal Afwegingskader, IAK) sisältää perusoikeuksien tarkistuslistan toimintapolitiikkojen ja säännösten laatimista varten. Listassa viitataan myös perusoikeuskirjan mahdolliseen soveltamiseen. Lisäksi lainsäädäntöohjeissa (Aanwijzingen voor de regelgeving) todetaan, että lainsäädäntöä laadittaessa on tarkasteltava sen suhdetta ylemmän tason oikeuteen, johon myös perusoikeuskirja kuuluu.

Euroopan unionin perusoikeuskirjan käytön ja tunnettuuden edistämiseksi Academie voor Wetgeving -korkeakoulu järjestää kursseja valtionhallinnon juristeille ja lainvalmistelijoille (Europees en internationaal recht | Academie voor Wetgeving / Academie voor Overheidsjuristen). Näitä kursseja tarjotaan myös verkko-opetuksena esimerkiksi tuomariharjoittelijoille, syyttäjille ja muulle oikeusalan henkilöstölle (ks. haku: SSR).

Perusoikeuskirjassa vahvistettujen perusoikeuksien noudattamista tarkastellaan säännöllisesti myös lainsäädännön valmistelun yhteydessä. Tämä koskee esimerkiksi direktiivien ja asetusten täytäntöönpanoa, mutta myös tavanomaista lainsäädäntöä (esimerkiksi covid-19-pandemiaan liittyvä lainsäädäntö). Myös korkeimman hallinto-oikeuden neuvoa-antavan jaoston (Afdeling advisering van de Raad van State) lausunnoissa suositetaan säännöllisesti, että uusia lainsäädäntöehdotuksia tarkasteltaisiin suhteessa perusoikeuskirjan määräyksiin. Neuvoa-antavan jaoston laatimassa digitalisaatiota koskevassa arviointikehyksessä neuvotaan myös kiinnittämään erityistä huomiota perusoikeuskirjassa (7, 8 ja 21 artikla) vahvistettuihin perusoikeuksiin.

2. Perusoikeuskirjan ja sen soveltamistarkoitusten ymmärtämistä helpottavat välineet

Poliittisille päättäjille ja lainvalmistelijoille on laadittu erityinen perusoikeuskirjaa koskeva opas. Siinä selitetään, milloin perusoikeuskirjaa sovelletaan ja mitkä perusoikeuskirjassa vahvistetuista perusoikeuksista tarjoavat perustuslakia ja Euroopan ihmisoikeussopimusta paremman suojan. Oppaaseen voi tutustua muun muassa ulkoasiainministeriön alaisen Expertisecentrum Europees recht (ECER) -hankkeen verkkosivustolla. Sivusto sisältää lisä- ja taustatietoja perusoikeuskirjasta sekä viittauksia perusoikeuskirjan soveltamista koskeviin Euroopan komission vuosikertomuksiin ja Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) kertomuksiin. ECER julkaisee säännöllisesti Euroopan unionin tuomioistuimen uusia tuomioita koskevia raportteja, jotka voi tilata myös uutiskirjeenä.

Amsterdamin ylioikeuden (Gerechtshof Amsterdam) perustama Nieuwsbrief Rechtspraak Europa -uutiskirje sisältää kuukausittaisen yleiskatsauksen sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä muun muassa perusoikeuskirjan piiriin kuuluvilla lainkäyttöalueilla. Uutiskirjeessä on myös tietoa koulutuksista ja seminaareista, jotka liittyvät perusoikeuskirjaan yleisellä tasolla tai alakohtaisesti (esim. rikosoikeus tai maahanmuuttolainsäädäntö).

Lisäksi saatavilla on useita perusoikeuskirjaa käsitteleviä eri oikeusalojen (hollanninkielisiä) tieteellisiä julkaisuja (ks. jäljempänä kohta 5).

3. Muiden EU-maiden tai muiden EU:ssa toimivien sidosryhmien laatimien välineiden käyttö ja edistäminen

Perusoikeusviraston raportit sekä perusoikeuskirjan soveltamisohjeet, verkko-oppimisvälineet ja käsikirjat ovat saatavilla ECER:n verkkosivustolla. Sieltä löytyvät myös Euroopan komission vuosikertomukset perusoikeuskirjan soveltamisalasta sekä Euroopan unionin tuomioistuimen tutkimus- ja dokumentaatio-osaston tietokooste.

Yhteistyö sidosryhmien kanssa EU:n perusoikeuskirjan käytön ja tunnettuuden lisäämiseksi

4. Esimerkkejä oikeuksien puolustajien ja kansallisten viranomaisten yhteistyöstä, jolla edistetään perusoikeuskirjan tunnettuutta ja käyttöä

Hiljattain perustetun ihmisoikeus- ja paikallishallintofoorumin tarkoituksena on tarjota tietoa ja asiantuntemusta ihmisoikeuksista paikallishallinnon tasolla. Foorumi on toteutettu yhteistyössä sisäministeriön (Ministerie van Binnenlandse Zaken en Koninkrijksrelaties), kuntaliiton (Vereniging voor Nederlandse Gemeenten, VNG), ihmisoikeusinstituutin (College voor de Rechten van de Mens) ja kansallisen oikeusasiamiehen (Nationale Ombudsman) kanssa. Sitä voidaan käyttää myös perusoikeuskirjaa (ja siihen sisältyviä perusoikeuksia) koskevien tietojen ja asiantuntemuksen vaihtoon.

5. Esimerkkejä kansallisten viranomaisten ja tiedemaailman edustajien yhteistyöstä, jolla edistetään perusoikeuskirjan tunnettuutta ja käyttöä

Alankomaiden tiedeyhteisöissä keskustellaan säännöllisesti perusoikeuskirjan (käytännön) merkityksestä. Perusoikeuskirjan 10-vuotispäivänä järjestettiin useita symposiumeja. Esimerkiksi Radboud-yliopistossa tutkijat, valtionhallinnon juristit ja tuomarit pohtivat perusoikeuskirjan merkitystä eri oikeudenaloilla, minkä tuloksena julkaistiin aihetta käsittelevä kirja (J. Krommendijk, H.C.F.J.A. de Waele ja K.M. de Zwaan (toim.), ”Tien jaar EU-Grondrechtenhandvest in Nederland. Een impact assessment”, Deventer: Wolters Kluwer 2019).

Lisäksi Utrechtin yliopisto järjesti tuomareille, asianajajille ja syyttäjille opintopäiviä perusoikeuskirjan tunnettuuden ja tietämyksen lisäämiseksi.

6. Esimerkkejä valtiosta riippumattomista aloitteista, joilla edistetään perusoikeuskirjan käyttöä ja tunnettuutta maassasi

Alankomaiden juristien ihmisoikeuskomitea (Nederland Juristencomité voor de Mensenrechten, NJCM) järjesti vuonna 2020 kolmannen perusoikeuskirjaa käsittelevän symposiumin, jossa keskusteltiin perusoikeuskirjan oikeuskäytännölle tuomasta lisäarvosta. Puhujien esitykset on koottu julkaisuun Nederlands Tijdschrift voor de Mensenrechten (NTM, vuosikerta 45, 2020, nro 1).