I. Asiantuntijaluettelot ja -rekisterit

Ainoastaan henkilöt, jotka on lupalautakunnan lausunnon perusteella merkitty oikeusministerin tai hänen valtuuttamansa virkamiehen päätöksellä tuomioistuinasiantuntijoiden sekä auktorisoitujen kääntäjien, tulkkien ja kääntäjä-tulkkien kansalliseen rekisteriin, saavat käyttää tuomioistuinasiantuntijan nimikettä ja ottaa vastaan ja suorittaa tehtäviä tuomioistuinasiantuntijoina tai käyttää auktorisoidun kääntäjän, tulkin tai kääntäjä-tulkin nimikettä ja suorittaa heille lain mukaan uskottuja käännös- tai tulkkaustöitä.

Kyseiseen rekisteriin merkittävien luonnollisten henkilöiden on täytettävä seuraavat edellytykset:

• he ovat jonkin Euroopan unionin jäsenvaltion kansalaisia tai oleskelevat jäsenvaltiossa laillisesti;
• heille ei ole langetettu lainvoimaista, ei edes ehdollista, tuomiota rikkomuksesta tai rikoksesta, josta rangaistuksena on sakkoa, yhdyskuntapalvelua tai vankeutta. Poikkeuksia ovat kuitenkin tieliikennelainsäädännön rikkomuksista annetut tuomiot ja tuomiot, jotka eivät oikeusministerin mukaan ole ilmeisenä esteenä asiantuntijatyön tekemiselle sillä asiantuntemus- ja erikoisalalla, jonka asiantuntijaksi henkilö on määrä merkitä, tai käännös- tai tulkkaustöiden suorittamiselle niillä kielillä, joiden auktorisoiduksi kääntäjäksi, tulkiksi tai kääntäjä-tulkiksi henkilö on määrä merkitä.
  Tämä koskee analogisesti henkilöitä, jotka on tuomittu ulkomailla samanlaiseen rangaistukseen lainvoimaisella päätöksellä.
• he ovat vähintään 21-vuotiaita (tämä koskee auktorisoituja kääntäjiä, tulkkeja ja kääntäjä-tulkkeja);
• he osoittavat, että heillä on tarvittava ammattiosaaminen ja oikeudellinen tietämys;
• he ilmoittavat kirjallisesti olevansa oikeusviranomaisten käytettävissä;
• he osoittavat ammatillista osaamista ja oikeudellista tietämystä;
• he sitoutuvat osallistumaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen osaamisalallaan;
• he sitoutuvat noudattamaan kuninkaan vahvistamaa ammattieettistä säännöstöä, jossa määrätään ainakin riippumattomuuden ja puolueettomuuden periaatteista;
• he ovat vannoneet valan.

Oikeusministeriö hallinnoi rekisteriä ja päivittää sitä jatkuvasti.

Kansalliseen rekisteriin tehtävä merkintä on voimassa kuusi vuotta. Tämän jälkeen sitä voidaan pidentää aina kuudella vuodella kerrallaan. Tällä hetkellä merkinnät ovat vain väliaikaisia siihen saakka, kunnes lupatoimikunta on perustettu. Lupatoimikunta aloitti työnsä vuoden 2019 kesäkuun alussa. Lähes 4 000 asiantuntijan/kääntäjän/tulkin on läpäistävä lupaprosessi 30. marraskuuta 2022 mennessä.

Käytössä on väliaikainen järjestelmä, jossa määrätään, että oikeusviranomaisille työskentelevien asiantuntijoiden on täytettävä määräykset viimeistään kuuden vuoden kuluttua 10. huhtikuuta 2014 annetun lain voimaantulosta. Määräaikaa on lykätty 1. joulukuuta 2022 saakka.

Uusi, 20. joulukuuta 2020 annettu laki tuli voimaan 24. joulukuuta 2020. Siinä annetaan kaikille asiantuntijoille mahdollisuus tulla merkityiksi väliaikaiseen tietokantaan. Heidän väliaikainen merkintänsä on voimassa 30. marraskuuta 2022 saakka.

Tällä hetkellä vain tuomioistuimet voivat käyttää kyseistä rekisteriä. Tulevaisuudessa rekisterin pitäisi olla kaikkien käytettävissä oikeusministeriön verkkosivustolla.

Rekisteriin merkitsemiseksi asiantuntijan on osoitettava, että hänellä on vaadittava ammattiosaaminen ja vaadittava oikeudellinen tietämys (Belgian oikeudenkäyntilain 555/8 §:n 4 momentti).

Tämä osoitetaan seuraavasti:

• Ammattiosaaminen:
  • tuomioistuinasiantuntijoiden on esitettävä tutkintotodistus siltä asiantuntemusalalta, jolle hakija merkitään tuomioistuimen asiantuntijaksi, ja selvitys, josta ilmenee, että hakijalla on rekisteröintipyyntöä edeltävien kahdeksan vuoden ajalta viiden vuoden kokemus kyseiseltä alalta, tai jos tutkintoa ei ole, näyttöä, josta ilmenee, että hakijalla on 15 vuoden kokemus kyseiseltä alalta rekisteröintipyyntöä edeltävien 20 vuoden ajalta;
  • auktorisoitujen kääntäjien, tulkkien ja kääntäjä-tulkkien on esitettävä todistukset suoritetuista tutkinnoista tai näyttöä siitä, että heillä on rekisteröintipyyntöä edeltävien kahdeksan vuoden ajalta vähintään kahden vuoden kokemus asianomaiselta alalta, taikka mitä tahansa muuta näyttöä heidän osaamisestaan siinä kielessä, jonka (niissä kielissä, joiden) asiantuntijaksi heidät merkitään. Sellaiset tuomioistuinasiantuntijat ja auktorisoidut kääntäjät, tulkit ja kääntäjä-tulkit, joilla on kotipaikka jossain toisessa Euroopan unionin maassa, voivat osoittaa ammattiosaamisensa todistamalla, että heidät on merkitty omassa maassaan vastaavaan rekisteriin. ”Ammatillista täydennyskoulutusta ja kouluttautumista” koskevat velvollisuudet määritellään liittovaltion parlamentilla hyväksytettävässä kuninkaan asetuksessa.
• Oikeudellinen tietämys:  Tämä osoitetaan esittämällä todistus sellaisen koulutuksen suorittamisesta, joka vastaa 30. maaliskuuta 2018 annetussa kuninkaan asetuksessa asetettuja edellytyksiä.

II. Tuomioistuinasiantuntijoiden palkkiot

Siviiliasioissa asianosaiset määrittävät tuomioistuinasiantuntijan palkkion. Tuomioistuin tekee palkkiosta kuitenkin lopullisen päätöksen, ja se voi päättää laskea ehdotetun tuomioistuinasiantuntijan palkkiota.

Rikosasioissa tuomioistuinasiantuntijoiden palkkioista määrätään kuninkaan asetuksella.

Asianosaiset eivät voi saada oikeusapua asiantuntijan palkkion kattamiseen.

III. Tuomioistuinasiantuntijoiden vastuu

Tuomioistuinasiantuntijoiden vastuu määräytyy yleisten sääntöjen (yksityis-/sopimusoikeus) mukaan. Laissa ei ole määritelty asiantuntijan vastuuseen sovellettavaa ylärajaa.

IV. Lisätietoja asiantuntijamenettelystä

Tärkeimmät tuomioistuinasiantuntijoiden työhön Belgiassa sovellettavat säännökset ovat  Belgian oikeudenkäyntilain 962–991undecies § (teksti on saatavissa hollanniksi, ranskaksi ja saksaksi).

Belgian oikeusjärjestelmässä ei erotella erilaisia asiantuntijoita vaan käytetään yksinomaan nimikettä ”tuomioistuimen asiantuntija”. Ainoa ero tehdään yhtäältä tuomioistuinasiantuntijoiden ja toisaalta kääntäjien/tulkkien välillä.

Kyseinen nimike on suojattu.

1. Asiantuntijoiden nimeäminen

Belgian oikeudenkäyntilain mukaan ainoastaan tuomarit ja tutkintatuomarit ja/tai viralliset syyttäjät voivat nimetä tuomioistuimen asiantuntijan.

Yksityiset oikeussubjektit voivat kuitenkin pyytää lausuntoa omalta asiantuntijaltaan. Tällaisesta yksityisestä asiantuntijasta käytetään tällöin nimitystä ”tekninen neuvonantaja”. Heidän toimintaansa ei säännellä laissa.

Belgian oikeudenkäyntilain 962 §:ssä säädetään seuraavaa: Tuomioistuin voi käsiteltävänään olevan riita-asian ratkaisemiseksi tai silloin, kun riita-asia objektiivisesti ja tosiasiallisesti uhkaa syntyä, antaa asiantuntijoiden tehtäväksi tehdä havaintoja tai antaa teknisen lausunnon. Tuomioistuin voi nimetä asiantuntijat, joista asianosaiset ovat päässeet yksimielisyyteen. Se voi poiketa asianosaisten tekemistä valinnoista vain perustellulla päätöksellä.

a) Nimeäminen tuomioistuimen toimesta

Asiantuntijat nimetään samalla tavalla, olipa kyse siviilioikeudenkäynnistä tai rikosoikeudenkäynnistä. Oikeudenkäyntilain 555/6–555/16 §:ää sovelletaan sekä siviili- että rikosasioissa (oikeudenkäyntilain 2 §).

Tuomioistuimilla on velvollisuus nimetä tuomioistuinasiantuntijoiden kansalliseen rekisteriin merkitty asiantuntija, lukuun ottamatta oikeudenkäyntilain 555/15 §:ssä vahvistettuja tapauksia (kiireellinen tilanne tai tilanne, jossa yhtäkään sellaista asiantuntijaa ei ole käytettävissä, jolla olisi vaadittua asiantuntemusta ja erikoisosaamista).

Siviilituomioistuimet voivat oman harkintansa mukaan nimetä kenet tahansa rekisteriin merkityn asiantuntijan, jota ne pitävät sopivana ehdotettuun tehtävään. Ne voivat myös nimetä asianosaisten valitsemia asiantuntijoita. Ne voivat poiketa asianosaisten tekemästä valinnasta vain perustellulla päätöksellä.

Asiantuntijoilla on lakisääteinen velvollisuus varmistaa, ettei heillä ole eturistiriitaa.

b) Nimeäminen asianosaisten toimesta

Siviiliasioissa kaikki asianosaiset voivat pyytää lausuntoa omalta asiantuntijaltaan. Tällaisesta asiantuntijasta käytetään nimitystä ”tekninen neuvonantaja”. Teknisen neuvonantajan nimeämisessä ei ole mitään erityisiä sääntöjä tai menettelyjä, joita asianosaisten olisi noudatettava.

2. Menettely

Tuomioistuin voi harkintansa mukaan päättää, tarvitaanko riita-asian ratkaisemiseksi tai totuuden selvittämiseksi asiantuntija-apua.

Asiantuntija antaa tuomioistuimelle lausunnon tuomioistuimen hänelle uskoman erityistehtävän täyttämiseksi.

Asiantuntijan lausunto ei koskaan sido tuomioistuinta.

Siviilioikeudenkäynneissä tuomioistuin valvoo tuomioistuimen asiantuntijan työn etenemistä ja valvoo määräaikojen noudattamista ja menettelyn kontradiktorisuutta.

Asiantuntijan on noudatettava tehtävälleen asetettuja ehtoja.

Asianosaiset voivat riitauttaa asiantuntijalausunnon esittämällä lausumia tai hankkimalla toisen asiantuntijan lausunnon.

Asiantuntijat voivat olla yhteydessä asianosaisiin menettelyn aikana, mutta kontradiktorisen periaatteen noudattamiseksi kaiken yhteydenpidon on tapahduttava niin, että kaikki asianosaiset ovat läsnä.

a) Asiantuntijalausunto

Asiantuntijan työn tulokset esitetään lausunnossa.

Lausunnossa esitetään alkuhuomautukset sekä asiantuntijan tekemät työt, havainnot ja päätelmät. Lausuntoon sisällytetään myös kaikki asiantuntijan käyttämät asiakirjat.

Lopullinen lausunto toimitetaan asiantuntijan nimenneelle tuomioistuimelle.

Jos tuomioistuin ei katso saaneensa tarvittavia selvennyksiä, se voi siviiliasioissa määrätä, että sama asiantuntija tekee lisäselvityksiä tai että toinen asiantuntija toteuttaa uuden selvityksen.

b) Tuomioistuinkäsittely

Tuomioistuin voi kuulla asiantuntijaa istunnossa. Asiantuntijan tai asianosaisten pyynnöstä tuomioistuin voi myös kuulla asianosaisten teknisiä neuvonantajia.