I. Asiantuntijaluettelot ja -rekisterit
Alankomaissa on kaksi rekisteriä, joista toinen koskee ensisijaisesti siviili- ja hallinto-oikeutta (LRGD) ja toinen rikosoikeutta (NRGD). Näiden lisäksi maassa on rikosteknisen todistusaineiston asiantuntijalaitos (NFI) ja ympäristöoikeuden asiantuntijalaitos (STAB), jotka ovat molemmat Alankomaiden valtion palkkalistoilla. Lisäksi on olemassa vielä Alankomaiden lääketieteen asiantuntijalausuntoja antava yhdistys (NVMSR). Asiantuntijat luetellaan erikoisaloittain. Asiantuntijarekistereitä ylläpidetään eri tavoin: LRGD ja NVMSR ovat yksityisiä, NRGD ja NFI ovat oikeusministeriön hallinnoimia ja STAB on riippumaton elin, joka toimii pelkästään oikeuslaitoksen palveluksessa. Mikään tuomioistuin ei ole vastuussa rekisteristä eikä sen asiantuntijoiden pätevyydestä. Nämä asiat ovat Alankomaissa täysin erillisiä. Tuomioistuimet luottavat näiden elinten antamiin laatutakeisiin. Tuomarit osallistuvat kuitenkin LRGD:n ja NRGD:n rekistereiden hyväksymis- ja/tai akkreditointiprosessiin.
Linkkejä:
- Tuomioistuinasiantuntijoiden kansallinen rekisteri
- Alankomaiden tuomioistuinasiantuntijoiden rekisteri
- Ympäristölainsäädännön ja aluesuunnittelun asiantuntijat
- Alankomaiden lääketieteen asiantuntijalausuntoja antava yhdistys
NRGD:n/LRGD:n ja NVMSR:n rekisterit sekä STAB:n verkkosivusto ovat julkisesti saatavilla. Hakutyökaluja on olemassa, mutta asianosaiset eivät voi konsultoida STAB:n asiantuntijoita, koska nämä nimetään vain neuvomaan tuomareita ja konsultoiminen herättäisi epäilyksiä riippumattomuudesta. Yleisö: katso sivu asiantuntijahaku. Tämä työkalu kattaa vain LRGD:n rekisterin asiantuntijat. Siinä voi tehdä hakuja erikoisaloittain. Kaikki STAB:n palveluksessa työskentelevät asiantuntijat on rekisteröity myös LRGD:n rekisteriin.
NVMSR:n jäsenet käyvät läpi koulutus- ja tutkintoprosessin ennen kuin saavat tuomioistuimen asiantuntijajäsenen pätevyyden.
Päästäkseen NRGD:n rekisteriin asiantuntijoiden on käytävä läpi akkreditointimenettely, jossa huomioidaan sekä erikoisala, jolla heidän olisi kunnostauduttava tilivelvollisesti, että heidän roolinsa tuomioistuimen asiantuntijana ja osaaminen, joka tarvitaan, jotta he voivat toimia menettelyissä hyvänä asiantuntijana. LRGD luottaa niiden ammatillisten standardien sertifiointiin, jotka ammatilliset elimet ja (ammatti)yhdistykset itse laativat, sekä asiantuntijakoulutukseen ja jatkuvan koulutuksen järjestelmään.
STAB:llä on hyvin tiukat palvelukseenottostandardit ja tiukka jatkuvan koulutuksen järjestelmä. Asiantuntijalausuntojen vertaisarviointi on STAB:n vakiomenettely.
Asiantuntijoiden ei tarvitse vannoa valaa. Asiantuntijat voidaan erottaa rekistereistä sellaisten muodollisten valitusten jälkeen, jotka koskevat eri tuomioistuimiin sovellettavien, pitkälti samankaltaisten menettelysääntöjen noudattamatta jättämistä.
Rekistereitä hallinnoivat hallintoelimet pitävät ne ajan tasalla.
II. Asiantuntijoiden pätevyys
LRGD:n asiantuntijoiden on oltava ammattialajärjestön jäseniä, jotta he voivat kutsua itseään asiantuntijoiksi. Tästä seuraa, että ammattimaisuuden kriteerit ja koulutusvaatimukset ovat kyseisen elimen vahvistamia. Myös NRGD asettaa korkeat koulutusvaatimukset, jotta asiantuntija voidaan ottaa rekisteriin. Asiantuntijat ovat usein ammattialajärjestön jäseniä, mutta joillakin harvinaisilla erikoisaloilla ei ole ammattialajärjestöjä, minkä vuoksi se ei ole ehdottoman pakollista. STAB, LRGD ja mitä todennäköisimmin NRGD edellyttävät jatkuvaa koulutusta täydennyskoulutuksen muodossa. Esimerkiksi STAB:llä 15 prosenttia ajasta on varattu tälle, ja LRGD vaatii vähintään kuusi tuntia vuodessa. Usein ammattialajärjestöt akkreditoivat oppilaitoksia. Niiden on osoitettava, että koulutus on suoritettu, toimittamalla luettelot koulutuksen osapuolten rekisteröitymisestä verkkosivustoilla. Koulutuksella on kaksi tavoitetta: oikeuslaitokseen liittyvä osaaminen ja erikoisalan asiantuntemus.
III. Asiantuntijoiden palkkiot
Rikosoikeudellisissa ja hallinnollisissa menettelyissä valtio maksaa asiantuntijan palkkion. Käytössä on kiinteä tariffijärjestelmä, ja asiantuntijan on tehtävä laskelma etukäteen. STAB:n kohdalla järjestelmä on erilainen, sillä STAB:lle palkkiot maksaa ympäristöministeriö. Siviiliasioissa asianosaiset maksavat asiantuntijalausunnoista.
IV. Asiantuntijoiden vastuu
Asiantuntijat ovat vastuussa yleisen sopimus- ja vahingonkorvausoikeuden mukaisesti. Asiantuntijoilla ei ole lakisääteistä tai nimeävän tuomarin määräämää velvollisuutta hankkia vastuuvakuutusta. Asiantuntijat voidaan vakuuttaa yrityksessä, jonka palveluksessa he työskentelevät. Riippumattomat asiantuntijat ottavat vakuutuksia oman harkintansa mukaan, mutta vastuuvakuutus on pakollinen useissa ammattialajärjestöissä.
V. Lisätietoja asiantuntijamenettelyistä
Oikeusalan asiantuntijoihin sovelletaan Alankomaissa pääasiassa siviiliprosessilain 194 §:ää ja yleisen hallintolain (AWB) 8.47 §:ää sekä rikosoikeuden alan oikeudellisista asiantuntijoista annettua lakia.
Nämä lait muodostavat kehyksen, jonka lisäksi oikeusalan asiantuntijoita koskevia yksityiskohtaisia ohjeita on Alankomaiden siviilioikeudellisia asioita koskevissa käytännön ohjeissa asiantuntijoille.
Lisäksi rikosoikeuden asiantuntijoille on olemassa menettelysäännöt – joihin on liitetty oikeusperusta – ja korkein hallinto-oikeus on laatinut oikeusalan asiantuntemusta koskevat menettelysäännöt. Useimpia asiantuntemuksen muotoja koskevat lisävaatimukset asiantuntemuksen laadusta tai asiantuntijoiden pätevyydestä.
Asiantuntijan nimikettä ei ole suojattu.
1 Asiantuntijoiden nimeäminen
Asiantuntijoita voivat nimetä tuomioistuin ja asianosaiset. Asiantuntijoiden nimeäminen tapahtuu hallinto-oikeudellisissa menettelyissä samaan tapaan kuin siviilioikeudellisissa menettelyissä. Erona on se, että hallinto-oikeudellisissa menettelyissä kustannukset maksaa valtio ja siviilioikeudellisissa menettelyissä asianosaiset. Kaikissa tapauksissa tuomioistuimen nimeämällä asiantuntijalla on velvollisuus vastata tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin (mahdollisesti asianosaisia kuultuaan). Rikosoikeudellisessa menettelyssä syyttäjä tai tuomari voi nimetä asiantuntijan tutkintavaiheessa. Tätä varten on olemassa lakisääteinen rekisteri, johon hyväksyttävän asiantuntijan on täytettävä tiukemmat vaatimukset kuin siviilioikeudellisissa ja hallinnollisissa menettelyissä. Kaikilla tuomioistuimen nimeämillä asiantuntijoilla on oikeudellinen velvollisuus ilmoittaa mahdollisista eturistiriidoista.
1.a Nimeäminen tuomioistuimen toimesta
Siviilituomioistuimella on harkintavalta nimetä asiantuntija joko viran puolesta tai asianosaisen nimenomaisen pyynnön perusteella, jos asiaa koskevia tosiseikkoja ei voida selvittää muulla tavoin. Tässä tapauksessa suullinen käsittely siirretään asiantuntijan lausunnon toimittamisen jälkeiseen ajankohtaan. Tuomioistuin voi periaatteessa vapaasti nimetä henkilön, jonka se katsoo soveltuvan asiantuntijaksi. Asiantuntijan nimeäminen asiaankuuluvasta rekisteristä on kuitenkin yleinen käytäntö, jota kaikki tuomioistuimet pitkälti noudattavat. Asiantuntijan on ilmoitettava tuomioistuimelle mahdollisista eturistiriidoista. Tuomioistuimen nimeämillä asiantuntijoilla on pääsy asiaankuuluviin asiakirjoihin. Siviilioikeudellisissa menettelyissä on erityisen tiukkoja sääntöjä, joita sovelletaan avustaviin asiantuntijoihin, joita nimetty asiantuntija konsultoi tehtävänsä aikana: asianosaisten on tiedettävä etukäteen, keitä henkilöitä konsultoidaan ja mihin kysymyksiin heitä pyydetään vastaamaan.
1.b Nimeäminen asianosaisten toimesta
Kun asianosaiset nimeävät asiantuntijan, se tehdään yleensä oikeudellisen menettelyn alussa väitteiden perustelemiseksi. Tuomioistuin voi käyttää näitä lausuntoja asian ratkaisemiseen. Tuomari voi missä tahansa oikeudenkäynnin vaiheessa nimetä asiantuntijan asianosaisten pyynnöstä. Heidän kaikkien on toimittava tuomioistuimen nimeämään asiantuntijaan sovellettavien sääntöjen ja menettelysääntöjen mukaisesti.
On mahdollista, että molemmat osapuolet pyytävät tietyn asiantuntijan nimeämistä; tähän ei sovelleta mitään erityisiä sääntöjä. Tuomari voi määrätä, että molemmat osapuolet nimeävät yhden asiantuntijan, mutta tämä ei ole yleinen käytäntö.
2 Menettely
2.a Siviilioikeudellinen menettely
Tuomioistuin seuraa asiantuntijatutkimusten etenemistä vain ajanhallinnan osalta. Asiantuntijan suoritukseen ei kohdisteta laadunvalvontaa, eikä siihen viitata tuomioissa. STAB saa kuitenkin tuomioistuimilta säännöllisesti palautetta tuloksista, vaikkakin STAB:ltä pyydetään harvoin lausuntoja siviilioikeudellisissa menettelyissä.
Asianosaiset voivat riitauttaa lausunnon esittämällä lausumia tai hankkimalla toisen asiantuntijan lausunnon. Asiantuntijalausunto ei sido tuomioistuimia, mutta yleensä ne noudattavat nimeämänsä asiantuntijan kantaa. Asianosaisten asiantuntijat ovat yleensä vähemmän vaikutusvaltaisia kuin tuomioistuimen nimeämät asiantuntijat. Ei ole olemassa menettelyjä, joissa asiantuntijat tapaisivat ennen oikeudenkäyntiä tai heitä ristikuulusteltaisiin ennen oikeudenkäyntiä, jotta ongelmia voitaisiin rajata ja jotta tuomioistuin ymmärtäisi mielipide-erot.
Asiantuntijat saavat olla yhteydessä asianosaisiin menettelyn aikana, mutta vain jos se on välttämätöntä tosiasioiden selvittämiseksi ja jos kaikki asianosaiset ovat läsnä. Asiantuntijan on järjestettävä tapaamisia kaikkien asianosaisten läsnä ollessa saadakseen heidän kommenttinsa, elleivät ammatilliset normit estä sitä, kuten lääketieteellisissä tapauksissa.
1. Asiantuntijalausunto
Alankomaissa lausunnolle on laadittu mallikehys. Asiantuntijoilta edellytetään alustavaa lausuntoa, ja asianosaisilla on oikeus esittää huomautuksia. Asiantuntijan on käsiteltävä asianosaisten väitteitä sekä alustavassa että lopullisessa lausunnossa. Lausunnossa ei tarvitse noudattaa muita erityisvaatimuksia. Asiantuntijan on tuomioistuimen määräyksestä laadittava täydentävä lausunto, jos esimerkiksi on esitetty lisäkysymyksiä. Lausunto annetaan yleensä kirjallisesti, mutta se voidaan antaa myös suullisesti oikeudenistunnossa.
2. Tuomioistuinkäsittely
Tuomioistuin määrää asiantuntijan osallistumaan käsittelyihin vain poikkeustapauksissa. Asianosaiset voivat pyytää sitä tai tuomari voi määrätä siitä. Ristikuulustelu ei ole tavallista.
2.b Muu
Erot muissa kuin siviilioikeudellisissa menettelyissä eivät ole merkittäviä.
Tässä esitetyt tiedot on kerätty maakohtaisilta yhteyshenkilöiltä, jotka European Expertise & Experts Institute EEEI oli valinnut asiantuntijahakuja käsittelevän hankkeen aikana.
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.