Hae tietoja alueittain
Yksityisoikeudellisten riita-asioiden (mukaan lukien perheasioita koskevat riita-asiat) sovittelusta säädetään Liettuan sovittelulaissa, jonka uusi versio tuli voimaan 1. tammikuuta 2019. Sovittelulakia sovelletaan yksityisoikeudellisten riita-asioiden ratkaisussa sekä Liettuan rajojen sisäpuolella että rajat ylittävissä tapauksissa, ja sillä pannaan täytäntöön tietyistä sovittelun näkökohdista siviili- ja kauppaoikeuden alalla 21 päivänä toukokuuta 2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/52/EY.
Sovittelu on riita-asioiden ratkaisemiseen tarkoitettu menettely, jossa yksi tai useampi (puolueeton) sovittelija avustaa osapuolia sovintoratkaisun löytämisessä. Osapuolet voivat käyttää tätä menettelyä sekä ennen mahdollista tuomioistuinkäsittelyä (sovittelu tuomioistuimien ulkopuolella) että jo tuomioistuinkäsittelyyn edenneissä riita-asioissa (tuomioistuinsovittelu).
Sovitteluun hakeudutaan riidan osapuolten kirjallisesta sopimuksesta. Sovittelun käyttämisestä voidaan sopia ainoastaan sellaisissa riita-asioissa, joista voidaan lain mukaan tehdä sovintosopimus. Sovittelijan nimittävät osapuolet yhdessä tai, osapuolten pyynnöstä, valtion oikeusaputoimisto.
Sovittelupalveluja saavat 1. tammikuuta 2019 alkaen tarjota ainoastaan henkilöt, jotka ovat läpäisseet erityisen tutkinnon (muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta), täyttävät muut laissa säädetyt vaatimukset (hyvä maine, yliopistotutkinto, sovittelukoulutuksen suorittaminen) ja ovat Liettuan sovittelijaluettelossa. Luettelo sovittelijoista on saatavilla valtion oikeusaputoimiston verkkosivuilla (http://vgtpt.lrv.lt/). Sovittelijoiden on myös täytettävä puolueettomuuteen ja ammattimaisuuteen liittyvät vaatimukset. Saavutetusta sopimuksesta riippuen sovittelijat voivat tarjota palveluitaan maksua vastaan tai ilmaiseksi. Osapuolet ja sovittelijat voivat sopia riita-asian ratkaisemiseen käytettävästä menetelmästä ja menettelystä. Kumpi tahansa osapuoli voi keskeyttää sovittelun ilman perusteluita.
On tärkeää huomata, että sovittelumenettelyn aloittaminen keskeyttää vanhentumisajan. Osapuolilla on siten edelleen oikeus saattaa asia tuomioistuimen tutkittavaksi, vaikka riitaan ei löytyisikään sovintoratkaisua. Mikäli osapuolet pääsevät sovintoratkaisuun sovittelijan avulla, asiasta tehdään sovintosopimus. Sopimus on täytäntöönpanokelpoinen, kun tuomioistuin on vahvistanut sen yksinkertaistetussa menettelyssä.
Sovittelulaissa yhdeksi sovittelun perusperiaatteista on vahvistettu luottamuksellisuus. Se tarkoittaa, että elleivät osapuolet ole toisin sopineet, sovittelijoiden ja sovittelumenettelyyn osallistuvien henkilöiden on pidettävä kaikki sovitteluun liittyvät tiedot salaisina. Tämä vaatimus ei kuitenkaan koske sovittelussa syntyneen sovintosopimuksen vahvistamisen tai täytäntöönpanon edellyttämiä tietoja sekä sellaisia tietoja, joiden julkistamatta jättäminen olisi yleisen edun vastaista. Tällä säännöksellä varmistetaan, ettei mitään sovittelun yhteydessä annettuja tietoja (edellä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta) voida käyttää tietoja antanutta osapuolta vastaan.
Sovittelulaissa säädetään pakollisen sovittelun ja tuomioistuinsovittelun yksityiskohdista sekä sovittelijoiden kurinpidollisesta vastuusta.
Perheasioiden sovittelusta tulee pakollista 1. tammikuuta 2020 alkaen. Pakolliset sovittelut ja tuomioistuinsovittelut (kuuteen tuntiin asti) kustannetaan julkisin varoin tapauksissa, joissa sovittelijoiden valinnan on hoitanut valtion oikeusaputoimisto. Osapuolilla on myös oikeus valita itse sovittelija pakolliseen sovitteluun sovittelijaluettelosta, mutta silloin he vastaavat itse sovittelun kustannuksista.
Siviiliprosessilain mukaan sovittelumenettelyä käyttäneisiin sovelletaan alennettuja oikeudenkäyntikuluja, kun heidän asiansa käsitellään tuomioistuimessa.
Lisätietoa sovittelumenettelystä ja siihen sovellettavasta lainsäädännöstä on saatavilla oikeusministeriön verkkosivuilta (liettuaksi).
http://tm.lrv.lt/lt/veiklos-sritys-1/civiliniu-gincu-taikinamasis-tarpininkavimas-mediacija
Lisätietoa sovittelusta on saatavilla oikeusministeriön verkkosivuilta (englanniksi):
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.