Eurooppalainen täytäntöönpanoperuste

Ruotsi

Sisällön tuottaja:
Ruotsi

1. Oikaisu- ja peruuttamismenettely (10 artiklan 2 kohta)

Eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen vahvistava todistus voidaan oikaista tuomioistuinten toimivallasta ja tiettyjen päätösten tunnustamista ja kansainvälistä täytäntöönpanoa koskevista täydentävistä säännöksistä annetun lain (2014:912) 14 §:n mukaisesti (eurooppalaisesta täytäntöönpanoperusteesta annetun asetuksen 10 artiklan 1 kohdan a alakohta).

”Tuomioistuinten toimivallasta ja tiettyjen päätösten tunnustamista ja kansainvälistä täytäntöönpanoa koskevista täydentävistä säännöksistä annetun lain (2014:912) 14 §

Jos eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen vahvistava todistus ei vastaa sen perusteena olevaa tuomiota, virallista asiakirjaa tai päätöstä painovirheen tai muun vastaavan virheen vuoksi, sen tuomioistuimen tai viranomaisen, joka on antanut todistuksen, on korjattava todistuksessa oleva virhe. Oikaisua koskeviin päätöksiin ei voi hakea muutosta.”

Eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen vahvistava todistus voidaan peruuttaa tuomioistuinten toimivallasta ja tiettyjen päätösten tunnustamista ja kansainvälistä täytäntöönpanoa koskevista täydentävistä säännöksistä annetun lain (2014:912) 15 §:n mukaisesti (eurooppalaisesta täytäntöönpanoperusteesta annetun asetuksen 10 artiklan 1 kohdan b alakohta).

”Tuomioistuinten toimivallasta ja tiettyjen päätösten tunnustamista ja kansainvälistä täytäntöönpanoa koskevista täydentävistä säännöksistä annetun lain (2014:912) 15 §

Jos eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen vahvistava todistus on annettu eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen käyttöönotosta annetussa asetuksessa säädettyjen vaatimusten vastaisesti, sen tuomioistuimen tai viranomaisen, joka on antanut todistuksen, on peruutettava se.

Jos todistus peruutetaan, asianosaisille on varattava tilaisuus tulla kuulluiksi, jollei se ole selvästi tarpeetonta.

Peruuttamista koskeviin päätöksiin ei voi hakea muutosta.”

2. Uudelleentutkimismenettely (19 artiklan 1 kohta)

Uudelleentutkimista koskeva hakemus voidaan tehdä muutoksenhakuna Ruotsin oikeudenkäymiskaaren (rättegångsbalken) 50 luvun 1 §:n mukaisesti, takaisinsaantina oikeudenkäymiskaaren 44 luvun 9 §:n mukaisesti, uudelleenkäsittelynä maksumääräyksistä ja virka-avusta annetun lain (1990:746) 52 §:n mukaisesti tai määräajan palauttamista varten oikeudenkäymiskaaren 59 luvun 1 §:n mukaisesti (eurooppalaisesta täytäntöönpanoperusteesta annetun asetuksen 19 artikla).

”Oikeudenkäymiskaaren 50 luvun 1 §

Jos asianosainen haluaa hakea muutosta käräjäoikeuden riita-asiassa antamaan tuomioon, se on tehtävä kirjallisesti. Hakemus on toimitettava käräjäoikeuteen. Sen on oltava tuomioistuimessa viimeistään kolmen viikon kuluttua tuomion antamisesta.

Oikeudenkäymiskaaren 44 luvun 9 §

Asianosainen, jota vastaan on annettu yksipuolinen tuomio, voi hakea takaisinsaantia siinä tuomioistuimessa, jossa kanne nostettiin, kuukauden kuluessa siitä kun tuomio on annettu tiedoksi. Jos takaisinsaantia ei haeta, yksipuolinen tuomio pysyy voimassa siltä osin kuin se on asianosaiselle vastainen.

Takaisinsaantia on haettava kirjallisesti. Jos yksipuolinen tuomio on annettu ilman pääkäsittelyä, hakemuksessa on esitettävä kaikki, mikä hakijan kannalta on tarpeen asian valmistelun täydentämiseksi.

Oikeudenkäymiskaaren 58 luvun 11 §

Jos tuomiota tai päätöstä koskevan muutoksenhaun tai takaisinsaannin tai asian uudelleenkäsittelyn hakemiselle asetettu määräaika on päättynyt, asianosainen voi hakea määräajan palauttamista, jos hänellä on siihen lainmukainen peruste.

Oikeudenkäymiskaaren 59 luvun 1 §

Lainvoiman saanut tuomio voidaan poistaa tuomiovirheen perusteella sen asianosaisen hakemuksesta, jonka oikeuksia tuomio koskee:

1. jos asia on otettu tutkittavaksi, vaikka oli olemassa oikeudenkäynnin este, jonka vuoksi ylemmän asteen tuomioistuimen olisi omasta aloitteestaan pitänyt jättää asia tutkimatta,

2. jos tuomio on annettu sellaista asianosaista vastaan, jota ei ole haastettu oikeuteen lain mukaisesti ja joka ei ole myöskään käyttänyt puhevaltaa asiassa, tai jos tuomiosta aiheutuu haittaa sellaisen henkilön oikeuksille, joka ei ollut oikeudenkäynnissä asianosaisena,

3. jos tuomio on niin sekava tai epätäydellinen, ettei siitä käy selville, miten asiassa on tuomittu, tai

4. jos on tapahtunut jokin muu vakava oikeudenkäyntivirhe, jonka voidaan otaksua vaikuttaneen jutun lopputulokseen.

Jos edellä 4 kohdassa tarkoitettua tuomiovirhettä koskeva kantelu perustuu sellaiseen seikkaan, johon ei ole aiemmin vedottu asian käsittelyssä, kantelu otetaan käsiteltäväksi vain jos kantelija voi osoittaa, että hän oli estynyt vetoamasta seikkaan oikeuskäsittelyn aikana tai että hänellä oli muu perusteltu syy olla vetoamatta siihen.

Maksumääräyksistä ja virka-avusta annetun lain (1990:746) 52 §

Jos vastaaja ei ole tyytyväinen ratkaisuun, joka koskee maksumääräystä tai tavallista virka-apua, hän voi vaatia asian uudelleenkäsittelyä.”

3. Hyväksytyt kielet (20 artiklan 2 kohdan c alakohta)

Todistus voidaan täyttää seuraavilla kielillä: ruotsi ja englanti.

4. Virallisten asiakirjojen vahvistamista varten nimitetyt viranomaiset (25 artikla)

Jos Ruotsin sosiaalilautakunta (Socialnämnd) on antanut alkuperäisen asiakirjan, se voi myös vahvistaa sen eurooppalaiseksi täytäntöönpanoperusteeksi.

Päivitetty viimeksi: 16/01/2023

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.