Bryssel II b -asetus – Avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevat asiat (uudelleenlaadittu asetus)

Saksa

Sisällön tuottaja:
Saksa

TOIMIVALTAISTEN TUOMIOISTUINTEN/VIRANOMAISTEN HAKU

Seuraavan hakutoiminnon avulla voi hakea tuomioistuimia/viranomaisia, jotka ovat toimivaltaisia tietyn EU-tason oikeudellisen välineen suhteen. Huom. Vaikka annettujen tietojen täsmällisyys on pyritty varmistamaan kaikin mahdollisin keinoin, saattaa toimivallan määrittelyssä poikkeustapauksissa olla puutteita.

Saksa

Perheoikeus – Bryssel II b -asetus – Avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevat asiat (uudelleenlaadittu asetus)


*pakollinen kenttä

103 artiklan 1 kohdan a alakohta (1. osa) – Viranomaiset, joilla on toimivalta laatia 2 artiklan 2 kohdan 2 alakohdan b alakohdassa tarkoitettu virallinen asiakirja, ja viranomaiset, joilla on toimivalta rekisteröidä 2 artiklan 2 kohdan 3 alakohdassa tarkoitettu sopimus

Ei sovelleta.

Saksan lainsäädännössä ei tällä hetkellä tunneta 65 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja asumuseroa ja avioeroa koskevia virallisia asiakirjoja ja sopimuksia, joilla on sitova oikeusvaikutus Saksassa, eikä 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja vanhempainvastuuta koskevia virallisia asiakirjoja ja sopimuksia, jotka ovat täytäntöönpanokelpoisia Saksassa. Näin ollen ei ole olemassa saksalaisia virallisia asiakirjoja ja sopimuksia, jotka olisi tunnustettava tai pantava täytäntöön asetuksen nojalla toisessa jäsenvaltiossa. Tästä syystä ei ole myöskään tarpeen nimetä viranomaisia, jotka vastaavat 2 artiklan 2 kohdan 2 alakohdan b alakohdassa tarkoitetusta virallisten asiakirjojen laatimisesta ja 2 artiklan 2 kohdan 3 alakohdassa tarkoitetusta sopimusten rekisteröinnistä.

103 artiklan 1 kohdan a alakohta (2. osa) – Hallintoviranomaiset, jotka myöntävät 74 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua oikeusapua

Ei ole.

Saksan oikeusjärjestyksessä ei tällä hetkellä säädetä 74 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta maksuttomasta menettelystä hallintoviranomaisessa.

103 artiklan 1 kohdan b alakohta (1. osa) – Tuomioistuimet, joilla on toimivalta antaa 36 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu päätöstä koskeva todistus, ja tuomioistuimet ja viranomaiset, joilla on toimivalta antaa 66 artiklassa tarkoitettu virallista asiakirjaa tai sopimusta koskeva todistus

Tuomioistuin, jolla on toimivalta antaa 36 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu todistus päätöksestä:

päätöksen antanut tuomioistuin.

Tuomioistuimet ja viranomaiset, joilla on toimivalta antaa 66 artiklassa tarkoitettu virallista asiakirjaa tai sopimusta koskeva todistus:

ei ole.

Saksan lainsäädännössä ei tällä hetkellä tunneta virallisia asiakirjoja ja sopimuksia, jotka olisi 65 artiklan nojalla tunnustettava tai pantava täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa. Tästä syystä ei ole myöskään tarpeen antaa todistuksia 66 artiklan nojalla eikä määritellä niiden myöntämistä koskevaa toimivaltaa.

103 artiklan 1 kohdan b alakohta (2. osa) – Tuomioistuimet, joilla on toimivalta oikaista 37 artiklan 1 kohdassa ja 48 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu todistus, ja tuomioistuimet, joilla on toimivalta antaa 49 artiklassa tarkoitettu todistus siitä, että päätös ei ole täytäntöönpanokelpoinen tai että sen täytäntöönpanokelpoisuutta on rajoitettu; ja tuomioistuimet ja viranomaiset, joilla on toimivalta oikaista 67 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu 66 artiklan 1 kohdan nojalla annettava todistus

Tuomioistuin, jolla on toimivalta oikaista (37 artiklan 1 kohta ja 48 artiklan 1 kohta) todistus (36 artikla ja 48 artikla) päätöksestä: todistuksen antanut tuomioistuin.

Tuomioistuin, jolla on toimivalta antaa 49 artiklassa tarkoitettu todistus siitä, että päätös ei ole täytäntöönpanokelpoinen tai sen täytäntöönpanokelpoisuutta on rajoitettu: tuomioistuin, joka on perunut täytäntöönpanokelpoisuuden tai rajoittanut sitä.

Tuomioistuimet ja viranomaiset, joilla on toimivalta oikaista (67 artiklan 1 kohta) virallista asiakirjaa tai sopimusta koskeva todistus (66 artikla): ei ole. Saksan lainsäädännössä ei tällä hetkellä tunneta virallisia asiakirjoja ja sopimuksia, jotka olisi 65 artiklan nojalla tunnustettava tai pantava täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa. Tästä syystä ei ole myöskään tarpeen antaa todistuksia 66 artiklan nojalla, oikaista niitä 67 artiklan nojalla tai määritellä niiden antamista tai oikaisemista koskevaa toimivaltaa.

103 artiklan 1 kohdan c alakohta – Tuomioistuimet, joilla on toimivalta tunnustaa 30 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu päätös ja kieltäytyä tunnustamisesta (40 artiklan 2 kohta), sekä tuomioistuimet ja viranomaiset, joilla on toimivalta käsitellä 58 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskeva hakemus, 61 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu riitautus tai muutoksenhaku ja 62 artiklassa tarkoitettu uusi riitautus tai jatkomuutoksenhaku

Toimivaltainen tuomioistuin

  • päätöksen tunnustamisessa (30 artiklan 3 kohta)
  • tunnustautumisesta kieltäytymisessä (40 artiklan 1 kohta)
  • täytäntöönpanosta kieltäytymisessä (58 artiklan 1 kohta) 39 artiklassa säädettyjen kieltäytymisperusteiden nojalla yhdessä 41 artiklan, 50 artiklan, 56 artiklan 6 kohdan, 68 artiklan 2 ja 3 kohdan kanssa

on

  1. ensisijaisesti: perhetuomioistuin, jonka toimintavaltaan kuuluvalla alueella henkilöllä, jota vastaan hakemus on tehty, tai lapsella, jota päätös koskee, on asuinpaikka asian vireillepanohetkellä
  2. jos tämän nojalla ei ole olemassa toimivaltaa: perhetuomioistuin, jonka toimivaltaan kuuluvalla alueella ratkaisun tai elatuksen tarve käy ilmi, kun asia pannaan vireille
  3. jos tämänkään nojalla ei ole olemassa toimivaltaa: Berliinin osavaltion ylioikeuden (Kammergericht) hallintopiirissä toimiva tuomioistuin (Pankowin perhetuomioistuin).

Edellä a) ja b) kohdassa tarkoitettu toimivalta keskittyy kussakin tapauksessa osavaltion ylioikeuden (Oberlandesgericht) koko tuomiopiirissä siihen perhetuomioistuimeen, jonka tuomiopiirissä osavaltion ylioikeuden toimipaikka sijaitsee. Kyseisen perhetuomioistuimen toimivalta ulottuu siten koko osavaltion ylioikeuden tuomiopiiriin. Lisäksi osavaltiohallituksilla on valta keskittää toimivalta toiseen perhetuomioistuimeen osavaltion ylioikeuden tuomiopiirissä, tai jos osavaltiossa on useampi ylioikeuden toimipaikka, keskittää toimivalta kaikkien tai useampien osavaltion ylioikeuksien tuomiopiirien osalta yhteen perheoikeuteen. Jää nähtäväksi, missä määrin osavaltioiden hallitukset käyttävät tätä mahdollisuutta.

Täytäntöönpanosta kieltäytymisessä (58 artiklan 1 kohta) 57 artiklan nojalla hyväksyttyjen Saksan kansallisten täytäntöönpanosäännösten perusteella

on toisistaan eroavia menettelyjä:

  • Täytäntöönpanomenettelyssä tehdyistä päätöksistä voidaan perhe- ja hakemuslainkäyttöasioissa noudatettavasta menettelystä annetun lain 87 §:n 4 momentin nojalla valittaa välittömästi päätöksen antaneeseen perhetuomioistuimeen tai toimivaltaiseen muutoksenhakutuomioistuimeen (osavaltion ylioikeus, jonka tuomiopiirissä riitautetun päätöksen antanut perhetuomioistuin sijaitsee).
  • Jos siviiliprosessilain (ZPO) 766 §:n nojalla tehdään huomautus tavasta, jolla ulosottomies on toteuttanut pakkotäytäntöönpanon, toimivalta on perheoikeudella, joka on myös kyseisen asiakirjan pakkotäytäntöönpanon osalta toimivaltainen. Katso 103 artiklan 1 kohdan d alakohtaa koskevat tiedot.
  • Jos siviiliprosessilain 767 §:n nojalla nostetaan pakkotäytäntöönpanon vastustamista koskeva kanne, joka koskee oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevaa päätöstä, yksinomainen toimivalta on tuomioistuimella, joka on ensimmäisenä oikeusasteena ratkaissut täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskevan hakemuksen tai jonka olisi pitänyt ratkaista tällainen hakemus (ks. edellä).

Asetuksen 61 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu muutoksenhaku voidaan toimittaa perhetuomioistuimeen, jonka päätökseen haetaan muutosta, tai perhetuomioistuimen osalta toimivaltaiseen ylioikeuteen. Asetuksen 62 artiklassa tarkoitetussa jatkomuutoksenhaussa toimivaltainen tuomioistuin on liittovaltion ylin yleinen tuomioistuin (Bundesgerichtshof).

103 artiklan 1 kohdan d alakohta – Viranomaiset, joilla on 52 artiklassa tarkoitettu toimivalta täytäntöönpanoa varten

Menettelyjä on kaksi:

Asiakirjan pakkotäytäntöönpanoon henkilöiden luovuttamista ja palauttamista ja tapaamisoikeutta koskevan asetuksen (EU) 2019/1111 IV luvun nojalla sovelletaan tuomion tunnustamisen, tunnustamatta jättämisen ja unionin oikeuteen perustuvista syistä tapahtuvaan täytäntöönpanosta kieltäytymisen osalta tuomioistuimen toimivaltaa koskevia sääntöjä, joista on säädetty 103 artiklan 1 kohdan c alakohdassa.

Muun kuin henkilöiden luovuttamista tai palauttamista tai tapaamisoikeuden määrittämistä koskevan asiakirjan – erityisesti oikeudenkäyntikuluja koskevat päätökset – pakkotäytäntöönpanossa Bryssel II b -asetuksen IV luvun nojalla toimivalta määräytyy asiakirjojen täytäntöönpanoa siviili- ja kauppaoikeuden alalla koskevien yleisten sääntöjen mukaisesti. Lisätietoja on osoitteessa https://e-justice.europa.eu/52/FI/how_to_enforce_a_court_decision?GERMANY&member=1.

103 artiklan 1 kohdan e alakohta – 61 ja 62 artiklassa tarkoitetut menettelyt, joilla haetaan muutosta täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskevasta hakemuksesta annettuun päätökseen

Asetuksen 61 artiklassa tarkoitettu muutoksenhakukeino on välitön muutoksenhaku (sofortige Beschwerde). Asetuksen 62 artiklassa tarkoitettu jatkomuutoksenahakukeino on oikeuskysymykseen rajoittuva muutoksenhakukeino (Rechtsbeschwerde).

103 artiklan 1 kohdan f alakohta – Sen keskusviranomaisen nimi, osoite ja viestintämenetelmä, joka on nimetty avustamaan asetuksen soveltamisessa vanhempainvastuuta koskevissa asioissa. Jos tätä varten on nimetty useampi kuin yksi keskusviranomainen, ilmoitetaan 76 artiklan mukaisesti niiden alueelliset tai asiakohtaiset tehtävät

Asetuksen 76 artiklassa tarkoitettu keskusviranomainen on liittovaltion oikeusvirasto (BfJ).

Postiosoite:

Bundesamt für Justiz (liittovaltion oikeusvirasto)

Referat II 3

53094 Bonn

Yhteystiedot:

Puhelin: (+49)228 99 410-5212

Faksi: (+49)228 99 410-5401

Sähköpostiosoite: int.sorgerecht@bfj.bund.de.

103 artiklan 1 kohdan g alakohta – Tarvittaessa ilmoitetaan vanhempien lisäksi ne lähisukulaisten ryhmät, joiden luo lapsi voidaan sijoittaa jäsenvaltion alueella ilman 82 tarkoitettua kyseisen jäsenvaltion ennakkohyväksyntää

Ei ole.

Saksa ei ole käyttänyt 82 artiklan mukaista mahdollisuutta olla soveltamatta hyväksyntää tiettyihin lähisukulaisten luokkiin, kun lapsi on tarkoitus sijoittaa toisesta valtiosta Saksaan.

103 artiklan 1 kohdan h alakohta – Euroopan unionin toimielinten virallinen kieli tai viralliset kielet, jota tai joita voidaan 91 artiklan 3 kohdan nojalla käyttää viestinnässä keskusviranomaisten kanssa niiden oman virallisen kielen tai omien virallisten kielten lisäksi

Viestinnässä keskusviranomaisen kanssa voidaan käyttää saksan lisäksi englantia.

103 artiklan 1 kohdan i alakohta – Kielet, joilla voidaan laatia 80, 81 ja 82 artiklan nojalla toimitettavien pyyntöjen ja oheisasiakirjojen käännökset ja 91 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen todistusten vapaiden tekstikenttien käännökset

Saksa.

Päivitetty viimeksi: 02/04/2024

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.